1995 413/1995 Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta Valtioneuvosto on 30 päivänä marraskuuta 1994 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 3 §:n 1 momentin ja 6 §:n nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt: 1 luku Yleiset määräykset 1 § Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 6 §:ssä tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuosittain pohjoista tuotantotukea, hehtaari-, kasvihuone- sekä nuorten viljelijöiden tukea, kotieläintukea sekä puutarhatuotteiden varastointitukea siten kuin tässä päätöksessä määrätään.Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin kunkin vuoden talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa. 2 § Määritelmät Tässä päätöksessä tarkoitetaan: 1) puolisolla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/92) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä; sekä 2) nuorella viljelijällä tuottajaa, joka ei ole täyttänyt 40 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tuki maksetaan. 3 § Tuen saajat Tukea voidaan maksaa : 1) yksityiselle viljelijälle; 2) usealle viljelijälle yhteisesti; sekä 3) sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maa- tai puutarhatalouden harjoittaminen. Tukea voidaan maksaa myös maa- tai puutarhataloutta harjoittavalle maatalousoppilaitokselle tai tutkimuslaitokselle sekä keinosiemennystoimintaa harjoittavalle yhteisölle . Mikäli maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä myöntää siihen luvan, tukea voidaan maksaa myös muulle yhteisölle. Edellä 1 momentin 3 kohdassa sanotusta poiketen voidaan 8 §:n tukea avomaanvihannesten osalta sekä 11 ja 15 §:ssä tarkoitettua tukea maksaa myös sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka osakkaina tai jäseninä on muita kuin luonnollisia henkilöitä. 4 § Tuen saamisen edellytykset Tukea voidaan maksaa tuottajalle, joka vakinaisesti asuu Suomessa ja joka tai jonka puoliso ei ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan. 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuen maksamisen edellytyksenä on, että kukaan viljelijöistä, osakkaista, yhtiömiehistä tai jäsenistä ei ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan tai että vähintään yksi heistä asuu tilalla tai sen hoidon kannalta sopivalla etäisyydellä siitä ja täyttää ikää koskevan edellytyksen. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa. Peltoalaan perustuvien tukien, kasvihuonetuen ja eläinten lukumäärään perustuvan tuen osalta tuen maksaminen edellyttää, että tuottaja hallitsee tuen hakemisvuoden toukokuun 15 päivänä omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/69) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen käytettyä peltoa taikka kasvihuonetta. Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille on, että viljelijät, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta ja että osakeyhtiön osalta yli puolet sen äänivallasta on suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan näissä tapauksissa maksaa vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen. 5 § Aluejako Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevia jakoja. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi. Tilan, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle katsotaan sijaitsevan saaristossa. 2 luku Pohjoinen tuotantotuki 6 § Maidon pohjoisen tuotantotuen määrä Pohjoista tuotantotukea (markkaa/kilo) maksetaan tuottajalta markkinointiin ostetusta maidosta enintään seuraavasti: Alue 1995 1996 1997 1998 1999 2000- C1 0,17 0,17 0,28 0,40 0,51 0,62 C2 0,18 0,18 0,29 0,40 0,51 0,63 C2 Pohj.ja saaristo 0,29 0,29 0,40 0,52 0,63 0,74 C3 P1 0,47 0,47 0,58 0,69 0,81 0,92 P2 0,57 0,57 0,68 0,79 0,91 1,02 P3, P4 0,72 0,72 0,83 0,94 1,06 1,17 C4 P4 0,99 0,99 1,10 1,21 1,33 1,44 P5 1,51 1,51 1,62 1,73 1,85 1,96 Jos tuottajalta markkinointiin ostettu maitomäärä on kalenterivuoden aikana enemmän kuin 200 000 kiloa, tuotantotukea maksetaan ylittävältä osalta 50 % edellä olevista määristä. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset maidon laatuvaatimuksista ja siitä, milloin maito katsotaan ostetuksi markkinointiin, suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta sekä tuen muuttamisesta litraa kohti maksettavaksi tueksi. 3 luku Viljelyalaan perustuvat pohjoiset tuet 7 § Tuen perusteena oleva peltoala Tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 15 päivänä oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn sen kasvukauden aikana, jolta tukea maksetaan. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/74) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/92) 9 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/94) 12 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) tai vastaavan ai- kaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon luopumistukea. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. 8 § Pohjoinen hehtaarituki Pohjoista hehtaaritukea (markkaa/hehtaari) maksetaan vuosittain kyseisen vuoden kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti: Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000- Alueet C1, C2 ja C2 pohjoinen vehnä ja ruis 0 0 200 400 600 800 mallasohra 0 0 100 200 300 400 sokerijuurikas 500 500 875 1 250 1 625 2 000 tärkkelysperuna 400 400 550 700 850 1 000 muut viljelykasvit 0 0 75 150 225 300 avomaanvihannekset 0 0 940 1 410 1 850 2 350 omena 0 0 230 460 690 920 Alueet C3 ja C4 avomaanvihannekset 0 0 940 1 410 1 850 2 350 Tuen maksaminen edellyttää, että viljelykasvien viljelyala on yhteensä vähintään 3 hehtaaria ja puutarhatuotannon ala yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. 9 § Yleinen hehtaarituki Yleistä hehtaaritukea (markkaa/hehtaari) maksetaan tuotannossa olevasta peltoalasta vuosittain seuraavasti: Alue C2 ja C2 pohjoinen 200 C3 400 C4 800 Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään 3 hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto. 10 § Nuorten viljelijöiden pohjoinen tuki Nuorille viljelijöille maksetaan tukea tuotannossa olevasta peltoalasta alueilla C1―C4 vuosittain 200 markkaa hehtaarilta. Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään 3 hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto. 11 § Kasvihuonetuotannon pohjoinen tuki Kasvihuonetuotannon tuen perusteena on tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, avomaankurkun, kiinankaalin, paprikan, leikkokukkien, leikkovihreän ja ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoala. Tukea (markkaa/neliömetri) maksetaan alueilla C1―C4 seuraavasti: Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000- Kasvihuoneet ― tuotantokausi 7 kk tai enemmän 0 0 5 28 54 80 ― tuotantokausi vähintään 2 ja alle 7 kk 0 0 3 14 27 40 Avomaankurkun, kiinankaalin, rapealehtisen keräsalaatin ja paprikan tuotantoalalta tuki maksetaan vain alle 7 kuukauden tuotantokauden tukena. Alle 2 kuukauden tuotantokaudelta tuki maksetaan 8 §:n mukaisesti. Tukea ei makseta siltä osin kuin tuottajalle maksetaan kasvihuonetuotannosta luopumistukea. Niiden tuotteiden osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. Tuen maksaminen edellyttää, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeenoikeuttavien kasvihuoneiden teknisistä edellytyksistä sekä tuen määräytymisajankohdista. 4 luku Pohjoinen kotieläintuki 12 § Kotieläintuen määrä Pohjoisen kotieläintuen määräytymisperusteena on tuottajan omistuksessa tai hallinnassa olevien kotieläinten perusteella laskettu kotieläinyksiköiden kokonaismäärä. Laskenta-ajankohdista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Eläinyksiköt määritellään liitteessä

1. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea (markkaa/eläinyksikkö) maksetaan seuraavasti: Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000- Alue C1 emolehmät 100 100 550 1 000 1 450 1 900 sonnit, vähintään 6 kk 650 650 1 100 1 550 2 000 2 450 uuhet, vuohet 650 650 1 100 1 550 2 000 2 450 siat 0 0 613 1 226 1 839 2 450 siipikarja 0 0 613 1 226 1 839 2 450 hevoset 0 0 0 800 1 500 2 500 Alue C2 emolehmät 150 150 600 1 050 1 500 1 950 sonnit, vähintään 6 kk 700 700 1 150 1 600 2 050 2 500 uuhet, vuohet 700 700 1 150 1 600 2 050 2 500 siat 0 0 625 1 250 1 875 2 500 siipikarja 0 0 625 1 250 1 875 2 500 hevoset 0 0 0 800 1 500 2 500 Alue C2 pohjoinen ja saaristo emolehmät 600 600 1 050 1 500 1 950 2 400 sonnit, vähintään 6 kk 1 150 1 150 1 600 2 050 2 500 2 950 uuhet, vuohet 1 150 1 150 1 600 2 050 2 500 2 950 siat 590 590 1 180 1 770 2 360 2 950 siipikarja 590 590 1 180 1 770 2 360 2 950 hevoset 0 0 0 800 1 500 2 500 Alue C3 emolehmät 1 050 1 050 1 500 1 950 2 400 2 850 sonnit, vähintään 6 kk 1 600 1 600 2 050 2 500 2 950 3 400 uuhet, vuohet P1, P2 3 100 3 100 3 350 4 000 4 450 4 900 P3, P4 3 700 3 700 4 150 4 600 5 050 5 500 siat 590 590 1 180 1 770 2 360 2 950 siipikarja 900 900 1 500 2 200 2 800 3 400 hevoset 0 0 0 800 1 500 2 500 Alue C4 emolehmät 2 150 2 150 2 600 3 050 3 500 3 950 sonnit, vähintään 6kk 2 700 2 700 3 150 3 600 4 050 4 500 uuhet, vuohet P4 4 800 4 800 5 250 5 700 6 150 6 600 P5 6 400 6 400 6 850 7 300 7 750 8 200 siat 900 900 1 500 2 200 2 800 3 400 siipikarja 1 900 2 400 2 900 3 400 3 900 4 500 hevoset 0 0 0 800 1 500 2 500 Kotieläinyksikköihin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottajalla on vähintään 3 eläinyksikköä. Uuhien ja vuohien osalta tuki voidaan kuitenkin maksaa, jos tuottajalla on vähintään 10 tukeen oikeuttavaa eläintä. Hevosten osalta tukea ei makseta, jos hevosista kertyy vähemmän kuin 1 eläinyksikkö tai jos tuensaajalla on hallinnassaan peltoa vähemmän kuin 3 hehtaaria. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä. Emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistetun tilakohtaisen kiintiön rajoissa. Emolehmien, uuhien, vuohien ja kanojen tuki maksetaan täysimääräisenä enintään 30 eläinyksiköstä. Tukea alennetaan seuraavien 31―50 eläinyksikön osalta 25 prosentilla ja yli 50 yksikön osalta 50 prosentilla. Kotieläintukea maksetaan alueilla C1 ja C2 enintään 300 eläinyksiköstä, alueella C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja alueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä tilaa kohti. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 20 yksiköltä tuen saajaa kohden. 13 § Teurastetuista naudoista maksettava tuki Teurastetuista naudoista maksetaan tukea seuraavasti (mk/teurastettu eläin): Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000- Hiehot C1 460 460 770 1 080 1 380 1 680 C2 470 470 780 1 100 1 410 1 720 C2 pohj. (ja saaristo) 780 780 1 090 1 400 1 700 2 000 C3 1 060 1 060 1 350 1 650 1 940 2 240 C4 1 640 1 640 1 880 2 160 2 440 2 720 Sonnit P1, P2 780 780 780 780 780 780 P3, P4 1 080 1 080 1 080 1 080 1 080 1 080 P5 1 980 1 980 1 980 1 980 1 980 1 980 Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä. 5 luku Puutarhatuotteiden varastointituki 14 § Varastointituen määrä Tukea maksetaan kotimaisten avomaanvihannesten ja omenoiden varastointiin käytettävän varastotilan perusteella siten, että perusteena on loka-joulukuussa käytössä olevan varastotilan keskiarvo. Tukea (markkaa/kuutio) maksetaan seuraavasti: koneellisesti jäähdytetyt varastot 120 muut varastot 80 Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavan varastotilan määritysperusteista. 6 luku Erityiset säännökset 15 § Komission päätösten huomioon ottaminen Tukia maksettaessa on noudatettava komission Suomessa maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta 1 päivänä maaliskuuta 1995 antaman päätöksen määräyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla. 16 § Menettelysäännökset Peltoalaan perustuvia ja eläinkohtaisia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, mikäli maa- ja metsätalousministeriö ei toisin päätä. Puutarhatuotteiden varastointitukea haetaan maaseutuelinkeinopiiriltä. Tuotantotukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista ja noudatettavasta menettelystä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/92). Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä valvonnassa noudatettavasta menettelystä. 17 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä maaliskuuta
2. Tämän päätöksen 6 §:ää sovelletaan 31.12.1994 jälkeen markkinointiin ostettuun tai suoraan tilalta markkinoituun maitoon ja 13 §:ää 31.12.1994 jälkeen teurastettuihin eläimiin. Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1995 Maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä Vanhempi hallitussihteeri Esko Laurila Liite 1 POHJOISEN TUEN ALUEJAKO C1 Hämeen lääni: Kuorevesi, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Keski-Suomen lääni: Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsänkoski, Korpilahti, Laukaa, Muurame Kuopion lääni: Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi, Varkaus, Vehmersalmi Kymen lääni: Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Uukuniemi Mikkelin lääni: Anttola, Enonkoski, Haukivuori, Heinävesi, Joroinen, Juva, Jäppilä, Kangaslampi, Kerimäki, Mikkeli, Mikkelin mlk, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Savonranta, Sulkava, Virtasalmi Pohjois-Karjalan lääni: Joensuu, Kesälahti, Kitee, Liperi, Outokumpu, Rääkkylä Vaasan lääni: Alahärmä, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Seinäjoki, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro C2 Hämeen lääni: Kihniö, Kuru, Parkano, Virrat Keski-Suomen lääni: Joutsa, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski Kuopion lääni: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Tervo, Varpaisjärvi, Vesanto, Vieremä Mikkelin lääni: Hirvensalmi, Kangasniemi, Pertunmaa Oulun lääni: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Pattijoki, Piippola, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pyhäsalmi, Raahe, Rantsila, Reisjärvi, Ruukki, Sievi, Siikajoki, Temmes, Tyrnävä, Vihanti, Ylivieska Pohjois-Karjalan lääni: Kontiolahti, Polvijärvi, Pyhäselkä, Tohmajärvi, Värtsilä Turun ja Porin lääni: Honkajoki, Karvia, Merikarvia, Siikainen Vaasan lääni: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Himanka, Isojoki, Kannus, Karijoki, Kaustinen, Kokkola, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kälviä, Lappajärvi, Lehtimäki, Lestijärvi, Lohtaja, Luoto, Pedersören kunta, Perho, Peräseinäjoki, Pietarsaari, Soini, Toholampi, Töysä, Ullava, Veteli, Vimpeli, Ähtäri C2 Pohjoinen Kuopion lääni: Rautavaara Oulun lääni: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala, Vuolijoki Pohjois-Karjalan lääni: Eno, Ilomantsi, Juuka, Kiihtelysvaara, Lieksa, Nurmes, Tuupovaara, Valtimo C3 P1 Oulun lääni: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi, Ylikiiminki, Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella P2 Lapin lääni: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio Oulun lääni: Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kuhmo, Kuivaniemi, Yli-Ii P3 Lapin lääni: Kemijärvi, Pello, Ranua, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Ylitornio Oulun lääni: Pudasjärvi, Puolanka, Suomussalmi, Taivalkoski P4 Lapin lääni: Posio Oulun lääni: Kuusamo Alue C4 P4 Lapin lääni: Kolari, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski; Kittilä ja Sodankylä lukuunottamatta P5:een kuuluvia osia P5 Lapin lääni: Muonio, Enontekiö, Inari, Utsjoki; Sodankylästä ja Kittilästä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät osat Saaristo: Alueiden C1 ja C2 kunnista maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät saaristo-osat. Liite 2 ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET Lypsylehmät 1 Emolehmät 1 Sonnit, 6 kk- 2 v 0,6 Sonnit, yli 2 v 1 Lehmävasikat, 6 kk -2 v 0,6 Hiehot, yli 2 vuotta 1 Uuhet, vuohet 0,15 Emakot, karjut 0,7 Siat (ei porsaat) 0,23 Kanat, emokanat mukaanlukien, kalkkunat, hanhet, ankat 0,013 Broilerit, tarhatut sorsat ja fasaanit 0,0053 Kananpojat, viiriäiset 0,0027 Broiler-, hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot 0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut 0,013 Hevoset, yli 6 kk ― siitostammat, ponit mukaan lukien 1 ― Suomenhevoset 0,85 ― muut hevoset ja ponit, 1―3 v 0,6