← Suomi

Lyhyesti

Tämä laki muuttaa ympäristökorvauksesta annettua valtioneuvoston asetusta (78/2023) tarkentamalla ja päivittämällä useita sen pykäliä, jotka koskevat ympäristökorvausten ehtoja ja vaatimuksia.

Mitä se säätelee

Ketä se koskee

Keskeiset kohdat

Lakiteksti

2024 63/2024 Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston a

§:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä 33 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen alueiden osalta; ja 4) Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:ää. 26 § Turvepeltojen nurmia koskeva lohkokohtainen toimenpide Turvepeltojen nurmia koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on perustettava ja ylläpidettävä kokonaan turvemaata olevalla peruslohkolla monivuotisen nurmikasvuston peittämää tuotantonurmea. Turvemaat on todettava 13 §:ssä tarkoitetun viljavuustutkimuksen perusteella. Näytteenotossa on noudatettava 13 §:ssä säädettyä näytteenottotiheyttä. Aktiiviviljelijällä on oltava käytettävissään viljavuustutkimuksen tulokset viimeistään 30 päivänä syyskuuta sen kasvukauden aikana, jolloin hän ensimmäisen kerran valitsee turvepeltojen nurmia koskevan lohkokohtaisen toimenpiteen. Monivuotinen nurmikasvusto on perustettava ensimmäisenä tai toisena sitoumusvuonna ja se on säilytettävä lohkolla perustamisvuodesta sitoumuskauden loppuun asti. Nurmikasvuston saa perustaa myös ennen sitoumuksen alkua. Turvepeltojen nurmella saadaan tehdä salaojitus, kalkitus, valtaojien kaivuu ja perkaus sekä muu vastaava maan rakennetta ja vesitaloutta parantava lyhytaikainen toimenpide. Edellä mainittujen toimenpiteiden yhteydessä rikkoutunut tai tuhoutunut kasvusto on heti toimenpiteen jälkeen kylvettävä nurmi- tai heinäkasveilla. Sato on korjattava vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta ja sen saa käyttää hyödyksi. Luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamiseksi niitto on toteutettava siten, ettei vaaranneta lintujen pesintöjä ja nisäkkäiden poikasia. Niittoa ei saa tehdä kiertämällä lohkoa reunoilta keskelle päin. Alueen laidunnus on sallittua, mutta tällöin on huolehdittava siitä, että pellon pinta pysyy nurmipeitteisenä. 27 § Valumavesien hallintaa koskeva lohkokohtainen toimenpide Turvemaat on todettava 13 §:n mukaisen viljavuustutkimuksen perusteella. Happamat sulfaattimaat on todettava laboratorion tekemän maa-analyysin perusteella. Aktiiviviljelijällä on oltava käytettävissään viljavuustutkimuksen tai maa-analyysin tulokset sekä ojastokartta, josta käy ilmi lohkon ojituksen toteuttaminen, viimeistään 30 päivänä syyskuuta sen kasvukauden aikana, jolloin aktiiviviljelijä ensimmäisen kerran hakee ympäristökorvausta valumavesien hallinnasta. Jos Geologian tutkimuskeskuksen aineiston perusteella voidaan todeta, että lohko on hapanta sulfaattimaata, erillistä näytteen analysointia ei tarvita. 30 § Puutarhakasvien vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä koskeva lohkokohtainen toimenpide Mikrobiologisiin valmisteisiin tai makroeliöiden käyttöön perustuvia puutarhakasvien vaihtoehtoisia kasvinsuojelumenetelmiä käytettäessä on hankittava jokaisena sitoumusvuonna menetelmän mukaiset valmisteet tai torjuntaeliöt. Jos kasvinsuojelumenetelmään kuuluu pölyttäjien käyttäminen valmisteen levityksessä, alueella on oltava pölyttäjäpesiä viljelykasvin kukinta-aikaan vähintään kaksi kappaletta hehtaaria kohden. Pölyttäjäpesissä on oltava asianmukainen kasvinsuojeluaineen levitinlaite sekä erilliset ulostulo- ja sisäänmenoaukot