Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta

Mistä säädöksessä on kyse?

Tämä laki määrittelee Suomen viranomaisten ja laitosten toimivallan, tehtävät ja sähköisen tiedonvaihdon menettelyt, kun sovelletaan EU:n sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevaa lainsäädäntöä. Se varmistaa, että EU-asetuksia noudatetaan Suomessa ja selkeyttää eri toimijoiden rooleja.

Kenelle: Suomen viranomaisia, laitoksia ja elimiä, jotka käsittelevät sosiaaliturvaetuuksia; Henkilöitä, jotka hakevat sosiaaliturvaetuuksia tai joiden sosiaaliturvaan sovelletaan EU:n yhteensovittamislainsäädäntöä Suomessa.

Keskeiset tiedot

Maa: Suomi
Oikeudenala: Sosiaaliturva
Pykälät: 29
Lähde: opendata.finlex.fi
Teksti haettu: 2026-06-17
Selitys päivitetty: 2026-07-07

Mitä säädös sääntelee?

Laitosten, viranomaisten ja elinten toimivaltaa sosiaaliturva-asioissa.
Tehtäviä ja velvoitteita EU:n sosiaaliturva-asetusten soveltamisessa.
Sähköistä tiedonvaihtoa ja yhteyspisteen toimintaa.
Todistusten ja muiden asiakirjojen antamista eri sosiaaliturvaetuuksiin liittyen.

Ketä säädös koskee?

Suomen viranomaisia, laitoksia ja elimiä, jotka käsittelevät sosiaaliturvaetuuksia.
Henkilöitä, jotka hakevat sosiaaliturvaetuuksia tai joiden sosiaaliturvaan sovelletaan EU:n yhteensovittamislainsäädäntöä Suomessa.

Mitkä ovat keskeiset kohdat?

Sosiaali- ja terveysministeriö on Suomen toimivaltainen viranomainen.
Kansaneläkelaitos on keskeinen toimija monissa etuusasioissa, kuten sairaus-, äitiys-, perhe- ja työttömyysetuuksissa sekä maksuihin perustumattomissa erityisissä rahaetuuksissa.
Eläketurvakeskus on toimivaltainen työeläkejärjestelmän etuuksissa ja sovellettavaa lainsäädäntöä koskevissa asioissa.
Kansaneläkelaitokseen on sijoitettu EU:n sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen sähköisen tiedonvaihdon yhteyspiste.

Sosiaaliturva

Valtioneuvoston asetus tuotantokaniinien hyvinvoinnista

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamisesta

Asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä

Laki raha-automaattiavustuksista

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta

Sosiaaliturva

Lakiteksti

Sisällys (29)

1 § Soveltamisala
2 § Määritelmät
3 § Toimivaltainen viranomainen
4 § Toimivaltaiset laitokset etuuksia koskevissa asioissa
5 § Toimivaltaisiksi nimetyt laitokset ja elimet sovellettavaa lainsäädänt
6 § Toimivaltaiseksi nimetyt laitokset eräissä työnhakuun liittyvissä tila
7 § Asuinpaikan ja oleskelupaikan laitokset
8 § Yhteyselimet
9 § Yhteyslaitos eläkehakemusten käsittelyssä
10 § Takaisinperintä
11 § Todistusten ja muiden esitettävien asiakirjojen antaminen
12 § Maksujen määräämistä varten annettavat tiedot
13 § Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
14 § Lupa saada hoitoa toisessa jäsenvaltiossa
15 § Yhteyspiste
16 § Yhteyspisteen käyttö
17 § Kansaneläkelaitoksen tehtävät ja vastuu yhteyspisteenä
18 § Rekisterinpitäjien tehtävät ja vastuu
19 § Käyttöoikeudet yhteyspisteen tietojärjestelmäpalveluun
20 § Henkilön tiedonsaantioikeus
21 § Henkilötietojen käsittely ja säilytys
22 § Tiedot väestötietojärjestelmästä
23 § Yhteistyöryhmä
24 § Yhteistyöryhmän tehtävät
25 § Kustannusten jako
26 § Kustannusosuuksien suorittaminen
27 § Luontoisetuuksien kustannusten korvaaminen ja periminen
28 § Eurooppalaisen sairaanhoitokortin väärinkäyttö
29 § Voimaantulo

2010 352/2010 Laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tässä laissa säädetään laitosten, viranomaisten ja elinten toimivallasta sekä tehtävistä ja sähköisestä tiedonvaihdosta sovellettaessa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009 Suomessa.

