Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista
Mistä säädöksessä on kyse?
Tämä asetus määrittelee kelpoisuusvaatimukset rehtoreille ja opettajille, jotka työskentelevät perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa. Se varmistaa, että opetushenkilöstöllä on tarvittava koulutus ja kokemus tehtäviinsä.
Kenelle: Rehtorit ja opettajat perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa.
Keskeiset tiedot
- Maa
- Suomi
- Oikeudenala
- Työoikeus
- Pykälät
- 31
- Lähde
- opendata.finlex.fi
- Teksti haettu
- Selitys päivitetty
Mitä säädös sääntelee?
- Rehtoreiden kelpoisuusvaatimukset eri koulutusmuodoissa.
- Opettajien kelpoisuusvaatimukset perusopetuksessa ja esiopetuksessa.
- Opettajien kelpoisuusvaatimukset lukiokoulutuksessa.
- Opettajien kelpoisuusvaatimukset ammatillisessa koulutuksessa.
Ketä säädös koskee?
- Rehtorit ja opettajat perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa.
Mitkä ovat keskeiset kohdat?
- Rehtorin kelpoisuus: Ylempi korkeakoulututkinto, asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajan tehtävissä ja opetushallinnon tutkinto tai vastaava tuntemus (vähintään 15 opintoviikkoa).
- Rehtorin kielitaito: Rehtorin tulee täydellisesti hallita oppilaitoksen opetuskieli.
- Luokanopettajan kelpoisuus: Maisterin tutkinto ja peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
- Aineenopettajan kelpoisuus (perusopetus): Ylempi korkeakoulututkinto, vähintään 35 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
- Aineenopettajan kelpoisuus (lukio): Ylempi korkeakoulututkinto, vähintään 55 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot yhdessä aineessa ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset vastaavat opinnot muissa aineissa, sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
- Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus: Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta.
Työoikeus
Lakiteksti
Lakiteksti
Sisällys (31)
- 1 § Soveltamisala
- 2 § Rehtorin kelpoisuus
- 3 § Kielitaitovaatimukset
- 4 § Luokanopettajan kelpoisuus
- 5 § Aineenopettajan kelpoisuus
- 6 § Oppilaanohjaajan kelpoisuus
- 7 § Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus
- 8 § Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
- 9 § Kielitaitovaatimukset
- 10 § Aineenopettajan kelpoisuus
- 11 § Opinto-ohjaajan kelpoisuus
- 12 § Kielitaitovaatimus
- 13 § Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus
- 14 § Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus
- 15 § Opinto-ohjaajan kelpoisuus
- 16 § Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
- 17 § Kielitaitovaatimus
- 18 § Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus
- 19 § Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta antavan opettajan kel
- 20 § Muun taiteen perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
- 21 §
- 22 § Eräitä kelpoisuusvaatimuksia koskevat erityissäännökset
- 23 § Väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuus
- 24 § Yliopiston kelpoisuustodistus taiteenopetusta antavalle opettajalle
- 25 § Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottama kelpoisuus
- 26 § Voimaantulo
- 27 § Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilyminen
- 28 §
- 29 § Ammatillisten opintojen opetusta koskevat siirtymäsäännökset
- 30 § Eräitä keskeneräisiä opintoja koskevat siirtymäsäännökset
- 31 § Eräitä opetushallituksen päätöksiä koskeva siirtymäsäännös
1998 986/1998 Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 37 §:n 3 momentin, samana päivänä annetun lukiolain (629/1998) 30 §:n 3 momentin, ammatillisesta koulutuksesta samana päivänä annetun lain (630/1998) 40 §:n 3 momentin, vapaasta sivistystyöstä samana päivänä annetun lain (632/1998) 5 §:n 3 momentin ja taiteen perusopetuksesta samana päivänä annetun lain (633/1998) 9 §:n 3 momentin nojalla:
1 luku
Yleistä
1 §Soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) tarkoitettujen rehtoreiden ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista.
Kukin 1 momentissa mainitun lain piiriin kuuluva koulutus katsotaan tässä asetuksessa omaksi koulutusmuodokseen. Perusopetuslaissa säädetty esiopetus katsotaan kuitenkin omaksi koulutusmuodokseen.
2 luku
Rehtori
2 §Rehtorin kelpoisuus
Rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on:
Jos samassa oppilaitoksessa järjestetään usean eri koulutusmuodon piiriin kuuluvaa koulutusta tai jos rehtori vastaa kahden tai useamman sellaisen oppilaitoksen toiminnasta, joissa järjestetään eri koulutusmuotojen piiriin kuuluvaa koulutusta, rehtorilla tulee olla 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu opettajan kelpoisuus johonkin niistä.
Ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta koulutuksesta vastaavaksi rehtoriksi on 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, jolla on 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu soveltuva ammattikorkeakoulututkinto.
Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestävän oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on alan ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus. Koulukodissa toimivan koulun, liikunnan koulutuskeskuksen ja kesäyliopiston rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta antavan oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto, riittävä alan työkokemus ja 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tutkinto, opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
3 §Kielitaitovaatimukset
Rehtorin tulee täydellisesti hallita oppilaitoksen opetuskieli. Opetuskielen täydellinen hallinta osoitetaan yliopistosta tai korkeakoulusta saadulla todistuksella taikka suorittamalla kielen täydellistä hallintaa osoittava kielitutkinto siten kuin siitä erikseen säädetään.
Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetun rehtorin tulee hallita oppilaitoksen opetuskieli.
3 luku
Perusopetus ja esiopetus
4 §Luokanopettajan kelpoisuus
Luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka:
Jos 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu peruskoulun luokanopettajan tutkinto perustuu kolmea vuotta lyhyempään opiskeluun, henkilö on kelpoinen opettamaan perusopetuksen 1―4 vuosiluokilla tai, opetushallituksen määräämän lisäopiskelun suoritettuaan, kuten kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan tutkinnon suorittanut.
5 §Aineenopettajan kelpoisuus
Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka:
Aineenopetusta on 1 momentin estämättä kelpoinen antamaan henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.
Henkilölle, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asianomaisessa maassa taito- ja taideaineiden opettajaksi tai joka vähintään neljävuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan perusopetusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
6 §Oppilaanohjaajan kelpoisuus
Oppilaanohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:
Koulukodissa toimivassa koulussa oppilaanohjausta voi antaa myös henkilö, jolla on muu perusopetuksen opettajalta tämän asetuksen mukaan vaadittava kelpoisuus.
7 §Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Esiopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on 4 §:n mukaan kelpoinen antamaan luokanopetusta.
Esiopetuksen oppilaista muodostetulle erilliselle opetusryhmälle opetusta on kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 11 §:n mukaisen kandidaatin tutkinnon tai joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon.
8 §Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Perusopetuslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
Perusopetuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuille kehitysvammaisille oppilaille annettavaa opetusta ja perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetuille oppilaille esiopetusta voi antaa myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon sekä kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 2 momentin mukaiset erityisopettajan opinnot. Avustavana opettajana tässä momentissa tarkoitetussa opetuksessa voi toimia myös henkilö, joka ei ole soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi suorittanut mainittuja erityisopettajan opintoja.
Tämän pykälän mukaista erityisopetusta voi antaa myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun erityisopettajan koulutuksen perusteella.
Henkilölle, joka on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saanut erityisopettajan koulutuksen ja on sen lisäksi kelpoinen antamaan perusopetusta, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen asianomaiseen erityisopetuksen tehtävään, jos koulutuksen suuntautuminen pääpiirteittäin vastaa tehtävän kelpoisuusvaatimuksia. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
9 §Kielitaitovaatimukset
Perusopetusta tai esiopetusta antavan opettajan tulee täydellisesti hallita koulun opetuskieli. Opetuskielen täydellinen hallinta osoitetaan siten kuin 3 §:n 1 momentissa säädetään.
Jos opetuskieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jos kysymys on perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa tarkoitetussa koulussa järjestettävästä opetuksesta, voi opetusta antaa myös henkilö, joka hallitsee opetuksessa käytettävän kielen. Opetushallitus määrää tarvittaessa, miten kielen hallinta osoitetaan.
Ruotsissa opettajankoulutuksen saaneen henkilön, joka on suorittanut koulutukseen kuuluvan opetusharjoittelun yksinomaan ruotsin kielellä, katsotaan täydellisesti hallitsevan ruotsinkielisen koulun opetuskielen. Ruotsinkieliseen kouluun voidaan ottaa muuta 4 §:ssä säädettyä opetusta kuin äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta antamaan enintään kahdeksi vuodeksi henkilö, joka on suorittanut luokanopettajan tutkinnon Norjassa tai Tanskassa.
4 luku
Lukio
10 §Aineenopettajan kelpoisuus
Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka
Aineenopetusta voi 1 momentin estämättä antaa myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.
Henkilölle, joka on Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asianomaisessa maassa taito- tai taideaineiden opettajaksi sekä joka vähintään nelivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan lukiokoulutusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.
11 §Opinto-ohjaajan kelpoisuus
Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö:
12 §Kielitaitovaatimus
Lukiokoulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli.
5 luku
Ammatillinen koulutus
13 §Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus
Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö:
Kaupan ja hallinnon alan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on 1 momentin 1 kohdasta poiketen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto.
Viestintä- ja kuvataidealan sekä teatteri- ja tanssialan koulutuksessa opettajaksi on 1 momentin 1 ja 3 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot kotimaisessa tai ulkomaisessa alan oppilaitoksessa sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.
Tässä pykälässä tarkoitettujen opintojen opetusta on 1 momentin 2 kohdan estämättä oikeutettu antamaan henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa mainitussa kohdassa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot.
Erityisestä syystä ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai, jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.
14 §Yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellista ja ammattitaitoa täydentävää äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matemaattis-luonnontieteellisten opintojen, humanistis-yhteiskunnallisten opintojen, liikunnan ja terveystiedon sekä taito- ja taideaineiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka:
Taito- ja taideaineita, humanistis-yhteiskunnallisia opintoja sekä matemaattis-luonnontieteellisiin opintoihin kuuluvia tieto- ja viestintätekniikan opintoja opettamaan on 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.
Tässä pykälässä tarkoitettua opetusta voi 1 ja 2 momentin estämättä antaa myös henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.
15 §Opinto-ohjaajan kelpoisuus
Opinto-ohjausta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinto-ohjaajan opinnot taikka 11 §:ssä säädetty kelpoisuus.
Jos opinto-ohjauksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, opinto-ohjausta voi 1 momentin estämättä osana muuta opetustaan antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja.
16 §Erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Erityisopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty ammatillisten tai yhteisten opintojen opettajan kelpoisuus ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset ammatillisen koulutuksen erityisopettajan opinnot tai 8 §:ssä tarkoitetut erityisopettajan opinnot taikka jolla on kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisopettajien koulutus.
Jos erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää erityisopetusta, voi sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, antaa myös muu tässä luvussa tarkoitettu opettaja osana muuta opetustaan.
17 §Kielitaitovaatimus
Ammatillisessa koulutuksessa opettajan tu-lee hallita opetuksessa käytettävä kieli.
6 luku
Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus
18 §Vapaan sivistystyön opettajan kelpoisuus
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetuksi opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.
19 §Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on soveltuva alan ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto tai asianomaisen taiteenalan vähintään opistoasteinen opettajantutkinto.
20 §Muun taiteen perusopetusta antavan opettajan kelpoisuus
Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, jolla on tässä asetuksessa säädetty asianomaisen taiteenalan opettajan kelpoisuus, tai henkilö, jolla on asianomaiselle taiteen alalle soveltuva muu koulutus tai alalla työskentelyn kautta hankittu riittäväksi katsottu pätevyys.
7 luku
Erinäiset säännökset
21 §
Vieraskielistä opetusta, ulkomailla järjestettävää opetusta ja steiner- pedagogiikkaan perustuvaa opetusta koskevat erityissäännökset Perusopetuslain 10 §:n 4 momentissa ja lukiolain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetussa koulussa tai oppilaitoksessa järjestettävää opetusta, steinerpedagogiikkaan perustuvaa opetusta sekä ulkomailla järjestettävää perusopetusta ja lukiokoulutusta on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on suorittanut opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Opetushallituksen päätös riittävistä opinnoista voi koskea myös yksittäistä henkilöä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuiksi kelpoisuuden tuottaviksi opinnoiksi voidaan hyväksyä vieraskielisessä opetuksessa myös asianomaiseen kieliryhmään kuuluvassa maassa opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot ja steinerpedagogiikkaan perustuvassa opetuksessa steinerpedagogisten koulujen opettajankoulutuksessa suoritetut opinnot.
22 §Eräitä kelpoisuusvaatimuksia koskevat erityissäännökset
Opettajan pedagogisilla opinnoilla tarkoitetaan tässä asetuksessa kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen mukaisia opettajan pedagogisia opintoja, kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukaisia aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja sekä ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun asetuksen (455/1996) mukaisia ammatillisia opettajankoulutusopintoja.
Opettajan pedagogisia opintoja ei vaadita erikseen henkilöltä, jolla on kelpoisuus luokanopettajaksi tai joka on suorittanut terveystieteiden tutkinnoista annetussa asetuksessa (628/1997) tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot terveystieteiden maisterin tutkinnossa.
Peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja ei vaadita henkilöltä, joka on suorittanut kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen mukaiset luokanopettajan koulutusohjelmaan kuuluvat opetettavien aineiden vähintään 35 opintoviikon laajuiset perusopinnot.
Tämän asetuksen mukaan vaadittavat opinnot voivat olla suoritettuina tutkintoihin sisältyvinä tai erillisinä.
23 §Väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuus
Sen estämättä, mitä muualla tässä asetuksessa säädetään, opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.
Mitä edellä 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään, ei sovelleta 18 §:ssä tarkoitettuun opettajaan.
24 §Yliopiston kelpoisuustodistus taiteenopetusta antavalle opettajalle
Musiikkialan sekä teatteri- ja tanssialan koulutusta järjestävä yliopisto voi todeta henkilön kelpoiseksi antamaan 13 §:ssä tarkoitettua musiikkialan sekä teatteri- ja tanssialan ammatillisten opintojen opetusta sekä 20 §:ssä tarkoitettua opetusta, jos hän menestyksellisillä julkisilla esiintymisillään tai muulla toiminnallaan taikka opinnoillaan on osoittanut saavuttaneensa tehtäviin vaadittavan pätevyyden. Tarvittaessa yliopisto voi edellyttää, että pätevyys osoitetaan erityisessä kokeessa.
25 §Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottama kelpoisuus
Ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta on tässä asetuksessa säädetyn lisäksi voimassa, mitä siitä Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetussa laissa (1597/1992) ja ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/1986) ja niiden nojalla säädetään.
8 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
26 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
27 §Aikaisemmin saavutetun kelpoisuuden säilyminen
Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa kelpoinen peruskoulun tai peruskoulua vastaavan koulun, lukion, aikuislukion, ammatillisen oppilaitoksen, kansalaisopiston, kansanopiston, musiikkioppilaitoksen, liikunnan koulutuskeskuksen, Steiner-koulun tai steinerpedagogisen erityiskoulun rehtorin tai opettajan virkaan tai toimeen tai joka on saanut erivapauden tai kelpoisuustodistuksen vastaavaan virkaan tai toimeen, on kelpoinen toimimaan tässä asetuksessa tarkoitettuna asianomaisen koulutusmuodon rehtorina tai antamaan tässä asetuksessa tarkoitettua vastaavaa opetusta. Aineenopettajalta, jonka tehtävänä on antaa perusopetusta tai lukio-opetusta useammassa kuin kahdessa aineessa, edellytetään kuitenkin, että hän on suorittanut kolmannessa tai sitä useammassa opetettavassa aineessa vähintään 15 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot tai että hän on neljän vuoden aikana ennen tämän asetuksen voimaantuloa antanut opetusta peruskoulussa tai lukiossa asianomaisessa virkaan kuuluvassa aineessa yhdenjaksoisesti vähintään lukuvuoden ajan.
Tämän asetuksen voimaan tullessa perusopetusta antavaksi opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi kelpoinen henkilö on kelpoinen rehtoriksi perusopetusta järjestävässä koulussa, vaikkei hän ole suorittanut 2 §:n mukaan rehtorilta vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa.
Vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa tarkoitetun opintokeskuksen opintojohtajalta tai kesäyliopiston toiminnanjohtajalta, joka toimii tässä tehtävässä tämän asetuksen tullessa voimaan, ei edellytetä 2 §:n 1 momentissa säädettyä rehtorin kelpoisuutta niin kauan kuin hän on tässä tai sitä vastaavassa tehtävässä.
28 §
Äidinkielen ja kirjallisuuden, kuvataiteen sekä liikunnan ja terveystiedon opetusta ja opinto-ohjausta koskevat siirtymäsäännökset Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai tämän asetuksen nojalla kelpoinen antamaan äidinkielen opetusta, on edelleen kelpoinen, jos hän täyttää muut tehtävään säädetyt kelpoisuusvaatimukset, opettamaan äidinkieltä ja kirjallisuutta. Vastaavasti perusopetuksessa ja lukiossa kuvataiteen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on kelpoinen opettamaan kuvaamataitoa sekä liikunnan ja terveystiedon opetusta henkilö, joka on kelpoinen opettamaan liikuntaa.
Henkilö, joka on tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten tai tämän asetuksen nojalla kelpoinen antamaan lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa oppilaanohjausta, on edelleen kelpoinen antamaan opinto-ohjausta.
29 §Ammatillisten opintojen opetusta koskevat siirtymäsäännökset
Luonnonvara-alan, matkailu-, ravitsemisja talousalan, kauneudenhoitoalan, käsi- ja taideteollisuusalan, musiikkialan sekä vapaa-aika- ja liikunta-alan ammatillisten opintojen opetusta antamaan on 13 §:n 1 momentin 1 kohdan estämättä kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ammatillisen korkea-asteen tai opistoasteen tutkinto ja jonka palvelussuhde edellä mainituissa opetustehtävissä on alkanut vuoden 2009 loppuun mennessä. Tek-niikan ja liikenteen alan koulutuksessa am-matillisten opintojen opetusta antamaan on vastaavasti kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva ammatillisen korkea-asteen tutkinto ja tekstiili- ja vaatetusalalla opistoasteen tutkinto.
30 §Eräitä keskeneräisiä opintoja koskevat siirtymäsäännökset
Henkilö, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu opiskelemaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuja opettajan pedagogisia opintoja tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitetun kelpoisuuden saavuttamiseksi, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen tässä asetuksessa tarkoitettuun vastaavaan opettajan tai rehtorin tehtävään, vaikkei hän täytä tässä asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.
Henkilö, joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa valittu opiskelemaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitettuja perusopetuksen erityisopettajan opintoja tai peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisia opintoja taikka ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajan tai erityisopettajan opintoja tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleissa säännöksissä tarkoitetun kelpoisuuden saavuttamiseksi, on koulutuksen suoritettuaan kelpoinen antamaan 8 tai 17 §:ssä tarkoitettua asianomaisen koulutusmuodon piiriin kuuluvaa erityisopetusta tai 16 §:ssä tarkoitettua opinto-ohjausta.
Henkilö, joka on ennen 1 päivää tammikuuta 1998 aloittanut taiteilijan pedagogisten opintojen suorittamisen taideteollisessa korkeakoulussa tai Teatterikorkeakoulussa, on koulutuksen suoritettuaan saavuttanut eräiden taidealojen opettajien pedagogisesta kelpoisuudesta annetussa asetuksessa (948/1998) tarkoitetun kelpoisuuden.
31 §Eräitä opetushallituksen päätöksiä koskeva siirtymäsäännös
Opetushallituksen peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta annetun asetuksen (720/1984) 4 §:n 2 momentin, Suomalais-venäläisestä koulusta annetun asetuksen (314/1977) 17 §:n 1 ja 3 momentin, Helsingin ranskalais-suomalaisesta koulusta annetun asetuksen (373/1977) 18 §:n 1 ja 3 momentin, Steiner-koulusta annetun asetuksen (625/1977) 21 §:n 1 momentin, steinerpedagogisista erityiskouluista annetun asetuksen (688/1987) 15 §:n 1 ja 2 momentin ja ulkomailla toimivasta peruskoulua vastaa-vasta yksityiskoulusta annetun asetuksen (380)1981) 16 §:n 1 momentin 1 kohdan no- jalla tekemät päätökset riittäviksi katsottavista opinnoista jäävät voimaan siihen saakka, kunnes opetushallitus tämän asetuksen 21 §:n mukaan toisin päättää.
Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen