← Suomi

Lyhyesti

Tämä laki muuttaa sijoitusrahastolakia ja koskee sijoitusrahastoyhtiöiden toimintaa, erityisesti ulkoistamista, raportointivelvollisuuksia ja maksuvalmiuden hallintaa. Se tarkentaa ja lisää säännöksiä rahastoyhtiöiden toimintamahdollisuuksista ja velvollisuuksista.

Mitä se säätelee

Keitä se koskee

Keskeiset kohdat

📄 Lakiteksti
2025 1445/2025 Laki sijoitusrahastolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sijoitusrahastolain (213/2019) 6 luvun 1 §:n 3 momentti ja 10 luvun 6–8 §, muutetaan 1 luvun 2 §:n 1 momentin 34 kohta ja 3 §:n 14 kohta, 2 luvun 2 § ja 4 §:n 1 momentti, 6 luvun 1 §:n 2, 4 ja 5 momentti, 2 §:n 1 momentti, 8 luvun 2 §:n 18 kohta, 9 luvun 10 §:n otsikko ja 1 momentti, 10 luvun 4 §:n 2 momentti, 11 luvun 2 §, 13 luvun 6 §:n 7 momentti, 14 luvun 5 §, 19 luvun 7 §:n 1 momentti, 21 luvun 5 §:n 3 ja 4 momentti, 24 luvun 9 §:n 1 momentin 14 kohta sekä 27 luvun 2 §:n 1 momentin 3 ja 5 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 §:n 14 kohta laissa 987/2024, 2 luvun 2 § osaksi laissa 409/2024 sekä 9 luvun 10 §:n otsikko ja 1 momentti laissa 515/2019, sekä lisätään 1 luvun 2 §:n 1 momenttiin uusi 35 kohta ja 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 527/2021, 953/2022 ja 987/2024, uusi 15 ja 16 kohta, 2 luvun 7 §:ään uusi 3 momentti, 3 luvun 2 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, 4 lukuun uusi 12–14 §, 5 lukuun uusi 4–11 §, 6 luvun 1 §:ään uusi 9 momentti ja 2 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3–5 momentit siirtyvät 4–6 momentiksi, 8 luvun 2 §:ään uusi 19 kohta, 21 luvun 5 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 974/2021, uusi 3 momentti, jolloin muutettu 3 ja 4 momentti sekä nykyinen 5 momentti siirtyvät 4–6 momentiksi, 24 luvun 9 §:n 1 momenttiin uusi 15 kohta sekä 25 luvun 13 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi sekä 15 §:ään uusi 5 momentti, jolloin nykyinen 5 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti: 1 luku Yleiset säännökset 2 § Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 34)  ulkoistamisella rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön toimintaan liittyvää järjestelyä, jonka perusteella muu palvelun tarjoaja tuottaa rahastoyhtiölle tai säilytysyhteisölle toiminnon tai palvelun, jonka rahastoyhtiö tai säilytysyhteisö olisi muuten itse suorittanut; 35)  arvopaperikeskuksella arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 1 luvun 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettua arvopaperikeskusta sekä sellaista mainitun pykälän 6 kohdassa tarkoitettua ulkomaalaista arvopaperikeskusta, joka on saanut arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisen toimiluvan hoitaa arvopaperikeskuksen tehtäviä ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa. 3 § EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 14)  ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859; 15)  vertailuarvoasetuksella rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/1011; 16)  Euroopan järjestelmäriskikomitealla finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 tarkoitettua Euroopan järjestelmäriskikomiteaa. 2 luku Rahastoyhtiön toimilupa 2 § Rahastoyhtiölle sallittu toiminta Rahastoyhtiö saa harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa ja sijoitusrahastotoimintaan olennaisesti liittyvää toimintaa, jos tällainen toiminta ei ole omiaan vahingoittamaan rahasto-osuudenomistajien etua. Rahastoyhtiö saa lisäksi tarjota: 1)  sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:n 4 kohdassa tarkoitettua omaisuudenhoitoa; 2)  sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:n 5 kohdassa tarkoitettua sijoitusneuvontaa; 3)  sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä sijoitusrahastojen ja yhteissijoitusyritysten osuuksien osalta; 4)  sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:n 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä; 5)  minkä tahansa muun rahastoyhtiön tehtävän tai toiminnon, jota rahastoyhtiö jo suorittaa hoitamansa sijoitusrahaston osalta tai sen muutoin tämän pykälän mukaisesti tarjoamien palvelujen osalta edellyttäen, että mahdolliset muille osapuolille tehtävien tai toimintojen suorittamisesta syntyvät eturistiriidat käsitellään asianmukaisesti. Rahastoyhtiö saa lisäksi tarjota vertailuarvoasetuksen mukaista vertailuarvojen hallinnointia. Rahastoyhtiölle ei kuitenkaan voida myöntää toimilupaa vertailuarvoasetuksessa tarkoitettujen vertailuarvojen hallinnointia koskevien palvelujen tarjoamiseksi rahastoyhtiön hallinnoimissa sijoitusrahastoissa. Rahastoyhtiölle ei voida antaa toimilupaa ainoastaan 2 tai 3 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Rahastoyhtiön, joka harjoittaa 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, velvollisuudesta kuulua sijoittajien korvausrahastoon säädetään sijoituspalvelulaissa. Rahastoyhtiöön, joka tarjoaa 2 momentissa tarkoitettuja palveluja, sovelletaan sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ää siltä osin kuin tarjottavat palvelut koskevat yhtä tai useampaa mainitun luvun 14 §:n mukaista rahoitusvälinettä. Rahastoyhtiön oikeudesta tarjota kryptopalveluja säädetään kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen EU 2023/1114 60 artiklan 5 kohdassa ja mainitun asetuksen nojalla annetuissa komission asetuksissa ja päätöksissä. 4 § Toimilupahakemus Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta rahastoyhtiön toimiluvan. Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset hakijasta ja rahastoyhtiön omistuksesta, johdosta ja tilintarkastajista, ulkoistamisjärjestelyistä, sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta sekä taloudellisista toimintaedellytyksistä ja toimintasuunnitelmasta. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä ja siinä annettavista yhteystiedoista säädetään valtiovarainministeriön asetuksella. 7 § Toimiluvan laajuus ja muuttaminen Rahastoyhtiön on ilmoitettava kaikista olennaisista alkuperäisen toimiluvan edellytyksien muutoksista Finanssivalvonnalle ennen muutosten täytäntöönpanoa. 3 luku Toimintaedellytykset ja vähimmäispääoma 2 § Johtaminen ja luotettavuus Vähintään kahden 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttävän henkilön on tehtävä rahastoyhtiön liiketoiminnan harjoittamista koskevat keskeiset päätökset. Edellä mainitun henkilön on hoidettava tehtävää kokoaikaisesti ja hänen asuinpaikkansa on sijaittava ETA-valtiossa. 4 luku Toiminnan järjestäminen 12 § Sijoitusrahaston hoitaminen kolmannen osapuolen aloitteesta Jos rahastoyhtiö hoitaa tai aikoo hoitaa kolmannen osapuolen aloitteesta sijoitusrahastoa, rahastoyhtiön on toimitettava yksityiskohtainen selvitys eturistiriitojen hallinnasta Finanssivalvonnalle. Selvityksen on erityisesti sisällettävä kohtuullisiksi katsotut toimenpiteet, jotka rahastoyhtiö on toteuttanut ehkäistäkseen eturistiriitojen syntymisen sen ja kolmannen osapuolen välisessä suhteessa. Jos eturistiriidat eivät ole estettävissä, rahastoyhtiön on selvitettävä, miten se tunnistaa, hallitsee ja valvoo näitä eturistiriitoja ja ilmoittaa niistä, jotta voidaan estää eturistiriitoja vaikuttamasta haitallisesti sijoitusrahaston ja sen sijoittajien etuihin. Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa sijoitusrahasto käyttää kolmantena osapuolena olevan aloitteentekijän nimeä tai joissa rahastoyhtiö ulkoistaa kolmannelle osapuolelle sijoitusrahaston hoitamisen 6 luvun ulkoistamista koskevien säännösten mukaisesti. 13 § Rahastoyhtiön yleinen raportointivelvollisuus Finanssivalvonnalle Rahastoyhtiön on säännöllisesti raportoitava Finanssivalvonnalle markkinoista ja välineistä, joilla se käy kauppaa hoitamiensa sijoitusrahastojen lukuun sekä sijoitusrahastojen positioista ja varoista. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä tunnisteet, jotka tarvitaan varoista, sijoitusrahastoista ja rahastoyhtiöstä annettujen tietojen yhdistämiseksi muihin valvontatietoihin tai julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Rahastoyhtiön on toimitettava kustakin hoitamastaan sijoitusrahastosta seuraavat tiedot Finanssivalvonnalle: 1)  maksuvalmiuden hallinta, valitut maksuvalmiuden hoidon keinot ja niiden mahdollinen käyttöön ottaminen tai käytöstä poistaminen; 2)  riskiprofiili, johon kuuluu markkinariski, maksuvalmiusriski, vastapuoliriski, operatiivinen riski ja muut riskit; 3)  sijoitusrahaston lukuun väliaikaiseen tarkoitukseen sijoitusrahastotoimintaa varten otetun luoton määrä; 4)  13 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitettujen riskienhallintamenetelmien avulla saadut tulokset; 5)  ETA-valtiot, joissa rahastoyhtiö tai sen lukuun toimiva jakelija markkinoi rahasto-osuuksia. Finanssivalvonta voi lisäksi vaatia rahastoyhtiöltä muita tietoja säännöllisesti tai satunnaisesti, jos se on tarpeen järjestelmäriskin tehokkaan valvonnan kannalta. Finanssivalvonnan on ilmoitettava tällaisista lisäraportointivaatimuksista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisille. 14 § Rahastoyhtiön raportointivelvollisuus Finanssivalvonnalle salkunhoito- ja riskienhallintatehtävien ulkoistamisesta Rahastoyhtiön on raportoitava Finanssivalvonnalle seuraavat tiedot salkunhoidon- ja riskienhallintatehtävien ulkoistamisesta: 1)  rahastoyhtiön päivittäistä salkunhoito- ja riskienhallintatehtäviä kokoaikaisesti tekevän henkilöstön määrä; 2)  luettelo ja kuvaus ulkoistetuista salkunhoito- ja riskienhallintatehtävistä; 3)  ulkoistettujen salkunhoitotehtävien kohteena olevien varojen määrä ja prosenttiosuus koko salkunhoitotehtävästä; 4)  ulkoistamisjärjestelyjä kokoaikaisesti valvovan rahastoyhtiön henkilöstön määrä; 5)  ulkoistettujen tehtävien valvomiseksi rahastoyhtiön tekemien arviointien lukumäärä ja toteutusajankohdat, todetut ongelmat ja ongelmien ratkaisemiseksi tehdyt toimenpiteet sekä päivämäärä, johon mennessä korjaustoimet tulee toteuttaa; 6)  tehtäviä edelleen ulkoistettaessa tiedot niistä tahoista, joille tehtäviä on ulkoistettu edelleen, kuvaus edelleen ulkoistetuista toimista ja edelleen ulkoistettujen salkunhoitotehtävien kohteena olevien varojen määrä ja prosenttiosuus koko salkunhoitotehtävästä; 7)  ulkoistamisen ja edelleen ulkoistamisen aloitus- ja päättymispäivä. Rahastoyhtiön on lisäksi raportoitava Finanssivalvonnalle seuraavat tiedot ulkoistetun tehtävän hoitajasta: 1)  nimi, kotipaikka, sääntömääräinen kotipaikka tai sivuliike; 2)  tiedot läheisistä sidoksista rahastoyhtiöön; 3)  tiedot mahdollisesta varainhoitoa varten saadusta toimiluvasta tai siitä, onko kyseessä säännelty yhteisö; 4)  tarvittaessa tieto valvontaviranomaisesta. Edellä 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista on annettava sellaiset tunnisteet, jotka tarvitaan tietojen yhdistämiseksi muihin valvontatietojen tai julkisesti saatavilla olevien tietojen lähteisiin. 5 luku Vakavaraisuus ja riskienhallinta 4 § Maksuvalmiuden hoidon keinot Tässä laissa tarkoitettuja maksuvalmiuden hoidon keinoja ovat: 1)  rahasto-osuuksien merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten väliaikainen keskeyttäminen (merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeytys); 2)  rahasto-osuudenomistajien lunastusoikeuden rajoittaminen väliaikaisesti ja osittain, jolloin rahasto-osuudenomistajat voivat lunastaa vain tietyn osan rahasto-osuuksistaan; 3) sen sijoitusrahastoon sovellettavan vähimmäisajan pidentäminen, jota ennen rahasto-osuudenomistajien on ilmoitettava rahastonhoitajalle osuuksiensa lunastamisesta; 4) ennalta määritetyn vaihteluvälin mukainen ja likviditeettikustannukset huomioon ottava maksu, jonka rahasto-osuudenomistajat maksavat sijoitusrahastolle rahasto-osuuksia lunastaessaan ja jolla varmistetaan, ettei sijoitusrahastoon jääville rahasto-osuudenomistajille koidu kohtuuttomasti haittaa; 5)  ennalta määritetty mekanismi, jolla rahasto-osuuksien nettoarvoa mukautetaan soveltamalla likviditeettikustannuksia ilmentävää tekijää; 6)  ennalta määritetty mekanismi, jolla rahasto-osuuksien merkintä-, takaisinosto- ja lunastushinnat määritetään mukauttamalla rahasto-osuuden nettoarvoa likviditeettikustannuksia ilmentävällä tekijällä; 7)  maksu, jonka rahasto-osuudenomistaja maksaa sijoitusrahastolle rahasto-osuuksien merkinnän, takaisinoston tai lunastamisen yhteydessä, jolla hyvitetään sijoitusrahastolle liiketoimen koosta juontuvat likviditeettikustannukset ja jolla varmistetaan, ettei muille rahasto-osuudenomistajille koidu kohtuuttomasti haittaa; 8)  rahaston hallussa olevien varojen siirtäminen käteisvarojen sijaan rahasto-osuudenomistajien lunastuspyyntöjen täyttämiseksi (apporttina tehtävä lunastus); 9)  sellaisten varojen, joiden taloudelliset tai oikeudelliset ominaisuudet ovat muuttuneet merkittävästi tai jotka ovat käyneet poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi epävarmoiksi, erottaminen sijoitusrahaston muista varoista (varojen erottelujärjestely). 5 § Maksuvalmiuden hoidon keinojen valinta Sijoitusrahastolle on valittava vähintään kaksi 4 §:n 2–8 kohdassa tarkoitettua sopivaa maksuvalmiuden hoidon keinoa. Rahastoyhtiön on arvioitava valitun maksuvalmiuden hoidon keinon soveltuvuutta suhteessa sijoitusrahaston sijoitusstrategiaan, maksuvalmiusprofiiliin ja lunastuspolitiikkaan. Valitut maksuvalmiuden hoidon keinot on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Sijoitusrahaston maksuvalmiuden hoidon keinoiksi ei voida valita ainoastaan 4 §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja keinoja. Poiketen 1 momentissa säädetystä, sellaiseen rahastoon, jolle on myönnetty lupa toimia rahamarkkinarahastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 mukaisena rahamarkkinarahastona, voidaan valita vain yksi 4 §:n 2–8 kohdassa tarkoitettu maksuvalmiuden hoidon keino. 6 § Maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttö Rahastoyhtiö voi ottaa käyttöön 4 §:n 2–8 kohdan mukaisen maksuvalmiuden hoidon keinon, jos rahasto-osuudenomistajien etu tätä vaatii ja kyseiset välineet on sisällytetty rahaston sääntöihin. Sijoitusrahastossa on oltava toimintaperiaatteet ja menettelytavat kaikkien 5 §:n 1 momentin mukaisesti valittujen maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöön ottamiseksi ja käytöstä poistamiseksi. Rahastoyhtiön on huolehdittava siitä, että se on ottanut käyttöön valittujen maksuvalmiuden hoidon keinojen käytön mahdollistavat operatiiviset ja hallinnolliset järjestelyt. Maksuvalmiuden hoidon keinoja koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Apporttina tehtävä lunastus voidaan ottaa käyttöön ainoastaan ammattimaisten asiakkaiden esittämien lunastuspyyntöjen täyttämiseksi ja sen on vastattava suhteellista osuutta sijoitusrahaston hallussa olevista varoista. Apporttina tehtävän lunastuksen ei kuitenkaan tarvitse vastata suhteellista osuutta sijoitusrahaston hallussa olevista varoista, jos kyseisen rahaston sijoituspolitiikan tavoitteena on jäljitellä tiettyä osake- tai joukkovelkakirjaindeksiä ja rahasto on sijoituspalvelulain 1 luvun 26 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu pörssilistattu rahasto. 