Tämä päätös antaa tarkempia ohjeita konsernitilinpäätöksen laatimisesta, täydentäen kirjanpitolain säännöksiä. Sen tavoitteena on varmistaa, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta tilanteesta.
§:n 1 tai 2 momentissa annettujen määräysten mukaisesti lasketun oman pääoman osuuden ylittävä osakkuusyrityksen osakkeiden tai osuuksien hankintamenon osa, jonka ei voida katsoa johtuvan osakkuusyrityksen omaisuus- tai velkaeristä, on poistet-tava viiden vuoden kuluessa tai, jos sen vaikutusaika on tätä pitempi, vaikutusaikanaan, kuitenkin enintään 20 vuoden kuluessa. 16 § Osakkuusyrityksen tilinpäätöstietojen yhdistelyssä otetaan 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla huomioon konsernin omistusosuutta vastaava määrä hyödykkeiden luovutuksessa osakkuusyrityksen ja konserniyritysten kesken syntyneista katteista ja niiden katteiden muutoksesta tilikauden aikana, mikäli tätä varten tarpeelliset tiedot ovat saatavissa. Katteiden muutoksen saa 7 §:n 2 momentissa mainituilla perusteilla jättää huomioon ottamatta. 17 § Jos osakkuusyritys laatii ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen, sovelletaan 13-16 §:ssä annettuja määräyksiä osakkuusyrityksen konsernitilinpäätöksen tietoihin. 18 § Jos konserniyritys omistaa tasaosuuksin toisen omistajan kanssa osakkuusyrityksen siten, että myös äänivalta tässä yrityksessä jakaantuu tasan omistajien kesken (yhteisyritys), saadaan tämän yrityksen tuloslaskelma- ja tase-erät sekä liitetiedot yhdistellä konsernitilinpäätökseen omistusosuuden mukaisina. Yhteisyrityksen tilinpäätöstietojen yhdistelyssä noudatetaan soveltuvin osin 4-9 §:ssä ja 11-12 §:ssä annettuja määräyksiä. 4 luku Konsernitilinpäätöstiedot 19 § Konsernituloslaskelma laaditaan soveltuvin osin ja jäljempänä 20 §:ssä mainituin lisäyksin kirjanpitoasetuksen (1575/92) 1, 2 tai 3 §:ssä annetun tuloslaskelmakaavan mukaan. Konsernitase laaditaan soveltuvin osin ja jäljempänä 21 §:ssä mainituin lisäyksin kirjanpitoasetuksen 7 §:ssä annetun tasekaavan mukaan. Konsernituloslaskelma ja konsernitase on laadittava 1 momentissa mainittuja kaavoja yksityiskohtaisempina, mikäli se konsernin tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden tai konsernitaseen erien selventämiseksi on tarpeen. Mikäli konsernin toiminnan luonne sitä vaatii, on konsernituloslaskelmassa ja konsernitaseessa käytettävä 1 momentissa mainituista kaavoista poiketen pääryhmiin sisältyvistä eristä toiminnan luonnetta vastaavia nimityksiä. 20 § Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys merkitään konsernituloslaskelmaan, joka laaditaan kirjanpitoasetuksen 1 §:ssä annetun tuloslaskelmakaavan mukaan, kohtaan poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista. Konserniliikearvon poisto ja konsernireservin vähennys on ilmoitettava erikseen konsernituloslaskelmassa tai sen liitteenä, mikäli liikearvon poisto ja konsernireservin vähennys on konsernitulos-laskelmassa yhdistetty.
§:n 3 momentissa tarkoitettu osuus osakkuusyrityksen tilikauden voitosta tai tappiosta merkitään konsernituloslaskelmaan omana eränä rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään. Jos erän erityisluonne sitä vaatii, se merkitään kuitenkin joko ennen liikevoittoa esitettäviin tuottoihin ja kuluihin tai satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin. Jos poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutokset on merkitty kirjanpitolain 22 c §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla konsernituloslaskelmaan, välittömät verot eritellään konsernituloslaskelmassa tai sen liitteenä toisaalta tilikaudelta ja aikaisemmilta tilikausilta maksettuihin tai maksettaviin veroihin sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen. Ulkopuolisten omistusta vastaavat osuudet konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen tytäryritysten tuloksista (vähemmistöosuudet) merkitään konsernituloslaskelmaan viimeisenä eränä ennen konsernin tilikauden tulosta. 21 § Konserniliikearvon poistamaton osa merkitään konsernitaseeseen omana eränä käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten aineettomien hyödykkeiden ryhmään. Konsernireservi merkitään konsernitaseeseen omana eränä varausten ryhmään. Poistamatta oleva konserniliikearvo sekä tuotoksi kirjaamatta oleva konsernireservi voidaan konsernitaseessa esittää yhtenä eränä.
§:n 1 momentissa tarkoitettu osakkuusyrityksen osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien hankintameno sekä 14 §:n 3 momentissa määrätyllä tavalla laskettu osakkuusyrityksen osakkeiden tai osuuksien hankintamenon lisäys- tai vähennyserä merkitään konsernitaseeseen omana yhteenlaskettuna eränä käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten ryhmään. Edellä 12 §:ssä tarkoitettu laskennallinen verosaaminen esitetään konsernitaseessa omana eränä vaihto- ja rahoitusomaisuuden saamisten ryhmässä sekä laskennallinen verovelka omana eränä vieraan pääoman ryhmässä. Ulkopuolisten omistusta vastaavat osuudet konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen tytäryritysten omista pääomista (vähemmistöosuudet) merkitään konsernitaseeseen omana nimikkeenä oman pääoman jälkeen ja ennen varauksia. Jos kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on merkitty kirjanpitolain 22 c §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla konsernitaseeseen, laskennallinen verovelka esitetään omana eränä vieraan pääoman ryhmässä. Se voidaan merkitä yhdeksi eräksi edellä 3 momentissa tarkoitetun verovelan kanssa. 22 § Konsernituloslaskelmassa tai konsernitaseessa taikka niiden liitteenä on annettava kirjanpitolain 22 c §:n 1 momentissa tarkoitettujen ja 22 d §:ssä mainittujen tietojen lisäksi: 1) selostus konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja -menetelmissä tapahtuneista muutoksista sekä muutosten vaikutuksesta konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan; 2) selostus sellaisista muutoksista konsernin rakenteessa, jotka merkittävällä tavalla vaikuttavat konsernitilinpäätöksen vertailukelpoisuuteen edellisen konsernitilinpäätöksen kanssa; 3) selostus konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyistä konserni- ja osakkuusyrityksistä sekä yhdistelemättä jättämisen perusteista ja vaikutuksista konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan; 4) jos tytäryritys on yhdistelty konsernitilinpäätökseen ennen emoyrityksen tilikautta päättyneeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen perusteella, selostus tytäryritystä koskevista, konsernin toiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan vaikuttaneista olennaisista tapahtumista, jotka ovat sattuneet tytäryrityksen ja emoyrityksen tilikausien päättymisen välisenä aikana; 5) jos konsernitilinpäätöksen laatimisessa ei ole ollut mahdollista noudattaa samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin konsernin emoyrityksen tilinpäätöksessä, perusteltu selostus siitä; 6) jos konsernitilinpäätökseen sisällytetty osakkuusyritys on noudattanut tilinpäätöksensä laatimisessa konsernin arvostus- ja jaksotusperiaatteista huomattavasti poikkeavia periaatteita, selostus siitä; 7) selostus perusteesta, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaisen tytäryrityksen tilinpäätöserät Suomen rahaksi, jollei ole käytetty Suomen Pankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaa kurssia; 8) erittely tilikauden tuotoista vähennetyistä käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistoista konsernitaseen erien mukaan sekä selostus suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja näiden muutoksista; 9) erittely konsernituloslaskelman satunnaisiin tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä eristä, mikäli ne merkittävällä tavalla ovat vaikuttaneet tilikauden tuloksen muodostumiseen; 10) erittely konsernituloslaskelman tuottoihin ja kuluihin sisältyvistä pakollisten varausten muutoksista sekä muista muuhun kuin tilikauteen liittyvistä eristä, mikäli ne merkittävällä tavalla ovat vaikuttaneet tilikauden tuloksen muodostumiseen; 11) erittely konserniliikearvosta ja konsernireservistä, jotka on vähennetty toisistaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa; 12) erittely konsernitaseen vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvista saamisista, jotka erääntyvät maksettaviksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua, konsernitaseen erien mukaan; 13) erittely konsernin vapaaehtoisten varausten sekä oman pääoman lisäyksistä ja vähennyksistä konsernitaseen erien mukaan; 14) erittely konsernitaseen erästä ''Pakolliset varaukset'', mikäli se erän selventämiseksi on tarpeen; 15) erittely konsernitaseen pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista, jotka erääntyvät maksettaviksi viiden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua, konsernitaseen erien mukaan; sekä 16) jos konsernitaseeseen sisältyy sellaisia velkoja, joiden vakuudeksi konsernitilinpäätökseen yhdistelty konserniyritys on antanut pantteja, kiinnityksiä tai muita niihin verrattavia vakuuksia, erittely näiden velkojen määrästä vakuuden laadun mukaan eriteltynä. 5 luku Voimaantulo ja soveltaminen 23 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993. Päätöstä sovelletaan viimeistään siltä tilikaudelta laadittavaan konsernitilinpäätökseen, joka ensiksi päättyy 30 päivänä kesäkuuta 1994 jälkeen. 24 § Jos emoyritys on ennen kirjanpitolakiin lisättyjen konsernitilinpäätössäännösten voimaantuloa 1. tammikuuta 1993 muun lain nojalla laatinut konsernitilinpäätöksen, se saa tehdä ennen mainittua voimaantuloa hankittujen tytäryrityksen osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien hankintamenon 8 §:ssä tarkoitetun eliminoinnin aikaisemmin sovellettua menettelyä noudattaen, edellyttäen, että sillä ei ole olennaista vaikutusta oikeiden ja riittävien tietojen antamiseen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta 8 §:ssa säädettyyn menettelyyn verrattuna. Kun edellä 9 §:ssä annettuja määräyksiä sovelletaan ennen sen tilikauden alkua syntyneen konserniliikearvon poistamiseen, jolta konsernitilinpäätös ensimmäisen kerran laaditaan tätä päätöstä noudattaen, poistoajan saa tytäryrityksen tällöin poistamatta olevan konserniliikearvon osalta katsoa alkaneen tämän tilikauden alussa. Näin saa menetellä myös 14 §:ssä tarkoitetussa osakkuusyrityksen osakkeiden tai osuuksien hankintamenon poistamisessa sekä 18 §:n tarkoitetussa yhteisyrityksen tilinpäätöstietojen yhdistelyssä. Konserniliikearvojen poistoaikojen muuttaminen edellyttää kuitenkin, että se on konserniliikearvojen vaikutusaikaan nähden perusteltua. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1993 Ministeri Ole Norrback Neuvotteleva virkamies Ilkka Pitkänen
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.