Lannoitelaki

1993 232/1993 Lannoitelaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §Tavoite

Tämän lain tarkoituksena on edistää hyvälaatuisten, turvallisten ja Suomen kasvintuotantoon sopivien lannoitevalmisteiden tarjontaa sekä riittävien tietojen antamista lannoitevalmisteista niiden ostajille ja käyttäjille.

2 §Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan lannoitteiden, maanparannusaineiden, lannoitettujen kasvualustojen, typpibakteerivalmisteiden ja kompostointivalmisteiden markkinointiin, maahantuontiin ja markkinointia varten tapahtuvaan valmistukseen. Lakia sovelletaan myös teollisuus-, tuotanto- tai muiden laitosten toiminnan yhteydessä syntyvien lannoitteena, maanparannusaineena, lannoitettuna kasvualustana tai kompostointivalmisteena käytettäväksi kelpaavien sivutuotteiden luovuttamiseen silloinkin, kun luovutus tapahtuu vastikkeetta.

Tätä lakia ei sovelleta:

3 §Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

2 luku

Lannoitteiden valmistus, markkinointi ja maahantuonti

4 §Lannoiteluettelo

Maahantuoda, markkinoida ja markkinointia varten valmistaa saa vain sellaisia lannoitteita, jotka on merkitty maa- ja metsätalousministeriön julkaisemaan lannoiteluetteloon.

Luetteloon merkitään ne lannoitteet, jotka on lueteltu Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen II liitteessä mainitun, lannoitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin (76/116/ETY) I liitteessä. Maa- ja metsätalousministeriö voi hakemuksesta tai hakemuksetta hyväksyä luetteloon merkittäväksi muitakin lannoitteita edellyttäen, että lannoite on käyttötarkoitukseensa sopivaa ja ettei se sisällä sellaisia määriä haitallisia tai vaarallisia aineita tai eliöitä, että sen ohjeiden mukaisesta käytöstä voi tästä syystä aiheutua vahinkoa ihmisille, eläimille tai muulle luonnolle.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa määräykset siitä, mitä tietoja lannoitteen luetteloon merkitsemistä koskevassa hakemuksessa on ilmoitettava sekä hakemusta tehtäessä noudatettavasta menettelystä.

5 §Laatuvaatimukset

Maahantuotavien, markkinoitavien ja markkinointia varten valmistettavien lannoitteiden tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön asianomaiselle lannoitteelle määräämät yksityiskohtaiset laatuvaatimukset sekä ministeriön tarvittaessa määräämät erityiset laatuvaatimukset.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tulee sellaisten ammoniumnitraattilannoitteiden, jotka sisältävät yli 28 painoprosenttia typpeä, täyttää maa- ja metsätalousministeriön tällaisille lannoitteille määräämät vaatimukset sekä ennen niiden markkinoille laskemista tai tullivalvonnasta vapauttamista läpäistä maa- ja metsätalousministeriön määräämällä tavalla suoritetut räjähtämättömyyskokeet.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa määräyksiä 2 §:ssä tarkoitettuja lannoitteena käytettäväksi kelpaavia sivutuotteita koskevista laatuvaatimuksista.

6 §Merkitseminen

Maahantuotavista, markkinoitavista ja markkinointia varten valmistettavista lannoitteista on annettava ostajalle kirjallisesti tuoteselosteessa maa- ja metsätalousministeriön määräämät tiedot. Maa- ja metsätalousministeriö määrää myös, mitä muita tietoja lannoitteista saa ostajalle tuoteselosteessa ilmoittaa sekä antaa tarvittaessa määräyksiä tuoteselosteen yhteydessä annettavista tiedoista. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa määräyksiä myös tietojen ilmoittamisen perusteista. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö määrää mitä tietoja 2 §:ssä tarkoitetuista lannoitteena käytettäväksi kelpaavista sivutuotteista on luovutuksensaajalle tuoteselosteessa annettava.

Tuoteseloste on painettava tai kiinnitettävä pakkaukseen. Yli 100 kiloa painaviin pakkauksiin tai irtotavaraan merkinnät voidaan kuitenkin tehdä tavaran mukana seuraaviin asiakirjoihin. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset merkintöjen tekemisestä sekä määrää tarkastuksessa todetun ravinnepitoisuuden sallitut poikkeamat tuoteselosteessa ilmoitetusta arvosta.

7 §Pakkausmääräykset

Maahantuotavien, markkinoitavien ja markkinointia varten valmistettavien lannoitteiden tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön määräämät pakkausvaatimukset.

3 luku

Muiden lannoitevalmisteiden valmistus, markkinointi ja maahantuonti

8 §Laatuvaatimukset

Maanparannusaine, lannoitettu kasvualusta, kompostointivalmiste tai sellaisena käytettäväksi kelpaava sivutuote taikka typpibakteerivalmiste ei saa sisältää sellaisia määriä haitallisia tai vaarallisia aineita tai eliöitä, että sen ohjeiden mukaisesta käytöstä tästä syystä voi aiheutua vahinkoa ihmisille, eläimille tai muulle luonnolle. Tällaisen lannoitevalmisteen tulee olla tasalaatuista, käyttötarkoitukseensa sopivaa sekä koostumukseltaan ja käytön kannalta oleellisilta ominaisuuksiltaan kuten hienousasteeltaan, kosteuspitoisuudeltaan ja puhtaudeltaan sellaista kuin ostajilla yleensä kysymyksessä olevan tavaran kaupassa on aihetta otaksua.

Maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä tässä pykälässä tarkoitetuille lannoitevalmisteille myös yksityiskohtaisia laatuvaatimuksia sekä erityisiä laatuvaatimuksia.

9 §Tyyppinimen ja kauppanimen vahvistaminen

Maanparannusaineen, lannoitetun kasvualustan, typpibakteerivalmisteen tai kompostointivalmisteen maahantuojan ja valmistajan on ennen valmisteen markkinointia toimitettava sen tyyppinimi ja kauppanimi kasvintuotannon tarkastuskeskuksen vahvistettavaksi. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset niistä seikoista, jotka tyyppinimiä ja kauppanimiä muodostettaessa ja vahvistettaessa on otettava huomioon.

10 §Merkitseminen

Maahantuotavista, markkinoitavista ja markkinointia varten valmistettavista maanparannusaineista, lannoitetuista kasvualustoista, typpibakteerivalmisteista ja kompostointivalmisteista on annettava ostajalle kirjallisesti tuoteselosteessa maa- ja metsätalousministeriön määräämät tiedot. Maa- ja metsätalousministeriö määrää myös, mitä muita tietoja näistä valmisteista saa ostajalle tuoteselosteessa ilmoittaa sekä antaa tarvittaessa määräyksiä tuoteselosteen yhteydessä annettavista tiedoista. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa määräyksiä myös tietojen ilmoittamisen perusteista. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö määrää mitä tietoja 2 §:ssä tarkoitetuista maanparannusaineena, lannoitettuna kasvualustana tai kompostointivalmisteena käytettäväksi kelpaavista sivutuotteista on luovutuksensaajalle tuoteselosteessa annettava. Maa- ja metsätalousministeriö voi kieltää sellaisten tässä momentissa tarkoitettuja valmisteita koskevien tietojen ilmoittamisen, joilla ei ole olennaista merkitystä valmisteen käyttämisen kannalta.

Tuoteseloste on painettava tai kiinnitettävä pakkaukseen. Irtotavaraa koskevat merkinnät voidaan kuitenkin tehdä valmisteen mukana seuraaviin asiakirjoihin. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset merkintöjen tekemisestä ja määrää tarkastuksessa todetun ravinnepitoisuuden sallitut poikkeamat tuoteselosteessa ilmoitetusta arvosta.

4 luku

Valvonta

11 §Valvontaviranomaiset

Lannoitevalmisteiden valmistuksen ja markkinoinnin sekä niiden valvonnan yleinen ohjaus kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Valmistusta, markkinointia ja maahantuontia sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo kasvintuotannon tarkastuskeskus. Maahantuontia valvoo kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ohella tullilaitos.

12 §Valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat

Kasvintuotannon tarkastuskeskus käyttää valvontatehtävissä apunaan tehtävään kirjallisesti valtuuttamiaan tarkastajia ja näytteenottajia. Valtuutetut tarkastajat ja näytteenottajat toimivat tehtävässään virkamiehen vastuulla.

Jos valtuutettu tarkastaja tai näytteenottaja on estynyt suorittamasta tehtäväänsä, kasvintuotannon tarkastuskeskus voi määrätä jonkun esteettömän henkilön tilapäisesti suorittamaan hänen tehtäviään. Näytteen voi ottaa myös asianomainen tulliviranomainen tai poliisiviranomainen kasvintuotannon tarkastuskeskuksen kutakin tapausta varten erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.

13 §Tarkastukset

Kasvintuotannon tarkastuskeskuksella sekä valtuutetuilla tarkastajilla ja näytteenottajilla on oikeus tarkastaa lannoitevalmisteita, valmistus- ja pakkaustiloja, varastointi- ja myyntipaikkoja, kuljetusvälineitä ja 15 §:ssä tarkoitettua tiedostoa sekä ottaa raaka-aineesta ja valmiista tuotteesta maksutta tarpeellisia näytteitä. Kasvintuotannon tarkastuskeskus voi asettaa lannoitevalmisteiden maahantuontipaikkakunnille näytteenottajia. Kasvintuotannon tarkastuskeskus voi lisäksi asettaa lannoitevalmisteita valmistavaan laitokseen tarkastajan.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen tarkastusten suorittamisesta sekä näytteiden ottamisesta, lähettämisestä ja tutkimisesta.

14 §Ilmoitusvelvollisuus

Tässä laissa tarkoitettua lannoitevalmisteiden valmistusta, markkinointia tai maahantuontia harjoittavan elinkeinonharjoittajan sekä 2 §:ssä tarkoitettuja sivutuotteita luovuttavan elinkeinonharjoittajan on tehtävä kasvintuotannon tarkastuskeskukselle kirjallinen ilmoitus toiminnastaan. Kasvintuotannon tarkastuskeskus pitää elinkeinonharjoittajista valvontaa varten rekisteriä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä ja ilmoituksen tekemisestä.

Valmistajan on varattava kasvintuotannon tarkastuskeskukselle tilaisuus tarkastuksen suorittamiseen tuotantolaitoksessa ennen toiminnan aloittamista.

15 §Tiedosto

Lannoitevalmisteen valmistusta, markkinointia tai maahantuontia harjoittavan elinkeinonharjoittajan sekä 2 §:ssä tarkoitettuja sivutuotteita luovuttavan elinkeinonharjoittajan on pidettävä tässä laissa tarkoitetusta toiminnastaan tiedostoa, josta tarvittaessa voidaan selvittää valvontaa varten tarpeelliset tiedot. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tiedoston sisällöstä ja järjestämisestä.

Maahantuojan ja valmistajan on ilmoitettava kasvintuotannon tarkastuskeskukselle sen tarkemmin määräämällä tavalla lannoitevalmisteiden maahantuonti- ja valmistusmäärät sekä valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden määrät.

16 §Salassapitovelvollisuus

Henkilö, joka on tässä laissa säädettyä tehtävää suorittaessaan saanut tietoja elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuudesta tai taloudellisesta asemasta, ei saa niitä paljastaa eikä käyttää ansiotarkoituksessa hyödykseen, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, tähän suostu.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tietojen antamista:

2)

11 §ssä tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten; ja

17 §Valvonnan tulosten julkaiseminen

Kasvintuotannon tarkastuskeskus julkaisee valvonnan tulokset. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tulosten julkaisemisesta.

18 §Valvontamaksut ja palkkiot

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonnan toteuttamisesta valtiolle aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään lannoitevalmisteiden valmistusta ja maahantuontia harjoittavilta elinkeinonharjoittajilta kaksi kertaa vuodessa maksu. Maksu voidaan määrätä valmisteryhmäkohtaisesti huomioon ottaen valmistus- ja maahantuontimäärät. Erityistutkimuksista kasvintuotannon tarkastuskeskus voi periä erillisen maksun. Maksuista on muutoin voimassa, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.

Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen valtuuttamille tarkastajille ja näytteenottajille voidaan suorittaa tarkastuksista ja näytteenotosta palkkiota ja kustannusten korvausta. Maa- ja metsätalousministeriö määrää palkkioiden ja korvausten suorittamisesta ja perusteista.

5 luku

Pakkokeinot ja seuraamukset

19 §Kielto

Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulee kieltää lannoitevalmisteen maahantuonti, markkinointi, valmistus tai luovutus, jos valmiste ei täytä sille tässä laissa tai sen nojalla säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia. Kielto on annettava määräaikaisena, jos sen perusteena oleva puutteellisuus on mahdollista poistaa. Kielto on viipymättä peruutettava, jos kiellon perusteena oleva puutteellisuus on poistettu tai jos sillä ei enää kiellon määräämisen kannalta ole merkitystä. Kieltoa on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen kiellä päätöksen täytäntöönpanoa tai määrää sitä keskeytettäväksi.

Lannoitevalmisteet, joiden maahantuonti kielletään ja joita koskevaa puutteellisuutta ei voida poistaa, on maahantuojan palautettava tai hävitettävä kasvintuotannon tarkastuskeskuksen hyväksymällä tavalla.

20 §Uhkasakko

Kasvintuotannon tarkastuskeskus voi asettaa 19 §:ssä tarkoitetun kiellon tehosteeksi uhkasakon.

Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

21 §Rangaistussäännös

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

Sitä, joka rikkoo 19 §:n nojalla annetun uhkasakolla tehostetun kiellon, ei voida tuomita rangaistukseen samasta teosta.

Kasvintuotannon tarkastuskeskus tekee 11 §:ssä tarkoitettujen viranomaisten puolesta ilmoituksen 1 momentissa tarkoitetun rikkomuksen saattamiseksi syyteharkintaan. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä sellaisesta rikkomuksesta, jota on kokonaisuutena pidettävä ilmeisen vähäisenä.

Rangaistus virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomisesta säädetään rikoslain 40 luvun 5 §:ssä.

22 §Vahingonkorvausvelvollisuus

Myyjän on korvattava vahinko, joka ostajalle aiheutuu siitä, että myyty valmiste ei täytä säädettyjä tai määrättyjä vaatimuksia taikka että se poikkeaa ostajalle annetuista tiedoista enemmän kuin maa- ja metsätalousministeriön määräysten mukaan on sallittua. Korvaus on suoritettava, vaikka vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta.

6 luku

Erinäiset säännökset

23 §Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

24 §Lain voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tällä lailla kumotaan 16 päivänä toukokuuta 1986 annettu lannoitelaki (377/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa saadaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

25 §Siirtymäsäännökset

Elinkeinonharjoittajan, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa tässä laissa tarkoitettua toimintaa, on tehtävä 14 §:ssä tarkoitettu ilmoitus toiminnastaan kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

HE 226/92 MmVM 27/92 ETA-sopimuksen liite II: neuvoston direktiivi (76/116/ETY) (muut. neuvoston direktiiveillä 88/183/ETY, 89/284/ETY ja 89/530/ETY), komission direktiivi (77/535/ETY) (muut. komission direktiiveillä 79/138/ETY, 87/566/ETY ja 89/519/ETY), neuvoston direktiivi (80/876/ETY), komission direktiivi (87/94/ETY) (muut. komission direktiivillä 88/126/ETY) Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1993 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Maa- ja metsätalousministeri Martti Pura