7 § Maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttö poikkeuksellisissa tilanteissa Rahastoyhtiö voi poikkeuksellisissa tilanteissa sekä olosuhteiden ja rahasto-osuudenomistajien edun vaatiessa ottaa väliaikaisesti käyttöön: 1)  merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisen; tai 2)  varojen erottelujärjestelyn. Rahastoyhtiön on keskeytettävä rahasto-osuuksien lunastaminen sijoitusrahaston varallisuuden arvon tai rahasto-osuudenomistajien määrän laskettua alle laissa säädetyn tai rahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän, jos tilannetta ei ole korjattu 90 vuorokauden kuluessa siitä, kun vähimmäisvaatimus alitettiin. Lunastuskieltoa ei kuitenkaan sovelleta ennen 8 luvun 8 §:ssä tarkoitetun määräajan päättymistä. Kaikessa sijoitusrahaston markkinointiaineistossa on keskeytyksen ajan mainittava sijoitusrahaston poikkeuksellisesta tilasta. 8 § Ilmoitus maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä Rahastoyhtiön on ilmoitettava viipymättä Finanssivalvonnalle, jos: 1)  sijoitusrahastossa käytetään tai poistetaan käytöstä 7 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisen; 2)  rahastoyhtiö on keskeyttänyt 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rahasto-osuuksien lunastamisen; 3)  sijoitusrahastossa käytetään tai poistetaan käytöstä mikä tahansa 4 §:n 2–8 kohdassa tarkoitetuista maksuvalmiuden hoidon keinoista, jos se tehdään sellaisella tavalla, joka ei kuulu sijoitusrahaston säännöissä tarkoitettuun tavanomaiseen liiketoimintaan. Rahastoyhtiön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle kohtuullisessa ajassa ennen kuin se ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun varojen erottelujärjestelyn. 9 § Finanssivalvonnan oikeus määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä Finanssivalvonta voi määrätä poikkeuksellisissa olosuhteissa rahasto-osuudenomistajien edun vaatiessa rahastoyhtiötä ottamaan käyttöön tai poistamaan käytöstä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisen, jos se on tarpeen sijoittajansuojan tai rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien vuoksi. Finanssivalvonnan on kuultava rahastoyhtiötä ennen kuin määrää merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Asianosaisen kuulemisesta säädetään hallintolain (434/2003) 34 §:ssä. 10 § Finanssivalvonnan velvollisuus ilmoittaa maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion ja sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille saamistaan 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tiedoista. Finanssivalvonnan on ilmoitettava ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion ja sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaisille viranomaisille määrättyään 9 §:n nojalla merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Finanssivalvonnan on toimitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, tiedot on toimitettava myös Euroopan järjestelmäriskikomitealle. 11 § Pyyntö maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämiseksi Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön kotivaltion tai sijoitusrahaston vastaanottavan ETA-valtion toimivaltaiset viranomaiset voivat esittää perustellun pyynnön Finanssivalvonnalle käyttää 9 §:ssä tarkoitettua oikeuttaan määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Pyyntö on toimitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, ja jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, tiedot on toimitettava myös Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Jos Finanssivalvonta ei hyväksy 1 momentissa tarkoitettua pyyntöä, sen on ilmoitettava asiasta perusteluineen pyynnön esittäneille toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos pyynnön esittäneet toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet 1 momentissa tarkoitetun pyynnön myös Euroopan järjestelmäriskikomitealle, Finanssivalvonnan on toimitettava ilmoitus myös tälle. Jos Finanssivalvonta ei toimi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta perusteluineen 1 momentissa tarkoitetun pyynnön esittäneille toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 6 luku Ulkoistaminen 1 § Rahastoyhtiön toiminnan ulkoistaminen Rahastoyhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa asiamiehen välityksellä tai muuten ulkoistaa sijoitusrahastotoimintaa tai 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa, jos se ei haittaa rahastoyhtiön riskienhallintaa, sisäistä valvontaa tai muuten merkittävästi rahastoyhtiön liiketoiminnan hoitamista. Sijoitusrahastotoiminnan tai 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetun toiminnan ulkoistamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi toimeksiannon sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika. Rahastoyhtiön, joka toimiluvan myöntämisen jälkeen aikoo harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa asiamiehen välityksellä tai ulkoistaa 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetun toiminnan, on ilmoitettava ulkoistamisesta etukäteen Finanssivalvonnalle. Rahastoyhtiön ja ulkoistettua toimintaa hoitavan välisessä sopimussuhteessa tapahtuvista merkittävistä muutoksista on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset ilmoituksen sisällöstä. Rahastoyhtiön on varmistettava, että 1 momentissa tarkoitettujen ulkoistettujen tai edelleen ulkoistettujen tehtävien hoitamisessa ja palvelujen tarjoamisessa noudatetaan tämän lain säännöksiä riippumatta ulkoistettua tehtävää hoitavan oikeudellisesta asemasta tai sijaintipaikasta. 2 § Ulkoistamisen edellytykset Asiamiehen käyttäminen ei saa estää rahastoyhtiötä toimimasta sen hoitaman sijoitusrahaston osuudenomistajien ja asiakkaiden edun mukaisesti. Rahastoyhtiön käyttämällä asiamiehellä on sille annetut tehtävät tai palvelujen tarjoamisen luonne huomioon ottaen oltava riittävä ammattitaito suoriutua tehtävistään. Rahastoyhtiön on huolehdittava siitä, että se voi asiamiehelle antamansa toimeksiannon voimassaoloaikana antaa tälle lisäohjeita ja purkaa asiamiehen kanssa tehdyn sopimuksen välittömästi, jos tämä on osuudenomistajien tai asiakkaiden edun mukaista. Rahastoyhtiön on voitava esittää objektiiviset perusteet kaikille ulkoistamista koskeville järjestelyille. Tässä luvussa tarkoitettuna toiminnan ulkoistamisena ei pidetä sijoitusrahastojen jakelua, jos jakelija markkinoi omaan lukuun sijoitusrahastoa sijoituspalvelulain tai vakuutusten tarjoamisesta annetun lain (234/2018) mukaisesti. 8 luku Sijoitusrahaston perustaminen, säännöt, vähimmäispääoma ja rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä 2 § Sijoitusrahaston säännöt Sijoitusrahaston säännöissä on määrättävä ainakin: 18)  siitä, jos rahasto-osuudet, osuuslaji tai osuussarja liitetään arvo-osuusjärjestelmään; 19)  5 luvun 5 §:n mukaisesti valitut maksuvalmiuden hoidon keinot. 9 luku Sijoitusrahaston hoitaminen 10 § Rahastoyhtiön raportointivelvollisuus institutionaalisille sijoittajille Tässä pykälässä institutionaalisella sijoittajalla tarkoitetaan vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettua henkivakuutusta harjoittavaa vakuutusyhtiötä, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa (947/2021) tarkoitettua lisäeläkelaitosta tai niitä vastaavaa Euroopan talousalueella toimivaa institutionaalista sijoittajaa, joka on sijoittanut varojaan 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rahastoon. 