Tämä laki säätelee ennakkoperintää, eli sitä, miten veroja kerätään ennakkoon tuloista, sekä siihen liittyviä menettelytapoja ja velvoitteita. Se antaa tarkempia ohjeita verokortin käytöstä, ennakonpidätyksen laskemisesta ja tietyistä poikkeuksista.
§:n nojalla palkasta vähennetty määrä; 8) muu ennen ennakonpidätyksen toimittamista palkasta vähennetty määrä; 9) palkan määrä, josta ennakonpidätys on toimitettava; 10) ennakonpidätyksen määrä; 11)
§:ssä tarkoitetun hyvityksen määrä kunkin hyvityksen osalta erikseen. Edellä 1 momentin 4―11 kohdissa tarkoitetut tiedot annetaan palkanmaksuittain. Palkkakorttiin tai sen liitteeseen on myös merkittävä luontoisedun laatu ja laskentaperuste sekä palkansaajan edusta työnantajalle maksama määrä,
§:n mukaan maksetun hyvityksen laatu ja peruste sekä sanotun pykälän tai muulla perusteella palkasta vähennetyn määrän laatu ja peruste. Palkkakorttiin tai sen liitteeseen on lisäksi merkittävä verohallituksen määräämät tiedot. Kalenterivuoden päätyttyä on palkkakorttiin merkittävä 1 momentin 5―11 kohdissa tarkoitettujen suoritusten tai määrien vuosittaiset yhteismäärät kustakin suorituksesta tai määrästä erikseen. Silloinkin kun palkasta ei ole toimitettava ennakonpidätystä, on palkkakorttiin tai sen liitteeseen merkittävä 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot. Jos palkka on maksettu ulkomailla suoritetusta työstä ja palkasta ei tuloverolain 77 §:n perusteella ole toimitettava ennakonpidätystä tai se on toimitettava vain osasta palkkaa, on palkkakorttiin tai sen liitteeseen merkittävä 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot sekä valtio, jossa on työskennelty, työntekopaikkakunta, ulkomailla oleskelun kesto kussakin valtiossa sekä oleskelun aikana tapahtuneet Suomessa käynnit. Jos 1 ja 3 momentissa tarkoitettujen tietojen perusteita on muutettu tai tietoja on muutoin korjattu, on alkuperäinen tieto säilytettävä ja uusi tieto sekä ajankohta, josta alkaen sitä sovelletaan, viipymättä merkittävä palkkakorttiin tai sen liitteeseen. 25 § Palkkalista Työnantajan, jonka palveluksessa on ollut samanaikaisesti vähintään kolme palkansaajaa, tulee pitää palkanmaksuittain yhtenäistä luetteloa (palkkalista), josta palkansaajittain käyvät selville: 1) palkansaajan nimi; 2) aika, jolta palkka on maksettu päivämäärineen; 3) palkanmaksupäivä; 4) rahapalkan määrä; 5) luontoisedun raha-arvo; 6)
§:n nojalla palkasta vähennetty määrä; 7) muu ennen ennakonpidätyksen toimittamista palkasta vähennetty määrä; 8) palkan määrä, josta ennakonpidätys on toimitettava; 9) ennakonpidätyksen määrä; 10)
§:ssä tarkoitettu hyvitys; 11) palkansaajalle maksettu tai tilille merkitty määrä; 12) muut verohallituksen määräämät tiedot. Jos palkasta ennakonpidätyksen toimittamisen jälkeen vähennetään muu kuin ennakonpidätykseen liittyvä suoritus, on vähennyksen määrä merkittävä palkkalistaan. Palkkalistaan on merkittävä myös 1 momentin 4―11 kohdissa tarkoitettujen suoritusten tai määrien yhteismäärät kustakin suorituksesta tai määrästä erikseen. Palkkalista on laadittava erikseen ennakkoperintälain 13 §:n mukaisista palkoista ja muista ennakonpidätyksen alaisista suorituksista, tai palkkalista on laadittava siten, että siitä käyvät riittävästi eriteltyinä selville sekä palkat että muut suoritukset. Säännöllisesti palkkaa maksavan työnantajan on laadittava palkkalistasta ja muista kalenterikuukauden aikana tapahtuneista palkkasuorituksista yhdistelmä, josta käy ilmi palkkalistoittain ja palkkasuorituksittain eriteltyinä ennakkoperintälain 32 §:ssä tarkoitettuun valvontailmoitukseen merkityt tiedot. 26 § Valtion ja sen laitoksen muistiinpanovelvollisuus Valtion ja sen laitoksen ennakkoperintälain mukaisista suorituksista tekemien muistiinpanojen osalta noudatetaan, mitä valtion talousarviosta annetussa laissa ja asetuksessa (423/1988 ja 1243/1992) sekä valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/1987) säädetään tai niiden nojalla määrätään. 27 § Luetteloimistapa, tallentaminen ja kirjaaminen Edellä tarkoitetut luettelot ja muistiinpanot voidaan laatia ja tallentaa koneellisilla tietovälineillä verohallituksen määräämällä tavalla ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä kirjanpitolain nojalla on määrätty. Luettelot ja muistiinpanot on verohallituksen ja lääninveroviraston vaatimuksesta saatettava välittömästi työnantajan kustannuksella selväkieliseen muotoon. Kirjanpitovelvollisen työnantajan tulee kirjanpitoonsa kirjata ennakonpidätykset erityistä tiliä käyttäen. Koneellisin menetelmin pidetyssä palkkakirjanpidossa palkka- ja ennakonpidätysmäärien kirjaukset ja siirrot sekä niiden suorittamistapa samoin kuin kirjattavien ja siirrettävien erien yhteydet palkkakorttiin ja palkkalistaan sekä muuhun kirjanpitoon on voitava todeta konetta käyttämättä. 28 § Palkkakirjanpidon menetelmäkuvaus Koneellisen palkkakirjanpidon menetelmäkuvaus on selostus, josta käy selville, missä laajuudessa koneellista palkanlaskentaa suoritetaan, käytettävät laitteistot, tietovälineet, lomakemallit, palkan- ja ennakonpidätyksen laskennan suorittamistapa sekä lähtö- ja tulostusaineisto ja niiden käsittely. Menetelmäkuvauksessa on mainittava myös koneellisen palkkakirjanpidon käsittelyssä tapahtuneet muutokset. Kuvaukseen palkan- ja ennakonpidätyksen laskennan suorittamistavasta tulee sisältyä selostus palkka- ja vähennyslajeista ja niiden käsittelytavasta, käytettävistä palkanmaksukausista ja koneelliseen käsittelyyn sisältyvistä tarkistuksista. Lisäksi menetelmäkuvauksesta on käytävä ilmi, miten muut palkansaajalle maksettavat suoritukset käsitellään palkkakirjanpidossa. Verohallitus määrää tarvittaessa, mitä muuta koneellisen palkkakirjanpidon menetelmäkuvaukseen on sisällytettävä. 29 § Palkkakirjanpitoa koskevien säännösten soveltaminen muuhun suorituksen maksajaan ja saajaan Palkkakirjanpitoa koskevien säännösten soveltaminen muuhun suorituksen maksajaan ja saajaan. Mitä tässä luvussa säädetään työnantajasta ja palkansaajasta koskee soveltuvin osin myös muuta suorituksen maksajaa ja saajaa. 6 luku Maksuvalvontaan liittyvät säännökset 30 § Satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja Ennakkoperintälain 34 §:ssä tarkoitettu satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja on maksaja, jolla on verovuoden aikana palveluksessaan vain yksi palkansaaja tai jos palkansaajia on enintään viisi, heidän työsuhteensa ei kestä koko kalenterivuotta. 31 § Pidätetyn määrän maksaminen Ennakkoperintälain 12 §:ssä tarkoitetut määrät maksetaan lääninverovirastolle viimeistään kalenterikuukauden 10 päivänä. Pidätetty määrä voidaan maksaa lääninveroviraston luvalla työnantajan eri toimipaikkojen osalta erikseen. 32 § Valvontailmoituksen antaminen Ennakkoperintälain 32 §:ssä tarkoitettu valvontailmoitus annetaan viimeistään kalenterikuukauden 15 päivänä. 33 § Vuosi-ilmoituksen oikaiseminen Verohallitus määrää tarvittaessa milloin ennakkoperintälain 33 §:ssä tarkoitettu vuosi-ilmoitus on viimeistään oikaistava. 34 § Vähäinen laiminlyönti Ennakkoperintälain 39 §:n 5 momentissa ja 43 §:n 4 momentissa tarkoitettu ennakonpidätyksenalainen suoritus, josta ei ole toimitettu ennakonpidätystä, voi olla määrältään enintään 2 000 markkaa kalenterivuodessa. Suoritukset, joista ei ole toimitettu ennakonpidätystä, eivät voi pidätysvelvollisen osalta yhteismäärältäänkään olla kalenterivuodessa 3 000 markkaa suurempia. 7 luku Erinäiset säännökset 35 § Verotarkastus Mitä verotusmenettelystä annetun asetuksen 2 ja 3 §:ssä säädetään verovelvollisen esittämisvelvollisuudesta ja sen laajuudesta ja sisällöstä sovelletaan myös työnantajaan ja muuhun suorituksen maksajaan. 36 § Kuuleminen Jos henkilöä on ennakkoperintälain mukaan kuultava ennen asian ratkaisemista tai toimenpiteeseen ryhtymistä, on asia, jollei asianomaista ole muulla tavoin kuultu, annettava hänelle tiedoksi siinä järjestyksessä kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232 /1966) säädetään ja samalla varattava hänelle tilaisuus esittää määräajassa tarpeelliseksi katsomansa selvitys. 37 § Asiakirjan allekirjoittamatta jättäminen Ennakkoperintää koskevaan päätökseen tai muuhun asiakirjaan, joka annetaan automaattista tietojenkäsittelyä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen, voidaan allekirjoitus jättää merkitsemättä. 38 § Pyöristyssääntö Ennakonpidätys määrätään täysin markoin siten, että lasketun määrän päättyessä penneihin ne jätetään lukuun ottamatta. Ennakon eriä määrättäessä jätetään täysien markkojen yli menevä osa lukuun ottamatta. 39 § Todistus ennakonpidätyksen toimittamisesta Suomessa Saadakseen sellaisessa kansainvälisessä sopimuksessa, jonka tarkoituksena on välttää veron ennakon periminen useammassa kuin yhdessä valtiossa, edellytetyn todistuksen ennakonpidätyksen toimittamisesta Suomessa, työnantajan on ilmoitettava lääninverovirastolle työntekijän nimi, henkilötunnus, työskentelyajat toisessa sopimusvaltiossa sekä muut tarvittavat tiedot. Jos ennakonpidätystä ei olosuhteiden muuttumisen johdosta enää toimiteta Suomeen, on työnantajan ilmoitettava tästä välittömästi lääninverovirastolle. 8 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 40 § Voimaantulo ja soveltaminen Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä joulukuuta 1978 annettu ennakkoperintäasetus (904/1978) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen kuitenkin niin, että kumotun asetuksen 32 ja 34 §:ää sovelletaan vuodelta 1996 maksettuihin suorituksiin, ja mitä ennakonpidätystodistuksesta on kumotussa asetuksessa säädetty sovelletaan vuosilta 1996 ja 1997 toimitettavissa verotuksissa. Ennakkoperintälain 39 §:ssä tarkoitettua maksuvelvollisuuden poistamista varten työnantajan on tehtävä lääninverovirastolle asiaa koskeva hakemus, josta tulee käydä selville maksulipun tiedot ja hakemuksen kohteena olevat palkansaajat, kun hakemus koskee maksuunpanoa, joka on toimitettu ennen 1 päivää tammikuuta 1998. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Ministeri Arja Alho
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.