2025 918/2025 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 a, 32 b, 32 c ja 32 d §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 1079/2024: 1 luku Toteutuneet opiskelijavuodet, osaamispisteet ja tutkinnot sekä jatko-opiskelu ja työllistyminen 1 § Opiskelijavuoteen kuuluvat päivät Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 32 b §:ssä tarkoitettuun opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta heinäkuuhun kuuluvia päiviä, jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteeksi sovittu koko tutkinnon, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tai tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:n 2 momentissa tarkoitettua opiskelupäiviä vastaavaa osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Mainitussa momentissa tarkoitetuksi opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti, ammatilliseen tehtävään valmistavassa koulutuksessa muutoin sovitun mukaisesti tai sellaisessa lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, muutoin sovitun mukaisesti: 1) koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun; 2) työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen. 2 § Toteutuneiden opiskelijavuosien laskenta Opiskelijavuosien perusteella jaettavasta rahoituksesta yksi viidesosa myönnetään lähtötason painokertoimien perusteella ja neljä viidesosaa myönnetään kustannusryhmien painokertoimien, muiden painokertoimien sekä korotuskertoimien perusteella. Rahoituksen perusteena huomioitavat toteutuneet opiskelijavuodet saadaan laskemalla toteutuneiden opiskelijavuosien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta. 3 § Lähtötason painokertoimet Jos opiskelija on oppivelvollisuuslain (1214/2020) 16 §:n nojalla oikeutettu maksuttomaan koulutukseen, lähtötason painokerroin perustuu perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden arvosanojen keskiarvoon. Jos opiskelija ei ole oikeutettu maksuttomaan koulutukseen, lähtötason painokerroin perustuu opiskelijan perusasteen jälkeiseen koulutukseen ennen ammatillisen koulutuksen aloittamista sekä siihen opiskeleeko hän tutkintokoulutuksessa, tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa. Lähtötason arvosanojen keskiarvoon perustuvat painokertoimet ovat: 1)  0,52 arvosanojen keskiarvolla 9–10; 2)  0,56 arvosanojen keskiarvolla 8–8,99; 3)  0,71 arvosanojen keskiarvolla 7–7,99; 4)  1,26 arvosanojen keskiarvolla 6–6,99; 5)  3,03 arvosanojen keskiarvolla 5–5,99; 6)  2,0 arvosanatietojen puuttuessa. Lähtötason perusasteen jälkeiseen koulutukseen perustuvat painokertoimet ovat: 1)  0,25 korkeakoulututkinto; 2)  0,5 muu kuin korkeakoulututkinto; 3)  1,5 ei pohjakoulutusta, opiskelija opiskelee tutkintokoulutuksessa tai muussa koulutuksessa kuin 4 ja 5 kohdissa tarkoitetuissa koulutuksissa taikka sellaisessa lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ammatillista osaamista syventävässä tai täydentävässä koulutuksessa, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen; 4) 2,0 ei pohjakoulutusta, opiskelija opiskelee tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa; 5)  3,0 ei pohjakoulutusta, opiskelija opiskelee työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa. 4 § Kustannusryhmä- ja muut painokertoimet Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 6 §:ssä tarkoitettuun tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot jaetaan kustannusryhmiin tutkinnon järjestämisestä aiheutuvien keskimääräisten kustannusten perusteella tämän asetuksen liitteen mukaisesti. Jos opiskelijan tavoitteena on suorittaa vain tutkinnon osa tai osia, tutkintokoulutuksen opiskelijavuoden kustannusryhmä määräytyy sen tutkinnon mukaisesti, johon tutkinnon osat kuuluvat. Jos tutkinnon osat kuuluvat eri kustannusryhmiin, määräytyy kustannusryhmä alimman kustannusryhmän mukaisesti, kuitenkin aina vähintään kustannusryhmän 2 mukaisesti. Kustannusryhmien painokertoimet ovat: 1)  0,19 kustannusryhmä 1; 2)  0,55 kustannusryhmä 2; 3)  0,89 kustannusryhmä 3; 4)  1,16 kustannusryhmä 4; 5)  1,64 kustannusryhmä 5; 6)  2,45 kustannusryhmä 6; 7)  4,19 kustannusryhmä 7. Perustutkintokoulutuksen ja työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen painokerroin on 1,0. Muun ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksen kuin työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatti- ja erikoisammattikoulutuksen, painokerroin on 0,5. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen painokerroin on 3,02. Ammatilliseen tehtävään valmistavan koulutuksen ja sellaisen lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdan tarkoittaman ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen,, painokerroin on 0,55. Työvoimakoulutuksena järjestetyn ammatilliseen tehtävään valmistavan koulutuksen ja työvoimakoulutuksena järjestetyn sellaisen lailla 1078/2024 muutetun ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitetun ammatillista osaamista syventävän tai täydentävän koulutuksen, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen, painokerroin on 1,10. 5 § Korotuskertoimet Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 65 §:ssä tarkoitetun vaativan erityisen tuen järjestämisen korotuskerroin on: 1)  tutkintokoulutuksessa 5,61; 2)  tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa 5,13; 3)  työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa 8,21. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetun majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 0,95. Sisäoppilaitosmuotoisessa koulutuksessa korotuskerroin on kuitenkin 1,12 ja vaativan erityisen tuen yhteydessä järjestettävän majoituksen järjestämisen korotuskerroin on 3,27. Opiskelijavuosia painotetaan majoituksen järjestämisen korotuskertoimilla niiden päivien väliseltä ajalta, kun opiskelijalla on oikeus asua ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 103 §:ssä tarkoitetussa asuntolassa. 6 § Toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta Toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 3 ja 4 §:ssä säädetyillä painokertoimilla ja 5 §:ssä säädetyillä korotuskertoimilla painotetut toteutuneet opiskelijavuodet. Toteutuneiden opiskelijavuosien määrä lasketaan keskiarvona varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta. Jos niiden opiskelijoiden, jotka eivät ole oppivelvollisuuslain 16 §:ssä tarkoitetussa maksuttomassa koulutuksessa, toteutuneiden opiskelijavuosien määrä ylittää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun opiskelijavuosien enimmäismäärän, toteutuneiden opiskelijavuosien perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan näiden opiskelijoiden osalta kertomalla 1 momentissa säädetty painotettu toteutunut opiskelijavuosimäärä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun opiskelijavuosien enimmäismäärän ja toteutuneiden opiskelijavuosien osamäärällä. 7 § Suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärän perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta Suoritettujen tutkinnon osien osaamispisteiden ja tutkintojen lukumäärän perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytettävä suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen 2 ja 3 momenteissa tarkoitetut suoritteet. Tutkinnon osien osaamispisteiden perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla tutkinnon osien osaamispisteiden lukumäärien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta. Tutkintojen perusteella määräytyvä suoritemäärä saadaan laskemalla tutkintojen lukumäärien keskiarvo varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltäneen vuoden kesäkuun 30 päivän väliseltä ajalta sekä sitä vuotta aiemmalta vastaavalta ajanjaksolta siten, että tutkintoja painotetaan luvulla 72, jos opiskelija on tutkinnon suorittamisen aloittamista edeltävän kuukauden lopussa ollut vailla perusasteen jälkeistä ammatillista tai korkea-asteen tutkintoa ja muutoin luvulla 0. 8 § Työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta Työllistyneellä tai jatko-opintoihin siirtyneellä tarkoitetaan tässä asetuksessa henkilöä, joka on suorittanut tutkinnon tai tutkinnon osan varainhoitovuotta edeltävää edeltävänä vuotena päättyneellä ajanjaksolla 1 päivästä heinäkuuta – 30 päivään kesäkuuta tai tätä edeltäneellä ajanjaksolla 1 päivästä heinäkuuta – 30 päivään kesäkuuta ja työllistynyt vähintään kahden kuukauden ajaksi tai siirtynyt jatko-opintoihin suorittamisajanjakson jälkeen 1 päivästä heinäkuuta 30 päivään kesäkuuta kestävällä ajanjaksolla Jos tutkinnon tai tutkinnon osan suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt on tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 0. Jos tutkinnon tai tutkinnon osana suorittanut työllistynyt tai jatko-opintoihin siirtynyt ei ole tutkinnon tai tutkinnon osan suorittamisen aloittamista edeltävän vuoden lopussa ollut työllinen, painokerroin on 1. Opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen perusteella myönnettävän perusrahoituksen suoritemäärä saadaan laskemalla yhteen koulutuksen järjestäjän 1 ja 2 momentissa tarkoitetut suoritemäärät. 2 luku Opiskelijapalaute 9 § Opiskelijapalautteen kohderyhmät Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 a §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettua opiskelijapalautetta kerätään: 1) ammatillisen tutkintokoulutuksen aloittaneilta opiskelijoilta (aloituskysely); 2) ammatillisen tutkinnon taikka tutkinnon osan tai osia suorittaneilta opiskelijoilta (päättökysely). Opiskelijoilta, jotka suorittavat tutkinnon tai tutkinnon osan ilman tutkintokoulutukseen osallistumista, ei kerätä opiskelijapalautetta. Opiskelijapalautteen perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytetään niiden opiskelijoiden antamaa palautetta, joiden henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty tai jotka ovat osoittaneet henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana. 10 § Opiskelijapalautteen kerääminen Opetushallitus lähettää aloituskyselyn opiskelijalle, kun opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty. Päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon suorittamiseksi tarvittavan osaamisen. Jos opiskelijan tavoitteena ei ole koko tutkinnon suorittaminen, päättökysely lähetetään, kun opiskelija on osoittanut henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan tutkinnon osan tai osien suorittamiseksi tarvittavan osaamisen. Jos opiskelijalle on 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuna jaksona lähetetty aloitus- tai päättökysely, opiskelijalle ei saman koulutuksen järjestäjän opinnoissa lähetetä kyseisen jakson aikana vastaavaa kyselyä. Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta aloituskyselyssä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman hyväksymisestä ja päättökyselyssä henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olevan osaamisen osoittamisesta. 11 § Opiskelijapalautteen väittämät ja pisteytys Aloituskyselyn väittämät ovat: 1)  ”Pääsin aloittamaan opintoni sopivassa aikataulussa.”; 2)  ”Aikaisemmat opintoni, työkokemukseni ja muu osaamiseni selvitettiin riittävällä tavalla.”; 3)  ”Sain vaikuttaa tutkinnon osien tai opintokokonaisuuksien valintaan.”; 4)  ”Kanssani selvitettiin, tarvitsenko tukea opinnoissani.”. Päättökyselyn väittämät ovat: 1)  ”Minulle laadittu henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) mahdollisti opintojeni joustavan etenemisen.”; 2) ”Opetustilat, välineet, työpaikat, digitaaliset ja muut oppimisympäristöni edistivät oppimistani.”; 3)  ”Olen tyytyväinen mahdollisuuksiin opiskella työpaikalla.”; 4)  ”Sain riittävästi opetusta ja ohjausta, jotta opintoni etenivät suunnitellusti.”; 5)  ”Opintojeni aikana varmistettiin, että sain tukea opintojen etenemiseen, jos sitä tarvitsin.”; 6)  ”Saamani opetus ja ohjaus oli laadukasta.”; 7)  ”Työtehtävät, joissa suoritin näyttöni, vastasivat todellisia työelämän tehtäviä.”; 8)  ”Arvioijani olivat ammattitaitoisia ja asiantuntevia.”; 9)  ”Opiskelijoita kohdeltiin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.”; 10)  ”Koulutus paransi valmiuksiani työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin.”; 11)  ”Koulutus antoi valmiuksia yrittäjyyteen.”; 12)  ”Koulutuksen aikana sain osaamista ja ammattitaitoa, jota pystyn hyödyntämään . ”. Opiskelijapalautekyselyjen väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko on: 1)  5 pistettä täysin samaa mieltä 2)  4 pistettä jokseenkin samaa mieltä 3)  3 pistettä osin samaa osin eri mieltä 4)  2 jokseenkin eri mieltä 5)  1 täysin eri mieltä 12 § Opiskelijapalautteen painotus ja sen perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta Opiskelijapalautteen perusteella jaettavasta perusrahoituksesta yksi neljäsosaa myönnetään aloituskyselyn perusteella ja kolme neljäsosaa päättökyselyn perusteella. Kyselyjen kohteena olleiden ja kyselyihin vastanneiden opiskelijoiden määrän perusteella lasketaan järjestäjäkohtainen vastausosuus erikseen: 1)  aloituskyselylle; 2)  tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden päättökyselylle; 3)  tutkinnon osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden päättökyselylle. Vastausosuus on kuhunkin 2 momentissa tarkoitettuun kyselyyn vastanneiden määrä jaettuna kyselyn kohteena olleiden määrällä. Vastausosuuden perusteella lasketaan kullekin kyselylle järjestäjäkohtainen katokorjauskerroin. Kun vastausosuus on 60 prosenttia tai sitä suurempi, katokorjauskerroin on yksi jaettuna vastausosuudella. Kun vastausosuus on pienempi kuin 60 prosenttia, katokorjauskerroin on 1/0,6 + 2 x (0,6 – vastausosuus). Koulutuksen järjestäjän kunkin kyselyn vastausten pisteiden yhteismäärä kerrotaan kyseisen kyselyn järjestäjäkohtaisella katokorjauskertoimella. Aloituskyselyn perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena on aloituskyselyn vastausten painotettu pistemäärä. Päättökyselyn perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena on tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden vastausten painotettu pistemäärä kerrottuna luvulla kolme sekä tutkinnon osan tai osia suorittaneiden opiskelijoiden vastausten painotettu pistemäärä. 3 luku Työelämäpalaute 13 § Työelämäpalautteen kohderyhmät Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 a §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettua työelämäpalautetta kerätään: 1) oppi- tai koulutussopimustyöpaikan edustajalta (työpaikkakysely); 2) oppi- tai koulutussopimukseen perustuvan osaamisen hankkimisen vastuulliselta työpaikkaohjaajalta (työpaikkaohjaajakysely). Työelämäpalautteen perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena käytetään palautetta, joka koskee tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltävän vuoden heinäkuun 1 päivän ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden kesäkuun 30 päivän välisenä aikana suorittamia oppi- tai koulutussopimukseen perustuvia osaamisen hankkimisjaksoja (työpaikkajakso). 14 § Työpaikkakyselyn palautteen kerääminen Koulutuksen järjestäjä vastaa työpaikkakyselyn palautteen keräämisestä. Työpaikkakyselyn palautetta ei kerätä, jos kyseessä on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 70 §:n 4 momentissa tarkoitettu yrittäjälle omassa yrityksessään järjestettävä oppisopimuskoulutus. Tammikuun 1 päivän ja kesäkuun 30 päivän välisenä aikana suoritettuja työpaikkajaksoja koskeva palaute kerätään heinäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana. Heinäkuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana suoritettuja työpaikkajaksoja koskeva palaute kerätään seuraavan vuoden tammikuun 1 päivän ja helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana. Yhden kyselyn kohdejoukkona ovat koulutuksen järjestäjän opiskelijoiden tietyssä työpaikassa tässä momentissa tarkoitettuna ajanjaksona suorittamat työpaikkajaksot. 15 § Työpaikkaohjaajakyselyn palautteen kerääminen Opetushallitus lähettää palautekyselyn vastuulliselle työpaikkaohjaajalle. Yhden kyselyn kohdejoukkona ovat koulutuksen järjestäjän tietyn tutkinnon opiskelijoiden työpaikkajaksot, jotka on suoritettu kuukauden 1 päivän ja kuukauden viimeisen päivän välisenä aikana. Kysely lähetetään edellä tarkoitetun aikajakson päättymisen jälkeen. Kyselyn vastausaika on 30 vuorokautta kyselyn lähettämisestä, kuitenkin enintään 60 vuorokautta 1 momentissa tarkoitetun aikajakson päättymisestä. 16 § Työelämäpalautteen väittämät ja pisteytys Työpaikkakyselyn väittämät ovat: 1)  ”Yhteistyö oppilaitoksen kanssa on sujuvaa.”; 2) ”Oppilaitos tiedottaa hyvin ammatilliseen koulutukseen liittyvistä yhteistyön mahdollisuuksista.”; 3)  ”Olemme tyytyväisiä oppilaitoksen tapaan hoitaa oppi- ja koulutussopimusten laadintaan liittyvät käytännön asiat.”; 4)  ”Oppilaitos järjestää työelämässä oppimisen työpaikan tarpeet huomioiden.”; 5)  ”Oppilaitos tarjoaa mahdollisuutta ennakoida työpaikkamme osaamisen kehittämistarpeita ja sen avulla kehittää toimintaamme.”; 6)  ”Voisimme rekrytointitilanteessa palkata tästä oppilaitoksesta valmistuneita opiskelijoita.”; 7)  ”Oppilaitoksella on kyky kehittää toimintaansa saamansa palautteen perusteella.”; 8)  ”Voimme suositella oppi- tai koulutussopimusyhteistyötä oppilaitoksen kanssa.”; 9)  ”Olemme tyytyväisiä oppilaitoksen toimintaan järjestää työelämässä oppimista.”. Työpaikkaohjaajakyselyn väittämät ovat: 1)  ”Yhteistyö oppilaitoksen kanssa oli sujuvaa.”; 2)  ”Oppilaitos varmisti etukäteen opiskelijan riittävät valmiudet työelämässä oppimiseen.”; 3) ”Oppilaitos varmisti, että työtehtävät edistävät opiskelijan oppimista suunniteltujen tavoitteiden mukaisesti.”; 4) ”Oppilaitos varmisti, että työpaikkaohjaajilla tai mentorilla oli tiedossa opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) kirjatut tavoitteet.”; 5)  ”Oppilaitos tarjosi riittävästi tukea opiskelijan oppimisen ohjaamiseen.”; 6) ”Oppilaitos tarjosi riittävästi tukea opiskelijan osaamisen kehittymisen arvioimiseen ja palautteen antamiseen opiskelijalle.”; 7) ”Oppilaitoksella on kyky kehittää työelämässä oppimista saamansa palautteen perusteella.”; 8)  ”Olen tyytyväinen oppilaitoksen toimintaan järjestää työelämässä oppimista.”. Kyselyiden väittämiin annettujen vastausten pisteytysasteikko on: 1)  5 pistettä täysin samaa mieltä 2)  4 pistettä jokseenkin samaa mieltä 3)  3 pistettä osin samaa osin eri mieltä 4)  2 jokseenkin eri mieltä 5)  1 täysin eri mieltä 17 § Työelämäpalautteen painotus ja sen perusteella myönnettävän perusrahoituksen laskenta Työelämäpalautteen perusteella jaettavasta perusrahoituksesta yksi neljäsosaa myönnetään työpaikkakyselyn perusteella ja kolme neljäsosaa työpaikkaohjaajakyselyn perusteella. Kunkin vastauksen pistemäärä kerrotaan kyseisen vastauksen kohdejoukkona olevien työpaikkajaksojen kestolla päivinä. Jos kyseessä on yrittäjälle omassa yrityksessään järjestettävä oppisopimuskoulutus, työpaikkakyselyn pistemäärässä otetaan lisäksi huomioon työpaikkaohjaajakyselyn vastauksen pistemäärä kerrottuna luvulla 9/8 Jos opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa on sovittu, että opiskelija ei ole hankkimassa osaamista työpaikalla kaikkina osaamisen hankkimisjaksoon kuuluvina säännönmukaisina opiskelupäivinä, otetaan huomioon vain työpaikalla hankittavan osaamisen osuus säännönmukaisista opiskelupäivistä. Työpaikalla hankittavan osaamisen osuutta määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Työpaikkaohjaajakyselylle lasketaan kyselyn kohdejoukkona olleiden työpaikkajaksojen päivien yhteismäärän ja saatujen vastausten kattamien työpaikkajaksojen päivien yhteismäärän perusteella järjestäjäkohtainen vastausosuus, joka on saatujen vastausten kattamien työpaikkajaksojen päivien yhteismäärä jaettuna kyselyn kohdejoukkona olleiden työpaikkajaksojen päivien yhteismäärällä. Vastausosuuden perusteella lasketaan järjestäjäkohtainen katokorjauskerroin. Kun vastausosuus on 60 prosenttia tai sitä suurempi, katokorjauskerroin on yksi jaettuna vastausosuudella. Kun vastausosuus on pienempi kuin 60 prosenttia, katokorjauskerroin on 1/0,6 + 2 x (0,6 – vastausosuus). Koulutuksen järjestäjän työpaikkaohjaajakyselyn vastausten pisteiden yhteismäärä kerrotaan järjestäjäkohtaisella katokorjauskertoimella. Työpaikkakyselyn ja työpaikkaohjaajakyselyn perusteella myönnettävän perusrahoituksen perusteena on kyseisen kyselyn vastausten painotettujen pisteiden yhteenlaskettu määrä. 4 Luku Voimaantulo 18 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2026 rahoitusta. Asetuksen opiskelija- ja työelämäpalautetta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran myönnettäessä varainhoitovuoden 2027 rahoitusta. Tällä asetuksella kumotaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (1244/2020). Helsingissä 3.10.2025 Opetusministeri Anders Adlercreutz Hallitusneuvos Anna Kankaanpää Liite Kustannusryhmä 1: Ammattitutkinnot Ajoneuvoalan ammattitutkinto Asioimistulkkauksen ammattitutkinto Elintarvikejalostuksen ammattitutkinto Elintarviketeollisuuden ammattitutkinto Energia-alan ammattitutkinto Esitys- ja teatteritekniikan ammattitutkinto Hieronnan ammattitutkinto Isännöinnin ammattitutkinto Kaivosalan ammattitutkinto Kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinto Kehitysvamma-alan ammattitutkinto (poistui 31.7.2021) Kivialan ammattitutkinto Koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto Laboratorio- ja mittausalan ammattitutkinto Lastinkäsittelyalan ammattitutkinto Leipomoalan ammattitutkinto Lentokonetekniikan ammattitutkinto Liiketoiminnan ammattitutkinto Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto Liikuntapaikka-alan ammattitutkinto Lähiesihenkilötyön ammattitutkinto (voimaan 1.8.2024) Lähiesimiestyön ammattitutkinto (poistui 31.7.2024) Maanmittausalan ammattitutkinto Matkailupalvelujen ammattitutkinto Media-alan ammattitutkinto Merenkulkualan ammattitutkinto Mielenterveys- ja päihdetyön ammattitutkinto (poistuu 31.12.2026) Musiikkituotannon ammattitutkinto Opastuspalvelujen ammattitutkinto Palvelulogistiikan ammattitutkinto Pintakäsittelyalan ammattitutkinto Prosessiteollisuuden ammattitutkinto Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto Puuteollisuuden ammattitutkinto Rakennustuotealan ammattitutkinto Ravintolan asiakaspalvelun ammattitutkinto Ruokapalvelujen ammattitutkinto Saamenkäsityöalan ammattitutkinto Saamenkäsityökisällin ammattitutkinto (poistui 31.12.2021) Seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkinto sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto (voimaan 1.1.2027) Sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinto Taideteollisuusalan ammattitutkinto Talonrakennusalan ammattitutkinto Talotekniikan ammattitutkinto Tekstiili- ja muotialan ammattitutkinto Terveysalan ammattitutkinto (poistuu 31.12.2026) Tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto Tullialan ammattitutkinto Tuotantotekniikan ammattitutkinto Turvallisuusalan ammattitutkinto Vammaisalan ammattitutkinto (poistuu 31.12.2026) Veneenrakennusalan ammattitutkinto Ympäristöalan ammattitutkinto Yrittäjyyden ammattitutkinto Yrittäjän ammattitutkinto (poistui 31.12.2021) Erikoisammattitutkinnot Ajoneuvoalan erikoisammattitutkinto Elintarvikealan erikoisammattitutkinto Energia-alan erikoisammattitutkinto Erityisruokavaliopalvelujen erikoisammattitutkinto Esitys- ja teatteritekniikan erikoisammattitutkinto Hieronnan erikoisammattitutkinto Hius- ja kauneudenhoitoalan erikoisammattitutkinto Immobilisaatiohoidon erikoisammattitutkinto (poistuu 31.12.2026) Isännöinnin erikoisammattitutkinto Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinto Koneasennuksen ja kunnossapidon erikoisammattitutkinto Kuntoutus-, tuki- ja ohjauspalvelujen erikoisammattitutkinto Laivasähköalan erikoisammattitutkinto (voimaan 1.1.2025) Laivasähkömestarin erikoisammattitutkinto (poistui 31.12.2024) Leipomoalan erikoisammattitutkinto Lentokonetekniikan erikoisammattitutkinto Liiketoiminnan erikoisammattitutkinto Liikuntapaikka-alan erikoisammattitutkinto Majoitus- ja ravitsemisalan esihenkilötyön erikoisammattitutkinto (voimaan 1.8.2024) Majoitus- ja ravitsemisalan esimiestyön erikoisammattitutkinto (poistui 31.7.2024) Media-alan erikoisammattitutkinto Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto (poistuu 31.12.2026) Oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinto Palvelulogistiikan erikoisammattitutkinto Pintakäsittelyalan erikoisammattitutkinto Prosessiteollisuuden erikoisammattitutkinto Puhevammaisten tulkkauksen erikoisammattitutkinto Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto Puuteollisuuden erikoisammattitutkinto Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto Saamenkäsityöalan erikoisammattitutkinto Sosiaali- ja terveysalan erikoisammattitutkinto (voimaan 1.1.2027) Sähkö- ja automaatioalan erikoisammattitutkinto Taideteollisuusalan erikoisammattitutkinto Talonrakennusalan erikoisammattitutkinto Talotekniikan erikoisammattitutkinto Tekstiili- ja muotialan erikoisammattitutkinto Tuotannon esihenkilötyön erikoisammattitutkinto (voimaan 1.8.2024) Tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinto (poistui 31.7.2024) Tuotantotekniikan erikoisammattitutkinto Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto Turvallisuusalan erikoisammattitutkinto (voimaan 1.1.2025) Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto (poistui 31.12.2024) Valmennuksen erikoisammattitutkinto Vanhustyön erikoisammattitutkinto (poistuu 31.12.2026) Veneenrakennusalan erikoisammattitutkinto Ympäristöalan erikoisammattitutkinto Kustannusryhmä 2: Perustutkinnot Liiketoiminnan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto (poistui 31.7.2020) Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Ammattitutkinnot Eläintenhoidon ammattitutkinto Hevostalouden ammattitutkinto Kalatalouden ammattitutkinto Kuljetusalan ammattitutkinto Lentoasemapalvelujen ammattitutkinto Maatalousalan ammattitutkinto Porotalouden ammattitutkinto Puutarha-alan ammattitutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto (poistui 31.12.2020) Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto Erikoisammattitutkinnot Eläintenhoidon erikoisammattitutkinto Hevostalouden erikoisammattitutkinto Kalatalouden erikoisammattitutkinto Liikenneopettajan erikoisammattitutkinto (poistui 31.12.2024) Liikenneopetusalan erikoisammattitutkinto (voimaan 1.1.2025) Maaseudun kehittämisen erikoisammattitutkinto Maatalousalan erikoisammattitutkinto Metsäalan erikoisammattitutkinto Puutarha-alan erikoisammattitutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan erikoisammattitutkinto (poistui 31.12.2020) Tieto- ja viestintätekniikan erikoisammattitutkinto Kustannusryhmä 3: Perustutkinnot Hammastekniikan perustutkinto Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Välinehuoltoalan perustutkinto Ammattitutkinnot Luontoalan ammattitutkinto Metsäalan ammattitutkinto Erikoisammattitutkinnot Luontoalan erikoisammattitutkinto Kustannusryhmä 4: Perustutkinnot Ajoneuvoalan perustutkinto (voimaan 1.8.2022) Autoalan perustutkinto (poistui 31.7.2022) Elintarvikealan perustutkinto, muut kuin meijerialan osaamisala Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Logistiikan perustutkinto, muut kuin kuljetuspalvelujen osaamisala Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto Puuteollisuuden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto, muut kuin maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala Ravintola- ja catering-alan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto Taideteollisuusalan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tanssialan perustutkinto Teknisen suunnittelun perustutkinto Tekstiili- ja muotialan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Veneenrakennusalan perustutkinto Ammattitutkinnot Maarakennusalan ammattitutkinto Sukellusalan ammattitutkinto Erikoisammattitutkinnot Maarakennusalan erikoisammattitutkinto Kustannusryhmä 5: Perustutkinnot Hevostalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Metsäalan perustutkinto, muut kuin metsäkoneenkuljetuksen osaamisala Puutarha-alan perustutkinto Kustannusryhmä 6: Perustutkinnot Elintarvikealan perustutkinto, meijerialan osaamisala Kaivosalan perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto, kuljetuspalvelujen osaamisala Maanmittausalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljetuksen osaamisala Kustannusryhmä 7: Perustutkinnot Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljetuksen osaamisala