2014 1129/2014 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) nojalla: 1 § Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja koulutuksen järjestäminen Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinto. Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitettävistä tutkintonimikkeistä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman ulkomaisen korkeakoulun tai suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa. 2 § Opintojen rakenne Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1)  perus- ja ammattiopintoja; 2)  vapaasti valittavia opintoja; 3)  ammattitaitoa edistävää harjoittelua; 4)  opinnäytetyö. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu: 1)  syventäviä ammattiopintoja; 2)  vapaasti valittavia opintoja; 3)  opinnäytetyö. Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu: 1)  kasvatustieteellisiä perusopintoja; 2)  ammattipedagogisia opintoja; 3)  opetusharjoittelua; 4)  muita opintoja. 3 § Opintojen mitoitus ja laajuus Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä. Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on 60 opintopistettä. 4 § Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1)  laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä; 2)  valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä; 3)  edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen; 4)  riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 5 § Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1)  laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä; 2)  syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä; 3)  valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen; 4)  hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. 6 § Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet: 1)  ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja 2)  kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen. 7 § Kielitaito Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1)  sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä 2)  sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon, mitä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:ssä säädetään. 8 § Kypsyysnäyte Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa. 9 § Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset Sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK) ja rakennusarkkitehti (AMK) –tutkintonimikkeisiin johtavan koulutuksen sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavankoulutuksen tulee täyttää Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan. 10 § Todistukset Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 1 §:n 3 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen korkeakoulun kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut korkeakoulut. Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä. Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. 11 § Opiskeluoikeuden peruuttaminen Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (932/2014) 33 §:ää sovelletaan humanistisen alan, sosiaali- ja terveysalan, liikunnan sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin. 12 § Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen Ammattikorkeakoululain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 97,5 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella (tuloksiin perustuva rahoitus) ja 2,5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Tuloksiin perustuvasta rahoituksesta 85 prosenttia määräytyy koulutuksen laskentakriteereiden perusteella ja 15 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan laskentakriteereiden perusteella. 13 § Koulutuksen ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusperusteet Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin ja suoritettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, suoritettuihin opintopisteisiin, avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa tai muutoin erillisinä opintoina ja maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa suoritettuihin opintopisteisiin, opiskelijapalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus- ja kehitystyön ulkopuoliseen rahoitukseen. 14 § Muihin koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteisiin pohjautuva rahoitus Muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta suunnataan ammattikorkeakoulujen strategiseen kehittämiseen. 15 § Ammattikorkeakouluindeksi Ammattikorkeakoululain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia. Ammattikorkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi. 16 § Kustannustason muutos Mitoitettaessa ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen ammattikorkeakouluindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin. 17 § Opettajien kelpoisuusvaatimukset Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan. Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä. Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 1—3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot. 18 § Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan. Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opettajakokemus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. 19 § Toimiluvan hakeminen Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä: 1)  ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka; 2)  ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat; 3)  ammattikorkeakoulun nimi; 4)  ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten; 5)  ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla; 6)  haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus; 7)  ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet; 8)  paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää; 9)  ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat; 10)  opiskelijapalveluiden järjestäminen; 11)  hallinnon järjestäminen. Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä: 1)  selvitys osakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset; 2)  viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat; 3)  suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta. Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti, tietojen tulee olla tilintarkastajan varmentamat. Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1—3 momentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä: 1)  arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; ja 2)  ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika. Valtioneuvostolle osoitettu hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. 20 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) –tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuus on 270 opintopistettä. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014 Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru Hallitusneuvos Maiju Tuominen Liite Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto tulkki (AMK) 210 (1) Bachelor of Humanities yhteisöpedagogi (AMK) 210 Bachelor of Humanities Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto artenomi (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts konservaattori (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts kulttuurituottaja (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts kuvataiteilija (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts medianomi (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts muotoilija (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts musiikkipedagogi (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts muusikko (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts tanssinopettaja (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts vestonomi (AMK) 240 Bachelor of Culture and Arts 240 Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (AMK) 210 Bachelor of Business Administration Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) 240 Bachelor of Engineering laboratorioanalyytikko (AMK) 210 Bachelor of Laboratory Services rakennusarkkitehti (AMK) 240 Bachelor of Construction Architecture rakennusmestari (AMK) 210 Bachelor of Construction Management Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto insinööri (AMK) 270 Bachelor of Engineering merikapteeni (AMK) 270 Bachelor of Marine Technology Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto agrologi (AMK) 240 Bachelor of Natural Resources hortonomi (AMK) 240 Bachelor of Natural Resources iktyonomi (AMK) 210 Bachelor of Natural Resources metsätalousinsinööri (AMK) 240 Bachelor of Natural Resources ympäristösuunnittelija (AMK) 240 Bachelor of Natural Resources Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto apuvälineteknikko (AMK) 210 Bachelor of Health Care bioanalyytikko (AMK) 210 Bachelor of Health Care ensihoitaja (AMK) 240 Bachelor of Health Care fysioterapeutti (AMK) 210 Bachelor of Health Care geronomi (AMK) 210 Bachelor of Social Services and Health Care hammasteknikko (AMK) 210 Bachelor of Health Care jalkaterapeutti (AMK) 210 Bachelor of Health Care kuntoutuksen ohjaaja (AMK) 210 Bachelor of Social Services and Health Care kätilö (AMK) 270 Bachelor of Health Care naprapaatti (AMK) 240 Bachelor of Health Care optometristi (AMK) 210 Bachelor of Health Care osteopaatti (AMK) 240 Bachelor of Health Care röntgenhoitaja (AMK) 210 Bachelor of Health Care sairaanhoitaja (AMK) 210 (2) Bachelor of Health Care sosionomi (AMK) 210 Bachelor of Social Services suuhygienisti (AMK) 210 Bachelor of Health Care terveydenhoitaja (AMK) 240 Bachelor of Health Care toimintaterapeutti (AMK) 210 Bachelor of Health Care Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto estenomi (AMK) 210 Bachelor of Beauty and Cosmetics Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto liikunnanohjaaja (AMK) 210 Bachelor of Sports Studies Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto restonomi (AMK) 210 Bachelor of Hospitality Management 1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa 240 op 2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa 240 op Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tulkki (ylempi AMK) 90 Master of Humanities yhteisöpedagogi (ylempi AMK) 90 Master of Humanities Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto artenomi (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts konservaattori (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts kulttuurituottaja (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts kuvataiteilija (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts medianomi (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts muotoilija (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts musiikkipedagogi (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts muusikko (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts tanssinopettaja (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts vestonomi (ylempi AMK) 60 Master of Culture and Arts Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto tradenomi (ylempi AMK) 90 Master of Business Administration Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri (ylempi AMK) 60 Master of Engineering laboratorioanalyytikko (ylempi AMK) 90 Master of Laboratory Services Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto insinööri (ylempi AMK) 60 Master of Engineering merikapteeni (ylempi AMK) 60 Master of Marine Technology Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto agrologi (ylempi AMK) 60 Master of Natural Resources hortonomi (ylempi AMK) 60 Master of Natural Resources iktyonomi (ylempi AMK) 90 Master of Natural Resources metsätalousinsinööri (ylempi AMK) 60 Master of Natural Resources ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 60 Master of Natural Resources Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto apuvälineteknikko (ylempi AMK) 90 Master of Health Care bioanalyytikko (ylempi AMK) 90 Master of Health Care ensihoitaja (ylempi AMK) 90 Master of Health Care fysioterapeutti (ylempi AMK) 90 Master of Health Care geronomi (ylempi AMK) 90 Master of Social Services and Health Care hammasteknikko (ylempi AMK) 90 Master of Health Care jalkaterapeutti (ylempi AMK) 90 Master of Health Care kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) 90 Master of Social Services and Health Care kätilö (ylempi AMK) 90 Master of Health Care naprapaatti (ylempi AMK) 90 Master of Health Care optometristi (ylempi AMK) 90 Master of Health Care osteopaatti (ylempi AMK) 90 Master of Health Care röntgenhoitaja (ylempi AMK) 90 Master of Health Care sairaanhoitaja (ylempi AMK) 90 Master of Health Care sosionomi (ylempi AMK) 90 Master of Social Services suuhygienisti (ylempi AMK) 90 Master of Health Care terveydenhoitaja (ylempi AMK) 90 Master of Health Care   toimintaterapeutti (ylempi AMK)   90 Master of Health Care Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto estenomi (ylempi AMK) 90 Master of Beauty and Cosmetics Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto liikunnanohjaaja (ylempi AMK) 90 Master of Sports Studies Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto restonomi (ylempi AMK) 90 Master of Hospitality Management