Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n ja liitteen muuttamisesta

Mistä säädöksessä on kyse?

Tämä asetus muuttaa yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta. Se tarkentaa, mitä tietoja yrityskaupoista tulee ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

Kenelle: Yritykset, jotka tekevät yrityskauppoja; Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka käsittelee ilmoituksia.

Keskeiset tiedot

Maa: Suomi
Oikeudenala: Pankki-, vakuutus- ja rahoitusmarkkinaoikeus
Lähde: opendata.finlex.fi
Teksti haettu: 2026-06-17
Selitys päivitetty: 2026-07-07

Mitä säädös sääntelee?

Yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuutta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.
Tarkat tiedot, jotka on annettava yrityskauppailmoituksessa.
Milloin ilmoitusvelvollisuudesta voidaan myöntää lievennyksiä.
Miten yrityskaupan osapuolten liikevaihto lasketaan ilmoitusvelvollisuutta varten.

Ketä säädös koskee?

Yritykset, jotka tekevät yrityskauppoja.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka käsittelee ilmoituksia.

Mitkä ovat keskeiset kohdat?

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi myöntää lievennyksiä ilmoitusvelvollisuuteen, jos yrityskaupan vaikutukset kilpailuun ovat ilmeisen vähäiset tai tiedot tarpeettomia.
Asetusta sovelletaan ilmoituksiin, jotka toimitetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 1. tammikuuta 2023 tai sen jälkeen.
Ilmoituksessa on annettava tiedot muun muassa yrityskaupan osapuolista, itse yrityskaupasta, sen kuulumisesta kilpailulain soveltamisalaan, osapuolten liiketoiminnasta ja taloudellisista yhteyksistä, relevanteista markkinoista, markkinaosuuksista sekä markkinoiden toiminnasta ja olosuhteista.
Jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 2 500 miljoonaa euroa, on selvitettävä, miksi yrityskauppa ilmoitetaan Suomeen eikä Euroopan komissioon.

Pankki-, vakuutus- ja rahoitusmarkkinaoikeus

Verohallituksen päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä

Asetus ensivakuutusliikettä harjoittavan vakuutusyhdistyksen vastuuvelan katteesta

Laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain muuttamisesta

Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta

Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta

Verohallinnon päätös ennakonpidätyksen toimittamistavoista ja määrästä

Asetus ensivakuutusliikettä harjoittavan vakuutusyhtiön vastuuvelan katteesta

Laki liikennevakuutuslain muuttamisesta

Pankki-, vakuutus- ja rahoitusmarkkinaoikeus

Lakiteksti

2022 920/2022 Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n ja liitteen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen ( 1012/2011 ) 1 §:n 2 momentti ja liite seuraavasti:

1 §Ilmoitusvelvollisuus

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi yksittäistapauksessa myöntää lievennyksiä ilmoitusvelvollisuuteen, jos yrityskaupan vaikutukset kilpailuun ovat ilmeisen vähäiset tai annettavaksi säädetyt tiedot ovat joltain osin tarpeettomia yrityskaupan arvioimiseksi.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023. Asetusta sovelletaan kilpailulain (948/2011) 23 §:n mukaisiin ilmoituksiin, jotka toimitetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle 1 päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeen.

Helsingissä 17.11.2022 Työministeri Tuula Haatainen Hallitusneuvos Virve Haapajärvi Liite Ilmoitus yrityskaupasta Yrityskauppailmoituksessa annettavat tiedot on annettava tämän liitteen mukaista numerointia ja otsikointia noudattaen siinä kohdassa, jossa kyseistä tietoa pyydetään. Samoja tietoja ei tule toistaa useissa kohdissa. Selkeyden vuoksi tietyt tiedot voidaan esittää liitteissä tai niitä voidaan täsmentää liitteillä taikka taulukoilla ja kaavioilla. Ilmoituksen keskeisen sisällön tulee kuitenkin ilmetä varsinaisessa ilmoituksessa. Ilmoituksen ja liitteiden viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain nojalla salassa pidettäväksi esitettävät tiedot tulee yksilöidä.

Yrityskaupan osapuolen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvilla yhteisöillä tai säätiöillä tarkoitetaan kilpailulain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetun osapuolen osalta kaikkia yhteisöjä ja säätiöitä, jotka ovat mainittuun osapuoleen mainitussa momentissa tarkoitetussa suhteessa ja hankinnan kohteen osalta siihen mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevia yhteisöjä tai säätiöitä. Yrityskaupan osapuolella tarkoitetaan tämän liitteen kohdissa 5–9 ja 13 yrityskaupan osapuolta ja sen kanssa kilpailulain 24 §:n mukaisesti samaan yritysryhmään kuuluvia yhteisöjä tai säätiöitä.

