1989 147/1989 Asetus kuvataideoppilaitoksista Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lain (487/87) nojalla: 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 § Kuvataideoppilaitoksessa annetaan perinteisen ja uuden kokeilevan kuvataiteen, teknologiaa hyväksikäyttävään ilmaisuun liittyvän kuvataiteen ja ympäristösuunnitteluun liittyvän kuvataiteen sekä alan ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijatehtävien ammatillista peruskoulutusta opistoasteella. Oppilaitoksessa voidaan lisäksi järjestää alan ammatillista lisäkoulutusta ja muuta koulutustoimintaa. Oppilaitoksessa voidaan järjestää myös palvelu- ja työtoimintaa. 2 luku Ylläpitäminen 2 § Kuvataideoppilaitoksen ylläpitäjänä voi olla kunta tai kuntainliitto taikka rekisteröity suomalainen yhteisö tai säätiö. Oppilaitoksen ylläpitämislupaa haettaessa on selvitettävä 1) ylläpitäjän nimi ja kotipaikka; 2) oppilaitoksen nimi ja sijaintipaikka; 3) opetuskieli; 4) oppilaitoksen tarpeellisuus ja koulutustehtävä; 5) opetus- ja muut tilat; 6) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä 7) oppilaitoksen toiminnan aloittamisaika. Kun hakijana on kuntainliitto, on hakemukseen lisäksi liitettävä kuntainliiton perussääntö. Milloin hakijana on yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön merkitsemisestä asianomaiseen rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt. 3 § Jos oppilaitoksen koulutustehtävää olennaisesti muutetaan tai oppilaitos lakkautetaan, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty. Jos oppilaitoksen toimintaa aiotaan oleellisesti supistaa tai oppilaitos lakkauttaa, on hakemukseen tai ammattikasvatushallituksen esitykseen liitettävä selvitys siitä, miten keskeneräinen opetus saatetaan loppuun, ja selvitys omaisuudesta, jonka hankkimiseen on myönnetty valtionosuutta tai -avustusta. Luvan oppilaitoksen linjajaon muuttamiseen sen koulutustehtävän rajoissa antaa lääninhallitus silloin, kun muutos on luonteeltaan alueellinen. Luonteeltaan valtakunnalliseen tai lisäkustannuksiltaan merkittävään toimenpiteeseen antaa luvan ammattikasvatushallitus. Opetusministeriö päättää tarvittaessa toimivallan jaosta. Oppilaitoksen järjestämän peruskoulutuksen pohjakoulutusvaatimuksen muuttamisesta päättää lääninhallitus. 4 § Jos oppilaitos aiotaan luovuttaa uudelle omistajalle tai oppilaitoksia yhdistää, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty. Samalla on esitettävä selvitys luovutettavan tai yhdistettävän oppilaitoksen omaisuudesta ja sen luovutusehdoista, omistusoikeuden siirtymisen ajankohdasta sekä henkilöstön aseman järjestämisestä. 3 luku Hallinto 5 § Kuvataideoppilaitoksen ylläpitäjä valitsee johtokunnan jäsenet ja varajäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ylläpitäjä nimeää valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Rehtorilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa. Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle, siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi. 6 § Johtokunta käsittelee oppilaitoksen yleistä hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetusta ja muuta toimintaa koskevia kysymyksiä. Edellä 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa johtokunnan tulee 1) valvoa, että oppilaitoksessa annettava opetus vastaa yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksia, sekä muutoinkin edistää oppilaitoksen toimintaa; 2) seurata alan kehitystä ja oppilaitoksesta valmistuvien työhön sijoittumista; 3) valvoa ja vastata, että oppilaitoksen hallintoa, opetusta ja taloutta sekä muuta toimintaa hoidetaan säännösten ja määräysten mukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 4) hyväksyä vuosittain oppilaitoksen toimintasuunnitelma sekä laatia tulo- ja menoarvioehdotus; 5) päättää oppilaitoksen työjärjestyksestä ja opettajien työnjaosta, jollei sitä ole johtosäännössä määrätty rehtorin tehtäväksi; 6) valvoa, että oppilaitoksen opetus- ja työtiloja, opetus- ja työvälineitä sekä raaka- ja tarveaineita hoidetaan huolellisesti ja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti; 7) antaa oppilaitostoimikuntaa tai opettajia, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita kuultuaan oppilaitoksen järjestyssäännöt; 8) antaa viranomaisille niiden pyytämät lausunnot ja tehdä esityksiä oppilaitoksen toiminnan muutoksiksi ja muuksi kehittämiseksi; 9) ottaa kunnallisen ja yksityisen oppilaitoksen rehtori, lehtorit, aikuiskoulutusosaston johtaja, tuntiopettajat ja muu henkilökunta sekä myöntää heille vapautusta virasta, toimesta tai tehtävästä sekä ero, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty; sekä 10) käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat johtokunnalle. 7 § Yksityisen oppilaitoksen johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu jäsenille ja edustajille toimitetaan johtokunnan päättämällä tavalla. Yksityisen oppilaitoksen johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide. Kunnallisen oppilaitoksen johtokunnan kokoontumisesta, päätösvaltaisuudesta ja päätöksenteosta on voimassa, mitä niistä on kunnallislaissa (953/76) säädetty. 8 § Oppilaitoksessa voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia. Neuvottelukuntaan valitaan oppilaitosta, opettajakuntaa, alan keskeisimpiä järjestöjä ja oppilaitoksen kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, joista nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä jäsentä. Jaostoon voidaan valita jäseniksi myös neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä. Kahden tai useamman oppilaitoksen kesken voidaan sopia myös yhteisestä neuvottelukunnasta, jossa on 2 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen ja opettajien edustus kustakin oppilaitoksesta. 9 § Opettajakunnan tulee: 1) suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta ja kasvatusta; 2) edistää oppilaitoksen opettajien yhteistoimintaa; 3) päättää opiskelijoille todistukseen annettavista arvosanoista; 4) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista ja muista oppilaitosta koskevista asioista; sekä 5) käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat opettajakunnalle. Opettajakunnan kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, milloin hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin. Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee asian puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa. Mitä tässä pykälässä on säädetty opettajakunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös sen jaostosta. 10 § Rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta ja sen taloudesta. Rehtorin tulee: 1) suunnitella, johtaa ja valvoa oppilaitoksen toimintaa sekä huolehtia yleisestä järjestyksestä; 2) seurata ja valvoa, että opettajat hoitavat asianmukaisesti opetuksen ja muut heille kuuluvat tehtävät; 3) valmistella opettajia kuultuaan oppilaitoksen työjärjestys ja opettajien työnjako; 4) edistää yhteistyössä opettajien kanssa opiskelijoiden työhön sijoittumista sen mukaan kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään; 5) valvoa, että oppilaitoksen taloutta hoidetaan säännösten ja määräysten mukaan; 6) määrätä toimisto- ja muun henkilökunnan tehtävät sekä valvoa näiden tehtävien suorittamista, jollei niitä ole johtosäännössä määrätty muun viran tai toimen haltijan tehtäväksi; 7) osallistua työnantajan määräämään lisäkoulutukseen; 8) panna täytäntöön johtokunnan ja opettajakunnan päätökset; sekä 9) suorittaa ne muut tehtävät, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat rehtorille. Rehtorin on oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa otettava huomioon yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvan kehityksen opetukselle asettamat muutostarpeet. Tässä tarkoituksessa rehtorin on pyrittävä ylläpitämään ja edistämään oppilaitoksen yhteyksiä työelämään, julkiseen hallintoon ja muihin oppilaitoksiin. 11 § Oppilaitokseen valitaan opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä. Vararehtorin määrää johtokunta. Ennen vararehtorin valitsemista on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. 12 § Johtokunta voi opetusministeriön määräämien yleisten perusteiden mukaisesti määrätä opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan osastonjohtajan, jonka tehtävänä on oman opetustyönsä lisäksi osaston johtaminen ja sen opetuksen suunnittelu, järjestely ja kehittäminen sekä yhteydenpito alan työelämään siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Ennen osastonjohtajan valintaa on osaston opettajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi. 13 § Oppilaskunnan tulee: 1) hyväksyä itselleen oppilaskunnan säännöt ja esittää ne johtokunnan vahvistettaviksi; 2) edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä järjestää tarvittaessa harrastus- ja kulttuuritoimintaa; 3) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja oppilaitosta koskevissa asioissa; sekä 4) käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat oppilaskunnalle. Oppilaskunta voi oppilaitoksen opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista. Oppilaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat. 14 § Oppilaitoksessa voi olla oppilaitostoimikunta. Oppilaitostoimikuntaan valitsevat keskuudestaan opettajakunta, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja kullekin heistä varajäsenen. Oppilaitostoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin. Oppilaitostoimikunnan koosta, toimikaudesta ja valinnasta määrätään johtosäännössä. Oppilaitostoimikunnan tulee: 1) edistää opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä; 2) tehdä esityksiä ja antaa pyydettäessä lausuntoja oppilaitosta koskevissa asioissa; sekä 3) käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat oppilaitostoimikunnalle. Oppilaitostoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Oppilaitostoimikunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa. 15 § Oppilaitoksen johtosäännöstä tulee käydä selville: 1) ylläpitäjän nimi ja kotipaikka; 2) oppilaitoksen nimi ja sijaintipaikka; 3) opetuskieli; 4) oppilaitoksen koulutustehtävä; 5) tarpeelliset määräykset oppilaitoksen hallintoelimistä; 6) tarpeelliset oppilaitoksen henkilöstöhallintoa ja oppilaitoksen toiminnan muuta järjestelyä koskevat määräykset, mikäli niistä ei ole muualla erikseen säädetty tai määrätty; sekä 7) muut lain tai asetuksen nojalla taikka asian laadun mukaan johtosäännössä määrättävät asiat. Yksityisen oppilaitoksen johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa lääninhallitus. 4 luku Työaika ja opetus 16 § Kuvataideoppilaitoksen lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen. 17 § Lukuvuoden tulee sisältää vähintään 190 työpäivää. Oppilaitoksen työpäiväksi luetaan opetussuunnitelman ja työjärjestyksen mukainen päivä sekä muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä. 18 § Opiskelijan työviikkoon voi sisältyä enintään 35 oppituntia pakollisissa aineissa. Tämän lisäksi opiskelija voi osallistua vapaaehtoiseen ja tukiopetukseen. 19 § Oppitunti kestää kuusikymmentä minuuttia. Oppituntiin, työnopetuksessa kuitenkin kahteen oppituntiin, sisältyy enintään viisitoista minuuttia kestävä välitunti. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan opetettavan aineen tai opetusmenetelmän vuoksi tai muusta erityisestä syystä työpäivää lyhentämättä järjestää toisinkin. Ruokailutauko pidetään opetukseen käytettävää aikaa lyhentämättä, ja se kestää vähintään kolmekymmentä minuuttia. Oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvassa opetuksessa voidaan poiketa oppilaitoksen työajoista. 20 § Opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista tulee käydä ilmi koulutuksen tavoitteet, lukusuunnitelma, oppimäärät ja kurssit keskeisine tavoitteineen, opetusjärjestelyjen perusteet sekä alueellinen ja paikallinen liikkumavara. Oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti johtokunta opettajakuntaa kuultuaan. Opetussuunnitelmaan voi sisältyä oppilaitoksen valvonnan tai seurannan alaisena järjestettyä opetusta myös oppilaitoksen ulkopuolella. 21 § Opiskelijoiden opintojen ja muuta ohjausta varten oppilaitoksessa järjestetään oppilaanohjausta. Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville opiskelijoille voidaan opiskelijan suostumuksella antaa tukiopetusta. Opetusministeriö päättää tarvittaessa oppilaanohjauksen ja tukiopetuksen yleisistä perusteista. 22 § Oppikirjat hyväksyy ammattikasvatushallitus. Muusta opetussuunnitelman perusteisiin liittyvästä oppimateriaalista ja opetusvälineistä ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita. 23 § Opetusryhmien muodostamisen perusteista päättää opetusministeriö. 24 § Oppilaitoksessa voidaan suorittaa kuvataiteilijan tutkinto. Oppilaitoksessa suoritettavista muista tutkinnoista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus. 5 luku Opiskelijat 25 § Kuvataideoppilaitokseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai muutoin hankkinut vastaavat tiedot. Muu kuin edellä tarkoitettu oppivelvollisuusiän sivuuttanut henkilö voidaan ottaa opiskelijaksi muutoin vapaaksi jäävälle paikalle. Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi kuitenkin henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän taikka ammattikasvatushallituksen hyväksymän muun vastaavan koulutuksen. Opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä alan tehtävissä toimimiselle. 26 § Opiskelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja työkokemuksen sekä muiden niihin verrattavien taikka yhteiskunnan koulutustarpeeseen liittyvien seikkojen perusteella sen mukaan kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin määrää. Ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden valintajärjestyksen perusteista sekä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä. Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, milloin valinta suoritetaan yhteisvalintajärjestelmän avulla, läänin oppilasvalintalautakunnan ehdotuksen. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty. Jos opiskelijan oppilaitokseen ottamista koskeva päätös on virheellinen, lääninhallitus voi määrätä, että opiskelija on otettava oppilaitokseen. 27 § Opiskelijan tulee osallistua opetukseen kaikissa pakollisissa aineissa ja valitsemissaan muissa aineissa. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä rehtori voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta ja oppimäärän tai kurssin suorittamisesta. Opiskelijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi tai muusta pakottavasta syystä oikeus koulunkäynnin tilapäiseen keskeyttämiseen. Opiskelija voi kuitenkin keskeytyksen aikana osallistua kirjallisiin kokeisiin. 28 § Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä