1987 213/1987 Asetus metsähallinnosta Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään metsähallinnosta 13 päivänä helmikuuta 1987 annetun lain (138/87) 6 §:n nojalla: 1 luku Metsähallituksen tehtävät ja organisaatio 1 § Metsähallintoa varten on maa- ja metsätalousministeriön alaisena keskusvirastona metsähallitus, jonka piirihallinnon muodostavat piirikunnat ja hoitoalueet. Metsähallituksen lakisääteisiä luonnonsuojelualueita koskevat asiat kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan. 2 § Metsähallinnosta annetun lain 2 §:n perusteella metsähallituksen tulee kestävää metsätaloutta harjoittaen pyrkiä toimimaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa metsähallituksen tulee ottaa huomioon puun tuotannon ohella metsän muut käyttömuodot, työllisyysnäkökohdat sekä luonnon- ja ympäristönsuojelu. Metsähallituksen tehtävänä on valvoa ja edistää myös muuta kuin valtion metsätaloutta ottaen huomioon mitä siitä on erikseen säädetty, sekä suorittaa sille säädetyt tai määrätyt muut tehtävät. Metsähallitus voi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa hoitaa kansainvälisiä metsäyhteistyöasioita. 3 § Metsähallituksessa on tuotanto-osasto, käyttöosasto ja hallinto-osasto, jotka muodostavat valtion metsätalouden osastoryhmän, sekä yleismetsätalouden osasto. Lisäksi metsähallituksessa on erillinen luonnonsuojelualuetoimisto. 4 § Tuotanto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat valtion metsätalouden: 1) toiminnan suunnittelua; 2) metsähallituksen hallinnassa olevan valtion metsä-, maa- ja vesiomaisuuden käytön suunnittelua; 3) metsien tilaa, metsätalouden perusteita ja metsätalouden suunnittelua; 4) metsien hoitoa, käsittelyä, parannusta ja suojelua; 5) metsänjalostusta ja taimituotantoa; 6) kalastusta ja kalavesien hoitoa, metsästystä ja riistanhoitoa sekä erävalvontaa; 7) retkeilyalueita ja metsien virkistyskäyttöä; sekä 8) maa- ja vesialueiden määrää ja arvoa. Tuotanto-osaston toimialat ovat suunnittelutoimi, metsänhoitotoimi ja monikäyttötoimi. 5 § Käyttöosasto käsittelee asiat, jotka koskevat valtion metsätalouden: 1) puun markkinointia ja myyntiä; 2) puunkorjuuta ja kuljetuksia; 3) maa-, vesi- ja talonrakentamista; 4) rakennuksia, koneita ja kuljetusvälineitä; 5) metsätyötä ja työmenetelmien kehittämistä; sekä 6) työvoimaa ja yrittäjäkuntaa sekä niitä koskevia sopimuksia. Käyttöosaston toimialat ovat markkinointitoimi, metsätyötoimi, rakennustoimi sekä kehittämistoimi. 6 § Hallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) metsähallituksen yleishallintoa; 2) lainsäädäntöä ja lainkäyttöä, valituksia sekä muita oikeudellisia asioita ellei asia kuulu muulle osastolle; 3) maa- ja vesialueiden kiinteistöhallintoa; 4) henkilöstöhallintoa; 5) tilinpitoa; 6) taloussuunnittelua ja taloutta; sekä 7) toimistopalveluja ja tietojenkäsittelyä. Hallinto-osastossa on hallintotoimisto ja taloustoimisto. 7 § Yleismetsätalouden osasto käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) keskusmetsälautakuntia ja metsälautakuntia; 2) yksityismetsätalouden edistämistä ja valvontaa; 3) yksityismetsälain täytäntöönpanon johtoa ja valvontaa; 4) valtionapujen myöntämistä, niiden käytön valvontaa sekä tilinpitoa; 5) metsänparannuslain mukaista ja muuta valtion tukemaa metsänparannustoimintaa; 6) metsänviljelyaineiston tuotannon ohjausta, valvontaa ja tarkastusta; 7) metsänjalostustoimintaa; 8) metsien suojelua ja tuhojen ehkäisyä; 9) suojametsälain (196/22), yhteismetsälain (485/69), metsänhoitoyhdistyslain (558/50) ja puutavaranmittauslain (161/69) edellyttämiä tehtäviä; 10) jäkälän tarkastusta sekä metsien muiden keräilytuotteiden talteenoton ja markkinoinnin edistämistä; 11) yleistä puutavaran kuljetuspolitiikkaa, puutavaran uittoa sekä siihen liittyvää vesirakennustoimintaa; 12) metsätalouden ja uiton edunvalvontaa liikenne- ja vesiasioiden yhteydessä; 13) vesilain perusteella metsähallitukselle kuuluvia tehtäviä; sekä 14) valituksia, jotka koskevat osaston toimialaa. Yleismetsätalouden osastossa on yksityismetsäin toimisto, metsänparannustoimisto sekä uitto- ja kuljetusasiain toimisto. 8 § Erillinen luonnonsuojelualuetoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat: 1) luonnonsuojelulaissa (71/23) tarkoitettuja luonnonsuojelualueita, luonnonmuistomerkkejä ja uhanalaisia eliölajeja; sekä 2) muinaismuistolain (295/63) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. 9 § Metsähallituksessa, sen osastoissa ja toimistoissa voi olla jaostoja, joista määrätään metsähallituksen työjärjestyksessä. 10 § Metsähallituksen päällikkönä on pääjohtaja, joka johtaa metsähallituksen toimintaa ja valvoo, että sille kuuluvat tehtävät suoritetaan taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen tulee seurata yleistä kehitystä metsätaloudessa sekä tehdä aloitteita tarpeellisiksi kehittämistoimenpiteiksi metsätalouden alalta. 11 § Metsähallituksessa on kaksi ylijohtajaa, joista toinen toimii valtion metsätalouden osastoryhmän johtajana ja toinen yleismetsätalouden osaston johtajana. Valtion metsätalouden ylijohtajan tulee erityisesti johtaa, valvoa ja kehittää valtion metsätalouden osastoryhmän ja piirihallinnon toimintaa. Yleismetsätalouden ylijohtajan tulee valvoa osaston toimintaa sekä huolehtia osaston toimialan asioiden tehokkaasta hoitamisesta ja kehittämisestä. 12 § Osastonjohtajan tulee johtaa, valvoa ja kehittää osastonsa toimialaan kuuluvien asioiden hoitoa sekä huolehtia siitä, että osastolle kuuluvat asiat käsitellään asianmukaisesti ja viivytyksettä. 13 § Toimistopäällikön tulee johtaa, valvoa ja kehittää toimistonsa toimintaa sekä huolehtia siitä, että asiat käsitellään asianmukaisesti ja viivytyksettä. 2 luku Asiain käsittely metsähallituksessa 14 § Metsähallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee: 1) metsähallitus istunnossaan; 2) pääjohtaja; 3) ylijohtaja; 4) osastonjohtaja; 5) toimialapäällikkö tai toimistopäällikkö; taikka 6) muu metsähallituksen virkamies tai toimihenkilö, jolle sellainen ratkaisuvalta työjärjestyksessä on annettu. Asioiden esittelystä määrätään metsähallituksen työjärjestyksessä. 15 § Metsähallituksen istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat: 1) metsähallituksen toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä toimintaohjelmien vahvistamista; 2) tulo- ja menoarvioehdotusta; 3) ministeriöille säännösten mukaan alistettavia asioita taikka muuten tärkeitä tai periaatteellista laatua olevia asioita; 4) erikoismetsien perustamista ja lakkauttamista sekä luonnonsuojelualueiden perustamista samoin kuin niiden käyttöä ja hoitoa koskevia ohjeita; 5) virkanimityksiä, kelpoisuusehtoja, virasta tai toimesta vapauttamista ja eron myöntämistä, ellei asiasta päättäminen 32-37§:n mukaan kuulu pääjohtajalle tai muulle metsähallituksen virkamiehelle, sekä virkarikoksia ja kurinpitoa; 6) hakkuusuunnitteen vahvistamista; 7) liiketoiminnassa noudatettavien kauppaehtojen ja vakuuksien yleisohjeita; 8) puutavarakauppojen ja hakkuuoikeuden luovuttamisen hyväksymistä, milloin markkinoitava määrä ylittää työjärjestyksessä vahvistettavan rajan; 9) valtion saamisen maksuajan pidentämistä; 10) virkaehto-, työehto- ja muita joukkosopimuksia; 11) kiinteän omaisuuden hankkimista ja luovuttamista; 12) metsähallituksen työjärjestystä ja piirihallinnon ohjesääntöä; 13) keskusmetsälautakunnan ja metsälautakunnan talousarvioiden vahvistamista; 14) avustuksen ja muun rahoituksen myöntämistä valtion varoista sekä niiden takaisin maksettavaksi määräämistä tai niistä aiheutuvia korvauksia, milloin asiasta päättämistä ei metsähallituksen työjärjestyksessä ole määrätty virkamiehelle; 15) metsänparannustoimintaa koskevia ohjeita; 16) metsänviljelyaineiston hinnoittelun perusteita; 17) valituksia asioissa, joissa metsähallitus on valitusviranomainen; sekä 18) asiat, jotka työjärjestyksessä määrätään tai jotka pääjohtaja niiden tärkeyden vuoksi määrää istunnossa käsiteltäviksi. 