pölyttäjille. Jos kasvinsuojelumenetelmänä on hyönteisverkkojen käyttö, on käytettävä hyönteistorjuntaan tarkoitettuja verkkoja, joiden on katettava koko se ala, jolla toimenpidettä toteutetaan. Kattamismenetelmiä käyttävän aktiiviviljelijän on katettava yksivuotisten puutarhakasvien rivit ja monivuotisten kasvien rivit tai rivivälit ilmoittamiltaan lohkoilta riittävällä katteella. Monivuotisilla puutarhakasveilla kate on säilytettävä koko kasvukauden ajan, yksivuotisilla puutarhakasveilla ja monivuotisten puutarhakasvien viimeisenä viljelyvuonna kate on säilytettävä sadonkorjuuseen saakka. Kattamismenetelmiä käytettäessä maanpinta on katettava yksivuotisten puutarhakasvien rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella materiaalilla. Monivuotisten kasvien maanpinta on katettava rivien kohdilta oljella, hakkeella, ruohosilpulla, biohajoavalla kalvolla, katepaperilla, riviväleihin perustettavalla leikattavalla nurmikatteella tai muulla maaperälle haitattomalla orgaanisella katteella. Leikattava nurmikate monivuotisten kasvien rivivälissä saa olla myös kukinnan jälkeen niitettävä kukkakaista. Lohkon saa kattaa kokonaan tai lohkosta saa kattaa vain rivin tai rivivälin. Kattamismenetelmiä käytettäessä ei saa käyttää kasvinsuojeluaineita rikkakasvien torjuntaan. Edellä 5 momentissa tarkoitettu katevaatimus on täytettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Esikasvin vaativilla kasveilla sekä salaattikasveilla, kiinankaalilla, kukkakaalilla tai parsakaalilla katevaatimus on täytettävä viimeistään 31 päivänä heinäkuuta. Leikattavan nurmikatteen on oltava peittävä viimeistään sadonkorjuun hetkellä. Katetun rivin tai rivivälin katemateriaalin on peitettävä katettavan maan pinnasta vähintään 90 prosenttia. Leikattava nurmikate on pidettävä lyhyenä leikkaamalla se kasvukauden aikana riittävän usein. 31 § Lintupeltoja koskeva lohkokohtainen toimenpide Lintupeltoja koskevassa lohkokohtaisessa toimenpiteessä aktiiviviljelijän on viljeltävä luonnonvaraisten kurkien, hanhien tai joutsenten suosimia tuotantokasveja tavanomaisen viljelykäytännön mukaan tavoitteena normaalisatoa tuottava kasvusto. Toimenpidettä saadaan toteuttaa lohkoilla, jotka on tunnistettu paikkatietoaineiston perusteella 1 momentissa mainittujen lintujen merkittäviksi muutonaikaisiksi levähdys- ja ruokailupaikoiksi. Paikkatietoaineistolla tarkoitetaan tässä asetuksessa tarvittaessa päivitettävää aineistoa, joka muodostetaan tunnettujen lintuvahinkojen, Natura –alueiden sijainnin ja peltoaukeiden koon sekä lohkojen lähekkäisyystarkastelun perusteella. Aktiiviviljelijän on ilmoitettava ne viljelyssä olevat lohkot, joilla kurjet, hanhet tai joutsenet saavat ruokailla häiriöttömästi. Tila saa ilmoittaa lintupelloiksi enintään 50 prosenttia tilan korvauskelpoisesta maatalousmaasta, joka on maankäyttölajiltaan peltoa. Alue saa koostua yhdestä tai useammasta lähekkäin sijaitsevasta saman korvauksensaajan perus- tai kasvulohkosta. Ilmoitettavan alan tulee olla vähintään 10 hehtaaria. Lohkon viljelytoimenpiteet on ajoitettava ja toteutettava lintuja häiritsemättä. Lintujen saapumista lohkolle ei saa estää ennalta ja niiden tahallinen häirintä ei ole sallittua. Lohkolla olevan markkinakelpoisen sadon korjuu on sallittua. Aktiiviviljelijän on dokumentoiva lohkon kasvuston käyttö laajamittaiseen lintuparvien levähdykseen ja lintujen laajamittaiseen ravinnonhankintaan. Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava luonnonsuojelulain 34 ja 37 §:ää, 38 §:n nojalla tehtyjä päätöksiä,

§:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä, 49 ja 51 §:ää sekä 79 §:n nojalla tehtyjä lintuja koskevia suojelupäätöksiä. 35 § Hoitosuunnitelma Hoitosuunnitelmassa on oltava liitteenä: 1) suunnitellun hankkeen ja suunnitellun hoidon yleiskuvaus ja tavoitteet, joiden perusteella voidaan arvioida alueen luonto- ja maisema-arvoja tai merkitystä maatalouden vesiensuojelussa; 2) suunnitelma, jossa kuvataan ympäristösopimuksen ehtojen mukaiset yksilöidyt perustamis-, hoito- ja muut toimenpiteet lohkokohtaisesti tai hoitokokonaisuuksittain ja niiden toteutusaikataulu vuosittain, puustoon kohdistuvat hakkuut ja muut toimenpiteet, hoidon vaatima välivuosi laidunnuksessa sekä selostus, miten toimenpiteet edistävät ympäristösopimuksen tavoitteiden saavuttamista; 3) selvitys toimenpiteistä, joiden toteuttamisesta maksetaan jo muuta Euroopan unionin tai kansallisen tukijärjestelmän tukea; 4) kohteen rakennepiirustus, jos hoitosuunnitelma koskee eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista annetun lain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ympäristösopimusta. 41 § Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva ympäristösopimus Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava luonnonsuojelulain 34 ja 37 §:ää, 38 §:n nojalla tehtyjä päätöksiä,

§:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä, 49 ja 51 §:ää sekä 79 §:n nojalla tehtyjä lintuja koskevia suojelupäätöksiä ja Euroopan unionin ja kansallisten viljelijätukien hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 12 ja 15 §:ää. 44 § Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaan ympäristösopimukseen sisältyvät hoitotoimenpiteet Sopimusaluetta on hoidettava laiduntamalla tai niittämällä vuosittain. Hoitosuunnitelman mukainen laidunnus tai niitto ja niittojätteen korjuu on tehtävä sopimusvuonna viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Hoitotoimia saavat lisäksi olla 35 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun hoitosuunnitelman mukaisesti niittojätteen korjuu, puiden ja pensaiden ylläpitoraivaus, raivausjätteen korjuu, lehtipuiden lehdestys ja muut vastaavat toimenpiteet. Jos alueella on tiedossa oleva luonnonsuojelulaissa tarkoitetun uhanalaisen kasvi- tai eläinlajin tai luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteen IV a mukaisen tiukasti suojellun eläinlajin esiintymispaikka tai sopimusalue sijaitsee Natura-alueella, korvauksen myöntävän viranomaisen on selvitettävä sopimusalueelle suunniteltujen hoitotoimenpiteiden soveltuvuus suojelun perusteena oleville luontotyypeille ja lajeille. 45 § Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaan ympäristösopimukseen sisältyvät kunnostustoimenpiteet Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevaan ympäristösopimuksen hoitosuunnitelmaan saa sisältyä alueen aitaamista, petoaidan rakentamista ja peruskunnostusraivausta suunnitelman mukaisen hoidon mahdollistamiseksi. Vesistön puoleisia lohkon reunoja ei tarvitse aidata. Aidan on oltava kiinteä aita, joka koostuu tolpista ja vähintään kahdesta langasta tai verkosta ja sen on oltava koko sopimuskauden kestävä. Petoaita on rakennettava siten, että petojen pääsy aidattavalle alueelle estyy. Petoaidan on oltava riistakeskuksen ohjeiden mukainen. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä saa toteuttaa kullakin lohkolla korkeintaan kerran sopimuskauden aikana. Yksivuotisia toimenpiteitä saadaan tarvittaessa lisätä hoitosuunnitelmaan sopimuskauden aikana, jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy hoitosuunnitelman muutoksen. Edellä mainitut toimenpiteet on toteutettava kalenterivuoden loppuun mennessä. Peruskunnostusraivauksen saa toteuttaa seuraavan kalenterivuoden 30 päivään huhtikuuta asti. 46 § Laidunnuksen toteuttaminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tapauskohtaisesti sallia vanhan niukkaravinteisen nurmen laidunnuksen yhdessä sellaisen alueen kanssa, jota koskee maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos nurmi ei kuulu sopimuskauden aikana tilan viljelykiertoon eikä sopimusalue ole rehevöitymiselle altis. Sopimusalueita ei saa käyttää pelkästään yölaitumina eikä niitä saa käyttää talvella jaloittelualueena. 48 § Kosteikkojen hoitoa koskeva ympäristösopimus Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava sopimusalueella luonnonsuojelulain 34 ja 37 §:ää, 38 §:n nojalla tehtyjä päätöksiä,

