2023 933/2023 Ympäristöministeriön asetus vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (9/2023) 101 §:n 3 momentin ja 103 §:n 7 momentin nojalla seuraavasti: 1 § Luonnonarvovastaavuus Hyvityksen luonnonarvovastaavuus arvioidaan sekä laadullisesti että määrällisesti. Luonnonarvohehtaarilla tarkoitetaan luonnonarvovastaavuuden arviointiyksikköä, joka osoittaa alueen hehtaarikohtaista luonnonarvoa suhteessa hehtaariin luonnontilaisessa tai luonnontilaiseen verrattavassa tilassa olevaa aluetta. Alueen luonnonarvohehtaarien määrä on sen pinta-ala kerrottuna luonnonarvon tilalla. 2 § Luonnonarvon tilan arviointi Luonnonarvon tila arvioidaan kymmenesosin nousevissa luokissa, joissa alin luokka 0 on täysin luonnontilansa menettänyt alue ja ylin luokka 1 on luonnontilainen tai luonnontilaiseen verrattava alue. Jos luonnonarvon tilaa ei voida varmuudella arvioida johonkin luokkaan, se arvioidaan vaihtoehtoisista ylempään luokkaan. Kunkin luontotyypin tila arvioidaan liitteessä 1 tarkoitettujen luontotyyppiryhmien ominaispiirteiden painotettuna keskiarvona, jossa ensisijaisen ominaispiirteen painoarvo on kaksinkertainen. Eliölajin elinympäristön ominaispiirteet määritetään yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella. 3 § Heikennettävän alueen luonnontilan muutoksen arviointi Heikennettävän alueen luonnonarvojen muutos arvioidaan luonnonarvohehtaareina kertomalla kunkin luonnonarvon 2 §:n mukaisesti arvioidun tilan ja heikentävien toimenpiteiden seurauksena muodostuvan tilan erotus heikentyvän luonnonarvon pinta-alalla. Heikennettävän luonnonarvon uhanalaisuus huomioidaan kertomalla arvioitu heikennyksen määrä uhanalaisuuskertoimella, joka on: 1)  1,52 äärimmäisen uhanalaiselle luontotyypille; 2)  1,14 erittäin uhanalaiselle luontotyypille; 3)  1,03 vaarantuneelle luontotyypille; 4)  8 äärimmäisen uhanalaiselle eliölajille; 5)  1,4 erittäin uhanalaiselle eliölajille; 6)  1,03 vaarantuneelle eliölajille. Eliölajin ja luontotyypin uhanalaisuusluokka määrittyy kunkin viimeisimmän kansallisen uhanalaisuusarvioinnin perusteella. 4 § Hyvitysalueen luonnontilan muutoksen arviointi Hyvitysalueella tuotettavien luonnonarvojen laatu ja määrä arvioidaan luonnonarvohehtaareina kertomalla kunkin luonnonarvon hyvittävillä toimenpiteillä ja suojeluhyvityksellä tuotettavan tilan muutos sen pinta-alalla. Luonnonarvon tilan muutos on 2 §:n mukaisesti ennen hyvittäviä toimenpiteitä ja suojelua arvioidun tilan ja hyvittävien toimenpiteiden sekä suojelun toteutuksella tavoiteltavan tilan erotus. Tavoiteltava tila määritetään perustuen parhaaseen tieteelliseen tietoon siitä, mikä on kunkin luonnonarvon vaste hyvittäviin toimenpiteisiin ja suojeluun. Tavoiteltavan tilan määrittämisessä huomioidaan tieteellinen epävarmuus. Jos tavoiteltavaa tilaa ei ole täysimääräisesti saavutettu siihen mennessä, kun luonnonsuojelulain (9/2023) 104 §:ssä tarkoitettua asiaa ratkaistaan, luonnonarvon tilan muutoksena hyväksytään hyvittävillä toimenpiteillä ja suojelulla vasteen perusteella arvioitu siihenastinen muutos ja vasteen perusteella arvioitu vuosittaisten kumuloituvien hyötyjen keskiarvo seuraavien 30 vuoden ajalta. 5 § Uhanalaisen luonnonarvon luonnonarvovastaavuus Luonnonsuojelulain 101 §:n 2 momentissa tarkoitettuna uhanalaista luontotyyppiä vastaavana pidetään luontotyyppiä, joka kuuluu samaan luontotyyppiryhmään asetuksen liitteessä 2 kuin heikennettävä luontotyyppi. Jos sellaista ei ole, vastaavana voidaan hyväksyä parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella muu saman pääryhmän luontotyyppi. Uhanalaisen eliölajin elinympäristön luonnonarvovastaavuus arvioidaan yksittäistapauksellisesti parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon perusteella. 