Tämä asetus säätelee Kouluhallituksen toimintaa, sen organisaatiota ja tehtäviä, sekä sen alaisten koulutus- ja kirjastotoimintojen johtamista, ohjausta ja valvontaa. Se määrittelee Kouluhallituksen sisäisen rakenteen ja virkamiesten tehtävät.
§:ssä (420/87) tarkoitetut jäsenet. 18 § Kouluhallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja neljä jäsentä on saapuvilla, näiden joukossa hallinto- ja talousasioiden ylijohtaja tai yleisen osaston osastopäällikkö sekä se jäsen tai ne jäsenet, joiden toimialaa käsiteltävänä oleva asia pääasiallisesti koskee. Edellä 16§:n 12 kohdassa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä kouluhallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun asian käsittelyyn ottaa osaa puheenjohtajan ja 1 momentissa mainittujen jäsenten lisäksi kaksi kouluhallituksesta ja sen alaisesta
§:ssä tarkoitetuista jäsenistä. Jos istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. 19 § Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita 16§:n mukaan ei ole käsiteltävä kouluhallituksen istunnossa. Työjärjestyksessä voidaan pääjohtajalle kuuluva asia antaa ylijohtajan, osastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistavaksi. Pääjohtaja voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muuten olisi ylijohtajan, osastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistava. 20 § Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kuuluuko asia ylijohtajan, osastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistaviin, päättää pääjohtaja asian ratkaisijasta. 21 § Asia, joka koskee kahden tai useamman osaston toimialaa, käsitellään siinä osastossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu, jollei sitä 4§:n mukaan ole käsiteltävä yleisessä osastossa. Epäselvässä tapauksessa pääjohtaja määrää, missä osastossa asia on käsiteltävä. 22 § Pääjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja tai joku osastopäällikkö sen mukaan kuin opetusministeriö määrää. Hallinto- ja talousasioiden ylijohtajan sijaisena toimii yleisen osaston osastopäällikkö tai hänen sijaisensa sekä kehittämis- ja suunnittelutoiminnan ylijohtajan sijaisena pääjohtajan määräämä osastopäällikkö. Osastopäällikön sijaisena on pääjohtajan määräämä saman osaston toimistopäällikkö. Toimistopäällikön sijaisen määrää niin ikään pääjohtaja. 23 § Kouluhallituksen virkamies on velvollinen yksittäistapauksessa pääjohtajan määräyksestä suorittamaan sellaisenkin osaston tai toimiston tehtäviä, johon hän ei kuulu. Niin ikään pääjohtaja voi määrätä kouluhallituksen alaisen piirihallinnon virkamiehen ja Heinolan kurssikeskuksen rehtorin esittelemään tiettyjä asioita. Pääjohtaja voi ruotsinkielisen osaston osastopäällikön esityksestä määrätä, että muiden osastojen virkamiehet valmistelevat ja esittelevät tietyt ruotsinkielisessä osastossa käsiteltävät asiaryhmät. 5 luku Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen sekä virkavapauden myöntäminen 24 § Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena kouluhallituksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Sen lisäksi vaaditaan: 1) pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys opetustoimeen ja hallinnollisiin tehtäviin; 2) hallinto- ja talousasioiden ylijohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys koulutoimeen sekä hyvä kokemus hallinnollisissa ja taloudellisissa tehtävissä; 3) kehittämis- ja suunnittelutoiminnan ylijohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys koulutoimeen sekä hyvä kokemus opetustoimen alalla; 4) yleisen osaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä kokemus hallinnollisissa tehtävissä; 5) muun osaston osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä kokemus osaston toimialaan kuuluvissa tehtävissä; 6) hallintotoimiston ja kansliatoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja kokemusta hallinnollisissa tehtävissä; 7) tilitoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tili- ja maksujärjestelmiin; 8) yli-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinto; 9) muulta toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä kokemus osaston toimialaan kuuluvissa tehtävissä; 10) yliarkkitehdiltä virkaan soveltuva arkkitehdin tutkinto; 11) rakennustoimiston, valtionaputoimiston ja suunnittelutoimiston ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston tehtäväalueeseen; 12) kouluterveydenhuoltoa ja terveyskasvatusta koskevia asioita käsittelevältä ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kouluterveydenhuoltoon; 13) koulupsykologista työtä käsittelevältä ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys koulupsykologiseen työhön; 14) opintokeskusasioita käsittelevältä ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys järjestölliseen sivistystyöhön; sekä 15) muulta ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, opettajankelpoisuus virkaan kuuluvalla alalla sekä kokemusta ja hyvä taito opettajan viran hoitamisessa. Opetusosaston osastopäälliköltä sekä opetusosaston opetussuunnitelmatoimiston, opetustoimiston ja erityisopetustoimiston toimistopäälliköltä samoin kuin ruotsinkielisen osaston osastopäälliköltä ja toimistopäälliköltä vaaditaan lisäksi kelpoisuus kouluhallituksen alaiseen opettajan virkaan. Kelpoisuuden 1 momentissa mainittuihin virkoihin tuottaa myös sanotussa momentissa mainittuja tutkintoja vastaava aikaisempi tutkinto. Ruotsinkielisen osaston virkamieheltä vaaditaan säädetyn suomen kielen taidon lisäksi sama ruotsin kielen taito kuin virkamieheltä ruotsinkielisellä virka-alueella. Muihin kuin 1 momentissa mainittuihin virkoihin vaadittavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista päättää kouluhallitus. 25 § Pääjohtajan ja ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta. Osastopäällikön nimittää niin ikään tasavallan presidentti. Toimistopäällikön ja yli-insinöörin nimittää valtioneuvosto. Yliarkkitehdin ja ylitarkastajan nimittää kouluhallitus. Muihin virkoihin nimittää ja työsopimussuhteeseen ottaa pääjohtaja. Kouluhallituksesta ja sen alaisesta
§:ssä tarkoitetut kouluhallituksen istunnon jäsenet nimittää kuitenkin tasavallan presidentti kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 26 § Pääjohtajalle myöntää virkavapauden opetusministeriö sekä ylijohtajalle, osastopäällikölle ja toimistopäällikölle pääjohtaja. Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kuitenkin pääjohtajalle, ylijohtajalle ja osastopäällikölle valtioneuvosto sekä toimistopäällikölle opetusministeriö. Muille kouluhallituksen virkamiehille myöntää virkavapautta pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu yleisen osaston osastopäällikölle. 6 luku Erinäiset säännökset 27 § Kouluhallituksen pääjohtajaa, ylijohtajaa ja osastopäällikköä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa. 28 § Kouluhallituksen virkamiehet ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät eivät saa julkaista oppikirjaa tai siihen rinnastettavaa oppimateriaalia eivätkä saa olla sen tekijänä, jos se on tarkoitettu käytettäväksi kouluhallituksen alaisessa koulussa tai oppilaitoksessa. Kouluhallituksen pääjohtaja, ylijohtajat ja osastopäälliköt, rakennustoimiston virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat työntekijät eivät saa laatia huonetilaohjelmaa, piirustuksia eikä työselityksiä kouluhallituksen alaisen koulun tai laitoksen rakennusta varten eivätkä osallistua niiden laatimiseen. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia 1 tai 2 momentissa säädetystä kiellosta. 29 § Tarkemmat määräykset sisäisestä työnjaosta ja osastojen yhteistoiminnasta sekä hallinnon järjestelystä kouluhallituksessa annetaan työjärjestyksessä, jonka hyväksyy pääjohtaja. Ennen päätöksen tekemistä on ylijohtajia ja osastopäälliköitä kuultava. 7 luku Voimaantulo 30 § Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1988 ja sillä kumotaan kouluhallituksesta 9 päivänä toukokuuta 1969 annettu asetus (293/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Joka on ennen tämän asetuksen voimaantuloa nimitetty tai siirretty aikaisemmassa asetuksessa tarkoitettuun virkaan, on edelleen kelpoinen vastaavaan virkaan. Vapaan sivistystyön osaston virat muuttuvat tämän asetuksen voimaan tullessa vastaaviksi aikuiskasvatusosaston viroiksi. Aikaisemman asetuksen mukaisesti vahvistettua työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin kunnes tämän asetuksen mukainen työjärjestys on hyväksytty. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1988 Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Opetusinisteri Christoffer Taxell
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.