Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkevalmisteen kohtuullisen tukkuhinnan ja korvattavuuden hakemisesta ja hakemukseen liitettävistä selvityksistä
Mistä säädöksessä on kyse?
Tämä asetus säätelee lääkevalmisteiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden kohtuullisen tukkuhinnan ja korvattavuuden hakemista sekä hakemuksiin liitettäviä selvityksiä. Se määrittää, miten näitä hakemuksia tehdään ja mitä tietoja niiden tulee sisältää.
Kenelle: Lääkevalmisteen myyntiluvan haltijoita, valmistajia, maahantuojia, lääketukkukauppoja, potilaita ja apteekkeja; Lääkkeiden hintalautakuntaa, joka käsittelee hakemuksia.
Keskeiset tiedot
- Maa
- Suomi
- Oikeudenala
- Vero-oikeus
- Pykälät
- 9
- Lähde
- opendata.finlex.fi
- Teksti haettu
- Selitys päivitetty
Mitä säädös sääntelee?
- Lääkevalmisteen, kliinisen ravintovalmisteen tai perusvoiteen kohtuullisen tukkuhinnan ja korvattavuuden hakemista.
- Erityiskorvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan hakemista uutta lääkeainetta sisältävälle valmisteelle.
- Hakemuksiin liitettäviä selvityksiä sekä perus- että erityiskorvattavuuden osalta.
- Hakemuksen peruuttamista ja myyntiluvan haltijan ilmoitusvelvollisuutta tietyissä tilanteissa.
Ketä säädös koskee?
- Lääkevalmisteen myyntiluvan haltijoita, valmistajia, maahantuojia, lääketukkukauppoja, potilaita ja apteekkeja.
- Lääkkeiden hintalautakuntaa, joka käsittelee hakemuksia.
Mitkä ovat keskeiset kohdat?
- Hakemus kohtuullisesta tukkuhinnasta ja korvattavuudesta tehdään kirjallisesti lääkkeiden hintalautakunnan hyväksymille lomakkeille.
- Kullekin lääkevalmisteelle haetaan kohtuullista tukkuhintaa ja korvattavuutta erikseen, ja kunkin eri vahvuuden ja lääkemuodon osalta hakemus tehdään omalla lomakkeella.
- Hakemukseen on liitettävä muun muassa perusteltu ehdotus korvausperusteeksi vahvistettavaksi kohtuulliseksi tukkuhinnaksi, selvitys lääkkeen käyttötarkoituksesta ja hoidollisesta arvosta sekä arvio lääkkeen myynnistä ja potilasmäärästä.
- Hakemuksen käsittelymaksun tulee olla maksettu, kun hakemus jätetään lääkkeiden hintalautakunnan käsiteltäväksi, eikä maksua palauteta, jos hakemus peruutetaan.
Vero-oikeus
Lakiteksti
Lakiteksti
Sisällys (9)
- 1 § Kohtuullisen tukkuhinnan ja korvattavuuden hakeminen
- 2 §
- 3 § Kohtuullista tukkuhintaa ja peruskorvattavuutta koskevaan hakemukseen
- 4 § Kohtuullista tukkuhintaa ja erityiskorvattavuutta koskevaan hakemuksee
- 5 § Hakemuksen peruuttaminen
- 6 § Lääkevalmisteen irtisanomisilmoitus
- 7 § Myyntiluvanhaltijan ilmoitusvelvollisuus
- 8 § Käsittelymaksut
- 9 § Voimaantulo
2005 1111/2005 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkevalmisteen kohtuullisen tukkuhinnan ja korvattavuuden hakemisesta ja hakemukseen liitettävistä selvityksistä Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti, säädetään 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 6 luvun 15 §:n 2 momentin nojalla:
1 §Kohtuullisen tukkuhinnan ja korvattavuuden hakeminen
Lääkevalmisteen, kliinisen ravintovalmisteen tai perusvoiteen korvausperusteena olevaa kohtuullista tukkuhintaa ja valmisteen korvattavuutta koskeva hakemus tehdään kirjallisesti lääkkeiden hintalautakunnan hyväksymille lomakkeille.
Lääkevalmisteen kohtuullista tukkuhintaa ja korvattavuutta voi hakea lääkevalmisteen myyntiluvan haltija. Jos kysymyksessä on ulkomainen myyntiluvan haltija, hakijana voi olla Suomessa toimiva yhteyshenkilö. Hakijana voi olla lääkevalmisteen valmistaja, maahantuoja, lääketukkukauppa, potilas taikka apteekki, jos kysymyksessä on lääkelain 21 §:n 4 momentin tarkoittaman erityisluvallisen lääkevalmisteen tukkuhinnan ja korvattavuuden vahvistaminen.
Kohtuullista tukkuhintaa ja korvattavuutta haetaan kullekin lääkevalmisteelle erikseen siten, että kunkin eri vahvuuden ja lääkemuodon osalta hakemus tehdään omalla lomakkeella. Sama hakemus voi sisältää samalla myyntiluvalla olevan lääkevalmisteen eri pakkauskokoja ja -muotoja. Lääkevalmisteen uudelle pakkauskoolle, lääkemuodolle ja vahvuudelle on haettava kohtuullista tukkuhintaa ja korvattavuutta erikseen.
Mitä tässä asetuksessa säädetään kohtuullisen tukkuhinnan hakemisesta lääkevalmisteelle noudatetaan soveltuvin osin kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden tukkuhintahakemuksiin.
2 §
Erityiskorvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan hakeminen uutta lääkeainetta sisältävälle valmisteelle Erityiskorvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa koskeva hakemus otetaan lääkkeiden hintalautakunnassa käsiteltäväksi peruskorvattavuuden ja kohtuullisen tukkuhinnan tultua hyväksytyksi, kun erityiskorvattavuutta haetaan ensimmäistä kertaa uutta vaikuttavaa lääkeainetta sisältävälle valmisteelle.
3 §Kohtuullista tukkuhintaa ja peruskorvattavuutta koskevaan hakemukseen liitettävät selvitykset
Lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävään kirjalliseen hakemukseen on liitettävä seuraavat selvitykset:
Edellä mainitut selvitykset vaaditaan soveltuvin osin myös määräaikaisen hinnan ja korvattavuuden uudistamishakemukseen, rinnakkaisvalmisteista ja rinnakkaistuontivalmisteista, kliinisistä ravintovalmisteista, perusvoiteista ja lääkelaitoksen erityisluvalla toimitettavista lääkevalmisteista.
Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään hakijan on toimitettava lääkkeiden hintalautakunnan edellyttämät muut asian ratkaisemisen edellyttämät selvitykset.
4 §Kohtuullista tukkuhintaa ja erityiskorvattavuutta koskevaan hakemukseen liitettävät selvitykset
Lääkkeiden hintalautakunnalle tehtävästä kirjallisesta hakemuksesta on ilmettävä mitä vahvuuksia ja pakkauskokoja hakemus koskee ja mihin sairauteen erityiskorvattavuutta haetaan. Hakemuksessa on esitettävä perusteltu ehdotus lääkevalmisteelle vahvistettavaksi kohtuulliseksi tukkuhinnaksi siten kuin edellä 3 §:ssä säädetään. Hakemukseen on liitettävä seuraavat selvitykset:
Edellä 1 momentin 3 kohdan tarkoittamasta markkinaennusteesta tulee ilmetä käyttöaiheiltaan vastaavien lääkevalmisteiden ryhmä, jonka puitteissa lääkevalmistetta tullaan markkinoimaan, mitä vastaavia valmisteita ryhmässä jo on ja miten lääkevalmisteiden käytön arvioidaan muuttuvan ryhmän sisällä. Lisäksi markkinaennusteessa tulee ilmoittaa arvio siitä, missä määrin lääkevalmiste korvaisi muiden ryhmän lääkeaineiden tai lääkevalmisteiden käyttöä sekä täydentääkö valmiste jo käytössä olevaa lääkehoitoa.
Mitä 1 momentissa säädetään koskee soveltuvin osin hakemusta, jossa erityiskorvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa haetaan lääkevalmisteelle, joka on jo aikaisemmin hyväksytty erityiskorvattavaksi. Uudistamishakemukseen on liitettävä edellä 1 momentissa edellytetty selvitys sen mukaan kuin lääkkeiden hintalautakunta on erityiskorvattavuutta hyväksyessään edellyttänyt sekä selvitys siitä, onko erityiskorvattavuuden voimassaoloaikana saatu uutta tutkimustietoa tai käyttökokemusta seikoista, joilla voi olla vaikutusta erityiskorvattavuuden edellytyksiin.
5 §Hakemuksen peruuttaminen
Hakija voi halutessaan peruuttaa kohtuulliseksi tukkuhintaa ja korvattavuutta koskevan hakemuksen käsittelyn tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen lääkkeiden hintalautakunnalle. Tällöin hakemusasiakirjat palautetaan hakijalle.
6 §Lääkevalmisteen irtisanomisilmoitus
Irtisanomisilmoituksessa, jolla myyntiluvan haltija irtisanoo lääkevalmisteen korvausjärjestelmän piiristä, on ilmoitettava irtisanottavien lääkevalmisteiden tunnistamiseen tarvittavat tiedot seuraavasti:
7 §Myyntiluvanhaltijan ilmoitusvelvollisuus
Sen lisäksi mitä sairausvakuutuslain 6 luvun 13 §:ssä säädetään, myyntiluvan haltijan on tehtävä lääkkeiden hintalautakunnalle kirjallinen ilmoitus, jos lääkevalmisteen
8 §Käsittelymaksut
Hakemuksen käsittelymaksun tulee olla maksettu, kun hakemus jätetään lääkkeiden hintalautakunnan käsiteltäväksi. Jos hakija peruuttaa hakemuksensa, käsittelymaksua ei palauteta.
Käsittelymaksusta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista.
9 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Tällä asetuksella kumotaan 30 päivänä joulukuuta 2004 annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkevalmisteen kohtuullisen tukkuhinnan ja erityiskorvattavuuden hakemisesta ja hakemukseen liitettävistä selvityksistä (1357/2004).
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2005 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen Hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti Liite OHJE TERVEYSTALOUDELLISEN SELVITYKSEN LAATIMISEKSI Haettaessa kohtuullista tukkuhintaa lääkkeelle, joka sisältää uutta vaikuttavaa lääkeainetta, ja muulloinkin, kun lääkkeiden hintalautakunta sitä edellyttää, hakemukseen on liitettävä terveystaloudellinen selvitys (Sairausvakuutuslaki (1224/2004). Terveystaloudellisen selvityksen tavoitteena on tuottaa kokonaisarviointi kyseisen lääkkeen ja muiden hoitovaihtoehtojen käytön kustannuksista ja niillä saavutettavista hyödyistä.
Terveystaloudellinen selvitys tulee laatia tämän ohjeen mukaisesti. Selvitys voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Englanninkielisen selvityksen on sisällettävä myös suomen- tai ruotsinkielinen yhteenveto.
Terveystaloudelliset arviointimenetelmät Terveystaloudelliset arviointimenetelmät jaetaan yleensä neljään luokkaan. Eri menetelmät eroavat toisistaan lähinnä siinä, millä tavoin ja missä määrin ne ottavat huomioon hoidon vaikutukset terveydentilaan ja tästä aiheutuvat seuraukset.
Kustannusten minimointianalyysia voidaan käyttää tilanteessa, jossa vertailtavilla hoidoilla saadaan aikaan sama vaikutus terveydentilaan. Tällöin verrataan ainoastaan eri hoitoihin liittyviä kustannuksia.
Kustannusvaikuttavuusanalyysiä käytetään, kun vertailtavien hoitojen vaikutus on erilainen. Tällöin selvitetään, miten vertailtavat hoidot vaikuttavat tiettyyn mitattavissa olevaan terveydentilan ulottuvuuteen. Mitattavaa terveydentilan muutosta käytetään sellaisenaan hoidon vaikuttavuuden kuvaajana ja eri hoitovaihtoehtoja vertaillaan tarkastelemalla kustannusten ja mitatun muutoksen välistä suhdetta.
Kustannus-utiliteettianalyysissä vertailtavien hoitojen vaikutukset mitataan ottamalla samanaikaisesti huomioon hoitojen vaikutus sekä elämän laatuun että elämän pituuteen. Tällöin tarkastellaan terveydentilan muutoksesta koituvaa hyötyä (utiliteettia). Yleisimmin käytetty elämänlaadun huomioiva vaikuttavuuden mittari on laatupainotetuissa elinvuosissa (QALY, quality adjusted life year) tapahtuva muutos. Kustannus-utiliteettianalyysi on hyödyllinen, kun hoidon keskeisenä tavoitteena on terveydentilasta riippuvan elämänlaadun parantaminen. Erilaisten vaikutusten muuttaminen yhteismitallisiksi samalla mitalla mitattaviksi hyödyiksi voi olla tarkoituksenmukaista myös tilanteissa, joissa vertailtavat hoidot vaikuttavat useisiin terveyden ulottuvuuksiin ja tavoitteena on verrata eri hoitojen kokonaisvaikutuksia.
Kustannus hyötyanalyysissä saavutetut hyödyt muutetaan rahamääräisiksi, jolloin niitä voidaan verrata suoraan kustannuksiin. Kustannus hyötyanalyysiä voidaan käyttää myös tarkasteltaessa vain yhtä hoitomuotoa, kun halutaan tietää, ovatko tästä hoidosta koituvat hyödyt suuremmat kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Se mahdollistaa myös tietyn hoidon vertaamisen muihin toimenpiteisiin terveydenhuollossa tai sen ulkopuolella.
TERVEYSTALOUDELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Terveystaloudellisessa selvityksessä tarkasteltavaa lääkehoitoa verrataan vaihtoehtoisiin hoitoihin. Siitä tulee käydä luotettavasti ilmi, mitkä ovat tarkasteltavista hoidoista aiheutuvat terveysvaikutukset (hyödyt ja haitat) ja niihin liittyvät kustannukset, ja mikä vertailtavista hoitomuodoista tuottaa käytettäviin voimavaroihin suhteutettuna suurimman hyödyn. Olennaista on, että tarkastelussa ovat mukana kaikki potilaalle tulevat terveysvaikutukset ja kaikki vertailtaviin hoitoihin liittyvät välittömät kustannukset maksajasta riippumatta (ns. yhteiskunnallinen näkökulma). Eri hoidoista aiheutuvat seuraukset on mitattava ja arvioitava täsmälleen samoja periaatteita noudattaen.
Selvityksen ei tarvitse olla alkuperäistutkimus, vaan se voi perustua aikaisempaan Suomessa tai muualla tehtyyn tutkimukseen tai tutkimuksiin. Jos hakemuksen kohteena olevasta lääkkeestä on tehty useita sen vaikuttavuutta tai taloudellisia näkökohtia selvittäviä tutkimuksia, on selvitystä tehtäessä otettava huomioon kaikki nämä tutkimukset. Selvitykseen on aina liitettävä mukaan kaikki keskeiset tutkimusraportit ja muut tietolähteet, joiden tietoihin selvitys perustuu.
Mikäli lääkkeiden hintalautakunnalle tarkoitettu terveystaloudellinen selvitys perustuu muualla kuin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin, on selvitykseen sisällyttävä arvio ulkomaisen tiedon luotettavuudesta ja soveltuvuudesta Suomen oloihin. Hoitokäytännöt ja hoitojen kustannukset on muutettava vastaamaan Suomessa noudatettavia hoitokäytäntöjä ja täällä vallitsevaa kustannusrakennetta.
Selvityksestä tulee käydä ilmi, kuinka paljon Suomessa on henkilöitä, joiden hoitoon lääke hyväksyttyjen käyttöaiheiden mukaan soveltuu.
Selvitykseen voi sisältyä myös kohderyhmän alaryhmiä koskevia arvioita, mikäli hakija katsoo niiden tuovan lääkkeen hinnan arvioinnin kannalta olennaista lisätietoa: Tarkasteltavista alaryhmistä on esitettävä samat tiedot kuin koko kohderyhmästä.
Jokaisen vertailuhoidon valinta on perusteltava.
Kustannukset tulee esittää siten, että selvityksestä käyvät ilmi sekä käytettyjen palvelujen määrä, esim. lääkärissäkäyntien tai vuodeosastopäivien lukumäärät, että niiden yksikkökustannukset.
Sairaudesta aiheutuvilla välillisillä kustannuksilla tarkoitetaan muita kuin terveyden- ja näihin rinnastettavien sosiaalihuoltopalvelujen käytöstä välittömästi koituvia kustannuksia. Tällaisia kustannuseriä ovat mm. sairauspoissaoloista aiheutuvat tuotannonmenetykset, sairauden vuoksi menetetyn vapaa-ajan arvo sekä sellaisen sairauden vuoksi saadun avun arvo, josta ei makseta korvauksia kenellekään. Jos välilliset kustannukset halutaan esittää, ne on pidettävä selvästi erillään välittömistä kustannuksista. Tulokset on aina esitettävä myös ilman välillisiä kustannuksia.
Terveydentilan muutokset tulisi esittää tavanomaisessa hoitotilanteessa saavutettavan vaikuttavuuden mukaan. Jos tällaista tietoa ei ole käytettävissä eivätkä tutkimusoloissa saadut tiedot ole sellaisenaan sovellettavissa, vaikuttavuus tavanomaisessa hoitotilanteessa on arvioitava. Tässä voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi mallitusta. Tällöin selvityksestä on käytävä erikseen ilmi sekä suoraan tutkimusoloissa saatujen tietojen että tavanomaiseen hoitotilanteeseen sovellettujen tietojen perusteella arvioidut terveysvaikutukset.