2 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1)perusasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004;

2)täytäntöönpanoasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009;

3)julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antavalla yksiköllä sairaanhoitopiiriä sekä kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämää terveyskeskusta, sairaalaa tai muuta terveydenhuollon toimintayksikköä;

4)luontoisetuuksilla julkisia terveys- ja sairaalapalveluita, Kansaneläkelaitoksen järjestämää tai korvaamaa kuntoutusta sekä sairausvakuutuslain (1224/2004) ja tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaisia sairaanhoitokorvauksia;

5)maksuihin perustumattomilla erityisillä rahaetuuksilla perusasetuksen liitteeseen X Suomen osalta merkittyjä etuuksia;

6)sähköisellä asiakirjalla täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettua rakenteista sähköistä asiakirjaa.

Mitä tässä laissa säädetään jäsenvaltiosta, koskee myös muuta valtiota, jossa sovelletaan perusasetusta tai täytäntöönpanoasetusta.

2 luku

Toimivaltasäännökset

3 §Toimivaltainen viranomainen

Perusasetuksen 1 artiklan m alakohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on sosiaali- ja terveysministeriö.

4 §Toimivaltaiset laitokset etuuksia koskevissa asioissa

Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia laitoksia ovat Suomessa sosiaaliturva-aloittain:

1)sairausetuudet, äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet: a) luontoisetuuksia koskevissa asioissa julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antava yksikkö sekä Kansaneläkelaitos siltä osin kuin kyse on sairausvakuutuslain mukaisista sairaanhoitokorvauksista ja Kansaneläkelaitoksen järjestämästä tai korvaamasta kuntoutuksesta sekä perusasetuksen nojalla annettavien sairaus- ja äitiysetuuksien kustannusten korvaamisesta sekä asianomainen tapaturmavakuutuslaitos tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto siltä osin kuin kyse on tapaturmavakuutuslain mukaisista sairaanhoitokorvauksista; b) rahaetuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

2)työkyvyttömyysetuudet: a) kansaneläkejärjestelmän mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos; b) työeläkejärjestelmän mukaisia työkyvyttömyysetuuksia koskevissa asioissa työeläkelakien mukainen työeläkelaitos;

3)vanhuusetuudet: a) kansaneläkejärjestelmän mukaisia vanhuuseläkkeitä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos; b) työeläkejärjestelmän mukaisia vanhuuseläkkeitä koskevissa asioissa työeläkelakien mukainen työeläkelaitos;

4)perhe-eläke-etuudet: a) kansaneläkejärjestelmän mukaisia perhe-eläkkeitä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos; b) työeläkejärjestelmän mukaisia perhe-eläkkeitä koskevissa asioissa työeläkelakien mukainen työeläkelaitos;

5)työtapaturma- ja ammattitautietuuksia koskevissa asioissa asianomainen tapaturmavakuutuslaitos tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto;

6)työttömyysetuudet: a) työttömyysvakuutuksen perusturvajärjestelmää koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos; b) työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa työttömyyskassa;

7)varhaiseläke-etuuksia koskevissa asioissa työeläkelakien mukainen työeläkelaitos;

8)perhe-etuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

9)maksuihin perustumattomia erityisiä rahaetuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos.

5 §Toimivaltaisiksi nimetyt laitokset ja elimet sovellettavaa lainsäädäntöä koskevissa asioissa

Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu toimivaltaisen viranomaisen nimeämä toimivaltainen laitos Suomessa on:

1)Eläketurvakeskus sovellettaessa perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia säännöksiä niissä tilanteissa, joista säädetään Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa;

2)Kansaneläkelaitos sovellettaessa perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia säännöksiä siltä osin kuin asia ei kuulu Eläketurvakeskuksen toimivaltaan.

Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos ovat perusasetuksen 16 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisen viranomaisen nimeämiä elimiä sovittaessa poikkeuksista sovellettavaan lainsäädäntöön 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Henkilön tai hänen työnantajansa pyynnöstä hakemus sovellettavasta lainsäädännöstä siirretään sosiaali- ja terveysministeriölle toimivaltaisena viranomaisena ratkaistavaksi.

6 §Toimivaltaiseksi nimetyt laitokset eräissä työnhakuun liittyvissä tilanteissa

Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaisen viranomaisen nimeämiä toimivaltaisia laitoksia ovat työ- ja elinkeinotoimistot sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan ja perusasetuksen 64 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännöksiä.

Perusasetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuja työvoimaviranomaisia Suomessa ovat työ- ja elinkeinotoimistot.

7 §Asuinpaikan ja oleskelupaikan laitokset

Perusasetuksen 1 artiklan r alakohdassa tarkoitettuja asuinpaikan ja oleskelupaikan laitoksia Suomessa ovat sosiaaliturva-aloittain:

1)sairausetuudet, äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet: a) luontoisetuuksia koskevissa asioissa julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antava yksikkö sekä Kansaneläkelaitos siltä osin kuin kyse on sairausvakuutuslain mukaisista sairaanhoitokorvauksista, Kansaneläkelaitoksen järjestämästä tai korvaamasta kuntoutuksesta sekä perusasetuksen nojalla annettavien sairaus- ja äitiysetuuksien korvaamisesta; b) rahaetuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

2)työkyvyttömyysetuudet: a) kansaneläkejärjestelmän mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos; b) työeläkejärjestelmän mukaisia työkyvyttömyysetuuksia koskevissa asioissa Eläketurvakeskus ja työeläkelakien mukaiset työeläkelaitokset;

5)työtapaturma- ja ammattitautietuuksia koskevissa asioissa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto;

7)perhe-etuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

8)maksuihin perustumattomia erityisiä rahaetuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos.

8 §Yhteyselimet

Täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yhteyselin Suomessa on:

1)Kansaneläkelaitos sairaus- ja äitiysetuuksia ja vastaavia isyysetuuksia, kansaneläkejärjestelmän mukaisia etuuksia, perhe-etuuksia ja työttömyysetuuksia koskevissa asioissa, perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien säännösten mukaan toimivaltaansa kuuluvissa tilanteissa sekä täytäntöönpanoasetuksen IV osaston kustannusten korvaamista koskevissa säännöksissä yhteyselimelle määriteltyjen tehtävien osalta;

2)Eläketurvakeskus työeläkejärjestelmän sekä perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien säännösten mukaan toimivaltaansa kuuluvissa tilanteissa;

3)Tapaturmavakuutuslaitosten liitto työtapaturma- ja ammattitautietuuksia koskevissa asioissa sekä täytäntöönpanoasetuksen IV osaston kustannusten korvaamista koskevissa säännöksissä yhteyselimelle määriteltyjen tehtävien osalta.

9 §Yhteyslaitos eläkehakemusten käsittelyssä

Täytäntöönpanoasetuksen 47 artiklassa tarkoitettu yhteyslaitos Suomessa on Eläketurvakeskus.

10 §Takaisinperintä

Toisen jäsenmaan laitoksen vakuutusmaksuja koskevan takaisinperintäpyynnön osalta täytäntöönpanoasetuksen 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu nimetty laitos on Suomessa Eläketurvakeskus.

Tässä laissa tarkoitetun viranomaisen tai laitoksen taikka toimeentulotukea myöntävän viranomaisen liikaa maksaman määrän takaisinperinnästä muusta jäsenvaltiosta myönnettäväksi tulevasta eläkkeestä huolehtii Eläketurvakeskus.

3 luku

Tehtävät ja velvoitteet

11 §Todistusten ja muiden esitettävien asiakirjojen antaminen

Eläketurvakeskus antaa:

1)täytäntöönpanoasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisen todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä toimivaltaansa kuuluvissa tilanteissa;

2)täytäntöönpanoasetuksen 48 artiklan 1 kohdan tarkoittaman yhteenvedon eläkepäätöksistä.

Kansaneläkelaitos antaa:

1)täytäntöönpanoasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisen todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä, jollei todistuksen antaminen kuulu Eläketurvakeskuksen toimivaltaan;

2)täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 1 kohdan mukaisen todistuksen oikeudesta työttömyysetuuksiin työttömyysvakuutuksen perusturvajärjestelmän osalta;

3)täytäntöönpanoasetuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaisen todistuksen vakuutus- ja työskentelykausista;

4)eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja sen väliaikaisesti korvaavan todistuksen;

5)täytäntöönpanoasetuksen 24 artiklan mukaisen rekisteröintitodistuksen luontoisetuuksien saamiseksi;

6)täytäntöönpanoasetuksen 29 artiklan mukaisen todistuksen entisen rajatyöntekijän oikeudesta hoitoon entisessä työskentelyvaltiossa.

Asianomainen työttömyyskassa antaa:

1)täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 1 kohdan mukaisen todistuksen oikeudesta työttömyysetuuksiin työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaisen järjestelmän osalta;

2)täytäntöönpanoasetuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaisen todistuksen vakuutus- ja työskentelykausista.

Asianomainen tapaturmavakuutuslaitos antaa täytäntöönpanoasetuksen 33 artiklan mukaisen todistuksen oikeudesta työtapaturmien ja ammattitautien johdosta myönnettäviin hoitoetuuksiin.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa:

1)täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan 1 kappaleen mukaisen todistuksen työnhakijaksi ilmoittautumisesta;

2)täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan 2 kappaleen mukaisen todistuksen seikoista, jotka saattavat vaikuttaa etuusoikeuteen;

3)täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan 3 kappaleen mukaisen todistuksen työttömän tilanteen seurannasta, työnhaun voimassaolosta sekä valvontamenettelyjen noudattamisesta.

12 §Maksujen määräämistä varten annettavat tiedot

Kansaneläkelaitos vahvistaa Verohallinnon pyynnöstä, onko henkilö vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti Suomessa tai onko Suomi vastuussa henkilön sairaanhoidon kustannuksista perusasetuksen mukaisesti.

13 §Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa

Julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antavan yksikön tai asianomaisen henkilön pyynnöstä Kansaneläkelaitos selvittää henkilön oikeuden hoitoon ja antaa täytäntöönpanoasetuksen 19 artiklan 2 kohdan perusteella todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Kansaneläkelaitos voi antaa todistuksen myös omasta aloitteestaan. Todistus sitoo julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antavaa yksikköä.

14 §Lupa saada hoitoa toisessa jäsenvaltiossa

Kansaneläkelaitos antaa henkilölle täytäntöönpanoasetuksen 26 artiklan mukaisen luvan saada asianmukaista hoitoa asuinjäsenvaltion ulkopuolella julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antavan yksikön sitovan lausunnon perusteella.

Kansaneläkelaitoksen 1 momentissa tarkoitettua lupaa koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

4 luku

Sähköinen tiedonvaihto ja yhteyspiste

15 §Yhteyspiste

Täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteyspiste Suomessa on sijoitettu Kansaneläkelaitokseen.

16 §Yhteyspisteen käyttö

Viranomaiset, laitokset ja elimet, joita tämä laki koskee, käyttävät sähköisessä tiedonvaihdossa yhteyspistettä täytäntöönpanoasetuksen 4 artiklan säännösten mukaisesti.

17 §Kansaneläkelaitoksen tehtävät ja vastuu yhteyspisteenä

Kansaneläkelaitos ylläpitää yhteyspisteen toimintaa varten tarvittavaa tietoteknistä valmiutta ja huolehtii, että tiedonvaihdon tietoturvataso on riittävä sekä hoitaa yhteyspisteen tietojärjestelmää tässä laissa tarkoitettujen viranomaisten, laitosten ja elinten lukuun. Kansaneläkelaitos voi myös tuottaa tietojärjestelmään liittyviä palveluja edellä mainituille viranomaisille, laitoksille ja elimille.

Kansaneläkelaitos vastaa yhteyspisteen yleisestä toiminnasta ja toiminnan lainmukaisuudesta sekä vastaa tietojärjestelmässä olevien tietojen käytettävyydestä, eheydestä, muuttumattomuudesta, suojaamisesta, säilyttämisestä ja hävittämisestä.

Kansaneläkelaitos järjestää yhteyspisteen toimintaa varten tarpeelliset varajärjestelmät toimintahäiriöiden ja poikkeusolojen varalle.

Kansaneläkelaitos kerää lokitiedot tietojärjestelmässä olevien tietojen käytön seurantaa varten.

Kansaneläkelaitos huolehtii yhteyspisteessä käsiteltyjen ja sen kautta välitettyjen sähköisten asiakirjojen tilastoinnista 25 §:ssä tarkoitettujen kustannusten jakamiseksi.

18 §Rekisterinpitäjien tehtävät ja vastuu

Kukin viranomainen, laitos ja elin on yhteyspisteen tietojärjestelmässä käsiteltävien omien tietojensa rekisterinpitäjä ja vastaa näiden tietojen sekä yhteyspisteen kautta sille välitettyjen tai käyttöön annettujen sähköisten asiakirjojen osalta lokitietojen keräämisestä tietojen käytön seurantaa varten.

19 §Käyttöoikeudet yhteyspisteen tietojärjestelmäpalveluun

Kansaneläkelaitos antaa saapuneet sähköiset asiakirjat viipymättä asianomaisen viranomaisen, laitoksen tai elimen käyttöön.

Viranomaisilla, laitoksilla ja elimillä on oikeus saada tietojärjestelmästä toimivaltaansa liittyvät sähköiset asiakirjat, jotka ovat tarpeen perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen soveltamiseksi.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus yhteyspistettä ylläpitävänä laitoksena avata saapunut sähköinen asiakirja, jos se on välttämätöntä toimivaltaisen laitoksen tai yhteyselimen selvittämiseksi tai 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun palvelun tuottamiseksi. Kansaneläkelaitoksella on oikeus avata sähköinen asiakirja myös, jos asiakirja on jäänyt käsittelemättä tai sen avaamiseen on muu erityinen syy.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla ja Eläketurvakeskuksella on oikeus avata toimivaltaansa liittyvä sähköinen asiakirja, jos se on välttämätöntä toimivaltaisen tapaturmavakuutuslaitoksen tai työeläkelaitoksen selvittämiseksi.

20 §Henkilön tiedonsaantioikeus

Henkilöllä on oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja ja tässä laissa tarkoitettuja sähköisiä asiakirjoja tietojärjestelmään on tallennettu. Tämän oikeuden toteuttamisesta säädetään henkilötietolain (523/1999) 26―28 §:ssä.

21 §Henkilötietojen käsittely ja säilytys

Kansaneläkelaitoksella on yhteyspisteen toimintaa varten oikeus käsitellä tietojärjestelmässä olevia tietoja tietojärjestelmän käyttötarkoituksen mukaisesti.

Asiakirjojen säilytysaikojen määräämisestä on voimassa, mitä arkistolaissa (831/1994) tai muussa laissa säädetään.

22 §Tiedot väestötietojärjestelmästä

Kansaneläkelaitoksella on yhteyspisteen toimintaa varten oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 13 §:ssä tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat lisäykset, muutokset ja korjaukset lukuun ottamatta mainitun pykälän 1 momentin 11, 15 ja 17―20 kohdassa tarkoitettuja tietoja sekä 22 kohdassa tarkoitettua muuta yhteystietoa sekä ammattia. Kansaneläkelaitoksella on lisäksi oikeus saada mainitun lain 17 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat lisäykset, muutokset ja korjaukset.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta. Jos tiedot tarvitaan määrätyssä muodossa ja siitä aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia, on kustannukset kuitenkin korvattava.

5 luku

Sähköisen tiedonvaihdon hallinnointi ja kustannusten jako

23 §Yhteistyöryhmä

Sähköisen tiedonvaihdon kehittämistä, hallinnointia ja kustannusten jakoa varten sosiaali- ja terveysministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan kuusijäsenisen yhteistyöryhmän, jossa ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestö. Jäsenten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä yhteistyöryhmään siinä edustettuina olevien toimijoiden ehdotuksesta enintään kaksi asiantuntijaa. Yhteistyöryhmässä on oltava edustettuna riittävä Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädännön, kansallisen sosiaaliturvalainsäädännön ja tietojärjestelmien asiantuntemus.

Yhteistyöryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhteistyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina yhden edustettuna olevan toimijan sitä vaatiessa.

24 §Yhteistyöryhmän tehtävät

Yhteistyöryhmän on seurattava sähköisen tiedonvaihdon toimivuutta, arvioitava muutos- ja kehittämistarpeet sekä vahvistettava kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä yksimielisesti vuosisuunnitelma kustannusarvioineen yhteyspisteen kehittämiseksi ja sitä koskevien muutosten toteuttamiseksi.

Yhteistyöryhmän on vuosittain todettava sähköisen tiedonvaihdon, yhteyspisteen yleisen hallinnoinnin ja käytettyjen palvelujen vuositoteumat sekä toteutuneet kokonaiskustannukset.

Yhteistyöryhmän on tehtävä sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitys kunkin toimijan kustannusosuudeksi sen mukaisesti kuin 25 §:ssä säädetään.

25 §Kustannusten jako

Yhteyspisteen yhteiset käyttö- ja hallinnointikustannukset jaetaan vuosittain tiedonvaihtoon osallistuneiden toimijoiden kesken tiedonvaihdon ja käytettyjen palvelujen määrän perusteella siten, että perusteena käytetään edellisen vuoden toteutuneita kokonaiskustannuksia ja vuositoteumia.

Kehittämis- ja ylläpitokustannukset sekä muutostöiden kustannukset jaetaan niistä aiheutuneen työmäärän perusteella toimijoiden kesken. Yhteisiksi luettavat kustannukset jaetaan käyttö- ja hallinnointikustannusten suhteessa. Yksinomaan yhtä toimijaa koskevien muutosten aiheuttamista kustannuksista vastaa kyseinen toimija.

Yhteyspisteen rakentamiskustannukset jaetaan toimijoiden kesken kunkin toimijan osuudesta aiheutuneen työmäärän perusteella sekä yhteisiksi luettavat kustannukset arvioitujen käyttö- ja hallinnointikustannusten suhteessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa yhteistyöryhmän esityksestä 24 §:ssä tarkoitetut vuositoteumat ja niiden perusteella määräytyvän kunkin toimijan kustannusosuuden.

26 §Kustannusosuuksien suorittaminen

Kukin toimija suorittaa vuosittain kustannusosuutensa Kansaneläkelaitokselle kustannusosuuksien vahvistamisen jälkeen kesäkuun loppuun mennessä.

6 luku

Hallinnolliset säännökset

27 §Luontoisetuuksien kustannusten korvaaminen ja periminen

Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista perusasetuksen 35 artiklan ja täytäntöönpanoasetuksen 62―69 artiklan mukaisesti luontoisetuuksista johtuvat kustannukset etuudet antaneelle toisen jäsenvaltion laitokselle. Korvaaminen tapahtuu vastaavin menettelyin kuin sairausvakuutuslain 15 luvussa säädetään.

28 §Eurooppalaisen sairaanhoitokortin väärinkäyttö

Kansaneläkelaitos voi ryhtyä toimenpiteisiin eurooppalaisen sairaanhoitokortin perusteella saadusta hoidosta valtiolle aiheutuneiden kustannusten perimiseksi kyseiseltä sairaanhoitokorttia käyttäneeltä, jos hän on käyttänyt korttia, vaikka hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei hän saa sitä käyttää.

Kustannusten perinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi tai sairaanhoitokortin käytöstä valtiolle aiheutuneiden kustannusten määrä on vähäinen. Lisäksi perinnästä voidaan luopua kustannusten perintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun perintää ei henkilön taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan saatavaan nähden kohtuuttomat kustannukset.

Perintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.

29 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 2010. Sen 2 ja 3 luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 2010.

HE 34/2010 StVM 8/2010 EV 68/2010 Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.