16 § Metsähallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana sekä muina jäseninä ylijohtajat. Käsiteltäessä tuotanto-osaston, käyttöosaston, hallinto-osaston tai erillisen toimiston toimialaan kuuluvia asioita istuntoon ottaa lisäksi osaa asianomaisen osaston johtaja tai toimiston päällikkö. 17 § Metsähallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä ovat saapuvilla, heidän joukossaan se jäsen, jonka toimialaan käsiteltävänä oleva asia kuuluu. Jos metsähallituksen istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisessa, asia päätetään äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. Tarkemmat määräykset istuntoasiain käsittelystä annetaan metsähallituksen työjärjestyksessä. 18 § Istunnossa käsiteltävistä asioista laaditaan esittelylistat, joihin merkitään tehdyt päätökset ja ketkä ovat ottaneet osaa asiain käsittelyyn. Listan allekirjoittavat esittelijä ja asian esittelyssä pöytäkirjanpitäjänä läsnä ollut viran tai toimen haltija. Milloin asiasta on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä tahi puheenjohtaja muutoin katsoo tarpeelliseksi, laaditaan erityinen pöytäkirja, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja pöytäkirjan pitäjä varmentaa. Ministeriöille meneviä lausuntoja ja esityksiä sekä korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai virkaylioikeudelle annettavia lausuntoja tulee seurata pöytäkirjan ote, milloin asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut päätökseen eriävän mielipiteensä. 19 § Istunnossa käsiteltyjen asioiden toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa asian esittelijä. Pääjohtajan, ylijohtajan, osastonjohtajan, toimialapäällikön, toimistopäällikön tai muun virkamiehen ratkaiseman asian toimituskirjan allekirjoittaa se, joka asian on ratkaissut, ja varmentaa esittelijä. Lähetteet ja tiedonannot sekä niihin verrattavat kirjelmät allekirjoittaa sen toimekseen saanut virkamies tai toimihenkilö. 20 § Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei käsitellä istunnossa, jollei niitä ole metsähallituksen työjärjestyksessä määrätty ylijohtajan, osastonjohtajan tai muun virkamiehen tai toimihenkilön ratkaistavaksi. Jos ilmenee epätietoisuutta, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu, pääjohtaja määrää ratkaisijan. 21 § Pääjohtaja, ylijohtaja ja osastonjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa virkamiehen ratkaistava. 22 § Pääjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan valtion metsätalouden ylijohtaja tai yleismetsätalouden ylijohtaja tässä järjestyksessä. Valtion metsätalouden ylijohtajan sijaisena toimii osastoryhmän virkaiältään vanhin osastonjohtaja, yleismetsätalouden ylijohtajan sijaisena virkaiältään vanhin toimistopäällikkö ja osastonjohtajan sijaisena pääjohtajan määräämä saman osaston toimiala- tai toimistopäällikkö. Milloin myös sijainen on esteellinen tai estynyt, määrää sijaisen pääjohtaja. 23 § Pääjohtajan tai ylijohtajan poissa ollessa ei ilman painavia syitä saa päättää sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä, jotka saattavat poiketa aikaisemmin noudatetuista periaatteista. Pääjohtajan poissa ollessa ei ilman hänen suostumustaan saa: 1) ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka voivat muuttaa metsähallituksen työjärjestystä, piirihallinnon ohjesääntöä tai muita vahvistettuja hallinnon perusteita, 2) täyttää metsähallinnon istunnossa tai pääjohtajan täytettäviä virkoja tai toimia taikka tehdä virkaehdotuksia tai antaa lausuntoa avoimena olevan viran täyttämisestä. 3 luku Piirihallinto 24 § Metsähallituksen piirihallintoa varten maa jaetaan piirikuntiin ja hoitoalueisiin. Lakisääteisten luonnonsuojelualueiden hallintoa varten voidaan muodostaa puistoalueita. Piirikuntien lukumäärän, rajat ja piirikuntakonttorin sijaintipaikan määrää maa- ja metsätalousministeriö metsähallituksen esityksestä. Hoitoalueiden lukumäärän ja toimiston sijaintipaikan määrää maa- ja metsätalousministeriö metsähallituksen esityksestä. Puistoalueiden lukumäärän ja toimiston sijaintipaikan määrää metsähallituksen esityksestä maa- ja metsätalousministeriö kuultuaan asiasta ympäristöministeriötä. 25 § Piirikunnan hallintoa hoitaa piirikuntakonttori, jota johtaa piirikuntapäällikkö. Piirikuntapäällikön tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää piirikuntakonttorin toimintaa, huolehtia palveluksien ja asiantuntemuksen antamisesta piirikunnan hoitoalueille ja puistoalueille sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Piirikuntapäällikön ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan pääjohtajan määräämä virkamies. 26 § Hoitoalueen päällikkönä on aluemetsänhoitaja ja puistoalueen päällikkönä puistonjohtaja. Aluemetsänhoitajan tehtävänä on johtaa hoitoalueen toimintaa sekä vastata sen suunnittelun ja toteutuksen tarkoituksenmukaisuudesta ja taloudellisuudesta. Puistonjohtajan tehtävänä on johtaa puistoalueen toimintaa ja vastata siihen kuuluvien suojelualueiden hoidosta ja käytön ohjauksesta sekä puistoalueen taloudesta. Aluemetsänhoitajan ja puistonjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan piirikuntapäällikön määräämä virkamies. 27 § Piirikuntapäällikön ja muun virkamiehen ratkaisuvaltaan kuuluvista asioista määrätään metsähallituksen työjärjestyksessä. Piirikuntakonttorille, hoitoalueelle ja puistoalueelle kuuluvien asioiden käsittelyjärjestyksestä määrätään piirihallinnon ohjesäännössä, jonka metsähallitus vahvistaa. 28 § Aluemetsänhoitajalla ja puistonjohtajalla on oikeus ilman eri valtuutusta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen edustamana toimituksissa, välimiesmenettelyssä, tuomioistuimessa ja muiden viranomaisten luona valvoa valtion etua ja oikeutta niissä hoitoaluetta ja puistoaluetta koskevissa asioissa, joihin metsähallitus ei lähetä omaa edustajaansa. 4 luku Metsähallituksen henkilöstö 29 § Metsähallituksessa on pääjohtajan, ylijohtajan, osastonjohtajan, piirikuntapäällikön, toimialapäällikön ja toimistopäällikön virkoja. Tuotanto-osaston ja käyttöosaston osastonjohtajalla on metsäneuvoksen arvonimi. Hallinto-osaston johtajana on hallintojohtaja. Toimialapäälliköllä sekä yksityismetsäin ja metsänparannustoimiston päälliköllä on ylimetsänhoitajan arvonimi. Rakennustoimen päälliköllä on yli-insinöörin arvonimi. Hallintotoimiston päälliköllä on asessorin arvonimi. Lisäksi metsähallituksessa voi olla ylimetsänhoitajan, aluemetsänhoitajan, asianvalvojan, ylitarkastajan, koneinsinöörin, rakennusinsinöörin, piiri-insinöörin, insinöörin, metsätaloudentarkastajan, puistonjohtajan, metsänhoitajan, kenttäpäällikön, suunnittelupäällikön, suunnittelijan, lakimiehen, ylireviisorin, tarkastajan, kartografin, konttoripäällikön, kirjaajan, kamreerin, metsätalousinsinöörin, rakennusmestarin, metsätalousteknikon ja pääkirjanpitäjän virkoja sekä osastosihteerin, toimistosihteerin, ylivirastomestarin, tilintarkkaajan, kassanhoitajan, kirjanpitäjän, arkistonhoitajan, kartanpiirtäjän, virastomestarin, konekirjoittajan ja toimistovirkailijan toimia. Metsähallituksessa voi myös olla ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. Pääjohtajan, ylijohtajan ja osastonjohtajan virat ovat sopimuspalkkaisia. Piirikuntapäällikön, toimialapäällikön, toimistopäällikön, aluemetsänhoitajan, kenttäpäällikön, suunnittelupäällikön ja suunnittelijan virat voivat olla sopimuspalkkaisia. 5 luku Virkasuhteen perustaminen ja lakkaaminen 30 § Kelpoisuusehtoina metsähallituksen virkoihin vaaditaan: 1) pääjohtajalta maatalous-metsätieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (529/78) tarkoitettu maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, jonka suorittaneelle myönnetään metsänhoitajan arvo, sekä hyvää perehtyneisyyttä metsätalouteen ja hallinnollisiin tehtäviin; 2) ylijohtajalta 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto, perehtyneisyyttä metsätalouteen ja hallinnollisiin tehtäviin sekä asianomaisen osastoryhmän tai osaston toimialaan kuuluvien asioiden tuntemusta; 3) hallinto-osaston johtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin sekä metsähallinnon toimialaan kuuluvien asioiden tuntemusta; 4) muulta osastonjohtajalta ja piirikuntapäälliköltä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvää perehtyneisyyttä metsätalouteen; 5) hallintotoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä hallinnollisiin ja tuomarin tehtäviin, rakennustoimenpäälliköltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto, luonnonsuojelualuetoimiston, taloustoimiston ja uitto- ja kuljetusasiain toimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, sekä muilta toimiala- ja toimistopäälliköiltä 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto; 6) ylimetsänhoitajalta ja aluemetsänhoitajalta 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto ja hyvää perehtyneisyyttä käytännön metsätalouteen; 7) ylitarkastajalta, puistonjohtajalta ja ylireviisorilta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, sekä metsätaloudentarkastajalta ja metsänhoitajalta 1 kohdassa tarkoitettu tutkinto; 8) koneinsinööriltä, rakennusinsinööriltä ja piiri-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto; 9) insinööriltä virkaan soveltuva ylemmän opistoasteen teknillisen erikoistumislinjan suoritus; 10) asianvalvojalta ja lakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä asianvalvojalta lisäksi perehtyneisyyttä tuomarin tehtäviin; 11) suunnittelupäälliköltä 1 kohdassa mainittu tutkinto; 12) kenttäpäälliköltä 1 kohdassa mainittu tutkinto tai 16 kohdassa mainitun lain mukaisesti järjestetyn ylemmän opistoasteen erikoistumislinjan suoritus; 13) suunnittelijalta 1 kohdassa mainittu tutkinto, muu soveltuva korkeakoulututkinto tai 16 kohdassa mainitun lain mukaisesti järjestetyn ylemmän opistoasteen erikoistumislinjan suoritus; 14) kamreerilta ja kirjaajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto; 15) tarkastajalta virkaan soveltuva korkeakoulu- tai ylemmän opistoasteen tutkinto; 16) metsätalousinsinööriltä keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) mukaisesti järjestetyn ylemmän opistoasteen metsätalouden erikoistumislinjan suoritus; 17) rakennusmestarilta teknillisen koulun rakennusosastossa tien- ja vesirakennuksen tai talonrakennuksen opintosuunnalla suoritettu teknikon tutkinto; sekä 18) metsätalousteknikolta 16 kohdassa mainitun lain mukaisesti järjestetyn metsätalouden peruslinjan opistoasteen metsätalouden erikoistumislinjan suoritus. Muilta viran tai toimen haltijoilta vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran tai toimen menestyksellinen hoito edellyttää. 31 § Metsähallituksen virkoihin ja toimiin vaaditaan kelpoisuusehtoina 30§:ssä säädetyn lisäksi, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Kelpoisuuden 30§:ssä tarkoitettuihin virkoihin ja toimiin tuottaa myös sanotussa pykälässä mainittuja tutkintoja vastaava aikaisempi samoin kuin niitä laajempi saman alan tutkinto. 32 § Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtajan ja osastonjohtajan nimittää tasavallan presidentti pääjohtajan annettua asiasta lausunnon. Piirikuntapäällikön, toimialapäällikön ja toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto metsähallituksen annettua asiasta lausunnon, sitten kun virka on ollut 30 päivän ajan haettavana. Ylimetsänhoitajan, aluemetsänhoitajan sekä puistonjohtajan nimittää maa- ja metsätalousministeriö viran oltua 30 päivän ajan haettavana ja metsähallituksen annettua asiasta lausunnon. Metsätaloudentarkastajan, ylireviisorin, ylitarkastajan, piiri-insinöörin, metsänhoitajan, kenttäpäällikön, suunnittelupäällikön, koneinsinöörin, rakennusinsinöörin, asianvalvojan, lakimiehen, suunnittelijan, tarkastajan, kartografin, konttoripäällikön ja kamreerin nimittää metsähallitus, sitten kun virka tai toimi on ollut 30 päivän ajan haettavana. Kirjaajan, insinöörin, metsätalousinsinöörin, osastosihteerin, pääkirjanpitäjän, rakennusmestarin, metsätalousteknikon ja toimistosihteerin nimittää pääjohtaja, sitten kun virka tai toimi on ollut 30 päivän ajan haettavana. Piirikuntaan osoitetun viran haltijan nimittää kuitenkin piirikuntapäällikkö siten kuin metsähallituksen työjärjestyksessä määrätään. Tilintarkkaajan, kassanhoitajan, arkistonhoitajan, kirjanpitäjän, ylivirastomestarin, kartanpiirtäjän, virastomestarin, konekirjoittajan ja toimistovirkailijan nimittää pääjohtaja tai muu metsähallituksen virkamies siten kuin metsähallituksen työjärjestyksessä määrätään toimen oltua 30 päivän ajan haettavana. Muut metsähallituksen toimet täyttää osastonjohtaja, kuitenkin niin, että tilapäiset toimihenkilöt ottaa pääjohtaja. 33 § Piirikuntapäällikkö täyttää piirikuntaan osoitetun toimenhaltijan toimet sekä ottaa piirikuntakonttorin työsopimussuhteiset toimihenkilöt. Hoitoalueen työsopimussuhteiset toimihenkilöt ottaa aluemetsänhoitaja. Puistoalueen työsopimussuhteiset toimihenkilöt ottaa puistonjohtaja. 34 § Ylimääräisen toimenhaltijan ottaa sama viranomainen, joka nimittää vastaavan viran tai toimen haltijan, kuitenkin niin, että tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimittämää viran haltijaa vastaavan ylimääräisen toimenhaltijan ottaa maa- ja metsätalousministeriö. Jollei vastaavaa virkaa tai tointa ole, ottaa ylimääräisen toimenhaltijan, milloin toimenhaltijalta vaadittavana kelpoisuusehtona on korkeakoulututkinto, metsähallitus istunnossaan ja muun ylimääräisen toimenhaltijan pääjohtaja, piirikuntaan osoitetun kuitenkin piirikuntapäällikkö. 35 § Pääjohtajalle myöntää virkavapautta maa- ja metsätalousministeriö sekä ylijohtajalle ja osastonjohtajalle pääjohtaja. Yli kolme kuukautta kestävän virkavapauden myöntää pääjohtajalle valtioneuvosto sekä ylijohtajalle ja osastonjohtajalle maa- ja metsätalousministeriö. Piirikuntapäällikölle myöntää virkavapautta pääjohtaja. Virkavapauden myöntämisestä muulle kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle määrätään metsähallituksen työjärjestyksessä. 36 § Viran tai toimen hoidosta virkavapauden aikana taikka viran tai toimen ollessa avoinna päättää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta. 37 § Eron virasta tai toimesta myöntää se viranomainen, joka täyttää viran tai toimen. 6 luku Erinäisiä säännöksiä 38 § Metsähallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta kaikissa metsähallitusta koskevissa asioissa. Hallintotoimiston päälliköllä ja asianvalvojalla on oikeus metsähallituksen puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto, jollei muualla ole toisin säädetty. Hallintotoimiston päälliköllä ja asianvalvojalla on oikeus ilman eri valtuutusta joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta tuomioistuimissa, viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja toimituksissa edustaa metsähallitusta kaikissa sitä koskevissa asioissa. 39 § Pääjohtajaa, ylijohtajaa ja osastonjohtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa. Jos metsähallinnon virkamies tarpeettomasti viivyttää hänelle uskotun toimituksen tai asian käsittelyä taikka laiminlyö määräajassa suorittaa hänelle uskotun virkatehtävän tai antaa häneltä vaaditun selityksen, lausunnon, toimituskirjan tahi muun virkaa koskevan tiedonannon, voi metsähallitus määrätä hänet sakon uhalla täyttämään velvollisuutensa. Jos muu metsähallinnon virkamies kuin pääjohtaja, ylijohtaja tai osastonjohtaja on syyllistynyt virkavirheeseen tai virkavelvollisuuksiensa laiminlyömiseen, joka ei ole sen laatuista, että häntä siitä on tuomioistuimessa syytettävä, taikka on virassa tai sen ulkopuolella osoittanut sopimatonta käytöstä, voi metsähallitus rangaista häntä siitä kurinpitotoimin varoituksella, sakolla tai virantoimituksesta erottamisella enintään kuuden kuukauden ajaksi. Viralta panosta kurinpitotoimin sekä viran tai toimen haltijan pidättämisestä virantoimituksesta on säädetty erikseen. Syyttäjänä 3 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa toimii asianvalvoja tai pääjohtajan määräämä muu lainoppinut virkamies. 40 § Metsähallinnon virkamies ei saa harjoittaa sellaista puutavarakauppaa eikä ryhtyä sellaiseen liikeyritykseen tai siihen verrattavaan tehtävään, joka saattaa olla ristiriidassa hänen virka-asemansa kanssa. 41 § Metsähallituksen päätökseen haetaan muutosta, sikäli kuin ei ole toisin säädetty, siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valitusta ei saa tehdä metsähallituksen, piirikuntapäällikön ja aluemetsänhoitajan päätöksestä, joka koskee viran tai toimen haltijan nimittämistä sekä ylimääräisen toimenhaltijan tai tilapäisen toimihenkilön toimeen ottamista, eikä myöskään päätöksestä, jolla toimenhaltija vapautetaan toimestaan taikka jolla ylimääräinen toimenhaltija tai tilapäinen toimihenkilö irtisanotaan taikka ylimääräisen toimenhaltijan, tilapäisen toimihenkilön tahi viransijaisen tai virkaa väliaikaisena hoitamaan määrätyn toimimääräys peruutetaan, eikä päätöksestä, jolla viran tai toimenhaltijalle on kurinpitotoimin annettu varoitus. 42§ Virkamiehellä tarkoitetaan tässä asetuksessa metsähallinnon viran tai toimen taikka ylimääräisen toimen haltijaa tai tilapäistä toimihenkilöä. 43 § Metsähallituksen liiketoiminnasta säädetään erikseen. 44 § Tarkemmat määräykset hallinnon järjestelystä annetaan metsähallinnon työjärjestyksessä, jonka maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa metsähallituksen esityksestä. 45 § Virastodemokratian toteuttamisesta metsähallinnossa määrätään tarkemmin virastodemokratiaohjesäännössä, jonka vahvistaa metsähallitus. 46 § Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1987. Tällä asetuksella kumotaan metsähallinnosta 22 päivänä syyskuuta 1967 annettu asetus (421/67) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 47 § Tässä asetuksessa tarkoitettuja virkoja ja toimia voidaan täyttää ennen asetuksen voimaantuloa samoin kuin ryhtyä muihinkin toimenpiteisiin asetuksen täytäntöönpanemiseksi noudattaen soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä. Virat ja toimet voidaan tällöin kuitenkin täyttää niitä haettavaksi julistamatta. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1987 Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi