2008 732/2008 Valtioneuvoston asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, kumotaan 12 päivänä helmikuuta 19

§:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua uraania tai toriumia sisältävää malmia on kivennäinen, jossa: 1) uraanin keskimääräinen pitoisuus on suurempi kuin 1 kg tonnissa; tai 2) toriumin keskimääräinen pitoisuus on suurempi kuin 30 kg tonnissa, jollei kyse ole monatsiitista, tai suurempi kuin 100 kg tonnissa, jos kyse on monatsiitista. 3 § Ydinenergialain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua: Ydinenergialain 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ydinainetta ei ole: 3) edellä 2 §:ssä tarkoitettu malmi. 4 § Muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa ydinaine, ydinjäte, uraania tai toriumia sisältävä malmi taikka 8 §:ssä tarkoitettu aine, laite tai laitteisto on ydinenergialain tai tämän asetuksen nojalla samanaikaisesti useampaa kuin yhtä mainituista aineista tai esineistä, siihen sovelletaan kutakin erikseen koskevia ydinenergialain tai tämän asetuksen säännöksiä. 5 § Ydinenergialain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua ydinjätettä ei ole: 1) ydinenergian käytöstä aiheutuneiden sellaisten päästöjen mukana ympäristöön levinneet radioaktiiviset aineet, jotka eivät ylitä asetettuja päästörajoja; 2) radioaktiivinen aine tai tuote, joka on valmistettu tai jota on käytetty kaupalliseen, teolliseen, maatilataloudelliseen, lääkinnälliseen, tieteelliseen tai koulutukselliseen toimintaan tai muuhun niihin verrattavaan toimintaan, joka ei kuulu ydinjätehuoltoon; 3) uraani- tai toriumpitoista raaka-ainetta jalostettaessa syntynyt radioaktiivinen jäte silloin, kun toiminnassa yhden vuoden aikana tuotettavan uraanin tai toriumin määrä on enintään 10 000 kilogrammaa; eikä 4) suomalaisesta ydinlaitoksesta tai Suomessa syntyneestä ydinjätteestä Suomessa tapahtuvaa tutkimusta varten otettu näyte. 6 § Ydinenergialain 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta on sellainen loppusijoitus, jossa loppusijoitustilaan on tarkoitus sijoittaa ydinjätemäärä, jonka sisältämien radioaktiivisten aineiden kokonaisaktiivisuus luonnonuraania, toriumia ja köyhdytettyä uraania lukuun ottamatta on suurempi kuin 1 terabecquereliä (TBq) tai alfa-aktiivisuus luonnonuraania, toriumia ja köyhdytettyä uraania lukuun ottamatta on suurempi kuin 10 gigabecquereliä (GBq). 7 b § Ydinenergialain 6 a §:n 2 momentin 1 a kohdassa tarkoitettuja tapauksia ovat sellaiset, joissa ydinjätteen aktiivisuuspitoisuus on vähäinen ja jäte toimitetaan ulkomaille käsiteltäväksi, koska Suomessa ei ole käytössä soveltuvaa käsittelymenetelmää. Ydinenergialain 6 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia ovat sellaiset, joissa Suomessa käytetyn tutkimusreaktorin toiminnassa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen käsittely, varastointi ja sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla muualla kuin Suomessa on turvallisuuden, merkittävän taloudellisen tai muun painavan syyn vuoksi perusteltua. 2 luku

§:n 1 ja 2 momentin soveltamisesta 8 §

§:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja aineita, laitteita ja laitteistoja sekä tietoaineistoja joiden hallussapitoon, valmistukseen, kokoamiseen, luovutukseen ja tuontiin sovelletaan ydinenergialakia, ovat tämän asetuksen A liitteen 2.

1. kohdassa mainitut aineet, 1.
2. ja 2.
3. kohdassa mainitut laitteet ja laitteistot sekä niiden komponentit sekä 1.
4. ja 2.
5. kohdassa mainitut tietoaineistot. Ydinenergialakia sovelletaan kuitenkin 1 momentissa tarkoitetun tietoaineiston hallussapitoon, luovutukseen ja tuontiin vain, jos tällaiseen tietoaineistoon kohdistuu alkuperämaarajoituksia. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen aineiden, laitteiden ja laitteistojen säteilystä aiheutuvien terveydellisten ja muiden haittavaikutusten estämiseen ja rajoittamiseen sovelletaan säteilylakia (592/1991). 9 §

§:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja sopimuksia, joiden tekemiseen ja toteuttamiseen sovelletaan ydinenergialakia, ovat sellaiset yksityisoikeudelliset sopimukset, joiden tarkoituksena on: 9 a §

§:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ydinpolttoainekiertoon liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä on prosessien ja järjestelmien kehittäminen seuraaviin polttoainekierron vaiheisiin: 1) ydinaineen konversio; 2) ydinaineen rikastus; 3) ydinpolttoaineen valmistus; 4) reaktorit; 5) kriittiset laitokset; 6) ydinpolttoaineen jälleenkäsittely; ja 7) sellaisen keski- ja korkea-aktiivisen ydinjätteen käsittely, joka sisältää plutoniumia, uraania, jonka rikastusaste isotoopin 235 suhteen on suurempi kuin 0,20 (20 %), tai uraanin isotooppia 233, lukuun ottamatta varastointia ja loppusijoitusta varten tehtävää uudelleen pakkaamista sekä käsittelyä, johon ei liity alkuaineiden erottamista.

§:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tutkimus- ja kehittämistyötä ei kuitenkaan ole teoreettinen tutkimus, tieteellinen perustutkimus eikä sellainen tutkimus- ja kehitystoiminta, jonka kohteena on radioisotooppien käyttö teollisuudessa, lääketieteelliset, hydrologiset tai maataloudelliset sovellutukset, terveys- ja ympäristövaikutukset tai huolto- ja ylläpitotoiminta. 2 a luku Ydinenergialain soveltamisrajaukset 9 b §

§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua kaivos- ja rikastustoimintaa ei ole toiminta, jossa yhden vuoden aikana tuotettavan uraanin tai toriumin määrä on enintään 10 000 kilogrammaa. 10 a § Ydinenergialain säännöksiä ei sovelleta erityisen halkeamiskelpoisen aineen hallussapitoon, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen ja tuontiin, jos aine on instrumentin osana lääketieteellisessä tarkoituksessa sijoitettuna ihmisen kehoon. 10 b § Ydinenergialain säännöksiä ei sovelleta lähtöaineen hallussapitoon, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen ja tuontiin, jos: 10 c § Silloin kun A liitteen 2.

1. kohdassa mainittuun ydinaineeseen ei kohdistu alkuperämaarajoituksia, ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita sen tuontiin toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta. Kustakin 1 momentissa tarkoitetusta tuonnista on tehtävä 118 §:ssä tarkoitetun ydinmateriaalien valvontajärjestelmän mukainen ilmoitus Säteilyturvakeskukselle. 13 § Milloin kysymyksessä on sellainen köyhdytetystä uraanista tai toriumista valmistettu teollinen tai muuten käyttövalmiiksi katsottava tuote, johon uraania tai toriumia on käytetty sen suuren atomi- tai ominaispainon taikka kestävyyden vuoksi, eikä uraaniin tai toriumiin kohdistu alkuperämaarajoituksia, ydinenergialain mukainen lupa tarvitaan ainoastaan tuotteen valmistukseen ja tuottamiseen. Tuotteen hallussapidosta, luovutuksesta, käsittelystä, käyttämisestä, varastoinnista ja maahantuonnista on tehtävä Säteilyturvakeskukselle 17 luvussa tarkoitettu ilmoitus. Milloin kuitenkin 1 momentissa tarkoitettu tuote on kulkuneuvon kiinteänä osana taikka sitä käytetään painolastina, kuljetuspakkauksena tai säteilysuojana eikä sellaiseen tuotteeseen sisältyvään uraaniin tai toriumiin kohdistu alkuperämaarajoituksia, 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus tarvitaan ainoastaan, kun Suomessa vakinaisesti käytettäväksi aiottu kulkuneuvo taikka kuljetuksessa käytettävä painolasti, kuljetuspakkaus tai säteilysuoja tuodaan ensi kertaa Suomeen. Työ- ja elinkeinoministeriön tehtävänä on tarvittaessa pitää luetteloa siitä, mitä 1 momentissa tarkoitetut tuotteet ovat. 14 § Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita alle 10 kg uraania tai toriumia sisältävän malmierän maahantuontiin, jos: 1) malmiin ei kohdistu alkuperämaarajoituksia; ja Lupaa ei myöskään tarvita alle 1 kg uraania tai toriumia sisältävän malmin vientiin valtioon, joka on ydinsulkusopimuksen osapuoli, jos: 1) malmiin ei kohdistu alkuperämaarajoituksia; ja 18 § Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita A liitteen 2.2.
2. ja 2.2.
3. kohdassa tarkoitetun aineen luovutukseen ja maahantuontiin, jos: 1) aineeseen ei kohdistu alkuperämaarajoituksia; 2) aineen määrä on pienempi kuin liitteessä kysymyksessä olevan aineen kohdalla ilmoitettu määrä M 1; ja 3) kukaan ei tällä tavalla saman kalenterivuoden aikana luovuta samalle vastaanottajalle tai tuo maahan määrää, joka on suurempi kuin liitteessä kysymyksessä olevan aineen kohdalla ilmoitettu määrä M
4. Ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita A liitteen 2.2.
5. ja 2.2.
6. kohdassa tarkoitetun aineen hallussapitoon ja valmistukseen, jos: 1) aineeseen ei kohdistu alkuperämaarajoituksia; ja 2) kukaan ei tällä tavoin kerralla pidä hallussaan määrää, joka on suurempi kuin liitteessä kysymyksessä olevan aineen kohdalla ilmoitettu määrä M
7. Luvan hakemisen sijasta on 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tehtävä Säteilyturvakeskukselle 17 luvussa tarkoitettu ilmoitus. 18 a § Ydinenergialain mukaista lupaa ei myöskään tarvita A liitteen 2.3.
8. tai 2.3.
9. kohdassa tarkoitetun laitteen hallussapitoon, luovutukseen tai tuontiin. 21 § Erillistä 41 §:ssä tarkoitettua lupaa ei tarvita maastavientiin liittyvään ydinaineen, ydinjätteen, muun aineen, laitteen, laitteiston tai tietoaineiston luovutukseen. Luvan hakemisen sijaan luovutuksesta on tehtävä 17 luvun mukainen ilmoitus Säteilyturvakeskukselle. Erillistä 41 §:ssä tarkoitettua lupaa ei tarvita Suomen alueen kautta vietävän ydinjätteen hallussapitoon. 24 § Hakemukseen on liitettävä seuraavat selvitykset: 6) ydinlaitoshankkeen yleispiirteinen rahoitussuunnitelma; sekä e) selvitys suunnitellun sijaintipaikan sopivuudesta tarkoitukseensa ottaen huomioon paikallisten olosuhteiden vaikutus turvallisuuteen, turva- ja valmiusjärjestelyt sekä ydinlaitoksen vaikutukset lähiympäristöönsä; 25 § Sen lisäksi, mitä ydinenergialaissa säädetään, työ- ja elinkeinoministeriön on pyydettävä periaatepäätöshakemuksesta lausunto ainakin sisäasiainministeriöltä ja puolustusministeriöltä sekä sellaiselta lääninhallitukselta, maakunnan liitolta ja alueelliselta ympäristökeskukselta, jonka toimialueella on suunnitellun ydinlaitoksen sijainti- ja naapurikunta. 35 § Hakijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle rakentamislupaa hakiessaan: 1) alustava turvallisuusseloste, jonka tulee sisältää ainakin ydinlaitoksen yleiset suunnittelu- ja turvallisuusperiaatteet, yksityiskohtainen kuvaus laitospaikasta ja ydinlaitoksesta, selvitys ydinlaitoksen käytöstä, selvitys ydinlaitoksen käyttäytymisestä onnettomuustilanteissa, yksityiskohtainen selvitys ydinlaitoksen käytön vaikutuksista ympäristössä sekä muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys; 2) suunnitteluvaiheen todennäköisyysperusteinen riskianalyysi; 3) ehdotus luokitusasiakirjaksi, jossa esitetään ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeiden rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden luokittelu niiden turvallisuusmerkityksen perusteella; 4) ydinlaitoksen rakentamisen laadunhallintaa koskeva selvitys, jossa esitetään ne järjestelmälliset menettelytavat, joita ydinlaitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvat organisaatiot noudattavat laatuun vaikuttavissa toiminnoissaan; 5) alustavat suunnitelmat turva- ja valmiusjärjestelyiksi; 6) suunnitelma ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisen valvonnan järjestämisestä; sekä 7) selvitys ydinenergialain 19 §:n 7 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä. Luvanhakijan on lisäksi toimitettava Säteilyturvakeskukselle muut Säteilyturvakeskuksen tarpeelliseksi katsomat selvitykset. 36 § Hakijan on toimitettava Säteilyturvakeskukselle käyttölupaa hakiessaan: 1) lopullinen turvallisuusseloste; 2) todennäköisyysperusteinen riskianalyysi; 3) luokitusasiakirja, jossa esitetään ydinlaitoksen turvallisuuden kannalta tärkeiden rakenteiden, järjestelmien ja laitteiden luokittelu niiden turvallisuusmerkityksen perusteella; 4) ydinlaitoksen käytön laadunhallintaohjelma; 5) turvallisuustekniset käyttöehdot, joissa määritellään ainakin ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavia prosessisuureita koskevat rajat eri käyttötiloissa, annetaan määräyksiä laitteiden vikaantumisen aiheuttamista käyttörajoituksista sekä esitetään vaatimukset turvallisuuden kannalta tärkeiden laitteiden koestuksille; 6) määräaikaistarkastusten yhteenveto-ohjelma; 7) suunnitelmat turva- ja valmiusjärjestelyiksi; 8) selvitys ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisen valvonnan järjestämisestä; 9) ydinlaitoksen johtosääntö; 10) ydinlaitoksen ympäristön säteilyvalvontaa koskeva ohjelma; 11) selvitys turvallisuusvaatimusten täyttymisestä; sekä 12) ikääntymisen hallintaohjelma. 37 § Sen lisäksi, mitä ydinenergialaissa säädetään, työ- ja elinkeinoministeriön on pyydettävä rakentamis- ja käyttölupahakemuksesta lausunto ainakin sisäasiainministeriöltä sekä sellaiselta lääninhallitukselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta, jonka toimialueella on ydinlaitoksen sijainti- tai naapurikunta. Rakentamislupahakemuksesta on pyydettävä myös sosiaali- ja terveysministeriöltä lausunto. 53 a § Säteilyturvakeskus myöntää hakemuksesta luvan A liitteessä mainittujen ydinaineiden, muiden aineiden, laitteiden, laitteistojen ja alkuperämaarajoituksen kohteena olevan tietoaineiston sekä uraania tai toriumia sisältävän malmin tuontiin. 53 b § Edellä 53 a §:ssä tarkoitettua lupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä virkatodistus tai kaupparekisteriote taikka muu vastaava selvitys hakijasta ja hakijan kansallisuudesta sekä seuraavat tiedot: 1) maahan tuotavien ydinaineiden, muiden aineiden, laitteiden, laitteistojen, tietoaineistojen tai malmin määrä ja laatu sekä näihin mahdollisesti kohdistuva alkuperämaarajoitus tai valvontasitoumus; 2) ydinaineiden, muiden aineiden, laitteiden, laitteistojen, tietoaineistojen tai malmin käyttötarkoitus; 3) maa, josta tuonti tapahtuu; 4) tuontiajankohta sekä tiedot pakkauksen tunnistamiseksi; 5) toimitustapa; sekä 6) muu Säteilyturvakeskuksen tarpeelliseksi katsoma selvitys. 53 d § Lupapäätöksessä on ilmaistava ainakin: 1) luvansaaja ja maahan tuotavien ydinaineiden, muiden aineiden, laitteiden, laitteistojen, tietoaineiston tai malmin laatu ja määrä; Jos 1 momentissa tarkoitettu lupa koskee ydinenergian tuottamiseen tarvittavien malmien, lähtöaineiden tai erityisten halkeamiskelpoisten aineiden tuontia, kyseisten aineiden hankinnassa on noudatettava Euratom-sopimuksen VI luvun ja sen nojalla annettuja määräyksiä. 54 a § Luvan uraania tai toriumia sisältävän malmin vientiin myöntää hakemuksesta Säteilyturvakeskus. 54 b § Edellä 54 a §:ssä tarkoitettua lupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä virkatodistus tai kaupparekisteriote taikka muu vastaava selvitys hakijasta ja hakijan kansallisuudesta sekä seuraavat tiedot: 1) maasta vietävän malmin määrä, laatu ja alkuperämaa; 2) kohdemaa ja vastaanottaja; 3) malmin käyttötarkoitus; 4) vientiajankohta ja tiedot pakkauksen tunnistamiseksi; sekä 5) muu Säteilyturvakeskuksen tarpeelliseksi katsoma selvitys. 54 d § Lupapäätöksessä on ilmaistava ainakin: 1) luvansaaja ja maasta vietävän malmin laatu ja määrä; 2) vastaanottaja ja kohdemaa; 3) luvan voimassaoloaika; sekä 4) muut tarpeelliset lupaehdot. 54 f § Jos Suomeen tuotava uraania tai toriumia sisältävä malmi on tarkoitettu vietäväksi Suomen alueen kautta kolmanteen maahan, lupa tuontiin myönnetään samalla kuin lupa vientiin. 1 momentissa tarkoitettua lupaa koskevan hakemuksen sisältöön, hakemusmenettelyyn ja luvan sisältöön sovelletaan soveltuvin osin 53 b §:n, 53 d §:n 1 momentin, 54 a, 54 b ja 54 d §:n säännöksiä. 55 § Luvan ydinjätteiden tuontiin ja vientiin myöntää hakemuksesta Säteilyturvakeskus. 55 b § Ennen tuontilupaa koskevan päätöksen tekemistä Säteilyturvakeskuksen on varmistauduttava siitä, että ydinjätteen tuonti täyttää 7 a §:n edellytykset ja

1 §:ssä mainitun radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetun neuvoston direktiivin (2006/117/Euratom) edellytykset. Ennen ydinjätteen vientilupaa koskevan päätöksen tekemistä Säteilyturvakeskuksen on varmistauduttava siitä, että ydinjätteen vienti täyttää 1 momentissa mainitun direktiivin edellytykset. 55 d § Tuonti- ja vientilupahakemukseen on liitettävä 55 b §:n 1 momentissa mainitun neuvoston direktiivin 6, 13, 14 tai 15 artiklan mukaisessa lupahakemuksessa edellytetyt tiedot ja lisäasiakirjat. Jos ydinjätteen siirto kuuluu mainitun direktiivin soveltamisalaan, hakemuksessa on käytettävä direktiivin 17 artiklan mukaista vakioasiakirjaa. Tuontilupahakemuksessa on lisäksi oltava selvitys siitä, miten ydinjätteisiin liittyvä ydinenergialain 9 §:n 3 momentin mukainen huolehtimisvelvollisuus tullaan täyttämään. Vientilupahakemuksessa on lisäksi oltava selvitys siitä, että kyse on 7 b §:n 1, 3 tai 4 momentissa tarkoitetusta tapauksesta. 55 e § Tuonti- ja vientilupapäätöksessä on ilmaistava ainakin 55 b §:n 1 momentissa mainitun neuvoston direktiivin 10, 13, 14 ja 15 artiklan mukaisessa siirtoluvassa edellytetyt tiedot ja ehdot. Jos ydinjätteen siirto kuuluu mainitun direktiivin soveltamisalaan, lupapäätöksessä on käytettävä direktiivin 17 artiklan mukaista vakioasiakirjaa. Lisäksi tuontilupapäätöksen tulee sisältää selvitys siitä, miten ydinjätteisiin liittyvä ydinenergialain 9 §:n 3 momentin mukainen huolehtimisvelvollisuus tullaan täyttämään. 62 § Hakemukseen on liitettävä 24 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tai 2 momentissa mainitut hakijaa koskevat selvitykset sekä: 9) selvitys tuotettavien, käsiteltävien ja varastoitavien malmien, ydinaineiden ja ydinjätteiden laadusta ja määrästä; 10) selvitys toiminnan aiheuttamien malmi-, ydinaine- ja ydinjätekuljetusten vaatimista järjestelyistä; 63 § Sen lisäksi, mitä laissa säädetään, työ- ja elinkeinoministeriön on pyydettävä hakemuksesta lausunto ainakin sellaiselta lääninhallitukselta, maakunnan liitolta ja alueelliselta ympäristökeskukselta, jonka toimialueella on suunnitellun kaivoksen tai rikastuslaitoksen sijainti- tai naapurikunta, sosiaali- ja terveysministeriöltä, turvatekniikan keskukselta sekä kaivoksen tai rikastuslaitoksen sijainti- ja naapurikunnalta. 68 § Työ- ja elinkeinoministeriön on pyydettävä kulkuvälineessä olevan ydinlaitoksen tilapäistä käyttöä Suomen alueella koskevasta hakemuksesta lausunto ainakin sisäasiainministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, puolustusministeriöltä, merenkulkulaitokselta ja Säteilyturvakeskukselta. 74 §

8 §:ssä säädetyn tarkoituksen toteuttamiseksi jätehuoltovelvollisen on toimitettava kolmen vuoden välein syyskuun loppuun mennessä mainitussa pykälässä tarkoitetulle viranomaiselle ydinjätehuoltotoimenpiteistään seuraavat selvitykset: 1) selvitys siitä, miten jätehuoltovelvollinen on suunnitellut toteuttaa ydinjätehuoltoon kuuluvat toimenpiteet ja niiden valmistelun; selvityksen tulee sisältää ainakin seuraavat osat:

1. a)kokonaissuunnitelma ydinjätehuollon hoitamiseksi asianmukaisine aikatauluineen ja erittelyineen mukaan lukien tarpeelliset valmistelut ja tutkimustoimenpiteet sekä huolehtimisvelvollisuuden edellyttämät hallintojärjestelyt ja muut tehtävät;
2. b)arvio tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyön senhetkisestä tilasta sekä yksityiskohtainen suunnitelma seuraavien kolmen vuoden aikana toteutettaviksi aiotuista toimenpiteistä; sekä
3. c)yleispiirteinen suunnitelma seuraavien kuuden vuoden aikana toteutettaviksi suunnitelluista toimenpiteistä; 76 § Päätettäessä periaatteista, joihin huolehtimisvelvollisuuden on nojauduttava, on päätöksen perustuttava siihen, että Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneet ydinjätteet käsitellään, varastoidaan ja sijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen ydinenergialain 6 a §:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin. Näissä poikkeustapauksissa edellytyksenä ydinjätteiden Suomen oikeudenkäyttövallan ulkopuolelle siirtämisen hyväksymiselle on, että siirtämisestä on tehty sitova sopimus ja sopimusta voidaan pitää ydinjätehuollon kannalta toteuttamiskelpoisena ottaen huomioon sopimuksen toteuttamisen aikataulu sekä muut ehdot. Päätöksessä on mainittava, milloin ydinjätehuollon toimenpiteet on viimeistään suoritettava. 79 § Milloin ydinjätehuollon valvonta ei sitä edellytä,

8 §:ssä mainittu viranomainen voi vapauttaa jätehuoltovelvollisen toimittamasta edellä 74 §:n 1 momentissa ja 77 §:ssä tarkoitettuja selvityksiä. 84 § Milloin työ- ja elinkeinoministeriö määrää huolehtimisvelvollisuuden päättyneeksi, Säteilyturvakeskuksen on 1 momentissa tarkoitettua hakemusta varten annettava pyynnöstä todistus loppusijoituksen tai ydinlaitoksen käytöstä poistamisen toteuttamisesta. 88 § Jätehuoltovelvollisen on myöhemmin täydennettävä hyväksyttyä jätehuoltokaaviota ja siihen liittyviä laskelmia joka kolmas vuosi ydinenergialain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettujen vastuumäärien ja rahastotavoitteiden vahvistamiseksi. Jätehuoltovelvollisen on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuun loppuun mennessä korjattu ja täydennetty jätehuoltokaavio ja ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannus- ja hintatiedot, tiedot huolehtimisvelvollisuuteen sisältyvien ydinjätteiden määristä ja tarvittavista ydinjätehuollon toimenpiteistä samoin kuin näiden perusteella tehty laskelma ydinjätehuollon kokonaiskustannuksista edellä mainittuina ajankohtina. Jätehuoltovelvollisen on 2 momentissa säädettyjen selvitysten lisäksi toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle kuluvaa kalenterivuotta koskevat lopulliset ja edellä tarkoitettuja selvityksiä täydentävät tiedot kolmen vuoden välein marraskuun loppuun mennessä. 89 § Edellä 88 §:n 2 momentissa tarkoitetut ydinjätehuollon toimenpiteiden kustannus- ja hintatiedot sekä ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvia kustannuksia koskeva laskelma on arvioitava niiden oikeellisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi. Arvioinnin toimeenpanosta huolehtii työ- ja elinkeinoministeriö, jonka on teetettävä arviointi teknistaloudellisten laskelmien arvioimiseen perehtyneellä tutkimuslaitoksella tai vastaavalla. 110 § Ydinlaitoksen käyttöönoton eri vaiheet saa aloittaa vasta, kun Säteilyturvakeskus on todennut 36 §:ssä mainittujen asiakirjojen sekä muiden edellyttämiensä yksityiskohtaisten suunnitelmien ja asiakirjojen perusteella kunkin vaiheen osalta, että turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja turvallisuutta koskevat määräykset on otettu riittävästi huomioon. Vastaavat vaatimukset koskevat myös ydinlaitoksen uudelleen tapahtuvaa käyttöönottoa erityisen merkittävän laitosmuutoksen jälkeen. 112 § Jos luvanhaltija aikoo tehdä sellaisia turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia ydinlaitoksen järjestelmissä, rakenteissa, ydinpolttoaineessa tai laitoksen käyttötavassa, jotka merkitsevät muutoksia Säteilyturvakeskuksen hyväksymiin suunnitelmiin tai asiakirjoihin, luvanhaltijan on saatava tällaisille muutoksille Säteilyturvakeskuksen hyväksyminen ennen niiden tekemistä. Säteilyturvakeskuksen on vastaavasti hyväksyttävä myös ydinlaitoksen käytöstä poistamiseen liittyvät toimenpiteet. Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että 35 ja 36 §:ssä mainitut asiakirjat muutetaan vastaavasti. 113 § Ydinturvallisuuden kannalta merkittävien ydinlaitoksen rakenteiden ja laitteiden rikkomatonta aineenkoetusta saavat suorittaa vain Säteilyturvakeskuksen hyväksymä testauslaitos tai testaaja. 115 a § Kun ydinaineita, ydinjätteitä, 8 §:ssä mainittuja aineita, laitteita, laitteistoja tai tietoaineistoja taikka uraania tai toriumia sisältäviä malmeja tuodaan Euroopan yhteisöjen ulkopuolelta taikka ydinjätteitä tai uraania tai toriumia sisältäviä malmeja viedään yhteisöjen ulkopuolelle, niiden laatu ja määrä sekä luvanvaraisuus on ilmoitettava selvästi tulli-ilmoituksessa tai siihen liitetyssä selvityksessä. Tulli-ilmoitukseen on lisäksi merkittävä kyseiseen vientiin tai tuontiin oikeuttavan ydinenergialain mukaisen luvan numero. Jos tuontiin tai vientiin ei tarvita lupaa, tulli-ilmoitukseen on liitettävä 132 ja 133 §:ssä mainituissa tapauksissa 136 §:n 3 momentissa tarkoitettu jäljennös Säteilyturvakeskukselle tehdystä ilmoituksesta Säteilyturvakeskuksen merkinnällä varustettuna. 118 § 1 momentissa tarkoitettua valvontajärjestelmää ylläpitäessään Säteilyturvakeskuksen tulee ottaa huomioon Euratomin ydinmateriaalivalvonnan täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen (Euratom) N:o 302/2005 mukaiset velvoitteet. Asetuksessa tarkoitettuna laitosalueen edustajana kaikille laitosalueille toimii Säteilyturvakeskus. 118 b § Ydinlaitoksen suunnittelu, rakentaminen ja käyttö on toteutettava siten, että ydinenergialaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä sekä Euratom-sopimuksessa ja sen nojalla annetuissa määräyksissä säädetyt ja määrätyt ydinmateriaalivalvontaa koskevat velvoitteet täytetään. Laitoksessa ei saa olla suunnittelutietoihin sisältymättömiä ydinmateriaalivalvonnan kannalta merkityksellisiä tiloja, materiaaleja tai toimintoja. Luvanhaltijalla on oltava ydinaineen ja muun ydinmateriaalin kirjanpito- ja raportointijärjestelmä, jolla varmistetaan tietojen oikeellisuus, kattavuus ja jatkuvuus ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisen valvonnan toteuttamiseksi. 132 § Jos kysymyksessä on 14 §:n 2 momentissa tarkoitettu vienti, 131 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää lisäksi seuraavat tiedot: 1) viennin kohteena olevan malmin määrä, laatu ja alkuperä; 2) maa, johon malmi on tarkoitus viedä; sekä 3) yhteenveto saman kalenterivuoden aikana toiminnanharjoittajan tähän maahan viemien malmien määristä. 134 § Jos kysymyksessä on 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 15 §:ssä, 18 §:n 1 momentissa tai 21 §:ssä tarkoitettu luovutus, 131 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tulee sisältää lisäksi seuraavat tiedot: 136 § Edellä 132 ja 133 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava Säteilyturvakeskukselle kaksi viikkoa ennen maastavientiä tai maahantuontia. Lisäksi Säteilyturvakeskukselle on toimitettava kahden viikon kuluessa maastaviennistä tai maahantuonnista vahvistus vienti- tai tuontipäivämäärästä sekä viedyn tai tuodun ydinmateriaalin taikka uraania tai toriumia sisältävän malmin määrästä, jos nämä poikkeavat ilmoituksesta. 142 § Ydinenergialain 8 §:n 3 momentin mukaista ennakkotietoa haetaan työ- ja elinkeinoministeriöltä kirjallisella hakemuksella, johon on liitettävä virkatodistus ja kaupparekisteriote taikka vastaava selvitys hakijasta ja hakijan kansallisuudesta ja jonka tulee sisältää riittävä kuvaus siitä toiminnasta, jota ennakkotietohakemus koskee. 144 § Säteilyturvakeskuksen on pyydettävä ehdotuksestaan ydinenergialain 7 q §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuiksi määräyksiksi ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan lausunto, ehdotuksestaan ydinenergialain 7 q §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuiksi määräyksiksi ydinenergialain 56 §:n 3 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan ja sisäasiainministeriön lausunto, ehdotuksestaan ydinenergialain 7 q §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuiksi määräyksiksi ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan ja sisäasiainministeriön lausunto sekä ehdotuksestaan ydinenergialain 7 q §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuiksi määräyksiksi ydinenergialain 56 §:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan lausunto. Lausunnot on ehdotuksen mukana toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2008. Sen 74 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2009 sekä 88 ja 89 § 1 päivänä helmikuuta 2010. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2008 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Pasi Mustonen Liite A 2.2. Muut aineet 2.2.1. Deuterium, raskas vesi (deuteriumoksidi) ja muut deuteriumyhdisteet sekä deuteriumia sisältävät seokset ja liuokset, joissa deuterium-vety-isotooppisuhde ylittää arvon 1:5 000 (tuotenumero 0C003) ja jotka on tarkoitettu ydinenergian käyttöön.