6 § Hyvityssuunnitelma Luonnonsuojelulain 103 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään: 1)  yksilöimällä kiinteistö ja sen omistajan tiedot; 2)  toimittamalla hyvitysaluetta koskeva kartta tai sen paikkatieto koneluettavassa muodossa ja osoittamalla parannettavien luonnonarvojen sijainti; 3)  ilmoittamalla luonnonarvojen tila tämän asetuksen 2 §:ssä tarkoitetun arvioinnin mukaisesti. Luonnonsuojelulain 103 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tiedot esitetään: 1)  ilmoittamalla hyvittävillä toimenpiteillä ja suojeluhyvityksellä tavoiteltava luonnonarvojen tila tämän asetuksen 3 §:ssä säädetyn mukaisesti ja ilmoittamalla arvion perusteena oleva tieto; 2)  ilmoittamalla arvio tuotettavien luonnonarvohehtaareiden määrästä. 7 § Hyvityksen maantieteellinen vastaavuus Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueet ovat: 1)  hemiboreaalinen lounainen rannikkomaa; 2)  eteläboreaalinen Lounaismaa–Pohjanmaan rannikko; 3)  eteläboreaalinen Järvi-Suomi; 4)  keskiboreaalinen Pohjanmaa; 5)  keskiboreaalinen Pohjois-Karjala–Kainuu; 6)  keskiboreaalinen Lapin kolmio; 7)  pohjoisboreaalinen Koillismaa; 8)  pohjoisboreaalinen Peräpohjola; 9)  pohjoisboreaalinen Metsä-Lappi; 10)  pohjoisboreaalinen Tunturi-Lappi. Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut merialueet ovat: 1)  Perämeri; 2)  Merenkurkku; 3)  Selkämeri; 4)  Ahvenanmaa–Saaristomeri; 5)  Suomenlahti. Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 1 kohdassa päävesistöalueella tarkoitetaan vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) liitteessä 1 tarkoitettuja vesistöalueita. Mainitussa säännöksessä vesimuodostumatyypillä tarkoitetaan vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 10 §:ssä tarkoitettuja pintavesityyppejä. 8 § Saamelaisyhteisön alue Luonnonsuojelulain 101 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun saamelaisyhteisön alue määritellään heikennyksen kohteena olevalla alueella asuvien sekä elinkeinoa tai kulttuuria harjoittavien saamelaisten, saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 1 §:ssä tarkoitetun saamelaiskäräjien ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen välisessä neuvottelussa. 9 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan päivänä 15 syyskuuta 2023. Helsingissä 1.9.2023 Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen Lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola Liite 1 Luontotyyppiryhmien ominaispiirteet Pääryhmä: Itämeri Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset) Kovat pohjat (myös monivuotisten levien tai sammalten luonnehtimat kovat pohjat, selkärangattomien luonnehtimat kovat pohjat, yksivuotisten rihmalevien luonnehtimat pohjat, kultajouhi- ja jouhileväpohjat, yhteyttävien mikroeliöiden ja laiduntavien kotiloiden luonnehtimat pohjat) *Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä Näkösyvyys Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus sekä muut ihmispaineet Pohjien haitalliset sessiilit vieraslajit Kasvillisuuden luonnehtimat pehmeät pohjat (myös letkuleväpohjat) *Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä Näkösyvyys Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus, muut ihmispaineet Pohjien haitalliset sessiilit vieraslajit Helofyyttien ja kelluslehtisten aiheuttama luontaiseen sukkessioon kuulumaton umpeenkasvu Matalien merenlahtien pohjilla lisäksi: ympäröivän valuma-alueen vaikutus Muut pehmeät pohjat (myös selkärangattomien luonnehtimat pehmeät pohjat ja muunlaiset pohjat) *Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Pohjan happivaje Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus (esim. ruoppaus, läjitys), muut ihmispaineet Riutat ja hiekkasärkät *Pohjaeliöstön edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, tiheys, peittävyys, biomassa, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Päällyslevät, irtonaisen sedimentin määrä Näkösyvyys Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus, muut ihmispaineet Fladat, kluuvit, jokisuistot *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja lajistorakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Kynnyksen tila (fladat) Muokkaus, rakentaminen ja muu ihmispaine Ympäröivän valuma-alueen vaikutus Pääryhmä: Itämeren rannikko Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset) Itämeren kallio- ja kivikkorannat, hiekkarannat ja dyynit, eloperäiset rantavallit, Itämeren niitty-, ilmaversois- ja pensaikkorannat, rannikon dyynisarjat, ulkosaariston saaret ja luodot, lintusaaret, Itämeren harjusaaret *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Rihmalevämassan kertyminen rantaan Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus Haitalliset vieraskasvilajit Rannikon primäärisukkessiometsät, metsäiset dyynit *Puuston rakennepiirteet (monilajisuus, eri-ikäisyys, kerroksellisuus, vyöhykkeisyys, satunnainen tilajakauma) lisäksi metsäisten dyynien seuraavat puuston rakennepiirteet: lahopuun määrä ja jatkumo, puoliavoimuus, iäkäs puusto, tuulen vaikutus *Sijainti kehityssarjassa (primäärisukkessiometsät) Lahopuusto (primäärisukkessiometsät) Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus Haitalliset vieraskasvilajit Pääryhmä: Sisävedet ja rannat Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset) Järvet Järvet, joille soveltuu vesipuitedirektiivin (VPD) mukainen ekologisen tilan luokitus seuraavilla mittareilla: *VPD: vesikasvillisuus *VPD: hydromorfologinen muuttuneisuus *VPD: pohjaeläimistö *Valuma-alueen tila Järvet, joille VPD-tilaluokitus ei sovellu: *Vesi- ja rantakasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Valuma-alueen tila *Vedenpinnan taso ja vaihtelu *Umpeenkasvu *Haitalliset vieraslajit Ranta- ja lähivyöhykkeen luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden vaikutus Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus Lammet *Vesi- ja rantakasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Valuma-alueen tila *Vedenpinnan taso ja vaihtelu *Umpeenkasvu *Haitalliset vieraslajit *Ranta- ja lähivyöhykkeen luonnontilaa muuttaneiden tekijöiden vaikutus Vesirakentaminen ja pohjan muokkaus Lähteikköluontotyypit *Lähdevaikutteinen pinta-ala Antoisuus Pintavesivaikutus ja veden laatu Lähiympäristön tilaan vaikuttava ihmistoiminta Lähteikön tilaan vaikuttava ihmistoiminta Pohjaveden purkaumien sijainti Virtavedet (joet, purot ja pikkujoet, norot) *Uoman rakennepiirteet luontotyypille ja paikallisolosuhteille ominaisella tavalla ja niiden muuttuminen ihmistoiminnan vuoksi *Valuma-alueen tila Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Ranta- ja lähivyöhykkeen tilaa muuttaneen ihmistoiminnan vaikutus Säännöstely Esteettömyys Sisävesirannat *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Vedenpinnan tason vaihtelu *Rakentaminen, muokkaus, muu ihmisvaikutus Haitalliset vieraskasvilajit Pääryhmä: Suot Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset) Nevat, letot, soiden luontotyyppiyhdistelmät (avosuot) *Vesitalous *Suon suhde ympäristöönsä *Suokasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Umpeenkasvu Muu ihmisvaikutus Korvet, nevakorvet, rämeet, nevarämeet, luhdat (puustoiset suot) *Vesitalous *Suon suhde ympäristöönsä *Suokasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Puuston rakenne (puuston tiheys, ikäjakauma, tilajakauma, latvuskerroksellisuus, lajijakauma) Lahopuun määrä Muu ihmisvaikutus Pääryhmä: Metsät Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset) Kangasmetsät, lehdot, sisämaan tulvametsät *Kehitysluokka *Luontotyypille ominaiset puuston rakennepiirteet (eri-ikäisyys, latvuskerroksellisuus, satunnainen tilajakauma, palojäljet, monilajisuus) *Luontotyypille ominainen lahopuun määrä ja rakennepiirteet (jatkumo, järeä lahopuu, monilajisuus) Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) (*lehdot ja jalopuulehdot, harjumetsien valorinteet, sisämaan dyynimetsät, serpentiinivaikutteisen maapohjan metsät) Järeiden puiden määrä Haitalliset vieraskasvilajit Muu ihmisvaikutus Vesitalous (kosteat lehdot) *Tulvaolosuhteet (sisämaan tulvametsät) Pääryhmä: Kalliot ja kivikot Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset) Karut ja keskiravinteiset kalliot pois lukien ranta- ja tunturikalliot *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Muu ihmisvaikutus Puusto (puustoiset kalliot) Kalkki- ja serpentiinikalliot poislukien tunturialueet *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto Kallion morfologinen monimuotoisuus (karuilla kallioilla*) Kallion morfologinen monimuotoisuus Muu ihmisvaikutus Puustoisilla kalliolla lisäksi: puusto Karut ja keskiravinteiset kalliojyrkänteet, kalkki- ja serpentiinikalliojyrkänteet *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Varjostus ja mikroilmaston vakaus (varjoisat jyrkänteet) Jyrkänteen morfologinen monimuotoisuus (karuilla kalliojyrkänteillä*) Puusto jyrkänteessä ja sen alla (puustoiset jyrkänteet) *Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (kalkki- ja serpentiinikalliojyrkänteet) Kivikot Koko ja vaihtelevuus *Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (kalkki- ja serpentiinikivikot Pääryhmä: Perinnebiotoopit Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset) Nummet, kalliokedot, kedot, tuoreet niityt, kosteat niityt, suoniityt, merenrantaniityt, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet, tulvaniityt, järven- ja joenrantaniityt Perinnemaisemainventoinnin mukainen arvoluokka Jos ei arvoluokkaa: *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) *Huomionarvoinen lajisto *Rehevöityminen ja miinuslajit Ei rehevöittävä niitto tai laidunnus, tai muu vastaava hoito Umpeenkasvu Haitalliset vieraskasvilajit *Puuston ja pensaston edustavuus (lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet) *Tulvaolosuhteet (tulvaniityt) Pääryhmä: Tunturit Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Ominaispiirteet (*ensisijaiset) Tunturikoivikot, tunturikoivupensaikot, erillishaavikot *Puuston rakenne ja uudistuminen *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Muu ihmisvaikutus Erillismetsiköt (ei erillishaavikot) *Luontotyypille ominainen puuston rakenne (eri-ikäisyys, kerroksellisuus, satunnainen tilajakauma, lahopuuta havaittavissa, ikivanhoja puita) Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Muu ihmisvaikutus Tunturikangaspensaikot (ei tunturikoivupensaikot), tunturikankaat, tunturien heinäkankaat, tunturiniityt, lumenviipymät ja -pysymät *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Muu ihmisvaikutus Kuviomaat, vuotomaat, routanummet *Routimisen vaikutus Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne (runsaus, peittävyys, lajien/lajiryhmien runsaussuhteet) Muu ihmisvaikutus Tunturien dyyni- ja deflaatioalueet, tunturien karut ja keskiravinteiset kalliot ja kivikot, tunturien kalkkikalliot ja -kivikot, tunturien serpentiinikalliot ja -kivikot *Kasvillisuuden edustavuus: lajisto ja kasvillisuuden rakenne *Vaatelias putkilokasvi- ja/tai sammal- ja/tai jäkälälajisto (serpentiinikalliot ja -kivikot) Muu ihmisvaikutus Haitalliset vieraskasvilajit Liite 2 Luontotyyppiryhmät, joissa uhanlainen luontotyyppi voidaan hyvittää saman luontotyyppiryhmän yhtä uhanalaisella tai uhanalaisemmalla luontotyypillä Pääryhmä Luontotyyppiryhmä / luontotyyppiyhdistelmä Itämeri Kovat pohjat Kasvillisuuden luonnehtimat pehmeät pohjat Muut pehmeät pohjat Fladat ja kluuvit Itämeren rannikko Hiekkarannat ja dyynit Eloperäiset rantavallit Itämeren luontaiset niittyrannat, merenrantojen ilmaversoiskasvustot ja rannikon ja saariston pensaikot Rannikon primäärisukkessiometsät Sisävedet ja rannat Vähähumuksiset järvet ja harjulammet Humusjärvet ja humuslammet Runsasravinteiset järvet ja runsasravinteiset lammet Lähteikköluontotyypit Purot ja pikkujoet Joet Suot Korvet ja nevakorvet poislukien letto- ja lehtokorvet Rämeet ja nevarämeet poislukien lettorämeet ja lettonevarämeet Nevat poislukien lettonevat Letot, letto- ja lehtokorvet, lettorämeet, lettonevarämeet ja lettonevat Luhdat Metsät Lehdot Kangasmetsät Kalliot ja kivikot Karut ja keskiravinteiset kalliot pois lukien ranta- ja tunturikalliot Kalkkikalliot ja -kivikot Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot Perinnebiotoopit Nummet, kedot ja kalliokedot Tuoreet niityt ja kosteat niityt Järven- ja joenrantaniityt, merenrantaniityt ja tulvaniityt Lehdesniityt ja hakamaat Metsälaitumet Tunturit Tunturikoivikot poislukien lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot Lehtomaiset tunturikoivikot ja tunturikoivulehdot Tunturikankaat Lumenviipymät ja lumenpysymät