1987 1291/1987 Asetus lääkintöhallituksesta Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään: Lääkintöhallituksen tehtävät 1§ Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena keskusvirastona lääkintöhalli

§:n 9 ja 13 kohdassa tarkoitettua asiaa ottaa istuntoon pääjohtajan ja hallinto-osaston osastopäällikön lisäksi päätösvaltaisena osaa psykiatriaa edustava lisäjäsen.

§:n 10 ja 12 kohdassa tarkoitettua asiaa ottaa istuntoon pääjohtajan ja hallinto-osaston osastopäällikön lisäksi päätösvaltaisena osaa oikeustiedettä, psykiatriaa, synnytys- ja perinnöllisyysoppia ja sosiaalista asiantuntemusta edustavat lisäjäsenet.

§:n 11 kohdassa tarkoitettua asiaa ottaa istuntoon pääjohtajan ja hallinto-osaston osastopäällikön lisäksi päätösvaltaisena osaa oikeustiedettä, psykiatriaa ja endokrinologiaa edustavat lisäjäsenet. 28§ Lääkintöhallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja kolme jäsentä ovat saapuvilla, näiden joukossa se tai ne jäsenet, joiden toimialaa käsiteltävänä oleva asia kokonaan tai pääasiallisesti koskee. Käsiteltäessä 25§:n 9-13 kohdassa tarkoitettuja asioita lääkintöhallitus on istunnossaan päätösvaltainen kuitenkin vain, kun puheenjohtaja ja kaikki asianomaiset lääkintöhallituksen jäsenet ja lisäjäsenet ovat saapuvilla. Jos lääkintöhallituksen istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. 29§ Asia, joka koskee kahden tai useamman osaston tai erillisen toimiston toimialaa, käsitellään siinä osastossa tai erillisessä toimistossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu, jollei sitä 5§:n 11 kohdan mukaan ole käsiteltävä hallinnollisessa toimistossa. Epäselvissä tapauksissa pääjohtaja määrää, missä osastossa tai erillisessä toimistossa asia on käsiteltävä. 30§ Pääjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja tai, jos myös hän on esteellinen tai estynyt, virassa vanhin osastopäällikkö. Ylijohtajan sijaisena on hallinto-osaston osastopäällikkö. Osastopäällikön sijaisena on apulaisosastopäällikkö, mikäli osastolla sellainen on. Muutoin osastopäällikön sekä myös apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön sijaisen määrää pääjohtaja. 31§ Pääjohtajan, ylijohtajan, asianomaisen osastopäällikön, erillisen toimiston toimistopäällikön tai apulaisosastopäällikön poissa ollessa ei saa päättää ilman painavia syitä sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä, jotka saattavat poiketa heidän toiminnassaan noudattamistaan periaatteista. Pääjohtajan poissa ollessa ei ilman hänen suostumustaan saa täyttää virkaa eikä tehdä virkaesitystä avoinna olevan viran täyttämisestä. 32§ Lääkintöhallituksen virkamies on velvollinen pääjohtajan määräyksestä suorittamaan sellaisenkin osaston tai toimiston tehtäviä, johon hän ei kuulu. 33§ Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset osastoissa ja toimistoissa käsiteltävistä asioista, esittelystä ja käsittelymenettelystä sekä siitä, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu. Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja. 34§ Virastodemokratian toteuttamista varten lääkintöhallituksessa voi olla yhteistyökomitea ja henkilöstöneuvosto. Näillä on oikeus antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita henkilöstöä itseään koskevissa asioissa. Yhteistyökomitean ja henkilöstöneuvoston kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tarkemmin lääkintöhallituksen työjärjestyksessä ja virastodemokratiaohjesäännössä, jonka lääkintöhallitus vahvistaa. Virkojen kelpoisuusvatimukset sekä virkojen täyttäminen 35§ Kelpoisuusvaatimuksena lääkintöhallituksen virkoihin on, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi vaaditaan: 1) pääjohtajalta, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin; 2) ylijohtajan virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyyttä hallinnollisiin ja tuomarin tehtäviin; 3) hallinto-osaston osastopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyyttä hallinnollisiin ja tuomarin tehtäviin sekä talousasioihin; 4) terveydenhoito-osaston, kansanterveysosaston ja sairaalaosaston osastopäälliköltä, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin; 5) suunnitteluosaston osastopäällikön virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä suunnittelutehtäviin; 6) apteekkitoimiston toimistopäälliköltä, että hän on laillistettu proviisori ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin; 7) kansanterveysosaston ja sairaalaosaston apulaisosastopäälliköltä, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin sekä yhdeltä kansanterveysosaston apulaisosastopäälliköltä, että hän on laillistettu hammaslääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin; 8) hallinnollisen toimiston toimistopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin; 9) taloustoimiston toimistopäällikön virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä talousasioihin; 10 teknillisen toimiston toimistopäällikön virkaan diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai virkaan soveltuva muu korkeakoulututkinto; 11) oikeuslääkeopillisen toimiston ja yleisen toimiston toimistopäälliköltä, että hän on laillistettu lääkäri; 12) ympäristöhygienian toimiston ja terveyskasvatustoimiston toimistopäälliköltä, että hän on laillistettu lääkäri tai että hänellä on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto; 13) ylilääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri; 14) ylilääkäriltä, jonka tehtäviin kuuluu hammashuolto, että hän on laillistettu hammaslääkäri; 15) ylitarkastajalta, jonka tehtävät liittyvät lääkehuoltoon, että hän on laillistettu proviisori; 16) muuhun ylitarkastajan virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto; 17) arkkitehdin virkaan korkeakoulussa suoritettu arkkitehdin tutkinto; 18) toimistoinsinöörin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto; 19) lääkintölakimiehen virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto; 20) tarkastajalta, jonka tehtävät liittyvät lääkehuoltoon, että hän on laillistettu proviisori; 21) tarkastajalta, jonka tehtävät liittyvät terveydenhuoltoon, virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai sairaanhoitoalan opistotason ammattitutkinto; 22) muuhun tarkastajan virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto; 23) aktuaarin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy lähinnä korkein arvosana tilastotieteessä; 24) insinöörin virkaan siihen soveltuva opistotason ammattitutkinto; 25) kamreerin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto; 26) psykologin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto; 27) suunnittelusihteerin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto; 28) kielenkääntäjän virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto; 29) suunnittelijan virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto; 30) tiedotussihteerin virkaan siihen soveltuva tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys lehdistöalaan ja tiedotustoimintaan; 31) apulaiskamreerin virkaan varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto; sekä 32) osastosihteerin virkaan siihen soveltuva tutkinto. Edellä olevan lisäksi vaaditaan sairaalaosaston osastopäälliköltä tai apulaisosastopäälliköltä, yhdeltä ylilääkäriltä ja yhdeltä tarkastajalta erityistä perehtyneisyyttä mielenterveystyöhön. Kelpoisuuden 1 momentissa mainittuihin virkoihin tuottaa myös sanotussa momentissa mainittuja tutkintoja vastaava aikaisempi tutkinto. 36§ Pääjohtajan ja ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä ilman haettavaksi julistamista. Osastopäällikön nimittää tasavallan presidentti lääkintöhallituksen tehtyä virkaesityksen. Apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa lääkintöhallitus. 37§ Lääkintöhallitus myöntää virkavapauden virkamiehelle silloin, kun kysymys on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja kun on kysymys muusta virkavapaudesta, joka kestää enintään yhden vuoden. Pääjohtajalle virkavapautta myöntää tällaisessa tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriö. Yli vuoden kestävästä muusta kuin laissa tai asetuksessa säädetystä tai virkaehtosopimuksin sovitusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen. Nimittävän viranomaisen ollessa tasavallan presidentti päättää tällaisesta virkavapaudesta kuitenkin valtioneuvosto ja valtioneuvoston ollessa nimittävä viranomainen päättää tällaisesta virkavapaudesta sosiaali- ja terveysministeriö. 38§ Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta päättää se, jolle virkavapauden myöntäminen kuuluu. Erinäiset säännökset 39§ Lääkintöhallituksen pääjohtajaa, ylijohtajaa, osastopäällikköä, erillisen toimiston toimistopäällikköä, apulaisosastopäällikköä ja lääkintöhallituksen istuntoon osallistuvaa lisäjäsentä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa. 40§ Muutosta lääkintöhallituksen päätökseen haetaan, sikäli kuin ei ole erikseen toisin säädetty, korkeimmassa hallinto-oikeudessa siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. 