2001 298/2001 Oikeusministeriön työjärjestys Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 145/2000: 1 luku Yleiset säännökset 1 § Soveltamisala Tämä työjärjestys koskee oikeusministeriötä. Työjärjestys ei kuitenkaan koske vankeinhoito-osastoa niissä vankeinhoidon hallintoa ja rangaistusten täytäntöönpanoa koskevissa asioissa, jotka vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen (134/1986) 3 a §:n mukaan ovat vankeinhoitolaitoksen ylijohtajan ratkaistavia. 2 § Ministeriön organisaatio ja työjärjestykset Oikeusministeriössä on yleinen osasto, oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja vankeinhoito-osasto. Osastoista erillisiä yksiköitä ovat kansainvälinen yksikkö, tiedotusyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö. Sen lisäksi, mitä tässä työjärjestyksessä säädetään, osastojen sisäisestä organisaatiosta ja henkilöstön tehtävistä määrätään ministeriön sisäisissä määräyksissä sekä oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen taloussäännössä. 3 § Ohjaus ja johtaminen Oikeusministeriön hallinnonalalla sovelletaan ministeriön ja hallinnonalan virastojen välillä tulosohjausta ja ministeriössä tulosjohtamista. Hallinnonalan tulosohjausta johtavat ministeri ja kansliapäällikkö sekä osastopäälliköt kukin osastonsa toimialaan kuuluvien virastojen osalta. Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vahvistaa ministeri, osaston ja erillisen yksikön tavoitteet kansliapäällikkö sekä osaston yksikön tavoitteet osastopäällikkö, kukin tulostavoitteista käytyjen neuvottelujen jälkeen. Osastopäällikkö johtaa osaston toimintaa ja toimintayksikön esimies yksikön henkilöstön työtä. Osastopäälliköiden ja muiden esimiesten tulee huolehtia, että osastolle, yksikölle ja vastuualueelle vahvistetut tulostavoitteet saavutetaan. 4 § Yhteistoiminta Ministeriön sisäiset asiat valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Esimiesten ja esittelijöiden tulee huolehtia, että yhteistoiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan asioiden valmistelussa. Yhteistoiminnasta ministeriössä säädetään yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) ja määrätään lain 15 §:ssä tarkoitetussa yhteistoimintasopimuksessa. 5 § Ministeriön johtoryhmä Ministeriöllä on johtoryhmä, joka käsittelee ministeriön ja hallinnonalan kannalta periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia taikka toiminnan yhteensovittamisen kannalta keskeisiä asioita. Johtoryhmään kuuluvat ministeri, kansliapäällikkö, osastopäälliköt, yleisen osaston apulaisosastopäällikkö ja muut, ministerin määräämät virkamiehet sekä ministerin erityisavustaja. Johtoryhmän kutsuu koolle ministeri tai kansliapäällikkö. Puheenjohtajana toimii ministeri ja sihteerinä tehtävään määrätty virkamies. 6 § Osastopäällikkökokous Ministeriötä tai hallinnonalaa koskevien kysymysten valmistelemiseksi pidetään osastopäällikkökokouksia, joihin osallistuvat kansliapäällikön lisäksi osastopäälliköt ja muut, kansliapäällikön määräämät virkamiehet. Puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö ja sihteerinä hänen määräämänsä virkamies. 7 § Johdon tuki Ministeriön johdon tukitoiminta järjestetään yleisessä osastossa. Tukitoimintaan voidaan kansliapäällikön päätöksellä sijoittaa virkamies tai työntekijä joko toistaiseksi tai määräajaksi. Tukitoimintaan voidaan sijoittaa virkamies tai työntekijä myös oman tehtävänsä ohella suorittamaan erikseen määrättyä tehtävää. Johdon tukitoimintaan sijoitettu henkilöstö toimii tässä tehtävässään kansliapäällikön alaisena. Johdon tukitoiminta koskee ministeriön johtoryhmän asioiden valmistelua, tulosohjaukseen ja raportointiin liittyviä tehtäviä sekä muita ministerin tai kansliapäällikön määräämiä valmistelu- ja selvitystehtäviä. 2 luku Asioiden valmistelu 8 § Ministeriön esittelijät Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (1522/1995) säädetään, ministeriössä asioita esittelevät kehityspäällikkö, ulosottojohtaja, erityisasiantuntija, neuvotteleva virkamies, suunnittelupäällikkö, työ- ja kiinteistötoimen päällikkö, opetus- ja sosiaalitoimen päällikkö, hallintopäällikkö, laskentapäällikkö, tarkastuspäällikkö, tietohallintopäällikkö, atk-päällikkö, tiedotuspäällikkö, kehittämispäällikkö, koulutuspäällikkö, vankeinhoitojohtaja vankeinhoidon ylitarkastajana, talousjohtaja, vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri, erikoissuunnittelija, erikoistutkija, kriminaalihuollon ylitarkastaja, ylitarkastaja, vankeinhoidontarkastaja, kriminaalihuollon tarkastaja, hallintotarkastaja, taloustarkastaja, rakennustarkastaja, terveydenhuollon tarkastaja, tarkastaja, lainsäädäntösihteeri, vankeinhoitosihteeri, kansainvälisten asiain sihteeri, henkilöstösihteeri, osastosihteeri, esittelijä, tiedottaja, toimistoinsinööri, suunnittelija, atk-suunnittelija ja arkistonhoitaja sekä ne virkamiehet, jotka ministeriö erikseen määrää esittelemään asioita ministeriössä. 9 § Esittelylupa Tasavallan presidentin esittelyssä, valtioneuvoston yleisistunnossa, valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa tai valtiovarainministeriön raha-asiainkäsittelyssä käsiteltävä asia on tarvittaessa selostettava ministerille hyvissä ajoin ennen esittelyä. Esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt esittelylistan luonnoksen. Kiireellisessä tapauksessa esittelylista voidaan kuitenkin jakaa kansliapäällikön luvalla. 10 § Kansliapäällikön ja osastopäällikön informoiminen Kansliapäällikölle on hyvissä ajoin ennen asian ratkaisemista tai esittelyä ilmoitettava hallinnonalaa koskevasta tärkeästä asiasta. Osastosta esiteltävistä asioista on hyvissä ajoin ennen esittelylistan jakamista tai asian esittelemistä ministerille tai kansliapäällikölle taikka ennen asian käsittelyä valtioneuvoston tai eduskunnan valiokunnassa informoitava osastopäällikköä. 3 luku Osastojen, yksiköiden ja virkamiesten tehtävät 11 § Kansliapäällikkö Kansliapäällikön tehtävänä on sen ohella, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään: 1) toimia ministerin lähimpänä apuna ministeriön johtamisessa; 2) johtaa hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelua sekä vuotuisten ja pitemmän aikavälin tavoitteiden asettamista hallinnonalan eri tehtäväalueita varten sekä seurata asetettujen tavoitteiden saavuttamista; 3) huolehtia ministeriölle yhteisesti kuuluvien asioiden valmistelusta sekä osallistua laajakantoisten tai muuten tärkeiden ratkaisujen suunnitteluun ja toteuttamiseen; 4) käsitellä Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia koskevat tärkeät asiat; 5) sovittaa yhteen ministeriön kansainvälisten asioiden hoitamista. Kansliapäällikkö päättää tarvittaessa siitä, miten hänen hoidettavinaan 1 momentin mukaan olevat asiat valmistellaan ja ketkä virkamiehet osallistuvat asioiden käsittelyyn. Kansainvälinen yksikkö, tiedotusyksikkö ja sisäisen tarkastuksen yksikkö toimivat kansliapäällikön alaisina. 12 § Osastopäällikkö Osastopäällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa osastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Osastopäällikkö ratkaisee osaston päätettävät asiat, jollei ratkaisuvaltaa tässä työjärjestyksessä anneta muulle osaston virkamiehelle. Osastopäällikön on informoitava ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialalla vireillä olevista tärkeistä asioista. Vankeinhoito-osaston päällikön tehtävistä ja ratkaisuvallasta vankeinhoitolaitoksen ylijohtajana säädetään erikseen. 13 § Yleinen osasto Yleinen osasto käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) valtiollisia vaaleja ja kunnallisvaaleja sekä kansanäänestystä; 2) puoluerekisteriä ja puoluelaissa (10/ 1969) tarkoitettua puolueiden valvontaa sekä tilinpidon ja varojen käytön tarkastamista; 3) Oikeuskanslerinvirastoa, Tietosuojavaltuutetun toimistoa, Onnettomuustutkintakeskusta, Konkurssiasiamiehen toimistoa ja tietosuojalautakuntaa; 4) Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta, rikoksentorjuntaneuvostoa ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia, jollei asian käsittely kuulu kansliapäällikölle; 5) armahdusta; 6) painovapautta; 7) kielilainsäädäntöä; 8) avioliitto-oikeudellisia hakemuksia; 9) suuronnettomuuksien tutkintaa varten asetettavia tutkintalautakuntia; 10) saamelaisasioiden yhteensovittamista; 11) edustusta oikeusasioissa, jollei asia kuulu muulle osastolle; 12) Suomen säädöskokoelmaa ja ministeriöiden määräyskokoelmia; 13) sähköistä säädöstietopankkia; 14) sisäistä tiedottamista; 15) ministeriön työjärjestystä, yleistä hallintoa ja hallinnon kehittämistä; 16) toiminta- ja taloussuunnittelua; 17) ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä vankeinhoitolaitoksen tilivirastotehtäviä lukuun ottamatta; 18) hallinnonalan yhteistä taloushallintoa; 19) tietohallinnon ja tietojärjestelmien yhteensovittamista hallinnonalalla; 20) ministeriön ja hallinnonalan yhteistä henkilöstöhallintoa; 21) ministeriön ja ministeriön yhteydessä toimivien erillisyksiköiden virkaehtosopimusasioita; 22) osastoista erillisiä yksiköitä; 23) kunniamerkkejä ja arvonimiä. Yleinen osasto käsittelee myös asiat, jotka eivät kuulu muulle osastolle. 14 § Oikeushallinto-osasto Oikeushallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) tuomioistuimia ja oikeudenkäyntiä; 2) syyttäjäntointa; 3) ulosottotointa; 4) yleistä oikeusaputoimintaa; 5) yleistä asianajajayhdistystä; 6) maksutonta oikeudenkäyntiä; 7) oikeudellista jaotusta; 8) tuomarinvalintalautakuntaa; 9) tuomioistuinlaitoksen, syyttäjänvirastojen ja ulosottovirastojen tietojärjestelmien ylläpitoa ja kehittämistä; 10) oikeusrekisterikeskusta; 11) maksuttomien oikeudenkäyntien ja muiden oikeudenkäyntikustannusten maksamista; 12) muuta oikeudenhoitoa, jollei se kuulu vankeinhoito-osastolle. 15 § Lainvalmisteluosasto Lainvalmisteluosaston tehtävänä on: 1) suunnitella ja valmistella lainsäädännöllä toteutettavia uudistuksia; 2) laatia lausuntoja lainsäädäntöasioissa; 3) hoitaa lainsäädäntöön liittyvää kansainvälistä yhteistyötä; 4) huolehtia Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa koskevista oikeudellisista neuvonta- ja asiantuntijatehtävistä; 5) kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua; 6) tarkastaa oikeusministeriöön tarkastettaviksi toimitetut säädösehdotukset; 7) käsitellä Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koskevat asiat. 16 § Vankeinhoito-osasto Vankeinhoito-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) vankeinhoitolaitokselle kuuluvaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, tutkintavankeutta ja vanginkuljetusta; 2) vankeinhoitolaitoksen hallintoa sekä toiminta- ja taloussuunnittelua; 3) kriminaalihuoltoa vapaudessa; 4) yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoa; 5) keskusvankirekisteriä; 6) Suomen ja muiden Pohjoismaiden välistä yhteistoimintaa vapausrangaistusten täytäntöönpanossa; 7) vankeinhoitolaitoksen tilivirastotehtäviä; 8) sen tehtäviin liittyvää kansainvälistä yhteistoimintaa; 9) sen tehtävien edellyttämää yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. 17 § Kansainvälinen yksikkö Oikeusministeriön kansainvälisen toiminnan kokonaishallintaa ja sitä koskevaa dokumentointia varten ministeriössä on kansainvälinen yksikkö. Yksikön tehtävänä on avustaa ministeriä, kansliapäällikköä ja osastoja kansainvälisten asioiden hoidossa, huolehtia kansainvälisistä oikeusyhteistyöhankkeista sekä huolehtia ministeriön yhteisistä käännöspalveluista. Yksikön tehtävänä on myös seurata kansainvälisiä oikeusapusopimuksia sekä hoitaa niiden perusteella ministeriölle keskusviranomaisena kuuluvat tehtävät. 18 § Sisäisen tarkastuksen yksikkö Hallinnonalan sisäistä tarkastusta varten ministeriössä on sisäisen tarkastuksen yksikkö. Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävänä on tarkastaa ja arvioida hallinnonalan virastojen ja laitosten varojen käytön laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta. Yksikön tehtävistä ja toimintatavoista määrätään tarkemmin sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä, jonka kansliapäällikkö vahvistaa. 19 § Tiedotusyksikkö Oikeusministeriön tiedotuksen hoitamista varten ministeriössä on tiedotusyksikkö. Tiedotusyksikön tehtävänä on avustaa ministeriä, kansliapäällikköä, osastoja ja yksikköjä tiedotustoiminnassa. Yksikön tulee suunnitella ja kehittää ministeriön tiedotustoimintaa. Yksikkö palvelee kansalaisia ja tiedotusvälineitä. 20 § Ministerin erityisavustaja Ministerin erityisavustaja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Erityisavustajalle on pyynnöstä annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. 21 § Virkamiesten muut tehtävät Virkamiehen on sen lisäksi, mitä hänen tehtäviinsä lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu, tarvittaessa suoritettava ne muut tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö tai yksikön päällikkö määrää. 4 luku Asioiden ratkaiseminen Yleistä 22 § Ministeri Oikeusministeri ratkaisee ministeriön päätettävät asiat, jollei niitä ole säädetty virkamiehen ratkaistavaksi tai jollei niitä ole ratkaistava eräiden asioiden ratkaisemisesta oikeusministeriön istunnossa annetussa laissa (324/1970) säädetyssä järjestyksessä. Ministeri määrää kansliapäällikön, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön sijaiset sekä osastojen yksiköiden esimiehet. 23 § Kansliapäällikkö Kansliapäällikkö ratkaisee: 1) ministeriön yhteiseen käyttöön osoitettuja määrärahoja ja niiden jakamista osastojen käytettäviksi koskevat asiat; 2) ministeriön sisäistä hallintoa koskevat tärkeät asiat; 3) hallinnonalan sisäistä tarkastusta koskevat periaatteelliset ja tärkeät asiat, 4) yleisen osaston esittelystä koko hallinnonalan käsittävän virkaehtosopimuksen tekemistä koskevat asiat. 24 § Osaston ratkaistavat asiat Osasto ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) osaston toimialalle osoitettujen määrärahojen käyttöä sekä muita osaston toimialaan kuuluvia asioita, jollei asia ole periaatteellisesti tärkeä tai sen ratkaisemisesta muualla toisin säädetä tai määrätä; 2) lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa; 3) lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen ja sinettien vahvistamista; 4) osastoa koskevat muut asiat, joita ei ole säädetty muualla ratkaistaviksi. 25 § Osastoista erillisen yksikön ratkaistavat asiat Kansliapäällikön alainen erillinen yksikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) yksikön toimialalle osoitettujen määrärahojen käyttöä sekä muita yksikön toimialaan kuuluvia asioita, jollei asia ole periaatteellisesti tärkeä tai sen ratkaisemisesta muualla toisin säädetä tai määrätä; 2) lausunnon antamista yksikön toimialaan kuuluvissa asioissa. Henkilöstöasiat 26 § Virkaan ja virkasuhteeseen nimittäminen Ministeri nimittää virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen sekä ottaa vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus on korkeampi kuin palkkausluokassa A 25, jollei asia kuulu tasavallan presidentin, valtioneuvoston yleisistunnon tai kansliapäällikön ratkaistaviin. Kansliapäällikkö nimittää yksikön esityksestä ja yleisen osaston esittelystä virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen osastoista erillisten toimintayksiköiden virkamiehet sekä ottaa vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A

1. Kansliapäällikkö nimittää osaston esittelystä määräaikaiseen virkasuhteeseen osaston virkamieheksi enintään kolmen kuukauden määräajaksi, jos virasta maksettava palkkaus on korkeampi kuin palkkausluokassa A
2. Osastopäällikkö nimittää virkaan ja määräaikaiseen virkasuhteeseen osaston virkamiehet sekä ottaa vastaavan työsopimussuhteisen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A
3. Edellytyksenä muuhun kuin erittelyvirkaan nimittämiselle samoin kuin työsopimussuhteeseen ottamiselle on, että virasta tai tehtävästä on sovittu tulossopimuksessa taikka että yleinen osasto on antanut nimittämiseen tai ottamiseen luvan (täyttölupa). 27 § Virkavapaus Muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden virkamiehille sekä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää: 1) ministeri enintään kahden vuoden määräajaksi, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus on korkeampi kuin palkkausluokassa A 25; 2) kansliapäällikkö osastoista erillisen yksikön virkamiehille ja työntekijöille, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A 25; 3) osastopäällikkö osaston virkamiehille ja työntekijöille, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään palkkausluokkaa A
4. Lakiin tai virkaehtosopimuksen perustuvan virkavapauden ministeriön virkamiehille tai vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle vankeinhoito-osaston henkilöstöä lukuun ottamatta myöntää yleinen osasto. Yli 30 vuorokautta yhden kalenterivuoden aikana kestävän palkallisen virkavapauden myöntämiseksi on hankittava yleisen osaston lausunto. Jos osastopäällikön ratkaistava palkallinen virkavapaus halutaan päättää lausunnosta poiketen, asia tulee siirtää kansliapäällikön ratkaistavaksi. 28 § Muut henkilöstöasiat Ministeri ratkaisee yleisen osaston annettua lausuntonsa asiat, jotka koskevat muun kuin erittelyviran perustamista, lakkauttamista ja viran nimen tai palkkausluokan muuttamista, jos viran palkkausluokka on korkeampi kuin A 25 (virkajärjestelyt). Kansliapäällikkö ratkaisee: 1) yleisen osaston annettua lausuntonsa viran perustamista, lakkauttamista ja viran nimen tai palkkausluokan muuttamista koskevat asiat, jos viran palkkausluokka on enintään A 25; 2) ministeriön henkilöstön sijoittamista osastoihin ja osastoista erillisiin yksiköihin koskevat asiat; 3) yleisen osaston esittelystä asiat, jotka koskevat ministeriön virkamiesten virkasopimuksia, henkilökohtaisia palkkauksia ja palkanlisiä, jollei asian ratkaiseminen kuulu valtioneuvoston yleisistunnolle tai ministerille; 4) yleisen osaston esittelystä asiat, jotka koskevat virkamiesten sivutoimia. Muut asiat 29 § Yleisen osaston ratkaistavat asiat Yleisen osaston osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestyksen toimeenpanon teknisiä järjestelyjä ja muita oikeusministeriölle kuuluvia, vaalien järjestämiseen kuuluvia asioita periaatteellisesti tärkeitä asioita lukuun ottamatta; 2) yleiselle osastolle 26―28 §:n mukaan kuuluvia henkilöstöasioita; 3) kannustavaa palkkausjärjestelmää, virkaehtosopimuksen muuttamista tai täydentämistä, jollei asia ole periaatteellisesti tärkeä tai kuulu muulle osastolle; 4) rikoksentorjuntaneuvostoa sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin oikeusministeriön ratkaistaviksi säädettyjä henkilöstöasioita 26―28 §:ssä määrättyjen periaatteiden mukaisesti, jollei asian ratkaiseminen kuulu valtioneuvostolle; 5) puoluelaissa tarkoitettua puolueiden valvontaa sekä tilinpidon ja varojen käytön tarkastamista; 6) valtionavustusten myöntämistä, jolleivät ne ole periaatteellisesti tärkeitä tai kuulu muulle osastolle; 7) painovapautta; 8) avioliittoasetuksen (820/1987) 3 §:ssä tarkoitettua todistusta ja eräistä kansainvälisluontoisissa perheoikeudellisista suhteista annetun lain soveltamisesta annetun asetuksen (419/1929) 2 §:ssä tarkoitettua päätöstä; 9) kansainväliselle yksikölle 17 §:n mukaan kuuluvaa kansainvälistä oikeudenhoitoa, jollei asia kuulu ministerille ja jos asiaan on liitettävä valitusosoitus; 10) vuosilomajärjestystä; 11) omaisuuden poistamista ja tileistä poistoa; 12) yleistä hallintoa, jos kysymys on usealle osastolle yhteinen ja merkitykseltään vähäinen; 13) ministeriön muuta sisäistä hallintoa, jollei asia kuulu kansliapäällikön tai toisen osastopäällikön ratkaistavaksi; 14) kansainvälistä yksikköä, tiedotusyksikköä ja sisäisen tarkastuksen yksikköä koskevat, 26―28 §:ssä tarkoitetut henkilöstöasiat, jollei asia kuulu ministerille tai kansliapäällikölle. Yleisen osaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) hallinnonalan yhteistä taloushallintoa; 2) ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä vankeinhoitolaitoksen tilivirastotehtäviä lukuun ottamatta; 3) tietohallinnon ja tietojärjestelmien yhteensovittamista ministeriön hallinnonalalla, jos asia on merkitykseltään vähäinen; 4) hänen tehtäväalueeseensa kuuluvien menojen hyväksymistä; 5) sairausvakuutuslaista (364/1993) ministeriölle aiheutuvia henkilöstöhallinnon tehtäviä; 6) ministeriön sekä yleisen osaston toimialaan kuuluvien virastojen toimitilojen hankkimista ja varustamista sekä niitä koskevia sopimuksia. 30 § Oikeushallinto-osaston ratkaistavat asiat Oikeushallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee osaston ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat, jollei jäljempänä toisin määrätä. Apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) osaston toimialaan kuuluvan viraston henkilöstön palkkausta, virkajärjestelyjä ja muuta henkilöstöhallintoa; 2) toimitilojen hankkimista ja varustamista sekä laitteiden hankkimista ja hoitamista osaston toimialaan kuuluvissa virastoissa. Oikeushallinto-osaston toimintayksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) toimintayksikölle jaettujen määrärahojen käyttöä; 2) toimintayksikön toimialaan kuuluvien lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen sekä sinettien vahvistamista. Ulosottotoimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat ulosottomiehen rahatilityksen määräajan pidentämistä, ulosottoasetuksen (37/1896) 4 §:n mukaista lupaa sekä sen 35 §:n mukaisia määräyksiä ja ohjeita, ulosottotoimen hallinnosta annetun asetuksen (319/1996) 9 §:ssä tarkoitetun virkamerkin vahvistamista sekä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun asetuksen (368/1961) 2 §:n 2 momentin ja 32 a §:n mukaista lupaa. Tietotekniikkatoimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat oikeushallinnon tietojärjestelmien käyttöoikeuksia ja tietojärjestelmiin liittyvien rekistereiden käyttölupia. 31 § Lainvalmisteluosaston ratkaistavat asiat Lainvalmisteluosasto ratkaisee asiat, jotka koskevat lainvalmisteluhankkeen vireillepanoa ja toteuttamistapaa, jollei asiaa sen merkityksen vuoksi ole esiteltävä ministerille. 32 § Vankeinhoito-osaston ratkaistavat asiat Sen lisäksi, mitä vankeinhoito-osaston osastopäällikön ratkaisuvallasta erikseen säädetään, vankeinhoito-osasto ratkaisee asiat, jotka koskevat osaston virkamiehelle lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämistä. Aluejohtajana toimiva virkamies ratkaisee oman alueensa laitoksen osalta vankeinhoito-osastolle kuuluvat asiat, jotka koskevat: 1) viran siirtoa alueella; 2) henkilöstön virkavapautta ja nimittämistä määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseen; 3) johtajan vuosilomaa. Vankeinhoitojohtaja, vankeinhoidon ylitarkastajana ratkaisee vankeinhoito-osastolle kuuluvat asiat, jotka koskevat: 1) muun kuin elinkaudeksi vankeuteen tuomitun vangin määräämistä avolaitokseen; 2) luvan myöntämistä muulle kuin elinkaudeksi vankeuteen tuomitulle vangille poistua rangaistuslaitoksesta lyhyeksi ajaksi sekä tämän ajan lukemista rangaistusajaksi; 3) luvan myöntämistä muulle kuin elinkaudeksi vankeuteen tuomitulle vangille poistua rangaistuslaitoksesta opintoja varten; 4) siviilityöluvan myöntämistä muulle kuin elinkaudeksi vankeuteen tuomitulle vangille; 5) muuhun viranomaiseen kuin tuomioistuimeen kuultavaksi kutsutun vangin päästämistä rangaistuslaitoksen ulkopuolelle. Yleis- ja henkilöstöhallinnosta vastaava hallitusneuvos ratkaisee vankeinhoitolaitoksen osalta vankeinhoito-osastolle kuuluvat asiat, jotka koskevat: 1) vankeinhoidon koulutuskeskuksen ja vankimielisairaalan henkilökunnan virkavapautta sekä nimittämistä määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseen; 2) vankeinhoidon koulutuskeskuksen johtajan ja vankimielisairaalan ylilääkärin vuosilomaa; 3) virkaehtosopimuksen soveltamista. Täytäntöönpanosta vastaava hallitusneuvos ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annetussa laissa (326/1963) tarkoitettuja oikeusministeriön päätettäviä asioita; 2) vankeinhoito-osastolle kuuluvaa vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon lykkäämistä; 3) esityksen tekemistä rangaistusten yhdistämisestä, yhteisen rangaistuksen määräämisestä ja rangaistustuomion oikaisemisesta; 4) sen ajan lukemista rangaistusajaksi, jonka rangaistuksen täytäntöönpanon alkaminen on vangin syyttä viivästynyt tai rangaistuksen täytäntöönpano keskeytynyt; 5) rangaistusaikojen laskemisen oikeellisuutta yksittäistapauksissa. Ilman esittelyä ratkaisevat: 1) vankeinhoitojohtaja, vankeinhoidon ylitarkastajana ja muu yksikön ylitarkastaja asiat, jotka koskevat vankeinhoito-osaston toimivaltaan kuuluvaa vangin sijoitusta rangaistuslaitoksiin vahvistettujen sijoitusohjeiden perusteella; 2) täytäntöönpanosta vastaava hallitusneuvos sekä yksikön vanhempi hallitussihteeri ja tarkastaja asiat, jotka koskevat vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntapalvelurangaistuksen toimittamista täytäntöön pantavaksi; 3) kriminaalihuollon ylitarkastaja asiat, jotka koskevat valvojan määräämistä ehdollisesti tuomitulle nuorelle rikoksentekijälle, ehdollisesti tuomitun nuoren rikoksentekijän valvonnan lakkauttamista, yhdyskuntapalvelupaikan hyväksymistä ja ehdonalaisessa vapaudessa olevan valvonnan siirtoa; 4) vankeinhoitolaitoksen ylilääkäri asiat, jotka koskevat yksittäisen vangin terveydenhuoltoa. 5 luku Erinäiset säännökset 33 § Valmiuspäällikkö ja suojelujohtaja Oikeusministeriön valmiuspäällikkönä on kansliapäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies. Valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja yhteensovittaa hallinnonalan poikkeusoloihin varautumista. Oikeusministeriön suojelujohtajista ja muusta suojeluorganisaatiosta sekä suojelutoiminnasta määrätään eri toimipaikkoja koskevissa suojelusuunnitelmissa. 34 § Ulkoinen tiedottaminen Tiedotukseen, joka sisältää ministeriön kannanoton, on ennen asian julkistamista saatava ministerin tai, jos hän on estynyt, kansliapäällikön hyväksyminen, jollei jostakin asiasta tai asiaryhmästä toisin määrätä. Tiedottamista valmisteltaessa tulee hyvissä ajoin ennen asian julkistamista ottaa yhteyttä ministeriön tiedotuspäällikköön. Tiedottamisesta huolehtiminen ja sen järjestäminen on muutoin osastopäällikön asiana. Tiedotustilaisuuden järjestämiseen on saatava ministerin lupa. 35 § Sisäinen tiedottaminen Oikeusministeriön sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on johdon ja muun henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan edistäminen samoin kuin ministeriön toiminnan ja työskentelyolojen kehittäminen. Sisäisen tiedotuksen tulee erityisesti koskea yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisia asioita sekä työskentelyyn ja palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä. 36 § Asiakirjojen kirjaaminen ja arkistointi Ministeriön virkamies on velvollinen tehtävän tultua loppuun suoritetuksi viipymättä toimittamaan asiakirjat asianmukaisesti järjestettyinä kirjaamoon. Jos asia on käsitelty työryhmässä, 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä vastaa työryhmän puheenjohtaja. 37 § Voimaantulo Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta
5. Tällä työjärjestyksellä kumotaan 29 päivänä helmikuuta 2000 annettu oikeusministeriön työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2001 Oikeusministeri Johannes Koskinen Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen