Asetus Turun kauppakorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta

Mistä säädöksessä on kyse?

Tämä asetus muuttaa Turun kauppakorkeakoulusta annettua asetusta vuodelta 1977. Se käsittelee korkeakoulun hallintoa, henkilökuntaa ja opiskelijoita sekä erilaisten hallintoelinten tehtäviä ja kokoonpanoa.

Kenelle: Turun kauppakorkeakoulun henkilökuntaa, mukaan lukien vakinaiset virkamiehet, dosentit ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt; Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita.

Keskeiset tiedot

Maa: Suomi
Oikeudenala: Hallinto-oikeus
Pykälät: 36
Lähde: opendata.finlex.fi
Teksti haettu: 2026-06-18
Selitys päivitetty: 2026-07-07

Mitä säädös sääntelee?

Korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden määritelmät.
Hallituksen, opetus- ja tutkimusneuvoston, laitosneuvostojen ja erillisten laitosten johtokuntien kokoonpanon ja tehtävät.
Rehtorin, vararehtorin, hallintojohtajan ja laitosten johtajien valinnan, kelpoisuuden ja tehtävät.
Hallintoviraston tehtävät ja päätöksentekomenettelyt.

Ketä säädös koskee?

Turun kauppakorkeakoulun henkilökuntaa, mukaan lukien vakinaiset virkamiehet, dosentit ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt.
Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita.

Mitkä ovat keskeiset kohdat?

Hallitukseen valitaan rehtorin ja vararehtorin lisäksi 12 muuta jäsentä ja vastaava määrä varajäseniä kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.
Rehtori ja vararehtori valitaan neljäksi lukuvuodeksi, ja rehtorin tulee olla korkeakoulun vakinainen professori tai apulaisprofessori.
Opetus- ja tutkimusneuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna enemmän kuin kolmannes jäsenistä on läsnä.
Korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat kirjasto, laskentakeskus, täydennyskoulutuskeskus ja yritystoiminnan tutkimuskeskus.

Hallinto-oikeus

Laki puolustusvoimista

Laki sijoituspalvelulain muuttamisesta

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta

Liikenneministeriön päätös Telehallintokeskuksen maksuista

Yhteismetsälaki

Laki kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Ilmailulaki

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2017

Hallinto-oikeus

Lakiteksti

Sisällys (36)

2 § Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:
6 §
7 § Hallituksen vaalissa ovat vaalioikeutettuja:
15 § Hallituksen tehtävänä on:
16 §
17 §
18 §
19 §
20 § Rehtorin tehtävänä on lisäksi:
22 § Hallintoviraston tehtävänä on:
23 §
24 §
26 § Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on:
27 §
28 §
30 § Laitosneuvoston tehtävänä on:
31 §
32 §
33 § Laitoksen johtajan tehtävänä on lisäksi:
34 §
36 §
38 §
40 §
41 §
42 §
43 §
44 §
45 §
53 §
54 §
55 §
57 §
64 §
69 §
75 §
88 §

1988 1208/1988 Asetus Turun kauppakorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta Opetusministerin esittelystä kumotaan Turun kauppakorkeakoulusta 28 päivänä maaliskuuta 1977 annetun asetuksen ( 289/77 ) 58, 59 ja 84§, muutetaan 2§, 6§:n 1 momentti, 7§:n 1 momentin 3 kohta, 15§, 16§:n 2 momentti, 17§, 18§:n 2 momentti, 19§:n 1 momentti, 20§:n 1 momentin 3 kohta, 22-24 ja 26§, 27§:n 2 ja 3 momentti, 28§, 30§:n 1 momentin 7-10 kohta, 31§:n 2 momentti, 32§:n 1 momentti, 33§:n 2 momentti, 34§, 36§:n 1 momentti, 38§:n 1 momentti, 40§:n 1 momentti, 8 luvun otsikko, 41-45§, 53§:n 1 momentti, 54§, 55§:n 1 ja 3 momentti, 9 luvun otsikko, 57§, 64§:n 1 momentti, 69, 75 ja 88§, sellaisina kuin niistä ovat 15, 22 ja 26§ osittain muutettuina 7 päivänä kesäkuuta 1978 annetulla asetuksella (462/78), 34§ osittain muutettuna 13 päivänä joulukuuta 1985 annetulla asetuksella (989/85), 43, 57 ja 88§ osittain muutettuina 22 päivänä heinäkuuta 1983 annetulla asetuksella (641/83) sekä 55§:n 3 momentti ja 75§ viimeksi mainitussa asetuksessa, näin kuuluviksi:

2 §Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:

1)korkeakoulun vakinainen virkamies;

2)henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;

3)dosentti ja muu tilapäinen virkamies, ei kuitenkaan sivutoiminen tuntiopettaja;

4)korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö; sekä

5)henkilö, joka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä korkeakoulussa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.

Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

6 §

Hallitukseen kuuluvat rehtori puheenjohtajana ja vararehtori varapuheenjohtajana. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan kaksitoista muuta jäsentä ja vastaava määrä varajäseniä. Muista jäsenistä valitsevat keskuudestaan ryhmittäin korkeakoulun vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit neljä, muut opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta neljä ja opiskelijat neljä jäsentä sekä vastaavan määrän varajäseniä välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla.

7 §Hallituksen vaalissa ovat vaalioikeutettuja:

3)kolmannessa ryhmässä korkeakouluun viimeistään vaalivuoden syyskuun 30 päivänä läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat.

15 §Hallituksen tehtävänä on:

1)hoitaa korkeakoulun yleistä hallintoa sekä johtaa korkeakoulun suunnittelutoimintaa;

2)tehdä ehdotuksia korkeakoulua koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi sekä korkeakoulun kehittämiseksi ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;

3)hyväksyä korkeakoulua koskevat ohje-, johto- ja järjestyssäännöt sekä tutkintosääntö siten kuin siitä on erikseen säädetty;

4)hyväksyä korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä tehdä ehdotus korkeakoulun tulo- ja menoarvioksi;

5)valita korkeakoulun rehtori ja vararehtori;

6)tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämiseksi;

7)nimittää ja ottaa ne vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet, jotka ovat hallituksen nimitettäviä tai otettavia;

8)jakaa korkeakoululle jakamattomina myönnetyt määrärahat ja tehdä ehdotus erityismenoarvioksi;

9)määrätä laitosneuvostojen ja johtokuntien jäsenet;

10)päättää korkeakoulun laitoksista sekä tehdä opetusministeriölle esitys uuden erillisen laitoksen perustamisesta;

11)päättää korkeakoululle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta, antaa määräykset niiden hoitamisesta ja käyttämisestä, valita tilintarkastajat tarkastamaan rahastojen tilejä sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta;

12)jakaa stipendit ja avustukset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;

13)määrätä tutkintolautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet;

14)toimeenpanna promootioita opetus- ja tutkimusneuvostoa kuultuaan;

15)vahvistaa korkeakoulun opetussuunnitelmat;

16)päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrä ja valintaperusteet;

17)ratkaista ne rehtorille tai hallintovirastolle kuuluvat asiat, jotka rehtori tai hallintovirasto niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa hallituksen ratkaistaviksi; sekä

18)käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Hallitus voi siirtää rehtorin ratkaistaviksi 1 momentin 2, 8, 11 ja 12 kohdassa tarkoitettuja asioita.

16 §

Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Käsiteltävät asiat on kokouskutsussa mainittava. Kiireellisissä tapauksissa voi hallitus läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.

17 §

Hallitus valitsee rehtorin ja vararehtorin neljäksi lukuvuodeksi.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkeakouluhallintoon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneitä. Rehtorin tulee olla korkeakoulun vakinainen professori tai apulaisprofessori ja vararehtorin korkeakoulun opetus- ja tutkimustehtävissä toimiva virkamies, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

18 §

Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset neljä vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, riippuu sen hyväksyminen hallituksen harkinnasta.

19 §

Rehtori on korkeakoulun esimies, joka johtaa ja valvoo korkeakoulun toimintaa.

20 §Rehtorin tehtävänä on lisäksi:

3)kehittää ja johtaa korkeakoulun kansainvälistä toimintaa;

22 §Hallintoviraston tehtävänä on:

1)valvoa, että korkeakoulun omaisuutta hoidetaan ja käytetään asianmukaisesti sekä taloudellisesti;

2)myöntää virkavapaus, jollei toisin ole säädetty;

3)huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;

4)huolehtia korkeakoulun monijäsenisten hallintoelinten ja rehtorin käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta, jollei toisin ole säädetty;

5)myöntää ikälisät ja muut vastaavat edut, jollei ole toisin säädetty, sekä hoitaa muut korkeakoulun henkilöstöhallintoon liittyvät asiat;

6)nimittää ja ottaa vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, jollei nimittäminen tai ottaminen kuulu muulle viranomaiselle tai korkeakoulun muulle hallintoelimelle;

7)huolehtia korkeakoulun opetusohjelman julkaisemisesta;

8)pitää luetteloa korkeakouluun kuuluvista henkilöistä ja opiskelijoiden opintosuorituksista sekä muita tiedostoja, jotka on määrätty korkeakoulussa pidettäviksi tai katsottu tarpeellisiksi;

9)hoitaa korkeakoulun tiedotustoimintaa;

10)huolehtia korkeakoulun tilinpidosta sekä valvoa tulo- ja menoarvion noudattamista;

11)hoitaa korkeakoulun hankinnat, jollei toisin ole säädetty tai määrätty; sekä

12)hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut korkeakoululle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaattellisesti tärkeä.

23 §

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintovirastoon kuuluu se hallinto- ja huoltohenkilöstö, jonka sijoittamisesta ei ole toisin säädetty tai määrätty.

Hallintojohtajan tehtävänä on:

1)toimia rehtorin lähimpänä apuna sekä valvoa, että korkeakoulun hallintohenkilökunta täyttää tehtävänsä; sekä

2)tehdä tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita korkeakoulun toimintaa, erityisesti sen hallintoa koskeviksi uudistuksiksi.

Hallintojohtaja ratkaisee 22§:n 1 momentin 1, 3-5, 7, 8, 10 ja 11 kohdassa tarkoitetut asiat.

24 §

Rehtori ratkaisee ne hallintovirastolle kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty hallintojohtajan tai muun virkamiehen ratkaistaviksi. Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintoviraston virkamiehen ratkaistava.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä hallintoviraston johtosäännössä. Rehtorin tai hallintojohtajan ratkaistavaksi kuuluva asia voidaan johtosäännössä siirtää hallintoviraston virkamiehen ratkaistavaksi.

26 §Opetus- ja tutkimusneuvoston tehtävänä on:

1)johtaa ja kehittää korkeakoulussa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimustyötä sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä;

2)käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, opetuksen ja muiden tehtäväalueiden edellyttämää yhteistoimintaa eri laitosten kesken;

3)päättää viran opetusalan täsmentämisestä;

4)tehdä hallitukselle esitys kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;

5)valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista hakijoiden pätevyys;

6)tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esitys professorin viran täyttämisestä kutsusta ja dosentin ottamisesta;

7)tehdä esitys tutkintosäännöksi sekä hyväksyä opetussuunnitelmat ja kuulusteluajankohdat; sekä

8)määrätä väitöskirjojen esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä lisensiaatintöiden tarkastajat ja arvostella nämä opinnäytteet.

27 §

Kutsu neuvoston kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Käsiteltävät asiat on kokouskutsussa mainittava. Kiireellisissä tapauksissa voi opetus- ja tutkimusneuvosto läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.

Neuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna enemmän kun kolmannes jäsenistä on läsnä, jollei 40§:ssä toisin säädetä.

28 §

Tutkimuksen ja opetuksen hallinnon perusyksikkö on yhden tai useamman oppiaineen ja tutkimusalan muodostama laitos.

Korkeakoulun hallitus vahvistaa perusteet, joiden mukaan henkilön kuuluminen laitokseen määräytyy. Henkilö voi samanaikaisesti kuulua enintään kahteen laitokseen.

Laitoksen hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja laitoksen johtaja, joiden toimikausi on kolme kalenterivuotta.

30 §Laitosneuvoston tehtävänä on:

7)tehdä esitys laitoksen muun henkilökunnan nimittämisestä tai ottamisesta;

8)tehdä esitys viran opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta;

9)tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja laitokseen kuuluvien virkojen viranhoitojärjestelyistä ja virkavapauksista;

10)arvostella tutkielmat tarkastajien lausuntojen perusteella; sekä

31 §

Kutsu neuvoston kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. Kiireellisissä tapauksissa voi neuvosto läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.

32 §

Laitoksen johtajaksi ja hänen varamiehekseen laitosneuvosto valitsee toimikaudekseen laitokseen kuuluvan vakinaisen tai virkaatoimittavan virkamiehen, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet. Mikäli laitokseen ei kuulu mainitun pätevyyden omaavia henkilöitä, voidaan laitoksen johtajaksi ja hänen varamiehekseen valita vakinainen lehtori tai yliassistentti.

33 §Laitoksen johtajan tehtävänä on lisäksi:

1)huolehtia, että laitoksen opetus- ja tutkimusvälineet ja tilat ovat asianmukaisessa järjestyksessä sekä tarvittaessa osoittaa välineet ja tilat opettajille ja tutkimustyötä harjoittaville;

2)huolehtia laitoksen hankinnoista hallintoviraston antamien ohjeiden ja laitosneuvoston päätösten mukaisesti;

3)valvoa laitoksen märärahojen käyttämistä sekä tulo- ja menoarvion noudattamista;

4)määrätä syventäviin opintoihin kuuluvien tutkielmien tarkastajat; sekä

5)huolehtia siitä, että laitosneuvoston käsiteltäviksi kuuluvat asiat tulevat valmistelluiksi, esitellyiksi ja toimeenpannuiksi asianmukaisessa järjestyksessä ja ajassa.

34 §

Korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat kirjasto, laskentakeskus, täydennyskoulutuskeskus ja yritystoiminnan tutkimuskeskus. Tulo- ja menoarvion rajoissa korkeakouluun voidaan opetusministeriön päätöksellä perustaa myös muita erillisiä laitoksia.

Erillisten laitosten hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun vakinainen tai virkaatoimittava virkamies.

Täydennyskoulutuskeskuksen johtokuntaan ja yritystoiminnan tutkimuskeskuksen johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, joista kolme määrätään korkeakouluun kuulumattomista henkilöistä.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen toiminnasta annetaan johtosäännössä.

36 §

Hallitus, opetus- ja tutkimusneuvosto, laitosneuvosto, johtokunta, rehtori, laitoksen johtaja sekä hallintojohtaja ja hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä muu virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Asian esittelee hallintoviraston määräämä virkamies. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa, opetusnäytettä ja opinnäytettä arvosteltaessa eikä rehtoria, vararehtoria, opetus- ja tutkimusneuvoston varapuheenjohtajaa, laitoksen johtajaa ja tämän varamiestä valittaessa.

38 §

Hallituksen, opetus- ja tutkimusneuvoston, laitosneuvoston ja johtokunnan istunnossa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Virkanimitysasioissa ja kurinpitoasioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

40 §

Ratkaistaessa professorin tai apulaisprofessorin viran hakijoiden, professorin virkaan kutsuttavaksi ehdotetun tai dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä taikka annettaessa sitä koskevaa lausuntoa sekä arvosteltaessa opinnäytteitä ja opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua hallintoelimen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka vastaavan opinnäytteen tai opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on tällöin kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

8 luku

Virkojen täyttäminen ja muun henkilökunnan ottaminen

41 §

Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.

42 §

Professorin ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.

Apulaisprofessorin ja muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus. Dosentin ottaa hallitus.

Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

Yliassistentin, assistentin ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin ohjesäännössä määrätään.

43 §

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto. Väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamisesta vuotta pidemmäksi ajaksi 42§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun virkaan päättää kuitenkin korkeakoulun hallitus.

44 §

Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai opetusalan täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.

45 §

Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseensa on erikseen säädetty. Korkeakoulu määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.

53 §

Saatuaan asiantuntijalausunnot opetus- ja tutkimusneuvoston tulee ratkaista kutsuttavaksi ehdotetun tieteellinen pätevyys ja muu kelpoisuus.

54 §

Mitä 50§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja.

55 §

Dosentiksi hakevan on annettava opetusnäyte, jonka laitosneuvosto arvostelee, jollei se erityisestä syystä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi. Opetusnäytteen antamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 50§:ssä on säädetty.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä korkeakoulun hallitukselle esitys hakijan ottamisesta dosentiksi.

9 luku

Virkavapaus

57 §

Virkavapauden ja tätä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto. Vuotta pidemmän virkavapauden 42§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille virkamiehille myöntää kuitenkin korkeakoulun hallitus.

64 §

Kukin opettaja toimittaa kuulustelut virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetussuunnitelmissa määrätään.

69 §

Opiskelijaksi korkeakouluun voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai jolla muutoin on opintoja varten riittävät perustiedot.

Korkeakoulun hallitus määrää ne yleiset perusteet, joilla henkilö, joka ei ole suorittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei perusteista ole erikseen säädetty.

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä 67§:ssä mainitussa tutkintoasetuksessa on säädetty.

75 §

Täydennyskoulutuskeskuksen järjestämän koulutuksen vuotuiset toimintasuunnitelmat hyväksyy korkeakoulun hallitus. Koulutukseen osallistuvien valinnasta päättää rehtori.

88 §

Korkeakoulun hallintoelimen ja vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten, kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.

Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:

1)opinnäytteen tai opintosuorituksen arvostelua tai arvostelijan valintaa;

2)opiskelijaksi valintaa;

3)professorin viran täyttämistä kutsusta;

4)virkavapautta vastaavaa vapautusta työsopimussuhteiselle henkilökunnalle;

5)apurahaa tai avustusta; tai

6)muistutuksen tai varoituksen antamista opiskelijoille.

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko opettajan viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Korkeakoulun hallitus valitaan sekä opetus- ja tutkimusneuvosto ja laitosneuvostot asetetaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1990.

Rehtori ja vararehtori valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1989.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, asian käsittelyä jatkaa se hallintoelin, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988 Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Opetusministeri Christoffer Taxell

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.