41§ Tasavallan presidentti kutsuu valtioneuvoston esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan 27§:ssä mainitut, läkintöhallituksen istuntoon osallistuvat lisäjäsenet sekä kullekin heistä vähintään kaksi varamiestä. Lääketieteen aloja edustavien lisäjäsenten ja heidän varamiestensä tulee olla laillistettuja, erikoislääkärin oikeudet edustamallaan lääketieteen alalla omaavia lääkäreitä. Lisäjäsenten ja heidän varamiestensä tulee antaa lääkintöhallitukselle asiantuntijalausuntoja sekä osallistua asioiden käsittelyyn. 42§ Lääkintöhallitus voi kutsua enintään viideksi vuodeksi kerrallaan pysyviksi asiantuntijoiksi tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat lääkintöhallituksen toiminnan kannalta merkityksellistä tieteellistä tai muuta asiantuntemusta. Pysyväksi asiantuntijaksi suostunut henkilö on velvollinen antamaan edustamaansa alaa koskevia asiantuntijalausuntoja lääkintöhallitukselle sekä kutsuttaessa olemaan läsnä lääkintöhallituksen istunnossa, osallistumaan lääkintöhallituksessa pidettävään neuvotteluun sekä ottamaan osaa alaansa koskevaan tarkastukseen lääkintöhallituksen alaisessa laitoksessa. 43§ Lääkintöhallituksen yhteydessä toimiii lääkelautakunta. Lääkelautakunnan tehtävänä on antaa lääkintöhallitukselle lausuntoja asioista, jotka koskevat teollisesti valmistettuja tai maahan tuotuja lääkevalmisteita. Lautakunnan asettaa sosiaali- ja terveysministeriö lääkintöhallituksen esityksestä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 44§ Lääkelautakunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Lääkelautakunnan puheenjohtajana on lääkintöhallituksen ylijohtaja sekä jäseninä apteekkitoimiston päällikkö, joka myös toimii varapuheenjohtajana ja lääkelaboratorion johtaja. Lääkelautakunnan muut viisi jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet kutsuu sosiaali- ja terveysministeriö. Jäsenistä yhden tulee olla sisätautiopin, yhden farmakologian, yhden farmasian, yhden epämuodostumaopin ja yhden terveyskeskuslääkärinä toimiva yleislääketieteen asiantuntija. 45§ Lääkelautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä. 46§ Lääkelautakunnan yhteydessä toimii hintajaosto. Hintajaoston tehtävänä on 1) antaa lääkelautakunnalle lausuntoja lääkevalmisteen hinnankohtuullisuudesta lääkelain 21 ja 26§:ssä tarkoitettuja asioita käsiteltäessä; 2) seurata lääkkeiden hintakehitystä kotimaassa ja ulkomailla; sekä 3) muutoinkin avustaa lääkelautakuntaa asioissa, jotka koskevat lääkevalmisteiden hintoja. Hintajaoston asettaa sosiaali- ja terveysministeriö lääkintöhallituksen esityksestä lääkelautakunnan toimikaudeksi. 47§ Hintajaostossa on kuusi jäsentä, joista kahden tulee edustaa lääkintöhallitusta, kahden kansaneläkelaitosta ja kahden elinkeinohallitusta. Lääkintöhallituksen edustajista toinen toimii puheenjohtajana ja toinen varapuheenjohtajana. Lääkintöhallituksen edustajista toisen tulee olla lääkelautakunnan jäsen. 48§ Hintajaosto on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä. 49§ Lääkelautakunnassa ja sen hintajaostossa tulee olla läsnä maa- ja metsätalousministeriön nimeämä asiantuntija käsiteltäessä eläinlääkkeitä ja niiden hintoja. 50§ Lääkelautakunnassa ja sen hintajaostossa asian esittelee lääkintöhallituksen määräämä virkamies. Lääkintöhallitus nimittää lääkelautakunnan ja sen hintajaoston sihteerin. 51§ Lääkelautakunnan tai sen hintajaoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai 49§:ssä tarkoitettu asiantuntija ei saa olla lääketehtaan, lääketukkukaupan eikä lääkelain 84§:ssä tarkoitetun lääkkeen valmistajan hallinto- tai johtoelimen jäsenenä eikä niiden toimihenkilönä, eikä myöskään vastaavassa tehtävässä ulkomaista lääketeollisuutta edustavassa liikkeessä eikä ulkomaisen valmistajan asiamiehenä Suomessa. 52§ Mitä edellä on säädetty lääkelautakunnan ja sen hintajaoston jäsenestä koskee vastaavasti varajäsentä. 53§ Lääkintöhallituksen lisäjäsenet ja sen kutsumat pysyvät asiantuntijat saavat suorittamistaan tehtävistä palkkioita ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti. 54§ Lääkärin, hammaslääkärin ja muun terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvan samoin kuin apteekkarin, lääketukkukaupan ja lääketehtaan vastuunalaisen johtajan, proviisorin sekä farmaseutin tulee antaa lääkintöhallitukselle sen tarpeellisiksi katsomat tiedot ja selvitykset sekä kutsuttaessa saapua lääkintöhallitukseen tointaan tai ammattiaan koskevassa asiassa. 55§ Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988 ja sillä kumotaan lääkintöhallituksesta 20 päivänä helmikuuta 1970 annettu asetus (130/70). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1987 Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Tarja Halonen