2010 233/2010 Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmästä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (557/2005) nojalla: 1 § Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään tilatukijärjestelmän tukialueista, tukitasoista, erityistukioikeuksista sekä tilatukioikeuksien siirroista ja käyttöjärjestyksestä. 2 § Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009; 2) vuoden 2003 tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003; 3 ) komission asetuksella I neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta annettua komission asetusta (EY) N:o 1122/2009; 4) komission asetuksella II yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 III osastossa säädetyn tilatukijärjestelmän täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 1120/2009; 5) tilatukioikeudella viljelijän tilatukiasetuksen 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti saamaa tukioikeutta sekä vuoden 2003 tilatukiasetuksen 47 ja 48 artiklan mukaisesti viljelijälle jaettua tukioikeutta, jäljempänä erityistukioikeus ; 6) sokerin perustoimitusoikeudella kullekin viljelijälle määritettyä markkinointivuodelle myönnettyä oikeutta tuottaa maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus) annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä VI tarkoitettua kiintiösokeria; 7) tukivuodella sitä kalenterivuotta, jolloin tilatukijärjestelmän mukaista tukea haetaan; 8) tukihakemuksella kyseisen tukivuoden tilatukijärjestelmään ja muihin pinta-alatukijärjestelmiin liittyvää hakemusta. 3 § Toimivaltainen viranomainen Maatilan talouskeskuksen sijaintipaikkakunnan tai, jollei tällaista ole, peltojen pääosan sijaintipaikkakunnan kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen on toimivaltainen viranomainen komission asetuksen II 12 artiklassa tarkoitetuissa tilatukioikeuksien siirroissa ja muussa tilatukioikeuksien hallinnoinnissa lukuun ottamatta tilatukijärjestelmän kansallisen varannon käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (187/2009) 3 §:ssä ja Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien tukien valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (659/2007) 2 §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä. 4 § Tukialueet Tilatukijärjestelmän tukialueina käytetään liitteen 1 aluejaon mukaisesti tukialueita A, B―C1 sekä C2―C4. Kuntien saaristoalueiden sijainnista tukialueilla säädetään liitteessä 2. 5 § Tukikelpoinen lohko tilatukijärjestelmässä Tukikelpoisia lohkoja ovat viljelijän tukihakemuksella ilmoittamat maatalouskäytössä olevat lohkot, jotka ovat tukikelpoisia tilatukiasetuksen 34 artiklan mukaisesti. Pienin tilatuessa tukikelpoinen kasvulohko on 0,05 hehtaaria. Komission asetuksen I 2 artiklan toisen kohdan 1 alakohdan mukainen viljelylohkon rajausmahdollisuus huomioon ottaen kasvulohkolla tarkoitetaan yhtenäistä maa-alaa, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten tai jota pidetään hoidettuna viljelemättömänä peltona tai käytetään muihin tarkoituksiin. Komission asetuksen II 2 artiklan n alakohdan mukaisiksi lyhytkiertoisiksi energiapuiksi soveltuvat hybridihaapa, poppeli ja energiantuottotarkoitukseen kasvatettava paju, joiden sadonkorjuun enimmäiskiertoaika on korkeintaan seitsemän vuotta. 6 § Tukitasot Tilatukioikeuksien alueellisena tasatukena tukikelpoista hehtaaria kohti käytetään tukivuonna 2010 seuraavia euromääriä: Tukialueet euroa A 246,60 B―C1 195,84 C2―C4 152,67 7 § Sokerijuurikkaan lisäosan arvo Tukivuonna 2010 sokerijuurikkaan lisäosan arvo on 92,82 euroa perustoimitusoikeuden tonnia kohti. 8 § Erityistukioikeuden eläinmäärän laskeminen Erityistukioikeuksien perusteella tilalle voidaan myöntää tilatukea, jos tilalla on nautaeläimiä, lampaita tai vuohia kyseisenä tukivuonna 1 päivästä tammikuuta 30 päivään syyskuuta vähintään 50 prosenttia tilakohtaisen lisäosan perusteena olleesta eläinyksiköiden lukumäärästä laskettuna. Edellä 1 momentissa tarkoitettu eläinyksiköiden lukumäärä määritetään nautarekisterin sekä lammas- ja vuohirekisterin perusteella. Nautarekisterillä tarkoitetaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1391/2006) mukaista ATK-pohjaista tietokantaa. Lammas- ja vuohirekisterillä tarkoitetaan lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 sekä lammas- ja vuohieläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) mukaista ATK-pohjaista tietokantaa. Erityistukioikeus voidaan aktivoida vastaavalla määrällä tukikelpoisia hehtaareita, jos viljelijällä on hallinnassaan 5 §:ssä tarkoitettua tukikelpoista maatalousmaata vähintään yksi hehtaari. 