1.Ilmoitusvelvollinen ja muu yrityskaupan osapuoli Kunkin ilmoitusvelvollisen ja muun yrityskaupan osapuolen:

a)nimi,

b)tieto siitä, onko kyseessä ilmoitusvelvollinen vai muu yrityskaupan osapuoli,

c)osoite,

d)puhelinnumero,

e)yhteyshenkilö (nimi, asema, puhelinnumero sekä sähköpostiosoite) ja

f)mahdollinen asiamies (nimi, asema, yritys, osoite, puhelinnumero sekä sähköpostiosoite).

2.Yrityskauppa 2.1. Yrityskaupan oikeudellinen toteuttamismuoto (katso kilpailulain 21 §:n 1 momentti) 2.2. Kuvaus yrityskaupasta ja sen taloudellisesta ja rahoituksellisesta rakenteesta, aikataulusta, järjestelyn kohteena olevasta liiketoiminnasta, mahdollisesta myyjätahosta, järjestelyä edeltävästä ja sen jälkeisestä omistuksen ja määräysvallan rakenteesta, järjestelyyn johtaneista taloudellisista ja muista tekijöistä sekä järjestelyn strategisista ja taloudellisista perusteista.

2.3. Jos yrityskaupassa hankitaan liiketoimintaa, kohdassa 2.2. mainitun lisäksi lyhyt selvitys yrityskaupan kohteena olevista toimitiloista, koneista, henkilökunnasta, immateriaalioikeuksista yms.

2.4. Jos kyseessä on yhteisyrityksen perustaminen, selvitys:

a)yhteisen määräysvallan perusteista (esimerkiksi osakassopimusten keskeiset kohdat, omistusosuudet tms. tiedot),

b)yhteisyrityksen toiminnallisesta itsenäisyydestä (esimerkiksi johto, taloudelliset ja muut voimavarat, riippuvuus emoyhtiöistä) ja pysyvyydestä, mukaan lukien yhteisyrityksen suunniteltu toiminta-aika,

c)osakkaiden ja yhteisyrityksen välisistä sopimuksista ja muista liikesuhteista,

d)perustajien uudelle yhteisyritykselle luovuttamista liiketoiminnoista ja resursseista,

e)perustettavan yhteisyrityksen hyödyketarjonnasta ja maantieteellisistä toiminta-alueista, ja

f)yhteisyrityksen tärkeimmistä asiakkaista ja tavarantoimittajista.

3.Yrityskaupan kuuluminen kilpailulain soveltamisalaan (katso kilpailulain 22 ja 24 § sekä yrityskaupan osapuolen liikevaihdon laskemisesta annettu valtioneuvoston asetus [1011/2011]) 3.1. Lyhyt kuvaus kunkin yrityskaupan osapuolen kilpailulain 24 §:ssä tarkoitetusta yritysryhmästä sekä luettelo niistä yritysryhmään kuuluvista yhteisöistä ja säätiöistä, joille kertyy liikevaihtoa Suomesta. Luettelon voi toimittaa yrityskauppailmoituksen liitteenä.

3.2. Kunkin yrityskaupan osapuolen ja sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden yhteenlaskettu, Suomesta kertynyt liikevaihto.

3.3. Selvitys oikaisemisen perusteista, jos liikevaihtoa on laskennallisesti oikaistu sen takia, että tilikausi on poikennut 12 kuukaudesta tai liiketoiminnan luovutuksen, lakkautuksen tai hankinnan vuoksi.

3.4. Kunkin yrityskaupan osapuolen ja sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden varsinaista toimintaa varten saatu julkinen taloudellinen tuki viimeksi päättyneellä tilikaudella. Tuen luonne ja määrä sekä selvitys siitä, sisältyykö tuki saajien liikevaihtoon. Tässä kohdassa vaadittuja tietoja ei tarvitse toimittaa niiden yrityskauppojen osalta, joissa ei ole epäselvyyttä kilpailulain 22 §:ssä säädettyjen liikevaihtorajojen ylittymisestä.

3.5. Selvitys hankintaa edeltäneiden kahden vuoden aikana tehdyistä liiketoiminnan tai määräysvallan hankinnoista, joiden kautta kertynyt liikevaihto on luettu kilpailulain 24 §:n 4 momentin mukaan hankinnan kohteen liikevaihtoon. Tässä kohdassa vaadittuja tietoja ei tarvitse toimittaa niiden yrityskauppojen osalta, joissa ei ole epäselvyyttä kilpailulain 22 §:ssä säädettyjen liikevaihtorajojen ylittymisestä.

3.6. Jos yrityskaupan osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto ylittää 2 500 miljoonaa euroa, lyhyt selvitys siitä, miksi yrityskauppa ilmoitetaan Suomeen, eikä yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 139/2004 ("EY:n sulautuma-asetus") mukaisesti Euroopan komissioon.

4.Osapuolten liiketoiminta ja taloudelliset yhteydet 4.1. Kuvaus kunkin yrityskaupan osapuolen toimialasta ja sen harjoittamasta liiketoiminnasta.

4.2. Jos yrityskaupan osapuolen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvat yhteisöt tai säätiöt harjoittavat liiketoimintaa jäljempänä kohdissa 5.1. tai 5.3. tarkoitetuilla relevanteilla markkinoilla, kunkin yhteisön tai säätiön ja yrityskaupan osapuolen välisen määräysvaltasuhteen luonne ja toteuttamiskeinot sekä kuvaus kunkin yhteisön tai säätiön harjoittamasta liiketoiminnasta kyseisillä markkinoilla.

4.3. Selvitys kunkin yrityskaupan osapuolen ja sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden kahden viimeisen vuoden aikana hankkimista osuuksista sellaisissa yhteisöissä tai säätiöissä, jotka toimivat jollakin kohdassa 5.1. tarkoitetuista vaikutuksenalaisista markkinoista.

4.4. Kunkin yrityskaupan osapuolen ja sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden omistukset, jotka joko erikseen taikka yhdessä oikeuttavat vähintään 10 prosentin osuuteen osakepääomasta tai äänivallasta sellaisessa yhteisössä tai säätiössä, joka toimii kohdassa 5.1. tarkoitetuilla vaikutuksenalaisilla markkinoilla.

4.5. Luettelo kunkin yrityskaupan osapuolen ja sen kanssa samaan yritysryhmään kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden hallintoelinten tai toiminnallisen johdon sellaisista jäsenistä, jotka ovat vastaavassa asemassa myös jossakin muussa yhteisössä tai säätiössä, joka toimii kohdassa 5.1. tarkoitetuilla vaikutuksenalaisilla markkinoilla. Kunkin yhteisön tai säätiön nimi sekä ilmoitetun henkilön asema siinä.

5.Relevantit markkinat Selvittäessään relevantteja tuote- ja maantieteellisiä markkinoita ilmoitusvelvollisen on ilmoitettava relevanteiksi katsomiensa tuote- ja maantieteellisten markkinoiden määritelmien lisäksi kaikki realistisesti vaihtoehtoiset tuote- ja maantieteellisten markkinoiden määritelmät. Tämän kohdan mukaisia markkinaosuusrajoja tulee tarkastella kaikilla näillä vaihtoehtoisilla markkinamäärittelyillä.

5.1. Vaikutuksenalaiset markkinat Yksityiskohtainen selvitys markkinoista, joihin yrityskauppa vaikuttaa. Vaikutuksenalaisilla markkinoilla tarkoitetaan kaikkia niitä relevantteja markkinoita, joilla Suomessa tai Suomen oleellisella osalla

a)vähintään kaksi yrityskaupan osapuolta harjoittaa liiketoimintaa (horisontaalinen yhteys) ja joilla näiden yhteenlaskettu markkinaosuus on vähintään 20 prosenttia;

b)yrityskaupan osapuoli toimii ja jotka ovat valmistusketjun taikka tuotteen jakelutien aikaisemmassa tai myöhemmässä vaiheessa suhteessa niihin markkinoihin, joilla jokin toinen yrityskaupan osapuoli toimii (vertikaalinen yhteys), ja yrityskaupan osapuolten erillinen tai yhteenlaskettu markkinaosuus jollakin näistä markkinoista on vähintään 30 prosenttia riippumatta siitä, onko osapuolten välillä tosiasiallista toimitus- tai asiakassuhdetta.

5.2. Raportoitavat markkinat Kuvaus muista markkinoista, joilla osapuolten välillä on Suomessa tai Suomen oleellisella osalla horisontaalinen tai vertikaalinen yhteys, ja selvitys siitä, että kyse ei ole kohdassa 5.1. tarkoitetusta vaikutuksenalaisesta markkinasta. Siltä osin kuin selvitys edellyttää kokonaismarkkinoiden ja markkinaosuuksien arvioimista, on yksilöitävä laskentaperusteet ja lähteet, joihin arviot perustuvat.

5.3. Muut markkinat, joihin yrityskauppa saattaa vaikuttaa merkittävästi Selvitys markkinoista, jotka eivät ole kohdassa 5.1. tarkoitettuja vaikutuksenalaisia markkinoita, mutta joihin yrityskauppa saattaa vaikuttaa merkittävästi Suomessa tai Suomen oleellisella osalla. Tällaisia ovat esimerkiksi markkinat, joilla

a)yrityskaupan yhden osapuolen markkinaosuus on vähintään 30 prosenttia ja toinen yrityskaupan osapuoli on mahdollinen kilpailija kyseisillä markkinoilla;

b)yrityskaupan yhden osapuolen markkinaosuus on vähintään 30 prosenttia ja toinen yrityskaupan osapuoli omistaa tai muutoin hallitsee kyseisillä markkinoilla tärkeitä immateriaalioikeuksia;

c)yrityskaupan osapuoli on läsnä hyödykemarkkinoilla, jotka liittyvät läheisesti hyödykemarkkinoihin, joilla jokin toinen yrityskaupan osapuolista toimii, ja osapuolten erilliset tai yhteenlasketut markkinaosuudet joillakin näistä markkinoista ovat vähintään 30 prosenttia.

5.4. Selvitys perusteista, jos ilmoitusvelvollinen katsoo, ettei kohtien 5.1.–5.3. mukaisia markkinoita ole.

6.Markkinaosuudet Tässä kohdassa annetaan tiedot kohtien 5.1. ja 5.3. mukaisilta markkinoilta. Tiedot tulee antaa ilmoitusvelvollisen esittämän relevanttien markkinoiden määritelmän lisäksi niiden realistisesti vaihtoehtoisten markkinamääritelmien mukaisilta markkinoilta, joilla yrityskaupan osapuolten markkinaosuudet yhdessä tai erikseen ovat korkeammat kuin ilmoitusvelvollisen markkinamäärittelyllä. Vertikaalisten yhteyksien osalta tiedot on toimitettava kaikilta niiltä toimitusketjun tasoilta, joilla vähintään yksi yrityskaupan osapuoli toimii. Jos relevantit maantieteelliset markkinat ovat Suomea laajemmat, tässä kohdassa säädetyt tiedot on annettava sekä Suomen markkinoilta että Suomea laajemmilta relevanteilta maantieteellisiltä markkinoilta, jos ne ovat ilmoitusvelvollisen tiedossa.

6.1. Taulukkomuodossa esitettynä arvio kunkin markkinan koosta toteutuneen myynnin arvona (euroina) ja tarvittaessa määränä (yksikköinä), kunkin yrityskaupan osapuolen ja niiden viiden tärkeimmän kilpailijan markkinaosuudesta sekä osapuolten yhteenlasketusta markkinaosuudesta. Tiedot tulee antaa kultakin kolmelta viimeiseltä vuodelta. Tiedot tulee kuitenkin antaa vain edelliseltä vuodelta niiltä vertikaalisen yhteyden toimitusketjun tasoilta, joilla yrityskaupan osapuolten erillinen tai yhteenlaskettu markkinaosuus on alle 20 prosenttia. Taulukon lisäksi tulee esittää arvio osapuolten myynnin arvosta (euroina) ja tarvittaessa määrästä (yksikköinä) erillisessä liitteessä.

6.2. Yleinen kuvaus markkinoilla toimivista muista kilpailijoista, jos yrityskaupan osapuolten ja niiden viiden tärkeimmän kilpailijan markkinaosuudet eivät kata vähintään 90 prosenttia kokonaismarkkinasta.

6.3. Kuvaus markkinoiden kehitysvaiheesta sekä kysynnän ja tarjonnan arvioidusta kehityksestä seuraavan kolmen vuoden aikana.

6.4. Mikäli tuotantokapasiteetin arvioiminen on yrityskaupan kilpailuvaikutusten kannalta keskeistä, arvio markkinoiden kokonaiskapasiteetista sekä siitä, kuinka suuri osuus tästä kapasiteetista on kolmen viimeisen vuoden aikana kuulunut yrityskaupan kullekin osapuolelle ja mitkä niiden kapasiteetin käyttöasteet ovat olleet. Tiedot tulee toimittaa vain niiltä markkinoilta, joilla osapuolten välillä on horisontaalinen suhde.

6.5. Laskentaperusteet ja lähteet, joihin kohtien 6.1.–6.4. arviot perustuvat. Jäljennökset arvioiden perusteena olevasta aineistosta, jos ne ovat saatavilla, tulee toimittaa ilmoituksen liitteenä.

7.Markkinoiden toiminta ja olosuhteet Tässä kohdassa toimitetaan tietoja kultakin kohdan 5.1. mukaiselta markkinalta. Tiedot edellä tarkastelluilta realistisesti vaihtoehtoisilta markkinamääritelmiltä tulee antaa siltä osin kuin ne poikkeavat ilmoittajan esittämän markkinamäärittelyn tiedoista. Niiltä vertikaalisen yhteyden toimitusketjun tasoilta, joissa osapuolten erillinen tai yhteenlaskettu markkinaosuus on alle 20 prosenttia, edellytetään tietoja toimitettavan ainoastaan kohtiin 7.2. ja 7.3.

7.1. Selvitys markkinoiden toiminnasta ja olosuhteista. Kuvatkaa yhtenäisessä selvityksessä tarkasteltavien markkinoiden kilpailuvaikutusten arvioinnin kannalta relevantein osin erityisesti seuraavia seikkoja:

a)tavat, joilla osapuolet ja niiden tärkeimmät kilpailijat tuottavat ja jakelevat hyödykkeitä (mukaan lukien yksinomaisten jakelu- ja muiden sopimusten merkitys), sekä tavat, joilla asiakkaat hankkivat hyödykkeet (mukaan lukien erilaisten hankintatapojen, kuten tarjouskilpailuiden, merkitys ja toteutustavat);

b)keskeiset kilpailuparametrit, kuten hinta, laatu, palvelu tai innovaatio, ja niiden keskinäinen merkitys;

c)yrityskaupan osapuolten asiakaskunta ja sen jakautuminen erilaisiin toisistaan selkeästi erottuviin ryhmiin sekä näiden ryhmien keskeiset ominaispiirteet, kuten mieltymykset ja kulutustottumukset, sekä muut asiakkaiden valintaa ohjaavat tekijät;

d)hyödykkeiden ominaisuuksiin tai laatuun perustuvan eriyttämisen merkitys ja yrityskaupan osapuolten tuotteiden välinen kilpailun läheisyys kunkin asiakasryhmän osalta;

e)toimittajan vaihtamisesta aiheutuvien kustannusten, kuten kulujen ja ajan, merkitys asiakkaille;

f)osapuolten toiminnan kannattavuus ja kustannusten suhteellinen jakautuminen eri kustannustekijöihin kuten materiaalihankintoihin, henkilöstökuluihin ja tuotekehitykseen;

g)osapuolten ja niiden tärkeimpien kilpailijoiden vertikaalisen integraation luonne ja laajuus; ja

h)yritysten muodostamien yhteistyöverkostojen laajuus ja merkitys markkinoilla.

7.2. Osapuolten kullakin markkinalla tarjoaman hyödykkeen viiden tärkeimmän asiakkaan osuudet ostoista ja viiden tärkeimmän tavarantoimittajan osuudet hyödykkeen tuottamiseen liittyvistä hankinnoista erilliseen liitteeseen täytettynä.

7.3. Kuvaus osapuolten välisistä kohdan 5.1.b mukaisista vertikaalisista yhteyksistä. Kuvatkaa erityisesti:

a)vertikaalinen toimitusketju ja siihen liittyvät sopimukset (mukaan lukien olemassa olevat tai suunnitellut yksinoikeussopimukset);

b)relevanttien tuotantopanosten yleinen merkitys alamarkkinoiden hyödykkeelle ja sen tuotantokustannukselle sekä yrityskaupan myötä syntyvän keskittymän merkitys ylämarkkinoiden hyödykkeen asiakkaana;

c)hinnoittelumekanismi kullakin vertikaalisen toimitusketjun tasolla (sisältäen mahdolliset alennukset, volyymista riippumattomat kiinteäluonteiset maksut, kuten markkinointituet, ja muut vastaavat lopulliseen hintaan vaikuttavat erät).

7.4. Yhtenäinen selvitys keskeisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat alalle tulon tai alalta poistumisen helppouteen tai alalla toimimisen kannattavuuteen, jos ilmoitusvelvollinen katsoo alalle tulon tasapainottavan yrityskaupasta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Kuvatkaa erityisesti seuraavia tekijöitä:

a)kilpailukykyisen ja merkittävän kilpailijan markkinoille tulosta aiheutuvat kustannustekijät ja niiden arvo tai määrä;

b)muodolliset markkinoille tulon esteet, kuten toimiluvat;

c)immateriaalioikeuksista aiheutuvat rajoitukset;

d)mittakaava- ja laajuusedut sekä verkostovaikutukset; ja

e)pääsy hankintalähteisiin ja myyntikanaviin.

7.5. Mikäli markkinoille tulo on ilmoitusvelvollisen arvion mukaan todennäköistä, selvitys:

a)ilmoitusvelvollisen tiedossa olevista elinkeinonharjoittajista, jotka ovat viimeisten kolmen vuoden aikana ryhtyneet harjoittamaan liiketoimintaa markkinoilla taikka samana aikana poistuneet niiltä. Ilmoitusvelvollisen arvio kunkin tällaisen markkinoille tulleen elinkeinonharjoittajan nykyisestä markkinaosuudesta;

b)elinkeinonharjoittajista, jotka ilmoitusvelvollisen näkemyksen mukaan ovat todennäköisiä markkinoille tulijoita sekä arvio siitä, kuinka kauan näiden markkinoille tulo todennäköisesti tulee kestämään ja syistä, jotka tekevät kyseisten elinkeinonharjoittajien markkinoille tulon todennäköiseksi.

7.6. Selvitys mahdollisista yrityskaupan osapuolen tai osapuolten kilpailijoiden hyödykkeistä, jotka todennäköisesti tuodaan markkinoille lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, tai suunnitelmista lisätä tuotanto- tai myyntikapasiteettia taikka muutoin laajentaa olemassa olevaa toimintaa markkinalla. Mikäli tällaisia hyödykkeitä tai suunnitelmia on, arvio osapuolten ennustetusta myynnistä ja markkinaosuuksista seuraavien 3–5 vuoden aikana.

7.7. Selvitys asiakkaiden neuvotteluvoimasta, jos ilmoitusvelvollinen katsoo tämän tasapainottavan yrityskaupasta mahdollisesti seuraavaa markkinavoiman lisääntymistä. Yhtenäinen selvitys erityisesti:

a)näistä asiakkaista tai asiakasryhmistä sekä siitä, mihin näiden neuvotteluvoima perustuu;

b)neuvotteluvoiman tosiasiallisesta käytöstä ennen yrityskauppaa;

c)siitä, miten ja missä määrin yrityskauppa vaikuttaa asiakkaiden neuvotteluasemaan;

d)asiakkaiden kyvystä ja kannustimesta sekä tavasta käyttää neuvotteluvoimaa yrityskaupan jälkeen.

7.8. Jos ilmoitusvelvollinen haluaa vedota tehokkuusetuihin, yksityiskohtainen selvitys yrityskaupalla saavutettavista tehokkuuseduista, niiden välittymisestä asiakkaille Suomen markkinoille sekä siitä, mistä syystä yrityskaupan osapuolet eivät voi saavuttaa kyseisiä tehokkuusetuja samassa laajuudessa muilla keinoin kuin ehdotetulla yrityskaupalla ja tavalla, joka ei todennäköisesti aiheuta kilpailuongelmia. Ilmoitusvelvollinen voi vedota tehokkuusetuihin tässä kohdassa myös muiden kuin kohdan 5.1. mukaisten markkinoiden osalta.

8.Ilmoitusvelvollisen näkemys yrityskaupan vaikutuksista Arvio yrityskaupan kokonaisvaikutuksista ja perustelut sille, miksi yrityskauppa tulisi hyväksyä.

9.Markkinatoimijoiden yhteystiedot Erilliseen liitteeseen täytettynä yhteisön tai säätiön nimi, yhteyshenkilö ja yhteyshenkilön asema, sähköpostiosoite ja puhelinnumero:

a)jokaiselta kohtien 5.1.–5.3. mukaiselta markkinalta kunkin osapuolen viisi tärkeintä kilpailijaa, tavarantoimittajaa ja asiakasta, jotka eivät kuulu yrityskaupan osapuolen kanssa samaan yritysryhmään;

b)mikäli kohdissa 5.1.–5.3. tarkoitettuja markkinoita ei ole, hankinnan kohteena olevien (sisältäen absorptiosulautumisessa sulautuvan yhteisön/säätiön), yhteisyritykseen siirrettävien tai sulautuman osapuolten liiketoimintojen viisi tärkeintä kilpailijaa, tavarantoimittajaa ja asiakasta. Jos kilpailijoissa, tavarantoimittajissa tai asiakkaissa on merkittäviä alueellisia eroja Suomen eri osissa, tulee tiedot toimittaa alueellisesti;

c)kohdissa 7.5.a ja 7.5.b nimetyt toimijat;

d)toimialajärjestöt, joissa yrityskaupan osapuoli tai sen asiakkaat tai tavarantoimittajat ovat jäseninä. Toimialajärjestöjen yhteystiedot tulee antaa vain kohdissa 5.1. ja 5.3. tarkoitettujen markkinoiden osalta.

10.Yrityskaupan liitännäisrajoitukset Yrityskaupan liitännäisrajoituksella tarkoitetaan sellaisia kilpailunrajoituksia, jotka välittömästi liittyvät yrityskauppaan ja ovat välttämättömiä sen toteuttamiselle. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemä yrityskauppapäätös kattaa automaattisesti yrityskaupalle liitännäiset rajoitukset. Jos ilmoitusvelvollinen haluaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolta arvion yrityskaupan yhteydessä sovittujen kilpailunrajoitusten liitännäisrajoitusluonteesta, tässä ilmoitetaan ne kilpailunrajoitukset, joita ilmoitusvelvollinen pitää liitännäisrajoituksina sekä perustelut, miksi niitä on pidettävä yrityskaupan liitännäisrajoituksina.

11.Ilmoitukset yrityskaupasta muille viranomaisille Ulkomaiset kilpailuviranomaiset ja Suomen viranomaiset ja tuomioistuimet, joille yrityskaupan osapuolet ovat ilmoittaneet tai ilmoittavat yrityskaupan tai joilta osapuolet ovat hakeneet tai hakevat lupaa yrityskaupalle. Kunkin viranomaisen nimi, osoite, yhteyshenkilön puhelinnumero ja sähköpostiosoite sekä ilmoituksen tai hakemuksen antopäivämäärä tai suunniteltu ajankohta.

12.Muut yrityskauppaan liittyvät seikat Muut tiedot, joita ilmoitusvelvolliset pitävät yrityskauppa-asian käsittelyn kannalta tarpeellisina.

13.Ilmoituksen liitteet Ilmoitukseen on sisällytettävä seuraavat liitteet:

a)lyhyt julkinen tiivistelmä yrityskaupasta. Tiivistelmässä tulee kuvata yrityskaupan osapuolet, sen luonne ja ratio, arvioinnin kannalta keskeisimmät relevantit markkinat ja markkinatiedot sekä keskeiset perustelut sille, miksi ilmoitettava yrityskauppa tulisi hyväksyä;

b)kohdan 6.1. mukainen arvio osapuolten myynnin arvosta (euroina) ja tarvittaessa määrästä (yksikköinä);

c)kohdan 7.2. mukaiset osuudet hankinnoista ja ostoista;

d)kohdan 9. mukaiset yhteystiedot;

e)jäljennökset kaikkien niiden asiakirjojen lopullisista tai viimeisimmistä versioista, joilla yrityskauppa toteutetaan, kuten osapuolten välillä tehtävät sopimukset ja julkiset ostotarjoukset;

f)kunkin yrityskaupan osapuolen kaupparekisteriote, viimeisin vuosikertomus ja viimeisin laadittu tilinpäätös (mikäli pyydetyt asiakirjat ovat saatavilla julkisesti, voi tältä osin ilmoittaa sen verkkosivun osoitteen, jolla asiakirjat on julkaistu);

g)julkinen versio yrityskauppailmoituksesta; sekä

h)asiamiesten valtakirjat, mikäli asiamiehet eivät ole asianajajia tai julkisia oikeusavustajia.

Ilmoitukseen on sisällytettävä luettelo liitteistä.

14.Päiväys ja allekirjoitus Ilmoitus on päivättävä ja allekirjoitettava.

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.