2000 25/2000 Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2000 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1343/1996: 1 luku Yleiset määräykset 1 § Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kansallisena erityistukena maksetaan Etelä-Suomen maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2000 kotieläintalouden ja puutarhatalouden kansallista tukea siten kuin tässä päätöksessä säädetään. Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa. 2 § Puolisot Tässä päätöksessä tarkoitetaan puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. 3 § Tuen saajat Tukea voidaan maksaa Suomessa vakinaisesti asuvalle viljelijälle, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä riippumatta siitä, mikä on ryhmän ja sen jäsenien oikeudellinen asema. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä tai hänen puolisonsa on 31 päivänä joulukuuta 1999 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Tukea voidaan maksaa alle 18-vuotiaalle vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempiensa tai heistä jomman kumman kanssa taikka jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä. Jos kysymys on useamman viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta, tukea voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen. Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa. Maa- ja metsätalousministeriö voi, aikaisempi tuotanto huomioon ottaen, erityisistä syistä myöntää luvan tuen maksamiselle myös sellaiselle tuen hakijalle, joka ei täytä 3 §:n 3 momentissa mainittua edellytystä. 4 § Tuen saamisen edellytyksiä Kotieläintalouden tukien, lukuun ottamatta 6 §:ssä ja 8 §:n 2 momentissa mainittuja tukia, maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä hallitsee kesäkuun 1 päivänä 2000 omistajana, vuokramiehenä taikka hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla kasvukauden 2000 aikana viljelyksessä olevaa peltoa vähintään kolme hehtaaria. Viljelyksessä olevaksi pelloksi luetaan myös EU:n peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto sekä viljelykiertoon liittyvä kesanto ja kunnostuskesantona ilmoitettu maatalousmaa kuten myös viherlannoitusala. Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan kuitenkin maksaa, jos puutarhakasvien viljelyala vuonna 2000 on vähintään puoli hehtaaria. Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria. Viljelyksessä olevaksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se on voimassa lain maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta (1326/1999) tullessa voimaan, tarkoitettujen sitoumusten nojalla. Kasvihuonetuotannon tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen saaja edellä 1 momentissa mainitulla tavalla hallitsee toukokuun 1 päivänä 2000 maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen vuonna 2000 käytettävää kasvihuonetta. Kasvihuonetuotannon tuen maksaminen edellyttää lisäksi, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Sukupolvenvaihdoksissa ja muissa koko tilan hallintaoikeuden muutostapauksissa sekä yksittäisen peruslohkon hallinnansiirtotapauksissa pellon hallinta-ajankohdaksi hyväksytään myöhäisempikin ajankohta maaja metsätalousministeriön tarkemmin määräämin perustein. 5 § Aluejako Tuet maksetaan alueittain eriytettynä noudattaen liitteessä 1 olevaa aluejakoa. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi. 2 luku Kotieläintalouden tuet 6 § Maidon tuotantotuki Maidon tuotantotukea maksetaan tuottajalta markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta vuodelta 2000 enintään seuraavasti: Alue mk/kg Ulkosaaristo, alueet A ja B 0,45 Manner-Ahvenanmaa 0,45 Muu A- ja B-alue 0,37 Vuonna 2000 tammikuun 1 päivän ja maaliskuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotantotukea voidaan maksaa sille tuotantomäärälle, jolta ei peritä maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua. Huhtikuun 1 päivästä 2000 alkaen tuotantotukea voidaan maksaa enintään tuottajan hallinnassa olevan maidon tilakohtaista viitemäärää vastaavalle tuotantomäärälle. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset tuotantotuen maksatusmenettelystä, maidon laatuvaatimuksista ja siitä, milloin maito katsotaan ostetuksi markkinointiin, suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta sekä tuen muuttamisesta litraa kohti maksettavaksi tueksi. 7 § Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet Eläinyksikköä kohti maksettavia tukia maksetaan tuottajan hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 2 mukaisia kertoimia. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset tuen määräytymisajankohdista, tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä, tuen perusteena olevan eläinmäärän laskennasta sekä eläintiheyden vaikutuksesta tuen suuruuteen. Jos eläinten lukumäärä tuen määräytymisajankohtana on tilapäisesti alentunut tulipalon, eläintaudin tai muun vastaavan tuottajasta riippumattoman syyn takia, voidaan tukea laskettaessa käyttää maa- ja metsätalousministeriön tarkemmin määräämin perustein tuen määräytymisajankohtana vakiintunutta eläinmäärää edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea maksetaan enintään seuraavasti (mk/eläinyksikkö): Alueet A ja B emolehmät 420 sonnit, 6 kk ja yli 2 210 uuhet 2 260 kutut 2 260 siat 1 930 kanat 1 705 muu siipikarja 950 hevoset 1 600 Lisätukea maksetaan alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti (mk/eläin-yksikkö): Ulkosaaristo emolehmät ja lypsylehmät 1 240 muut naudat, 6 kk ja yli 2 570 uuhet 2 570 lihasiat 150 kanat 230 Sisäsaaristo naudat, 6 kk ja yli sekä uuhet 1 240 Manner-Ahvenanmaa naudat 6 kk ja yli, lukuun ottamatta lypsy- ja emolehmiä 245 uuhet 245 lihasiat 60 kanat 230 Emolehmistä ja uuhista maksetaan tukea enintään tuottajalle vahvistettua kiintiötä vastaavasta määrästä. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 5 eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 1999. Kutuista ja hevosista tukea ei makseta, jos niistä kertyy vähemmän kuin yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden. Kanojen tukea voidaan maksaa enintään 260 eläinyksiköstä tuen saajaa kohden. Kanojen osalta enintään neljän kuukauden munintatauko ei vähennä tukea. Kanojen määrän perusteella tukea voidaan maksaa enintään 58 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen alentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö voi erityisistä syistä myöntää luvan kotieläintalouden tuen maksamiselle, vaikka tuen saaja ei täytä 4 §:n 1 momentin mukaisia edellytyksiä. Eläinyksikköä kohti maksettavia tukia ei makseta, jos maksettava määrä tuen hakijaa kohti on yhteensä alle 500 markkaa. 8 § Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavat tuet Teurastamoissa tai teurastuspaikoissa teurastetuista hiehoista, joiden ruhopaino on vähintään 160 kiloa maksetaan tukialueilla A ja B tukea teurastettua hiehoa kohden enintään 710 mk/eläin. Tammi-kesäkuussa 2000 teurastamoissa ja teuraspaikoissa teurastetuista sonneista, joiden ruhopaino on vähintään 220 kiloa maksetaan tukea enintään seuraavasti (mk/sonni): Ulkosaaristo Tammi-helmikuu 1 030 Maalis-huhtikuu 655 Touko-kesäkuu 280 Manner-Ahvenanmaa Tammi-helmikuu 740 Maalis-huhtikuu 470 Touko-kesäkuu 200 Muu A- ja B-alue Tammi-helmikuu 675 Maalis-huhtikuu 430 Touko-kesäkuu 185 Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset tukeen oikeuttavista eläimistä. 3 luku Puutarhatalouden tuet 9 § Kasvihuonetuotannon tuki Kasvihuonetuotannon tukea maksetaan tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien ja sisätiloihin tarkoitettujen ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoalan sekä avomaankurkun, kiinankaalin ja paprikan tuotantoalan perusteella enintään seuraavasti: Kasvihuoneet alueilla A ja B mk/m 2 ― viljelykausi 7 kk tai yli 68 ― viljelykausi vähintään 2, mutta alle 7 kk 34 Avomaankurkun, kiinankaalin, paprikan ja rapealehtisen keräsalaatin tuotantoalalta tuki maksetaan vain alle 7 kuukauden tuotantokauden tukena. Kasvihuonetuotannon tukea ei makseta ulos istutettaviksi tarkoitetuille koristepuiden ja -pensaiden, hedelmä- ja marjakasvien taimille eikä perennoille tai muulle taimituotannolle. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Tuen kokonaismäärä on vuonna 2000 enintään 116 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismarkkamäärän, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen alentamisesta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset tukeen oikeuttavien kasvihuoneiden teknisistä edellytyksistä. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitettu viljelykausi ei täyty kasvitaudin, tulipalon tai muun vastaavan viljelijästä riippumattoman syyn takia, voi tuen myöntävä viranomainen päättää, että tuki maksetaan hakijalle täysimääräisenä. Kasvihuonetuotannon tukea ei makseta, jos sen määrä tuen hakijaa kohti on alle 500 markkaa. 10 § Puutarhatuotteiden varastointituki Tukea maksetaan tuen saajan 1.10.― 31.12.2000 hallitseman kotimaisten avomaanvihannesten varastointiin käytettävän varastointitilan perusteella siten, että perusteena on loka-joulukuussa käytössä olevan varastotilavuuden keskiarvo. Tukea maksetaan vuoden 2000 sadosta enintään liitteen 3 mukaisesti. Tuen maksaminen edellyttää, että tuen saaja on itse tuottanut varastoidut tuotteet, että tuotteet täyttävät kasvisten vähimmäislaatuvaatimukset ja että puutarhakasvien viljelyala on vähintään puoli hehtaaria. Satoa tuottavan pellon on sijaittava tukialueilla A tai B. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset tukeen oikeuttavan käytössä olevan varastotilan määritysperusteista. Varastointitukea ei makseta, jos sen määrä tuen hakijaa kohti on alle 500 markkaa. 4 luku Erityiset säännökset 11 § Tukien alentaminen ja epääminen Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa tai se voidaan jättää maksamatta, jos: 1) hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tai puutteellisia tietoja; 2) tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta; 3) hakija ei ole pitänyt 7 §:ssä ja 8 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tukien osalta asianmukaista eläinkirjanpitoa eikä eläinten määrissä tapahtuneista muutoksista ole muutoinkaan saatavissa luotettavaa selvitystä; 4) hakija ei ole pitänyt 10 §:ssä tarkoitetun tuen osalta puutarhatuotteiden varastokirjanpitoa tai kyennyt antamaan selvitystä varastossa tapahtuneista muutoksista, taikka varastokirjanpidosta tai selvityksistä ei ole saatavissa luotettavaa kuvaa varastossa tapahtuneista muutoksista; 5) tukea koskeva hakemus on saapunut viranomaiselle myöhässä; tai 6) hakija on tuomittu rikoslain 17 luvun (563/1998) 14 tai 15 §:n mukaisiin rikoksiin tai hakija on tuomittu eläinsuojelulain (594/1998) 54 §:n mukaiseen rikkomukseen sekä samalla määrätty rikoslain 17 luvun 23 §:n mukaiseen eläintenpitokieltoon. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset tuen alentamisesta ja epäämisestä. 12 § Menettelysäännökset Teurastetuista hiehoista maksettavia tukia sekä eläinyksikköä kohti maksettavia tukia haetaan kirjallisesti sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Maidon tuotantotukea sekä 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua tukea haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriöltä tai sen määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea haetaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolta ja Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitukselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset 3 §:n 5 momentissa ja 7 §:n 9 momentissa tarkoitettujen lupien hakuajoista, hakuajan jälkeen tapahtuvasta hakemuksen täydentämisestä, hakemisessa noudatettavasta menettelystä sekä maidon tuotantotuen, eläinyksikköä kohti maksettavien tukien, teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavien tukien ennakoiden hakemisesta sekä ennakoiden määristä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992). 13 § Yksityiskohtaiset tukiperusteet Maa- ja metsätalousministeriö päättää 9 ja 10 §:ssä tarkoitettujen tukien yksityiskohtaisista tukiperusteista ja tukien määräytymisajankohdista. 14 § Komission päätösten huomioon ottaminen Tukia maksettaessa on noudatettava EY:n komission 22 päivänä joulukuuta 1999 antamaa päätöstä Suomen liittymissopimuksen 141 artiklan mukaisen kansallisen tukiohjelman hyväksymisestä. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita komission päätösten edellyttämällä tavalla. 15 § Tarkemmat säännökset Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien haku- ja valvontamenettelystä, maksatuksesta, tukiperusteiden seurannassa tarvittavasta kirjanpidosta sekä muusta tämän päätöksen täytäntöönpanosta. 16 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2000. Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2000 lähtien. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Esa Hiiva Liite 1 ETELÄ-SUOMEN KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO Alue A Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karinainen, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski Tl, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo ja Turku. Alue B Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kullaa, Kumlinge, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi Tl, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luopioinen, Luumäki, Luvia, Längelmäki, Maarianhamina, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Mynämäki, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Renko, Riihimäki, Rymättylä, Sahalahti, Saltvik, Sammatti, Sottunga, Sund, Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeala, Valkeakoski, Vammala, Vampula, Vehkalahti, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat. Alueiden A ja B saaristoalueet Ulkosaaristo Brändö, Föglö, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kumlinge, Kökar, Nauvo, Sottunga, Velkua ja Vårdö sekä saaria seuraavista kunnista: Dragsfjärd, Halikko, Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kustavi, Lemland, Lemu, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku ja Uusikaupunki. Sisäsaaristo Saaria seuraavista kunnista: Hartola, Hauho, Joutseno, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Kuusankoski, Längelmäki, Padasjoki, Pälkäne, Sysmä ja Valkeala. Manner-Ahvenanmaa Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Mariehamn, Saltvik ja Sund sekä Hammarlandin ja Lemlandin kunnista ne osat kuntaa, jotka eivät kuulu ulkosaaristoalueeseen. Liite 2 ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET Eläinyksikkö = ey ey Naudat, 2 v. ja yli 1 Naudat, 6 kk ― alle 2 v. 0,6 Uuhet 0,15 Kutut 0,48 Emakot 0,7 Kanat (mukaan lukien emokanat) 0,013 Broilerit 0,0053 Broileremot 0,025 Ankka-, hanhi- ja kalkkunaemot 0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut 0,013 Hevoset, yli 6 kk ― siitostammat (mukaan lukien ponitammat) 1 ― suomenhevonen 0,85 ― 1―3-vuotiaat muut hevoset ja ponit 0,6 ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, LIHAELÄIMIKSI KASVATETTUJEN KALKKUNOIDEN, HANHIEN JA ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA 13 teurastettua lihasikaa 1 ey 223 teurastettua kalkkunaa 1 ey 325 teurastettua hanhea 1 ey 585 teurastettua ankkaa 1 ey 1 375 teurastettua tarhattua sorsaa 1 ey 1 375 teurastettua tarhattua fasaania 1 ey Liite 3 PUUTARHATUOTTEIDEN VARASTOINTITUEN ENIMMÄISMÄÄRÄT TUORETUOTANTO koneellisesti jäähdytetyt varastot mk/m 3 muut varastot mk/m 3 sipuli 90 60 porkkana 90 60 mukulaselleri 90 60 kiinankaali 90 60 purjo 90 60 jäävuorisalaatti 90 60 punajuuri 69 46 valkokaali 60 40 lanttu 50 33 kukkakaali 5 3 TEOLLISUUSTUOTANTO koneellisesti jäähdytetyt varastot mk/m 3 muut varastot mk/m 3 kukkakaali 75 50 mukulaselleri 75 50 sipuli 28 19 valkokaali 28 19 porkkana 9 6 punakaali 9 6