§:n nojalla tehtyjä suojelupäätöksiä, 49 ja 51 §:ää sekä 79 §:n nojalla tehtyjä lintuja koskevia suojelupäätöksiä. 49 § Kosteikon hoitotoimenpiteet Hoitosuunnitelmaan ei voida hyväksyä toimenpiteitä, joiden voidaan arvioida aiheuttavan haittaa Natura-alueille, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY liitteessä II, IV ja V tarkoitetuille lajeille, luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY liitteessä I tarkoitetuille lajeille, uhanalaisille lajeille tai luontotyypeille, viljeltävien alueiden kuivatustilanteen heikkenemistä tai muuta vastaavaa haittaa toimenpidealueen ulkopuolella. 50 § Alkuperäisrotueläinten kasvattamista koskeva ympäristösopimus Toimenpiteen vähimmäistason vaatimuksena on noudatettava ympäristösopimukseen sisältyvien eläinten osalta: 1) eläinten hyvinvoinnista annetun lain (693/2023) 21 §:n 1 momenttia, 33 §:n 1 ja 2 momenttia ja 34 §:n 1 momenttia; 2) nautojen suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (592/2010) 10 §:n 1 ja 3 momenttia sekä 13 §:n 1–3 momenttia; 3) lampaiden suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (587/2010) 8 §:n 1 momenttia ja 12 §:n 1 momenttia; 4) vuohien suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (589/2010) 8 §:n 1 momenttia ja 11 §:n 1 momenttia; 5) kanojen suojelusta annettua valtioneuvoston asetuksen (673/2010) 6 §:ää ja 9 §:n 1 momenttia; 6) hevosten suojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (588/2010) 6 §:n 1 momenttia, 7 §:n 2 ja 3 momenttia sekä 9 §:ää. 57 § Ympäristökorvauksen maksaminen lohkokohtaisista toimenpiteistä Alasta ei voida maksaa ympäristökorvausta 10 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta lohkokohtaisesta toimenpiteestä, jos alalle levitettävää orgaanista ainesta ei ole ehdollisuuden vaatimusten vuoksi mahdollista muokata maahan toimenpiteen edellyttämällä tavalla. Aktiiviviljelijälle, joka on valinnut 10 §:n 3 momentissa tarkoitetun lohkokohtaisen toimenpiteen ja tehnyt luomusitoumuksen, voidaan maksaa ympäristökorvausta vain sellaisista orgaanisista lannoitevalmisteista, jotka ovat luonnonmukaisessa tuotannossa sallittuja. 58 § Ympäristökorvauksen maksaminen ympäristösopimuksista Ympäristökorvausta maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevan ympäristösopimuksen perusteella ei makseta siltä ajalta, kun laiduntamisesta pidetään taukoa loispaineen tai uhanalaisen lajin säilymisen vuoksi. Jos 45 §:ssä tarkoitettu peruskunnostusraivaus tai aitaamistoimenpide valmistuu vasta kasvukauden jälkeen, edellä mainitun ympäristösopimuksen perusteella ei makseta ympäristökorvausta kyseiseltä vuodelta. Edellä mainitun ympäristösopimuksen perusteella ei makseta peruslohkoja jakavien väliaitojen tekemisestä. Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta 2024. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115 (32021R2115) EUVL L 435, 6.12.2021, s. 1 Helsingissä 1.2.2024 Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.