9 § Tilatukioikeuksien siirrot Tilatukioikeudet voidaan siirtää, jos siirto täyttää tilatukiasetuksen 43 ja 44 artiklassa säädetyt edellytykset. Tilatukioikeuksien vastaanottajan tulee ilmoittaa henkilöt, joiden omistukseen tilatukioikeudet rekisteröidään tilatukiasetuksen 18 artiklassa tarkoitetussa tukioikeusrekisterissä. Vuokrattujen tilatukioikeuksien siirroista ilmoitettaessa liitteenä tulee olla kirjallinen maanvuokrasopimus tai kirjallinen selvitys suullisen maanvuokrasopimuksen sisällöstä. Tilatukioikeuksien siirrosta tulee ilmoittaa 3 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta, jos tilatukioikeuksien uusi haltija haluaa hakea hänelle siirrettyjen tilatukioikeuksien perusteella tilatukea kyseisenä tukivuotena. 10 § Tilatukioikeuksien käyttöjärjestys Tukioikeudet ja erityistukioikeudet on käytettävä kunkin 4 §:ssä tarkoitetun tukialueen sisällä tilatukiasetuksen 28 artiklan 3 kohta ja 42 artikla huomioon ottaen. Ensimmäisenä on käytettävä käyttöä edeltävänä vuonna käyttämättä jääneet tilatukioikeudet, joista ensimmäisenä käytetään erityistukioikeudet. Tilatukioikeudet käytetään yksikköarvojärjestyksessä siten, että arvokkaimmat tilatukioikeudet käytetään ensin. Omistuksessa olevat tilatukioikeudet käytetään ennen vuokrattuja tilatukioikeuksia. Tilatukioikeudet on käytettävä komission asetuksen II 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Käyttämättömistä tilatukioikeuksista säädetään tilatukiasetuksen 28 artiklan 3 kohdassa ja 42 artiklassa. Viljelijä voi muuttaa 1 ja 2 momentissa säädettyä käyttöjärjestystä ilmoittamalla siitä kirjallisesti 3 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta kyseisenä tukivuonna. 11 § Hampun tilatuki Viljelijän on säilytettävä hampun kasvusto siihen asti, kunnes komission asetuksen I 40 artiklassa tarkoitettu tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkastusvelvollisuus on täytetty. 12 § Tuotantosidonnaiset tuet Tilatukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettu lampaan- ja vuohenlihapalkkio myönnetään tilatukiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan perusteella tuotantoon sidottuna tukena 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti. Lampaiden ja vuohien kasvattajille maksetaan myös tilatukiasetuksen 102 artiklassa tarkoitettu lisäpalkkio 50 prosentin enimmäismäärän mukaisesti. Tilatukiasetuksen 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä, josta uuhi- ja vuohipalkkiota voi hakea, on kymmenen eläintä. Tuotantoon sidottuna tukena myönnetään 1 momentissa säädetyn lisäksi tilatukiasetuksen IV osaston 1 luvun 2, 3 ja 5 jaksoissa tarkoitetut tuet. 13 § Koko tilan hallinnan siirto Komission asetuksen I 82 artiklassa tarkoitetussa koko tilan siirrossa hallinnan siirron on tapahduttava viimeistään kyseisen tukivuoden syyskuun 1 päivänä. Hallinnan siirrosta on ilmoitettava 3 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään kyseisen tukivuoden syyskuun 13 päivä. 14 § Tilatukeen liittyvät ilmoitukset Viljelijän on toimitettava 3 §:ssä tarkoitetulle toimivaltaiselle viranomaiselle tukikelpoista maatalousmaata koskeva hallinnansiirtosopimus sekä ilmoitettava kirjallisesti: 1) suullisen hallinnansiirtosopimuksen sisällöstä; 2) tukihakemusten peruuttamisesta, siten kuin komission asetuksen I 25 artiklassa edellytetään; 3) tukiehtojen täyttymättömyydestä, siten kuin komission asetuksen I 73 artiklassa säädetään. 15 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2010. Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen: 1) tilatukijärjestelmän tukialueista, tuotantoon sidotuista tuista ja kesannoinnista 21 päivänä heinäkuuta 2005 annettu valtioneuvoston asetus (604/2005); 2) tilatukijärjestelmän kansallisen varannon perustamisesta, tukitasoista ja tukioikeuksien vahvistamisesta 12 päivänä lokakuuta 2006 annettu valtioneuvoston asetus (887/2006); 3) tilatukijärjestelmästä 31 päivänä maaliskuuta 2006 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (229/2006). Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 16 § Siirtymäsäännös Ennen tämän asetuksen voimaantuloa jätettyihin 31 päivänä joulukuuta 2009 päättynyttä tukikautta koskeviin hakemuksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleita säädöksiä. Vuonna 2007 käyttämättä jääneet erityistukioikeudet ja tukioikeudet käytetään vuonna 2010 ensimmäisenä 10 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska Liite 1 TILATUKIJÄRJESTELMÄN ALUEJAKO Alue A Askola, Aura, Espoo, Helsinki, Inkoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Järvenpää, Kaarina saaristo-osia lukuun ottamatta, Kauniainen, Kemiönsaari sen alueeseen B―C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kerava, Kirkkonummi, Koski, Kouvola sen alueeseen B―C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Lapinjärvi, Lieto, Lohja sen alueeseen B―C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Loimaa, Loviisa sen alueeseen B―C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Länsi-Turunmaan kaupungista entisen Paraisten kaupungin alue saaristo-osia lukuun ottamatta, Marttila, Masku sen alueeseen B-C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mynämäen kunnasta entisen Mietoisten kunnan alue, Myrskylä, Naantali sen alueeseen B-CI kuuluvia osia lukuun ottamatta, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Pornainen, Porvoo saaristo-osia lukuun ottamatta, Pukkila, Pöytyä sen alueeseen B―C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Raasepori sen alueeseen B―C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Raisio, Rusko sen alueeseen B―C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Salo sen alueeseen B―C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Sauvo saaristo-osia lukuun ottamatta, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Turku saaristo-osia lukuun ottamatta, Tuusula, Vantaa, Vihti. Alue B―C1 Akaa, Artjärvi, Asikkala, Brändö, Eckerö, Enonkoski, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Halikon saaristo-osat, Hamina, Hammarland, Hankasalmi, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Hollola, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Ilmajoki, Imatra, Inkoon saaristo-osat, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Joensuu sen alueeseen C2―C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Jokioinen, Jomala, Joroinen, Juupajoki, Juva, Jyväskylä, Jämijärvi, Jämsä, Kaarinan saaristo-osat, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kemiönsaaren kunnasta entisen Dragsfjärdin kunnan saaristo-osat, Kerimäki, Kesälahti, Kiikoinen, Kitee, Kokemäki, Korsnäs, Kotka, Kouvolan kaupungista entisten Anjalankosken ja Kuusankosken kaupunkien sekä Jaalan ja Valkealan kuntien alueet, Kristiinankaupunki, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Kustavi, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laihia, Laitila, Lappeenranta, Lapua, Laukaa, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Leppävirta, Liperi, Lohjan kaupungista entisen Sammatin kunnan alue, Loppi, Lumparland, Luumäki, Luvia, Länsi-Turunmaa sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Maalahti, Maaninka, Maarianhamina, Vöyri-Maksamaa sen alueeseen C2―C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Maskun kunnasta entinen Askaisten kunta ja entisen Lemun kunnan saaristo-osat, Miehikkälä, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2―C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mynämäki sen alueeseen A kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mäntsälä, Mänttä-Vilppula, Mäntyharju, Naantalin kaupungista entisen Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat sekä entisen Naantalin kaupungin saaristo-osat, Nakkila, Nastola, Nokia, Nousiainen, Nummi-Pusula, Närpiö, Oravainen, Orimattila, Orivesi, Outokumpu, Padasjoki, Parikkala, Pieksämäki, Piikkiön saaristo-osat, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Porvoon saaristo-osat, Punkaharju, Punkalaidun, Puumala, Pyhtää sen alueeseen A kuuluvia entisen Ruotsinpyhtään kunnan alueita lukuun ottamatta, Pyhäranta, Pälkäne, Pöytyän kunnasta entisen Yläneen kunnan alue, Raaseporin kaupungista entisen Tammisaaren kaupungin alue, Rantasalmi, Rauma, Rautjärvi, Riihimäki, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Ruskon kunnasta entisen Vahdon kunnan alue, Rääkkylä, Salon kaupungista entisen Kiskon ja Suomusjärven kuntien alueet sekä Halikon ja Särkisalon kuntien saaristo-osat, Saltvik, Sastamala, Sauvon saaristo-osat, Savitaipale, Savonlinna, Seinäjoki sen alueeseen C2―C4 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Siilinjärvi, Sottunga, Sulkava, Sund, Suomenniemi, Suonenjoki, Sysmä, Säkylä, Taipalsaari, Taivassalo, Tammela, Tampere, Teuva, Turun saaristo-osat, Tuusniemi, Ulvila, Urjala, Uusikaarlepyy, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Varkaus, Vehmaa, Vesilahti, Virolahti, Vårdö, Vähäkyrö, Ylöjärvi, Ypäjä. Alue C2―C4 Alajärvi, Alavieska, Alavus, Enontekiö, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Halsua, Haukipudas, Hirvensalmi, Honkajoki, Hyrynsalmi, Ii, Iisalmi, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Joensuun kaupungista entisten Enon, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän ja Tuupovaaran kuntien alueet, Joutsa, Juankoski, Juuka, Kaavi, Kajaani, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kauhavan kaupungista entisen Kortesjärven kunta, Kaustinen, Keitele, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kempele, Keuruu, Kihniö, Kiiminki, Kinnula, Kittilä, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Kolari, Konnevesi, Kontiolahti, Kruunupyy, Kuhmo, Kuusamo, Kyyjärvi, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lestijärvi, Lieksa, Liminka, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Vöyri-Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Muonio, Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot, Nilsiä, Nivala, Nurmes, Oulainen, Oulu, Oulunsalo, Paltamo, Parkano, Pedersöre, Pelkosenniemi, Pello, Perho, Pertunmaa, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Polvijärvi, Posio, Pudasjärvi, Puolanka, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Ranua, Rautalampi, Rautavaara, Reisjärvi, Ristijärvi, Rovaniemi, Saarijärvi, Salla, Savukoski, Seinäjoen kaupungista entisen Peräseinäjoen kunnan alue, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Soini, Sonkajärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Taivalkoski, Tervo, Tervola, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tornio, Tyrnävä, Töysä, Utajärvi, Utsjoki, Uurainen, Vaala, Valtimo, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Yli-Ii, Ylitornio, Ylivieska, Ylöjärven kaupungista entisen Kurun kunnan alue, Ähtäri, Äänekoski. Liite 2 TILATUKIALUEESEEN B―C1 kuuluvat A-tukialueen saaristoalueet Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Kemiönsaari Kagsjäla, Kasnäs ja Lövö sekä entinen Hiittisten kunta Salo Luotsisaari, Vartsalansaari, Angelansaari, Pettu ja Ulkoluoto sekä Kemiönsaaresta entisen Halikon kuntaan kuulunut osa Inkoo Lövö, Orslandet, Storramsjö ja Älgsjölandet Kaarina Jauhosaari Masku Matalluoto Naantali Lapilan saari Länsi-Turunmaa Attu, Björkholm, Heisala, Jermo, Kuggö, Mielisholm, Sorpo ja Tammo Loviisa Byön, Killingö, Käldö, Sondarö ja Våtskär Porvoo Pikku-Pellinki, Suur-Pellinki ja Sundö Sauvo Österö Turku Kulho TILATUKIALUEESEEN C2―C4 kuuluvat C1-tukialueen saaristoalueet Alla mainituista kunnista seuraavat alueet: Enonkoski Ihamaniemi Hankasalmi Paanalan ja Tuomarin saaret Heinävesi Hentulansaari ja Viitasaari sekä Luutsalon saari Joroinen Kostosaari Jyväskylä Jänissaari, Kilvensalo ja Rutaniemi Kerimäki Kokkosaari, Välisaari, Hevos- ja Vehkasalon saaret Kesälahti Suitsansaari ja Suursaari Kuopio Kortelan saari, Papin-, Säyneen-, Viita- ja Vaajasalon saaret Leppävirta Hietasaari, Tervassalon saari, Timonsalo ja Vilponsaari Liperi Karjalansaari, Karhunsaari, Kuussaari, Lapinsaari, Matinsaari, Pesolansaari, Rauansaari ja Suursaari Maalahti entisen Bergön kunnan alue Vöyri-Maksamaa kunnan mantereen ulkopuoliset alueet Mikkeli Paajalansaari ja Papinsaari Mustasaari Björköby ja Replot Mänttä-Vilppula Teerisaari Punkaharju Pöllänsaari Puumala Heinäsensaari, Kurjensalo, Konninsalo, Lieviskä, Liimattala, Lintusalo, Niinisaari, Partalansaari, Rokansaari ja Viitasaari Rantasalmi Hevossalo, Kuokansaari ja Pikontaipaleen tila Ristiina Harapansalo, Kaijatsaari ja Kaita Ruovesi Jaakonsaari Savonlinna Ahvionsaari, Kesamonsaari, Kokonsaari, Kongonsaari, Laukansaari, Liistonsaari, Muhansaari, Pesolansaari, Pietolansaari, Ritosaari ja Tuohisaari, Kiviapaja sekä Mikkolanniemi Sulkava Vekaransalmen takainen alue Suomenniemi Salosaari Suonenjoki Ärjänsaari Taipalsaari Kyläniemi, Iso- ja Pieni Jänkäsalo Teuva Honka- ja Pulkkilansaari Varkaus Ruotimo