Väestötietoasetus
Mistä säädöksessä on kyse?
Tämä laki säätelee väestötietojärjestelmään tallennettavia henkilö-, kiinteistö-, rakennus- ja huoneistotietoja sekä niiden ilmoittamista ja ylläpitoa. Se määrittelee muun muassa henkilötunnuksen rakenteen ja tiedot, jotka on tallennettava Suomen kansalaisista ja ulkomaalaisista.
Kenelle: Kaikkia väestötietojärjestelmään otettavia henkilöitä, sekä Suomen kansalaisia että ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa; Rakennusten omistajia tai haltijoita, jotka ovat vastuussa muuttoilmoitusten toimittamisesta.
Keskeiset tiedot
- Maa
- Suomi
- Oikeudenala
- Kiinteistö- ja rakennusoikeus
- Pykälät
- 38
- Lähde
- opendata.finlex.fi
- Teksti haettu
- Selitys päivitetty
Mitä säädös sääntelee?
- Henkilötunnuksen muodostumisen ja sen muuttamisen.
- Tiedot, jotka tallennetaan väestötietojärjestelmään Suomen kansalaisista ja ulkomaalaisista.
- Muutto- ja maastamuuttoilmoitusten tekemisen ja toimittamisen rekisteritoimistolle.
- Kiinteistöjen, rakennusten ja huoneistojen rekisteröinnin ja niistä tallennettavat tiedot.
Ketä säädös koskee?
- Kaikkia väestötietojärjestelmään otettavia henkilöitä, sekä Suomen kansalaisia että ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa.
- Rakennusten omistajia tai haltijoita, jotka ovat vastuussa muuttoilmoitusten toimittamisesta.
Mitkä ovat keskeiset kohdat?
- Jokaiselle väestötietojärjestelmään otettavalle henkilölle annetaan henkilötunnus.
- Henkilötunnus muodostuu syntymäajasta (6 numeroa), yksilönumerosta (3 numeroa) ja tarkistusmerkistä.
- Miespuolisten yksilönumero on pariton ja naispuolisten parillinen.
- Muuttoilmoitus on annettava viimeistään kolmantena päivänä muutosta ja toimitettava rekisteritoimistolle viimeistään seitsemäntenä päivänä muutosta.
- Väestötietojärjestelmään tallennetaan tietoja rakennuslupaa edellyttävistä rakennuksista ja niissä olevista asuinhuoneistoista ja toimitiloista, tietyin poikkeuksin.
Kiinteistö- ja rakennusoikeus
Lakiteksti
Lakiteksti
Sisällys (38)
- 1 § Henkilötunnus
- 2 § Henkilötunnuksen määräytyminen
- 3 § Henkilötunnuksen muuttaminen
- 4 § Tiedot Suomen kansalaisesta
- 5 § Tiedot ulkomaalaisesta
- 6 § Muuttoilmoitus
- 7 § Maastamuuttoilmoitus
- 8 § Muutto- ja maastamuuttoilmoituksen toimittaminen rekisteritoimistolle
- 9 § Kotipaikkaa koskevat tiedot
- 10 § Ulkomaalaisen rekisteröinti
- 11 § Sosiaalilautakunnan ilmoitukset
- 12 § Henkilötietojen tarkistaminen
- 13 § Tietojen poistaminen väestötietojärjestelmästä
- 14 § Kiinteistötunnus
- 15 § Kiinteistötiedot
- 16 § Kiinteistöviranomaisen ilmoitukset
- 17 § Lainhuutoja koskevat ilmoitukset
- 18 § Kiinteistötietojen tarkistaminen
- 19 § Rakennustunnus
- 20 § Rekisteröitävät rakennukset ja huoneistot
- 21 § Rakennustiedot
- 22 § Asuinhuoneistotunnus
- 23 § Asuinhuoneistotiedot
- 24 § Toimitilatiedot
- 25 § Hallintoaluetiedot
- 26 § Kiinteistöviranomaisten ilmoitukset
- 27 § Rakennuslupaa ja rakennustoimintaa koskevat ilmoitukset
- 28 § Rakennus- ja huoneistotietojen tarkistaminen
- 29 § Rakennuksen omistajan ja huoneiston haltijan ilmoitukset
- 30 § Asiakirjapalvelu
- 31 § Tietojen tutkiminen
- 32 § Rakennustietojen käyttö otantaperusteena
- 33 § Ilmoitus huoltajan kuolemasta
- 34 § Kirkollisen viranomaisen toimivalta
- 35 § Seurakuntien ilmoitukset
- 36 § Lomakkeiden vahvistaminen
- 37 § Kiinteistörekisterin pitäjä
- 38 § Voimaantulosäännös
1993 886/1993 Väestötietoasetus Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetun väestötietolain (507/93) nojalla:
1 luku
Henkilötiedot
1 §Henkilötunnus
Rekisteritoimiston on annettava jokaiselle väestötietojärjestelmään otettavalle henkilölle henkilötunnus, kun hänet ensi kerran rekisteröidään.
2 §Henkilötunnuksen määräytyminen
Henkilötunnus muodostuu syntymäajasta, yksilönumerosta ja tarkistusmerkistä mainitussa järjestyksessä.
Syntymäaika merkitään kuudella numerolla, joista ensimmäinen ja toinen ilmaisevat päivän, kolmas ja neljäs kuukauden, viides vuosikymmenen ja kuudes vuoden. Syntymäajan jäljessä on 1900-luvulla syntyneillä yhdysmerkki (-) ja 1800-luvulla syntyneillä plusmerkki (+).
Yksilönumerolla erotetaan toisistaan henkilöt, joilla on sama syntymäaika. Yksilönumeroksi annetaan kolminumeroinen luku, joka on miespuolisilla pariton ja naispuolisilla parillinen.
Tarkistusmerkki on numero tai kirjain. Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku 31:llä, jolloin tarkistusmerkki määräytyy jakojäännöksen mukaan seuraavasti:
Jakojäännös Tarkistusmerkki 0 0 1 1 2 2 3 3 4 4 5 5 6 6 7 7 8 8 9 9 10 A 11 B 12 C 13 D 14 E 15 F 16 H 17 J 18 K 19 L 20 M 21 N 22 P 23 R 24 S 25 T 26 U 27 V 28 W 29 X 30 Y
3 §Henkilötunnuksen muuttaminen
Jos henkilötunnus on virheellinen, rekisteritoimiston on annettava henkilölle viipymättä uusi henkilötunnus. Virheelliseksi todettua tunnusta ei saa antaa toiselle henkilölle.
4 §Tiedot Suomen kansalaisesta
Suomen kansalaisesta talletetaan väestötietojärjestelmään henkilötunnuksen lisäksi:
Suomen kansalaisen perheenjäsenestä, jota ei ole otettu väestötietojärjestelmään, voidaan tallettaa lisäksi osoite ja kuolinaika, jos se on Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen tai muun erityisen syyn vuoksi tarpeen ja jos tiedoista on saatu luotettava selvitys.
Väestötietojärjestelmään voidaan merkitä myös tietopalvelussa tarpeelliset asiakasmerkinnät.
5 §Tiedot ulkomaalaisesta
Ulkomaalaisesta, jolla on kotipaikka Suomessa, talletetaan väestötietojärjestelmään soveltuvin osin ne 4 §:ssä säädetyt tiedot, joista on saatu luotettava selvitys.
Muusta väestötietojärjestelmään otettavasta ulkomaalaisesta voidaan tallettaa sellaisia 4 §:ssä säädettyjä tietoja, jotka ovat Suomessa asumisen tai työskentelyn, Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden täyttämisen tai muun erityisen syyn johdosta tarpeen ja joista on saatu luotettava selvitys.
2 luku
Henkilötietojen ilmoittaminen ja ylläpito
6 §Muuttoilmoitus
Muuttoilmoitukseen on merkittävä muuttaneen henkilön nimi, henkilötunnus, muuttopäivä, tiedot asunnosta, johon on muutettu, sekä muut kotipaikkaa koskevan päätöksen tekemistä ja väestötietojärjestelmää varten tarpeelliset tiedot. Tiedot samalla kertaa muuttaneista perheenjäsenistä voidaan antaa yhteisellä ilmoituksella.
Muuttoilmoitus on annettava viimeistään kolmantena päivänä muutosta sen rakennuksen omistajalle tai haltijalle, johon henkilö on muuttanut, taikka näiden edustajalle. Jos näitä ei tavoiteta, ilmoitus on toimitettava rekisteritoimistoon. Rakennuksen omistajan tai haltijan taikka näiden edustajan on huolehdittava siitä, että muuttoilmoitus annetaan säädetyllä tavalla. Jos ilmoitusvelvollinen ei kehotuksestakaan anna muuttoilmoitusta, asiasta on ilmoitettava rekisteritoimistolle.
Jos henkilö muuttaa asunnosta eikä hänellä tämän jälkeen ole vakinaista asuntoa, hänen on tehtävä tästä muuttoilmoitus oleskelupaikkansa rekisteritoimistolle.
7 §Maastamuuttoilmoitus
Maastamuuttoilmoitukseen on merkittävä maasta muuttavan henkilön nimi, henkilötunnus, osoite ulkomailla, maastamuuton syy, ulkomailla oleskelun kesto sekä muut kotipaikkaa koskevan päätöksen tekemistä ja väestötietojärjestelmää varten tarpeelliset tiedot. Tiedot samalla kertaa muuttavista perheenjäsenistä voidaan antaa yhteisellä ilmoituksella.
Ilmoitus on annettava viimeistään muuttopäivänä sen rakennuksen omistajalle tai haltijalle, josta henkilö muuttaa ulkomaille, tai näiden edustajalle taikka rekisteritoimistoon. Ilmoituksen voi toimittaa ulkomailla Suomen edustustoon, kun henkilön tilapäinen oleskelu ulkomailla muuttuu pysyväksi.
8 §Muutto- ja maastamuuttoilmoituksen toimittaminen rekisteritoimistolle
Rakennuksen omistajan tai haltijan taikka näiden edustajan on viimeistään seitsemäntenä päivänä muutosta toimitettava muuttoilmoitus sille rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella henkilön uusi asuinpaikka on.
Rakennuksen omistajan tai haltijan taikka näiden edustajan on viimeistään seitsemäntenä päivänä muutosta toimitettava maastamuuttoilmoitus sille rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella henkilö viimeksi asui.
Suomen edustuston on lähetettävä sille toimitettu maastamuuttoilmoitus viivytyksettä väestörekisterikeskukselle.
9 §Kotipaikkaa koskevat tiedot
Rekisteritoimiston on tehtävä päätös kotipaikasta tai pyydettävä tarvittavat lisäselvitykset kolmen päivän kuluessa muuttoilmoituksen tai maastamuuttoilmoituksen saatuaan sekä tiedotettava siitä tarvittaessa rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella henkilön edellinen kotipaikka oli.
Jos henkilöllä ei ole kunnassa asuntoa tai hänen osoitetietoaan ei voi pitää luotettavana, väestötietojärjestelmään voidaan merkitä osoite tuntemattomaksi.
Kotipaikkaa koskevasta päätöksestä on ilmoitettava viipymättä henkilön edelliselle paikalliselle rekisteriviranomaiselle.
10 §Ulkomaalaisen rekisteröinti
Ulkomaalaisen, jonka tiedot talletetaan väestötietojärjestelmään, on esitettävä rekisteritoimistolle Suomen viranomaisen antama oleskelulupa sekä ulkomaalaisen kotimaan tai oleskelumaan asianomaisen viranomaisen antama matkustusasiakirja, syntymätodistus, avioliittotodistus tai muu näihin verrattava luotettava selvitys talletettavista tiedoista.
11 §Sosiaalilautakunnan ilmoitukset
Sosiaalilautakunnan on ilmoitettava viipymättä väestötietojärjestelmään lapsen ottamisesta sosiaalilautakunnan huostaan sekä huostassapidon lakkaamisesta. Samoin sosiaalilautakunnan on ilmoitettava vahvistamastaan lapsen huoltoa koskevasta sopimuksesta.
12 §Henkilötietojen tarkistaminen
Henkilötietojen luotettavuus on varmistettava ensisijaisesti menetelmin, jotka eivät edellytä kansalaisilta toimenpiteitä.
Tietoja, joita ei pidetä säännöllisesti ajantasalla tai joissa on perusteltua syytä olettaa olevan virheitä tai puutteita, voidaan tarkistaa henkilöille lähetettävin kyselyin.
13 §Tietojen poistaminen väestötietojärjestelmästä
Ulkomaalaisen tietojen ylläpito väestötietojärjestelmässä lopetetaan, kun tietojen ylläpidon peruste on lakannut.
Edellä 4 §:n 1 momentin 17 kohdassa tarkoitettu tieto on poistettava viipymättä väestötietojärjestelmästä, kun sen tallettamisen peruste on lakannut.
3 luku
Kiinteistötiedot
14 §Kiinteistötunnus
Jokaisella väestötietojärjestelmään merkityllä kiinteistöllä ja kiinteistörekisterilaissa (392/85) tarkoitetulla yksiköllä on kiinteistörekisterilain mukainen kiinteistötunnus, johon voidaan lisätä tarkistusmerkki. Tarkistusmerkki lasketaan noudattaen soveltuvin osin 2 §:n 4 momentin säännöksiä. Väestörekisterikeskus antaa kuntanumeron.
15 §Kiinteistötiedot
Kiinteistöstä talletetaan väestötietojärjestelmään seuraavat tiedot:
4 luku
Kiinteistötietojen ilmoittaminen ja ylläpito
16 §Kiinteistöviranomaisen ilmoitukset
Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitettava väestötietojärjestelmään virka-alueensa uudet kiinteistöt ja kiinteistöjä koskevat muutokset.
17 §Lainhuutoja koskevat ilmoitukset
Tuomioistuimen on, jollei tietoja toimiteta oikeusministeriön ylläpitämästä tietojärjestelmästä, ilmoitettava väestötietojärjestelmään vuosineljänneksen aikana annetut lainhuudot kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä.
Ilmoituksesta on käytävä ilmi kunkin huudatetun kiinteistön yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot, kiinteistön omistajan ja luovuttajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus, saannon laatu ja aika sekä lainhuudon antamispäivä.
18 §Kiinteistötietojen tarkistaminen
Kiinteistötietojen luotettavuus on varmistettava menetelmin, jotka eivät edellytä kansalaisilta toimenpiteitä.
5 luku
Rakennus- ja huoneistotiedot
19 §Rakennustunnus
Jokaisella rakennuksella on rakennustunnus, joka muodostuu rakennuksen sijaintikiinteistön kiinteistötunnuksesta ja rakennusnumerosta.
20 §Rekisteröitävät rakennukset ja huoneistot
Väestötietojärjestelmään talletetaan tietoja rakennuslupaa edellyttävistä rakennuksista sekä niissä olevista asuinhuoneistoista ja toimitiloista lukuun ottamatta seuraavia rakennuksia:
21 §Rakennustiedot
Rakennuksesta talletetaan väestötietojärjestelmään:
Rakennuksesta voidaan tallettaa lisäksi sen omistajan edustajan nimi ja osoite, julkinen rahoitus, tilavuus ja kokonaisala sekä kokonaisalan jakaantuminen käyttötarkoituksiin, jos niistä saadaan luotettava selvitys.
Rakennusluvan perusteella voidaan tallettaa lisäksi enintään viideksi vuodeksi:
Talousrakennuksista, maatalouden tuotantorakennuksista ja muista niihin verrattavista rakennuksista talletetaan väestötietojärjestelmään kuitenkin vain rakennuksen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot, käyttötarkoitus, valmistumisvuosi, kerrosala, tilavuus, rakennusaine ja rakennustapa.
22 §Asuinhuoneistotunnus
Asuinhuoneistolla, joka sijaitsee useamman kuin yhden huoneiston käsittävässä rakennuksessa, on huoneistotunnus. Se muodostuu rakennustunnuksesta sekä huoneiston tunnisteesta. Huoneiston tunnisteen muodostavat kirjainosa ja numero-osa tai toinen näistä. Lisäksi huoneiston tunnisteessa voi olla huoneiston jakamista osoittava kirjain.
23 §Asuinhuoneistotiedot
Asuinhuoneistosta talletetaan väestötietojärjestelmään:
24 §Toimitilatiedot
Toimitilasta voidaan tallettaa väestötietojärjestelmään:
25 §Hallintoaluetiedot
Väestötietojärjestelmässä on oltava kuntajako, kameraalinen jako, äänestysaluejako, seurakuntajako ja muu niihin verrattava tarpeellinen aluejako.
6 luku
Rakennus- ja huoneistotietojen ilmoittaminen ja ylläpito
26 §Kiinteistöviranomaisten ilmoitukset
Kiinteistörekisterin pitäjän tai kunnan määräämän viranomaisen tulee ilmoittaa väestötietojärjestelmään uudet rakennustunnukset ja rakennustunnusten muutokset.
Rekisteritoimiston on toimitettava rakennustunnuksen antamiseksi tarvittavat tiedot, ellei niitä ole saatavissa suoraan väestötietojärjestelmästä.
27 §Rakennuslupaa ja rakennustoimintaa koskevat ilmoitukset
Kunnan on ilmoitettava myönnetyistä rakennusluvista viipymättä väestötietojärjestelmään 21-23 §:ssä tarkoitetut tiedot, jotka ovat tällöin kunnan tiedossa.
Virallisen tilaston edellyttämät tiedot rakennusluvista ja rakennustoiminnasta väestörekisterikeskuksen on luovutettava viipymättä tilastokeskukselle.
28 §Rakennus- ja huoneistotietojen tarkistaminen
Tietojen luotettavuus on varmistettava ensisijaisesti menetelmin, jotka eivät edellytä kansalaisilta toimenpiteitä.
Tietoja, joita ei pidetä säännöllisesti ajantasalla tai joissa on perusteltua syytä olettaa olevan virheitä tai puutteita, voidaan tarkistaa rakennuksen omistajilta tai huoneistoihin lähetettävin kyselyin.
29 §Rakennuksen omistajan ja huoneiston haltijan ilmoitukset
Rakennuksen omistajan tai tämän edustajan on annettava 21 ja 22 §:ssä ja huoneiston haltijan tai omistajan 23 ja 24 §:ssä tarkoitetut tiedot rakennus- ja huoneistotietojen tarkistamista varten. Jos 23 ja 24 §:ssä tarkoitettuja tietoja ei saada huoneiston haltijalta tai omistajalta, rakennuksen omistaja tai tämän edustaja on velvollinen antamaan ne.
Jollei tietoja saada 1 momentissa edellytetyllä tavalla, kunnan on annettava asianomaiset tiedot, jos ne ovat kunnan hallussa olevassa tietoaineistossa, tai muutoin avustettava tietojen hankkimisessa.
7 luku
Eräitä tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä
30 §Asiakirjapalvelu
Todistukseen merkitään sen käyttötarkoitus ja tarvittavat tiedot väestötietolain 25-27 §:ssä säädetyin rajoituksin.
Henkilö on yksilöitävä todistuksessa henkilötunnuksen, syntymäajan tai muiden vastaavien tietojen avulla.
Todistukseen merkitään henkilön aikaisemmat suku- ja etunimet vain hakijan pyynnöstä. Jos nimi on muutettu henkilön täytettyä 15 vuotta, aikaisempi nimi on kuitenkin aina merkittävä todistukseen, joka annetaan:
Aikaisemmat nimet on aina merkittävä todistukseen, joka annetaan liitettäväksi hakemukseen nimen muuttamisesta.
Väestötietojärjestelmästä annettava asiakirja voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Tästä on oltava maininta asiakirjassa. Todistuksessa ei saa olla korjauksia tai lyhenteitä, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyttä.
31 §Tietojen tutkiminen
Valtion tai kunnan viranomaiselle, laissa säädettyä tehtävää hoitavalle yhteisölle ja tieteellistä tutkimusta, opinnäytettä tai sukututkimusta tekevälle henkilölle voidaan antaa lupa rekisteriviranomaisen valvonnassa tutkia väestötietojärjestelmän tietoja ja niihin liittyviä asiakirjoja. Tällöin on otettava huomioon, mitä väestötietolain 24-27 §:ssä on säädetty.
32 §Rakennustietojen käyttö otantaperusteena
Luovutettaessa tietoja massaluovutuksena suoramainontaa tai muuta suoramarkkinointia, mielipide- ja markkinatutkimusta, osoitepalvelua sekä niihin verrattavaa toimintaa varten otantaperusteena saa käyttää väestötietolain 27 §:n 2 momentissa säädettyjen tietojen ohella rakennuslupaa, rakennuksen sijaintia, käyttötarkoitusta, valmistumisvuotta, kerrosalaa ja kerroslukua, pääasiallista lämmitystapaa ja lämmitysainetta sekä liittymää alueen vesi-, viemäri-, kaasu- ja sähköverkostoon.
8 luku
Erinäisiä säännöksiä
33 §Ilmoitus huoltajan kuolemasta
Rekisteritoimiston on viipymättä ilmoitettava sosiaalilautakunnalle siitä, että lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa.
34 §Kirkollisen viranomaisen toimivalta
Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan viranomaisen toimivalta väestökirjanpidossa määräytyy henkilön kotipaikan ja sitä vastaavan seurakunnan perusteella.
Kirkkohallitus voi kuitenkin määrätä perusteista, joiden mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva henkilö saa olla jäsenenä kotikuntansa muussa seurakunnassa kuin siinä, jonka alueella hän asuu.
35 §Seurakuntien ilmoitukset
Seurakunnan on viivytyksettä ilmoitettava väestötietojärjestelmään siihen kuuluva tieto, joka sille on ilmoitettu. Kun seurakunta on saanut tiedon jäsenensä muutosta, sen on kolmen päivän kuluessa tehtävä pitämäänsä rekisteriin merkintä muuttaneen uudesta seurakunnasta ja muutoksen ajankohdasta sekä toimitettava asiakirjat tälle seurakunnalle.
Henkilön erotessa evankelis-luterilaisesta kirkosta tai ortodoksisesta kirkkokunnasta häntä koskevat väestötiedot on ilmoitettava rekisteritoimistolle, jonka virka-alueella hän asuu.
Henkilön liittyessä evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan häntä koskevat asiakirjat lähetetään 34 §:ssä tarkoitetulle kirkollisen väestörekisterin pitäjälle.
36 §Lomakkeiden vahvistaminen
Väestörekisterikeskus vahvistaa tämän asetuksen edellyttämien lomakkeiden kaavat, jollei erikseen toisin säädetä.
Lomakkeiden kaavoja vahvistettaessa on otettava huomioon tietosuojan ja virallisen tilaston vaatimukset.
37 §Kiinteistörekisterin pitäjä
Mitä tässä asetuksessa säädetään kiinteistörekisterin pitäjästä, koskee myös maarekisterin ja tonttikirjan pitäjää.
9 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
38 §Voimaantulosäännös
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993.
Tällä asetuksella kumotaan kielilain soveltamisesta henkikirjoituksessa 14 päivänä joulukuuta 1946 annettu asetus (857/46).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Pirjo Rusanen