Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista
Mistä säädöksessä on kyse?
Tämä asetus määrittelee rakennusten jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteet verotusta varten, käyttäen keskimääräisiä arvoja neliö- tai kuutiometriä kohti. Arvoja voidaan korottaa tai alentaa rakennuksen tason mukaan, kuitenkin enintään 30 prosenttia.
Kenelle: Rakennusten omistajia, joiden rakennusten jälleenhankinta-arvoa määritetään verotuksessa; Veroviranomaisia, jotka käyttävät näitä perusteita verotuspäätösten tekemiseen.
Keskeiset tiedot
- Maa
- Suomi
- Oikeudenala
- Vero-oikeus
- Pykälät
- 22
- Lähde
- opendata.finlex.fi
- Teksti haettu
- Selitys päivitetty
Mitä säädös sääntelee?
- Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määrittämisessä käytettävät keskimääräiset arvot.
- Rakennuksen pinta-alan ja tilavuuden laskentatavat.
- Eri rakennustyyppien (pientalot, asuinkerrostalot, vapaa-ajan asunnot, toimisto-, myymälä- ja teollisuusrakennukset) perusarvot ja niiden korjaukset.
- Lisäarvot ja alennukset rakennuksen ominaisuuksien perusteella.
Ketä säädös koskee?
- Rakennusten omistajia, joiden rakennusten jälleenhankinta-arvoa määritetään verotuksessa.
- Veroviranomaisia, jotka käyttävät näitä perusteita verotuspäätösten tekemiseen.
Mitkä ovat keskeiset kohdat?
- Rakennuksen pinta-alaan lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat, mutta ei parvekkeita, katoksia tai tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.
- Pientalojen pinta-alan perusarvo on 626,31 euroa/m², mutta se voi olla alhaisempi, jos kantava rakenne on puuta ja rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960 (499,64 euroa/m²) tai vuosina 1960–1969 (565,31 euroa/m²).
- Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 867,92 euroa/m², ja siihen vaikuttavat muun muassa kerroskorkeus, rakennuksen muoto, varasto- ja paikoitustilat, hissit ja ilmastointi.
- Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 267,41 euroa/m³, ja siihen vaikuttavat rakennuksen tilavuus, varastotilojen osuus, keskimääräinen kerroskorkeus ja kerrosluku.
Vero-oikeus
Lakiteksti
Lakiteksti
Sisällys (22)
- 1 §
- 2 §
- 3 §
- 4 § Pientalolla
- 5 § Pientalojen pinta-alan perusarvo on 626,31 euroa/m
- 6 §
- 7 § Asuinkerrostalolla
- 8 § Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 626,31 euroa/m
- 9 § Vapaa-ajan asunnolla
- 10 § Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 499,64 euroa/m
- 11 §
- 12 §
- 13 § Talous- ja autotallirakennuksella
- 14 § Toimistorakennuksella
- 15 § Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 867,92 euroa/m
- 16 § Myymälärakennuksella
- 17 § Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 267,41 euroa/m
- 18 § Teollisuusrakennuksella
- 19 § Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 104,35 euroa/m
- 20 §
- 21 §
- 22 §
2013 847/2013 Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 30 §:n 1 ja 2 momentin nojalla:
Yleisiä määräyksiä
1 §
Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia.
2 §
Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä asetuksessa sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.
3 §
Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.
Asuinrakennukset
4 §Pientalolla
tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.
5 §Pientalojen pinta-alan perusarvo on 626,31 euroa/m
2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 499,64 euroa/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960—1969, pinta-alan perusarvo on 565,31 euroa/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
6 §
Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 214,89 euroa/m 2 .
7 §Asuinkerrostalolla
tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.
8 §Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 626,31 euroa/m
2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 499,64 euroa/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
9 §Vapaa-ajan asunnolla
tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.
10 §Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 499,64 euroa/m
2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
11 §
Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 333,09 eurolla lisättynä 7,268 eurolla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.
Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on: — viemäri, 499,64euroa — vesijohto, 626,31 euroa — WC, 828,02 euroa — sauna, 828,02 euroa.
12 §
Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.
13 §Talous- ja autotallirakennuksella
tarkoitetaan erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.
Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 408,15 euroa/m 2 .
Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 212,54 euroa/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 166,57 euroa/m 2 .
Toimistorakennukset
14 §Toimistorakennuksella
tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.
15 §Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 867,92 euroa/m
2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
Myymälärakennukset
16 §Myymälärakennuksella
tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.
17 §Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 267,41 euroa/m
3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, tilavuuden perusarvo on 207,58 euroa/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.
Teollisuusrakennukset
18 §Teollisuusrakennuksella
tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.
19 §Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 104,35 euroa/m
3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §
Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.
21 §
Jos rakennus on senlaatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4—19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 75 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 75 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:
Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.
Voimaantulo ja soveltaminen
22 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
Asetusta sovelletaan määrättäessä rakennuksen ja rakennelman verotusarvoa vuodelta 2013.
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2013 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen