2011 51/2011 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2011 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esit

§:n 2 momentin vaatimukset. Jos tila täyttää 7 §:n 2 momentin edellytykset, mutta on lopettanut kotieläintalouden harjoittamisen ennen 30 päivää huhtikuuta 2011, LFA-lisäosa maksetaan kasvinviljelytilan tukitason mukaisesti. Jos kotieläintila lopettaa kotieläintalouden harjoittamisen 30 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tila muuttuu seuraavan tukivuoden 1 päivästä tammikuuta kasvinviljelytilaksi ja LFA-lisäosa myönnetään kasvinviljelytilan tukitason mukaisesti. Tilan muuttumisesta kotieläintilasta kasvinviljelytilaksi sen vuoksi, että se ei enää täytä 7 §:n 2 momentissa säädettyjä ehtoja, on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti viipymättä ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluessa muutoksesta. Tilan tuotantosuunnan muutoksen ei katsota olevan kyseessä, jos syynä on tiettyjen tuotantotapojen edellyttämä tai kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta, laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta tai ylivoimaisesta esteestä aiheutuva lyhytaikainen tuotantotauko. LFA-lisäosasitoumus voidaan siirtää luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain (1440/2006) 9 §:ssä ja luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007—2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ssä säädetyllä tavalla. Lisäosasitoumuksen siirron yhteydessä tila voidaan muuttaa kotieläintilaksi,

§:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan lisäosasitoumuksen siirtovuotta seuraavana tukivuonna. 10 § Sukupolvenvaihdos tai koko tilan hankinta Jos sukupolvenvaihdos tehdään sinä vuonna, jona sitoumus annetaan, tai sen jälkeen, tilaa jatkava viljelijä voi muuttaa tilan kotieläintilaksi,

§:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan sukupolvenvaihdosvuotta seuraavana tukivuonna. Eläinyksikkömäärää laskettaessa otetaan huomioon vain jatkavan viljelijän hallinnassa sukupolvenvaihdospäivästä olleet eläimet kansallisen kotieläintalouden tuen laskentasääntöjen mukaisesti. Jos kotieläintilalla tehdään sukupolvenvaihdos tai koko tilan hallinta siirretään, tila säilyy 7 §:ssä tarkoitettuna kotieläintilana niin kauan kuin tila täyttää 7 §:n 2 momentissa säädetyt edellytykset. Jos LFA-lisäosasitoumuksen aiemmin tehnyt viljelijä saa sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallinnan siirron johdosta haltuunsa 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävän tilan, jonka entinen haltija on tehnyt LFA-lisäosasitoumuksen, voidaan jatkava tilakokonaisuus katsoa kotieläintilaksi, jos 7 §:n 2 momentin edellytykset täyttyvät tilojen yhteenlaskettujen pinta-alojen ja eläinyksikkömäärien perusteella. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tukivuonna, jos sukupolvenvaihdos tai koko tilan hallinnan siirto tapahtuu viimeistään 29 päivänä huhtikuuta

1. Kotieläintilan korotus voidaan myöntää aikaisintaan seuraavana tukivuonna, jos sukupolvenvaihdos tai koko tilan hallinnan siirto tapahtuu 30 päivän huhtikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien. 11 § Luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen vaikutus Jos viljelijä luopuu luonnonhaittakorvaussitoumuksesta ylivoimaisen esteen vuoksi, LFA-lisäosaa ei peritä takaisin. Ylivoimaiseksi esteeksi katsotaan ne seikat, joista on säädetty luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain 9 §:n 2 momentissa ja luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007—2013 annetun valtioneuvoston asetuksen 72 §:n 1 momentissa. Jos viljelijä luopuu lisäosan maksun perusteena olevasta luonnonhaittakorvaussitoumuksesta ennen sitoumuskauden päättymistä, maksettu LFA-lisäosa peritään takaisin. Jos viljelijän luonnonhaittakorvaussitoumus on kuitenkin ollut voimassa kolme vuotta ja viljelijä luopuu kokonaan maatalouden harjoittamisesta myymällä tilan tai muutoin, LFA-lisäosaa ei peritä takaisin. Luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumiseksi katsotaan myös tilanne, jossa sitoumuksen tehnyt viljelijä ei hae vuosittaista maksatusta, vaikka hänellä ei ole 1 momentissa tarkoitettua perustetta. Viljelijää on kuultava ennen mahdollista LFA-lisäosan takaisinperintää koskevan päätöksen tekemistä. Jos luonnonhaittakorvaussitoumus raukeaa luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla, maksettua LFA-lisäosaa ei peritä takaisin. 12 § Muutoksista ilmoittaminen ja asiakirjojen säilyttäminen Viljelijän on tukilain 16 a §:ssä säädetyllä tavalla ilmoitettava 11 §:ssä tarkoitetuista seikoista. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on viljelijän vapauttamiseksi sitoumuksen noudattamisesta tehtävässä päätöksessä todettava LFA-lisäosan maksamisen lakkauttaminen ja mahdollinen takaisinperintä. Uusien alueiden ottaminen luonnonhaittakorvaussitoumukseen, luonnonhaittakorvaussitoumuksen siirto tai muu vastaava muutos luonnonhaittakorvaussitoumuksen alaisessa pinta-alassa oikeuttaa LFA-lisäosaan siltä osin kuin se oikeuttaa luonnonhaittakorvaukseen. Jos muutos aiheuttaa luonnonhaittakorvaussitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen, sovelletaan mitä 11 §:ssä säädetään. LFA-lisäosan ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä tilalla koko sitoumuskauden ajan sekä kolme vuotta sen jälkeen. 13 § Euroopan komission päätöksen huomioonottaminen LFA-lisäosaa myönnetään siten kuin tässä asetuksessa säädetään, ellei Euroopan komission tätä tukea koskevasta päätöksestä muuta johdu. Tässä asetuksessa säädettyjen tukien maksaminen edellyttää, että Euroopan komissio ei kiistä niitä koskevaa valtiontukipäätöstä. 14 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta
2. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2011 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska Liite1 TUKIALUEJAKO Alue A Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola 1), Lapinjärvi, Lieto, Lohja 2), Loimaa, Loviisa, Länsi-Turunmaa 3), Marttila, Masku 4), Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pornainen, Pukkila, Pöytyä 5), Raisio, Rusko 6), Salo 7), Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Inkoo, Kaarina, Kemiönsaari, Loviisan kaupungista entinen Pernajan kunta, Naantali 8), Porvoo, Sauvo ja Turku. Alue B Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Akaa, Asikkala, Eura, Eurajoki, Forssa, Hamina, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Janakkala, Jokioinen, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kokemäki, Kotka, Kuhmoinen, Kustavi, Kärkölä, Köyliö, Lahti, Laitila, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lempäälä, Loppi, Luumäki, Luvia, Miehikkälä, Mynämäki 9), Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nokia, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää 10), Pyhäranta, Pälkäne, Raasepori 11), Rauma, Riihimäki, Sastamala, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tampere, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Valkeakoski, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Ylöjärvi 12) ja Ypäjä sekä Inkoon, Kaarinan, Kemiönsaaren, Loviisan kaupungista entisen Pernajan kunnan, Länsi-Turunmaan, Maskun, Naantalin, Porvoon, Salon, Sauvon ja Turun saaristo-osat. Alue C1 Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu sen alueeseen C2 ja C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Joroinen, Juva, Jyväskylä, Jämsän kunnasta entisen Kuoreveden ja Jämsänkosken kunnan alue, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava sen alueeseen C2 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio 13), Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä-Vilppula, Närpiö, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki sen alueeseen C2 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vähäkyrö ja Vöyri sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta. Alue C2 Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joensuun kaupungista entisen Pyhäselän kunnan alue, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karvia, Kauhavan kaupungista entisen Kortesjärven kunnan alue, Kaustinen, Keitele, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pedersöre, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Rautalampi, Reisjärvi, Saarijärvi, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Soini, Sonkajärvi, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Uurainen, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Ylivieska, Ylöjärven kunnasta entisen Kurun kunnan alue, Ähtäri ja Äänekoski. Alue C2 pohjoinen Ilomantsi, Joensuun kaupungista entisen Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran ja Enon kunnan alue, Juuka, Kajaani, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala ja Valtimo sekä Mustasaaren kunnasta Björköby ja Raippaluoto sekä Vöyrin kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet lukuun ottamatta entisen Oravaisten kunnan aluetta. Alue C3 P1 Haukipudas, Kiiminki, Oulu ja Utajärvi sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat entisen Ylikiimingin kunnan sisäpuolella. P2 Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii. P3 Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio. P4 Kuusamo ja Posio. Alue C4 P4 Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä niiden alueeseen P5 kuuluvia osia lukuun ottamatta. P5 Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilän kunnasta P5 alueeseen maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä nro 3733/514/96 hyväksytty alue ja Sodankylän kunnasta maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä nro 3039/514/95 hyväksytty alue. 1) Lukuun ottamatta entisten Anjalankosken, Jaalan, Kuusankosken sekä Valkealan kuntia, jotka kuuluvat tukialueeseen B. 2) Lukuun ottamatta entisen Sammatin kuntaa, joka kuuluu tukialueeseen B. 3) Lukuun ottamatta entistä Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Iniön kuntien alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen B. 4) Lukuun ottamatta entistä Askaisten kuntaa, joka kuuluu tukialueeseen B. 5) Lukuun ottamatta entistä Yläneen kunnan aluetta, joka kuuluu tukialueeseen B. 6) Lukuun ottamatta entisen Vahdon kunnan aluetta, joka kuuluu tukialueeseen B. 7) Lukuun ottamatta entisten Halikon, Kiskon, Suomusjärven ja Särkisalon kuntien alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen B. 8) Lukuun ottamatta entisten Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kuntien aluetta, jotka kuuluvat tukialueeseen B sekä Naantalin kaupungin alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen B. 9) Lukuun ottamatta A tukialueeseen kuuluvaa entisen Mietoisten kunnan aluetta. 10) Lukuun ottamatta entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen A. 11) Lukuun ottamatta entisten Karjaan ja Pohjan kuntien alueita, jotka kuuluvat tukialueeseen A. 12) Lukuun ottamatta entisen Kurun kunnan aluetta, joka kuuluu tukialueeseen C. 13) Lukuun ottamatta entisen Karttulan kunnan aluetta, joka kuuluu tukialueeseen C
3. Liite 2 ELÄINYKSIKKÖKERTOIMET Eläinyksikkö = ey ey Urospuoliset nautaeläimet ja hiehot (6—24 kk) 0,6 Urospuoliset nautaeläimet ja hiehot (yli 24 kk), emolehmät ja lypsylehmät 1,0 Uuhet 0,15 Kutut 0,48 Emakot, karjut 0,7 Muut siat (3—8 kk) 1) 0,23 Kanat (mukaan lukien emokanat) 0,013 Broilerit 0,0053 Broileriemot 0,025 Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot 0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut 0,013 Hevoset - siitostammat (hevoset ja ponit) 1,0 - suomenhevoset, vähintään 1 vuotta 0,85 - 1—3-vuotiaat muut hevoset ja ponit 0,6 Teurastetut eläimet ja siitoseläimet 2) : 13 teurastettua lihasikaa 1 13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua 1 585 teurastettua ankkaa 1 325 teurastettua hanhea 1 223 teurastettua kalkkunaa 1 1375 teurastettua fasaania 1 1375 teurastettua sorsaa 1 1) LFA-lisäosasitoumuksissa käytettävä eläinyksikkökerroin, jos sikojen eläinyksikkömäärä lasketaan sikarekisterin tietojen perusteella. 2) Sikojen osalta näitä eläinyksikkökertoimia ei käytetä, jos sikojen eläinyksikkömäärä lasketaan sikarekisterin tietojen perusteella.