10 luku Sijoitusrahaston arvon laskeminen, liikkeeseenlasku ja lunastaminen 4 § Rahasto-osuuden arvon laskeminen Rahasto-osuuden arvo on sijoitusrahaston arvo jaettuna liikkeessä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä. Sijoitusrahaston arvo lasketaan siten, että rahaston varoista vähennetään rahastoa koskevat velat. 11 luku Rahasto-osuuden hoitajan hallinnoimat rahasto-osuudet 2 § Rahasto-osuudenomistajan lukuun toimiva rahasto-osuuden hoitaja Rahasto-osuuden hoitajana saa toimia sellainen rahastoyhtiö, luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu luottolaitos tai sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys, jolla on oikeus tarjota sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä, sekä toisessa ETA-valtiossa vastaavaan toimintaan toimiluvan saanut yhteisö. Rahasto-osuuden hoitajana voi toimia myös arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 1 luvun 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettu arvopaperikeskus sekä sellainen 6 kohdassa tarkoitettu ulkomainen arvopaperikeskus, joka on saanut arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisen toimiluvan hoitaa arvopaperikeskuksen tehtäviä ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa. 13 luku Sijoitusrahaston sijoittaminen 6 § Rahastosijoitukset Tässä luvussa säädettyjä sijoitusrajoituksia laskettaessa ei oteta huomioon niiden sijoitusrahastojen, yhteissijoitusyritysten taikka 1 tai 3 momentissa tarkoitettujen vaihtoehtorahastojen varoja, joihin sijoitusrahaston varoja on sijoitettu. Rahasto-osuuden arvo on sijoitusrahaston arvo jaettuna liikkeessä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä. Sijoitusrahaston arvo lasketaan siten, että rahaston varoista vähennetään rahastoa koskevat velat. Jos rahastoyhtiö ottaa käyttöön varojen erottelujärjestelyn 5 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti, erotetut varat voidaan jättää huomiotta laskettaessa tässä luvussa säädettyjä rajoja. 14 luku Syöttörahastorakenne 5 § Kohderahaston lunastusten keskeyttäminen Jos kohderahaston rahasto-osuuksien lunastaminen tai liikkeeseenlasku keskeytetään väliaikaisesti kohderahastoa hoitavan rahastoyhtiön tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen aloitteesta taikka Finanssivalvonnan tai kohderahastona olevan yhteissijoitusyrityksen kotivaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä, kohderahaston syöttörahastoa hoitava rahastoyhtiö saa 10 luvun 1 §:ssä ja 5 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyjen ehtojen estämättä keskeyttää hoitamansa syöttörahaston rahasto-osuuksien lunastamisen tai liikkeeseenlaskun vastaavaksi ajaksi. 19 luku Rahastoyhtiön toimiluvan peruuttaminen ja toiminnan rajoittaminen sekä rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston lakkauttaminen 7 § Rahastoyhtiön velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin sijoitusrahaston lakkauttamiseksi tai sulautumiseksi Rahastoyhtiön on lakkautettava sijoitusrahasto 5 §:n mukaisesti tai sen on ryhdyttävä toimenpiteisiin sijoitusrahaston sulautumiseksi 16 luvussa tarkoitetulla tavalla, jos laissa tai sijoitusrahaston säännöissä mainittua sijoitusrahaston vähimmäispääomaa tai rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärää ei ole saavutettu vuoden kuluessa siitä, kun sijoitusrahaston toiminta on aloitettu tai sijoitusrahaston varat taikka rahasto-osuudenomistajien lukumäärä on laskenut alle laissa säädetyn tai sijoitusrahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän, eikä tilannetta ole kyetty korjaamaan 90 vuorokauden kuluessa 5 luvun 7 §:n 2 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä, tai jos jokin muu sijoitusrahaston säännöissä määrätty purkautumisperuste täyttyy. 21 luku Säilytysyhteisön tehtävät 5 § Säilytystoiminnan ulkoistamisen edellytykset Edellä 2 momentin 4 kohdassa säädettyä velvollisuutta ei sovelleta, jos ulkoistetun tehtävän hoitaja on arvopaperikeskusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan ja 48 artiklan 10 kohdan nojalla hyväksytyssä delegoidussa asetuksessa määritellyn sijoittavan arvopaperikeskuksen ominaisuudessa toimiva arvopaperikeskus. Arvopaperikeskusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan ja 48 artiklan 10 kohdan nojalla hyväksytyssä delegoidussa asetuksessa määritellyn liikkeeseen laskevana arvopaperikeskuksena toimivan arvopaperikeskuksen palvelujen tarjoamista ei katsota säilytysyhteisön säilytystoimintojen ulkoistamiseksi. Sijoittavana arvopaperikeskuksena toimivan arvopaperikeskuksen palvelun tarjoaminen katsotaan säilytysyhteisön säilytystoimintojen ulkoistamiseksi. Palveluntarjoaja, jolle säilytysyhteisö on ulkoistanut 2 momentissa tarkoitettujen rahoitusvälineiden ja muiden varojen säilyttämisen, voi siirtää säilyttämisen edelleen 2 ja 4 momentissa ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin. 24 luku Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliikkeen perustaminen ja palvelujen tarjoaminen Suomeen 9 § Velvollisuus noudattaa Suomen lainsäädäntöä Ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön on noudatettava tätä lakia Suomessa hoitamansa sijoitusrahaston: 14)  rahasto-osuudenomistajien äänioikeuksien ja rahasto-osuudenomistajien 1–13 kohtaan liittyvien muiden oikeuksien käyttöön; 15)  maksuvalmiuden hoidon keinojen valintaan, käyttöön ja niihin liittyviin ilmoitusvelvollisuuksiin. 25 luku Ulkomaisia rahastoyhtiöitä ja valvontayhteistyötä koskevat erityissäännökset 13 § Suomessa suoritettu valvontatoimenpide Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun pyynnön perusteella käyttämistään valtuuksista ja havainnoista rahastoyhtiön isäntävaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, Finanssivalvonnan on ilmoitettava asiasta myös Euroopan järjestelmäriskikomitealle. 15 § Finanssivalvonnan velvollisuus toimittaa tietoja ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava tässä luvussa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen ja kahdenvälisesti ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle, jota asia suoraan koskee, jos rahastoyhtiö tai kyseisen rahastoyhtiön hoitama sijoitusrahasto saattaa muodostaa merkittävän vastapuoliriskin lähteen toisessa ETA-valtiossa sijaitsevalle luottolaitokselle tai muulle järjestelmäriskin kannalta olennaiselle laitokselle taikka toisen ETA-valtion rahoitusjärjestelmän vakaudelle. 27 luku Seuraamukset ja rikkomuksista ilmoittaminen 2 § Seuraamusmaksu Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat tämän lain: 3)  5 luvun 1 §:n säännökset rahastoyhtiön riskien hallinnasta, 2 §:n säännökset maksuvalmiutta koskevasta vaatimuksesta ja 8 §:n säännökset maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta; 5) 10 luvun 1 §:n 1 ja 2 momentin säännökset rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskusta, 3 §:n 4 momentin säännös sijoitusrahaston sääntöihin sisällytettävistä tiedoista ja 5 §:n 1 momentin säännökset rahasto-osuuden lunastamisesta; Tämä laki tulee voimaan 16 päivänä huhtikuuta 2026. Sen 4 luvun 13 ja 14 § tulee kuitenkin voimaan vasta 16 päivänä huhtikuuta 2027. Finanssivalvonta voi ottaa vastaan maksuvalmiuden hoidon keinojen valintaa koskevan 5 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen ja 8 luvun 2 §:n 19 kohdan mukaisen sääntömääräyksen vahvistamista koskevan hakemuksen käsiteltäväksi tämän lain mukaan jo ennen lain voimaantuloa. HE 139/2025 TaVM24/2025 EV183/2025 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EU) 2024/927 (32024L0927), EUT L-sarja,26.3.2024, s. 1 Helsingissä 30.12.2025 Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Elinkeinoministeri Sakari Puisto

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.