2024 171/2024 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n 6 momentin nojalla: 1 § Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) 13 §:n 1 momentissa tarkoitettu koulutuksen rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin: 1) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna aloittaneiden uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärä, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen otettuja opiskelijoita ja lukuvuosimaksuvelvollisia opiskelijoita; 2) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä lukuun ottamatta tilauskoulutuksessa suoritettuja tutkintoja, kuitenkin enintään sopimuskaudelle asetettua koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka; 3) ammattikorkeakoulun avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä lukuun ottamatta asianomaisen ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoiden ja ulkomaisten vaihto-opiskelijoiden suorittamia opintopisteitä; 4) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä; 5) korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen opintopisteiden yhteenlaskettu määrä; 6) ammattikorkeakoulun valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna; 7) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen; 8) ammattikorkeakoulun valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastausten tuottamien pisteiden yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna. Edellä 1 momentin 1 kohdassa uusilla ensikertaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaneita opiskelijoita, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut koulutusalaryhmät ovat: 1) kasvatusalat, taiteet ja kulttuurialat sekä yhteiskuntatieteet; 2) humanistiset alat, lääketieteet sekä terveys- ja hyvinvointialat; 3) kauppa, hallinto ja oikeustieteet sekä palvelualat; 4) luonnontieteet, tietojenkäsittely ja tietoliikenne, tekniikan alat sekä maatalous- ja metsätieteelliset alat. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tutkintojen lukumäärää laskettaessa ammattikorkeakoululain (932/2014) 14 §:ssä tarkoitetussa tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,8 ja enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,
- Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin saanut samassa ammattikorkeakoulussa samaa tutkintoa koskevan opiskeluoikeuden tai siirtynyt suorittamaan tutkintoa siirto-opiskelijana, opintojen suorittamisajan laskenta aloitetaan opiskelijan ensimmäisen opiskeluoikeuden alusta. Jos tutkinnon suorittanut on aiemmin suorittanut suomalaisessa korkeakoulussa alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon, toista tutkintoa painotetaan lisäksi kertoimella 0,
- Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tutkinnot jaetaan liitteen 3 kohdan mukaisesti kolmeen eri ryhmään, joista ryhmään A kuuluvien tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 3, ryhmään B kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella 1,75 ja ryhmään C kuuluvien tutkintojen lukumäärää kertoimella
- Jos ammattikorkeakoulun kolmen vuoden tutkintototeuman keskiarvo ylittää 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun tutkintomäärien rahoitusrajan, rahoitusrajan mukaista koulutusalaryhmän tutkintomäärää painotetaan 4 ja 5 momentin mukaisten kertoimien keskiarvolla kaikista koulutusalaryhmän tutkinnoista. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa opintopisteissä huomioidaan vuonna 2024 tai sen jälkeen suoritetuista opintopisteistä vain ne, joiden suorittajalla on suomalainen henkilötunnus. Edellä 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa opiskelijapalautekyselyssä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot, vastaavat liitteen 4 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot suorittaneet vastaavat harjoittelua koskeviin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään liitteen 5 kohdan mukaisesti. Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetussa työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrää painotetaan kertoimella
- Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa uraseurantakyselyssä viisi vuotta ennen tilastovuotta ammattikorkeakoulututkinnon tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet vastaavat liitteen 6 kohdan mukaisiin väittämiin ja kysymyksiin. Väittämiin ja kysymyksiin annetut vastaukset pisteytetään mainitun kohdan mukaisesti. Tämän pykälän mukaisten laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 1 kohdan mukaisesti. 2 § Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteerit Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuus perustuu seuraaviin laskentakriteereihin: 1) tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus Tilastokeskuksen tekemän ulkopuolisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmän mukaan; 2) ammattikorkeakoulussa kalenterivuonna suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä; 3) julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta ulkopuolisesta rahoituksesta painotetaan kertoimella 1,3 niitä rahoituksia, jotka on ilmoitettu seuraavissa opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimusrahoitusta koskevan tiedonkeruun luokissa: 1) suoraan Euroopan unionilta tuleva puiteohjelmarahoitus tai muu laadullisesti kilpailtu EU-rahoitus (AA); 2) muu EU-rahoitus (AD); 3) ulkomaiset rahastot ja säätiöt (AE); 4) kansainväliset järjestöt (AF); 5) muu ulkomainen rahoitus (AG); 6) kotimaiset yritykset (X); 7) ulkomaiset yritykset (Z). Edellä 1 momentin 3 kohdassa julkaisulla tarkoitetaan tutkimustyöhön perustuvaa julkaisua, jonka tekijä on palvelussuhteessa ammattikorkeakouluun tai kuuluu muutoin ammattikorkeakouluyhteisöön taikka jonka tekemisen ammattikorkeakoulu on toiminnallaan mahdollistanut. Lisäksi julkaisun tulee kuulua johonkin seuraavista opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevan tiedonkeruun mukaisista luokista: 1) vertaisarvioidut alkuperäisartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A1); 2) vertaisarvioidut katsausartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A2); 3) vertaisarvioidut kirjan tai muun kokoomateoksen osat (A3); 4) vertaisarvioidut artikkelit konferenssijulkaisussa (A4); 5) vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset lehdissä (B1); 6) vertaisarvioimattomat osat kirjaa tai muuta kokoomateosta (B2); 7) vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset konferenssijulkaisuissa (B3); 8) vertaisarvioidut kustannetut tieteelliset erillisteokset sekä vertaisarvioidut tieteelliset raportit (C1); 9) vertaisarvioidut tieteelliset toimitustyöt (C2); 10) artikkelit ammattilehdessä tai blogialustalla (D1); 11) artikkelit ammatillisessa kokoomateoksessa (D2); 12) artikkelit ammatillisessa konferenssijulkaisussa (D3); 13) julkaistut kehittämis- tai tutkimusraportit taikka -selvitykset (D4); 14) ammatilliset kirjat (D5); 15) ammatilliset toimitustyöt (D6); 16) yleistajuiset artikkelit lehdessä tai kokoomateoksessa sekä yleistajuiset blogikirjoitukset (E1); 17) yleistajuiset monografiat sekä vertaisarvioimattomat tieteelliset erillisteokset (E2); 18) yleistajuiset toimitustyöt (E3); 19) julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta (F); 20) audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat (I). Edellä 3 momentissa tarkoitettuihin luokkiin E1–E3, F ja I kuuluvien julkaisujen lukumäärää painotetaan kertoimella 0,
- Avoimesti saatavilla olevia 3 momentissa tarkoitettuihin luokkiin A1–A4, B1–B3, C1–C2, D1–D6 sekä E1–E3 kuuluvia julkaisuja painotetaan kertoimella 1,
- Avoimesti saatavilla olevalla julkaisulla tarkoitetaan julkaisua, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja koskevassa tiedonkeruussa merkitty kokonaan avoimella julkaisukanavalla tai osittain avoimella julkaisukanavalla ilmestyneeksi avoimesti saatavilla olevaksi julkaisuksi taikka rinnakkaistallennetuksi julkaisuksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen laskentakriteereiden keskinäiset painotukset määräytyvät liitteen 2 kohdan mukaisesti. 3 § Laskentakriteerien mukaisten tietojen päivittäminen Edellä 1 ja 2 §:ssä tarkoitettujen rahoitusosuuksien laskennassa käytetään kolmen viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden laskentaperusteiden keskiarvoa ja kohdennus ammattikorkeakoulujen välillä tehdään suoraan laskentakriteerin mukaisessa suhteessa. Edellä 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetun laskentakriteerin osalta laskennassa käytetään kuitenkin viimeisimmän käytettävissä olevan kalenterivuoden tietoa. 4 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
- Tällä asetuksella kumotaan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annettu opetus- ja kulttuuriministeriön asetus (117/2019). Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään, vuosien 2025 ja 2026 rahoitusta laskettaessa ammattikorkeakoulun rahoitus, joka ei sisällä strategiaperusteista rahoitusosuutta, saa vähentyä yhteensä enintään 3 prosenttia verrattuna edellisen vuoden rahoituksen tasoon, joka on suhteutettu rahoitusvuonna käytettävissä olevaan laskennalliseen rahoitukseen. Rajauksen laskennasta aiheutuva mahdollinen alijäämä jaetaan ammattikorkeakoulujen kesken niiden rahoituksen suhteessa. Helsingissä 11.4.2024 Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala Ylijohtaja Sirkku Linna Liite
- Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset Laskentakriteeri Painotus
- Ammattikorkeakoulussa aloittaneiden uusien ensikertaisten opiskelijoiden lukumäärä
- Ammattikorkeakoulussa suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä 3 % 56 %
- Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa, erillisinä opintoina, maahanmuuttajien valmentavassa koulutuksessa ja erikoistumiskoulutuksessa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärä 5 %
- Ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä
- Korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella suoritettujen opintopisteiden määrä 2 % 1 %
- Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn vastauspisteiden yhteismäärä 3 %
- Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen 2 %
- Valtakunnallisen uraseurantakyselyn vastauspisteiden yhteismäärä 3 %
- Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusosuuden laskentakriteereiden keskinäiset painotukset Laskentakriteeri Painotus
- Tutkimus- ja kehittämistoiminnan ulkopuolinen rahoitus 12 %
- Suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen lukumäärä 6 %
- Julkaisujen, julkisen taiteellisen ja taideteollisen tuotannon, audiovisuaalisten aineistojen sekä tieto- ja viestintäteknisten ohjelmien lukumäärä 2 %
- Ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen ryhmät koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa Ryhmä A Insinööri (AMK), merenkulku Konservaattori (AMK) Kuvataiteilija (AMK) Merikapteeni (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Muusikko (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)* Tulkki (AMK) Viittomakielentulkki (AMK) *) Tilastokeskuksen koulutusluokituksessa koodit 621501 ja 621502 Ryhmä B Agrologi (AMK) Artenomi (AMK) Bioanalyytikko (AMK) Ensihoitaja (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Hammasteknikko (AMK) Hortonomi (AMK) Iktyonomi (AMK) Insinööri (AMK), automaatiotekniikka Insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka Insinööri (AMK), elektroniikka Insinööri (AMK), energiatekniikka Insinööri (AMK), graafinen ja viestintätekniikka Insinööri (AMK), kemia Insinööri (AMK), konetekniikka Insinööri (AMK), kuljetustekniikka Insinööri (AMK), liikenneala Insinööri (AMK), logistiikka Insinööri (AMK), LVI-tekniikka Insinööri (AMK), maanmittaustekniikka Insinööri (AMK), materiaalitekniikka Insinööri (AMK), muu tekniikka Insinööri (AMK), paperi-, tekstiili- ja kemiantekniikka Insinööri (AMK), prosessitekniikka Insinööri (AMK), puunjalostustekniikka Insinööri (AMK), rakennusarkkitehtuuri Insinööri (AMK), rakennustekniikka ja yhdyskuntatekniikka Insinööri (AMK), robotiikka ja tekoäly Insinööri (AMK), sähkötekniikka Insinööri (AMK), tekstiili- ja vaatetustekniikka Insinööri (AMK), tietoliikennetekniikka Insinööri (AMK), tietotekniikka Insinööri (AMK), ympäristötekniikka Insinööri (AMK), energia- ja ympäristötekniikka Jalkaterapeutti (AMK) Kuntoutuksen ohjaaja (AMK) Kätilö (AMK) Laboratorioanalyytikko (AMK) Liikunnanohjaaja (AMK) Metsätalousinsinööri (AMK) Muotoilija (AMK) Muu musiikin ammattikorkeakoulututkinto Muu sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri (AMK) Muu tieto- ja tietoliikennetekniikan insinööri (AMK) Naprapaatti (AMK) Optometristi (AMK) Osteopaatti (AMK) Rakennusarkkitehti (AMK) Rakennusmestari (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Suuhygienisti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) Tradenomi (AMK), tietojenkäsittely Yhteisöpedagogi (AMK) Ryhmä C muut ammattikorkeakoulututkinnot
- Koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämät ja kysymykset
- Aikaisemmin tai muualla hankittu osaamiseni (AHOT) otettiin opinnoissani riittävästi huomioon.
- Opinnoissani ei juuri ollut turhia opintojaksoja, päällekkäisyyksiä tai toistoa.
- Henkilökohtainen opiskelusuunnitelmani (HOPS) ohjasi ja edisti oppimistani.
- Korkeakouluni opintojen tarjonta mahdollisti ympärivuotisen opiskelun.
- Opintojen ohjaus oli tasokasta.
- Opetus oli asiantuntevaa.
- Opetusmenetelmät ja työskentelytavat olivat monipuolisia ja soveltuivat erilaisiin oppimistilanteisiin.
- Yhteistyö opettajien kanssa oli luontevaa.
- Opettajat huomioivat opiskelijat tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
- Opetus- ja opiskelutilat soveltuivat erilaisiin oppimistilanteisiin.
- Opinnoissani hyödynnettiin hyvin verkko-oppimisen tarjoamia mahdollisuuksia.
- Työelämää käytettiin monipuolisesti oppimisympäristönä.
- Korkeakouluni käyttämät tietotekniikka- ja ohjelmistopalvelut olivat hyvät.
- Kirjasto- ja tietopalvelut tukivat oppimistani.
- Sain riittävästi tietoa ja tukea tavoitteideni mukaiseen opintojen etenemiseen.
- Opintosuorituksista saamani arvioinnit vastasivat osaamistani.
- Sain riittävästi palautetta osaamiseni kehittymisestä.
- Missä määrin opiskelijoiden palaute mielestäsi huomioitiin opintojen kehittämisessä?
- Tarjolla oli monipuolisesti myös vieraskielistä opetusta.
- Korkeakoulussani oli hyvät mahdollisuudet suorittaa työharjoittelu ja/tai opiskelijavaihto ulkomailla.
- Valmistuneita ja työelämään jo siirtyneitä opiskelijoita (alumneja) hyödynnettiin onnistuneesti osana opintojani.
- Minulle tarjottiin riittävästi mahdollisuuksia osallistua opintoihin, joissa työskenneltiin yhdessä työelämän kanssa.
- Olen saanut opintojeni aikana riittävästi tukea urasuunnitteluun.
- Sain korkeakouluni edustajilta riittävästi tukea ja ohjausta opinnäytetyössäni.
- Opinnäytetyöni valmensi minua työelämän asiantuntijatehtäviin.
- Tyytyväisyys opintoihin kokonaisuudessaan. Harjoittelua koskevat väittämät
- Sain korkeakouluni edustajilta riittävästi tukea ja ohjausta harjoitteluun liittyen.
- Harjoittelu vahvisti osaamistani.
- Valtakunnallisen opiskelijapalautekyselyn väittämiin ja kysymyksiin annettujen vastausten pisteytysasteikko Väittämiin annetut vastaukset pisteytetään asteikolla 1–
- 7 pistettä täysin samaa mieltä/erittäin tyytyväinen 4 pistettä siltä väliltä 1 piste täysin eri mieltä/erittäin tyytymätön Kysymykseen 18 annetut vastaukset pisteytetään kuitenkin seuraavasti: 7 pistettä paljon 5,5 pistettä melko paljon 4 pistettä jonkin verran 2,5 pistettä vain vähän 1 piste ei lainkaan
- Koulutuksen rahoitusosuuden laskennassa huomioon otettavat valtakunnallisen uraseurantakyselyn väittämät ja kysymykset
- Tutkinto antoi riittävät valmiudet työelämään. 6 pistettä täysin samaa mieltä 5 pistettä samaa mieltä 4 pistettä hieman samaa mieltä 3 pistettä hieman eri mieltä 2 pistettä eri mieltä 1 piste täysin eri mieltä
- Miten tyytyväinen olet kokonaisuudessaan vuonna 20xx suorittamaasi tutkintoon työurasi kannalta? 6 pistettä erittäin tyytyväinen 5 pistettä tyytyväinen 4 pistettä melko tyytyväinen 3 pistettä hieman tyytymätön 2 pistettä tyytymätön 1 piste erittäin tyytymätön
- Pystyn hyödyntämään ammattikorkeakoulussa hankkimaani osaamista nykyisessä työssäni hyvin. 6 pistettä täysin samaa mieltä 5 pistettä samaa mieltä 4 pistettä hieman samaa mieltä 3 pistettä hieman eri mieltä 2 pistettä eri mieltä 1 piste täysin eri mieltä
- Työni vastaa tällä hetkellä vaativuustasoltaan hyvin ammattikorkeakoulutustani. 6 pistettä täysin samaa mieltä 5 pistettä samaa mieltä 4 pistettä hieman samaa mieltä 3 pistettä hieman eri mieltä 2 pistettä eri mieltä 1 piste täysin eri mieltä
- Miten hyvin amk-opiskelu kehitti kyseisiä osaamisia: 1) opinnoista saatu käytännön osaaminen; 2) ongelmanratkaisutaidot; 3) kehittämisosaaminen; 4) kyky oppia ja omaksua uutta; 5) oma-aloitteisuus ja itseohjautuvuus; 6) yrittäjyystaidot. 6 pistettä erittäin paljon 5 pistettä paljon 4 pistettä melko paljon 3 pistettä jonkin verran 2 pistettä vain vähän 1 piste ei lainkaan Kysymyksen 5 kunkin osakysymyksen painoarvo laskennassa on 1/6.