Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista

Mistä säädöksessä on kyse?

Tämä laki säätelee ammattikorkeakoulujen toimintaa, erityisesti niiden koulutustehtäviä, tutkintoja ja opintojen rakennetta. Se määrittelee ammattikorkeakoulututkintojen sisällön, laajuuden ja tavoitteet sekä opiskelijoiden kielitaitovaatimukset.

Kenelle: Ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät; Ammattikorkeakouluopiskelijat ja heidän opintonsa.

Keskeiset tiedot

Maa: Suomi
Oikeudenala: Koulutusoikeus
Pykälät: 26
Lähde: opendata.finlex.fi
Teksti haettu: 2026-06-17
Selitys päivitetty: 2026-07-07

Mitä säädös sääntelee?

Ammattikorkeakoulujen koulutusalat ja opiskelijapaikkamäärät.
Ammattikorkeakoulututkintojen nimet ja niiden rakenteen.
Opintojen laajuuden ja tavoitteet, mukaan lukien kielitaitovaatimukset.
Opintojen hyväksilukemisen ja todistusten antamisen periaatteet.

Ketä säädös koskee?

Ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät.
Ammattikorkeakouluopiskelijat ja heidän opintonsa.

Mitkä ovat keskeiset kohdat?

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään kahdeksalla koulutusalalla, kuten humanistinen ja kasvatusala sekä tekniikan ja liikenteen ala.
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120, 140 tai 160 opintoviikkoa, ja opetusministeriö voi erityisestä syystä vahvistaa laajemman laajuuden.
Opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka on tarpeellinen ammatin harjoittamisen ja kehityksen kannalta, sekä yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito.
Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta.

Koulutusoikeus

Laki ilmailulain muuttamisesta

Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Ulkoasiainministeriön asetus ulkomaanedustuksen korvauksista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen muuttamisesta

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähkötöiden johtamisesta

Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun opetus- ja…

Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta

Koulutusoikeus

Lakiteksti

Sisällys (26)

1 § Koulutustehtävä
2 § Ammattikorkeakoulun jäsenet
3 § Ammattikorkeakoulututkinnot
4 § Opintojen rakenne
5 § Opintojen laajuus
6 § Koulutusohjelmat
7 § Opintojen tavoitteet
8 § Kielitaito
9 § Opintojaksot ja opetussuunnitelmat
10 § Kypsyysnäyte
11 § Euroopan yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset
12 § Ammatilliset erikoistumisopinnot
13 § Opiskeluaika
14 § Opintojen hyväksilukeminen
15 § Todistukset
16 § Tutkintosääntö
17 § Lukuvuosi
18 § Opiskelijaksi ottaminen ja oikaisun hakeminen opiskelijavalintaan
19 § Opintosuoritusten arviointi
20 § Tutkintolautakunta
21 § Rehtorin kelpoisuusvaatimukset
22 § Opettajien kielitaitovaatimukset
23 § Opettajien kelpoisuusvaatimukset
24 § Opettajien tehtävät
25 § Toimiluvan hakeminen
26 § Voimaantulo

2003 352/2003 Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun ammattikorkeakoululain (351/2003) 44 §:n nojalla:

1 luku

Ammattikorkeakoulun ylläpitäminen

1 §Koulutustehtävä

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

1)humanistinen ja kasvatusala;

2)kulttuuriala;

3)yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;

4)luonnontieteiden ala;

5)tekniikan ja liikenteen ala;

6)luonnonvara- ja ympäristöala;

7)sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä

8)matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

Ammattikorkeakoulun opiskelijapaikkamäärä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa määrätään ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien kokopäiväopiskelijoiden arvioidun viiden vuoden keskimäärän perusteella.

2 luku

Ammattikorkeakoulun hallinto

2 §Ammattikorkeakoulun jäsenet

Ammattikorkeakoulun jäseniä määriteltäessä päätoimiseksi opettajaksi ja muuhun päätoimiseen henkilöstöön kuuluvaksi katsotaan henkilö, joka on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran tai toimen edellyttämistä tehtävistä.

Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija, joka on ilmoittautunut lukuvuonna läsnäolevaksi kokopäiväopiskelijaksi.

Päätoimiseksi opiskelijaksi katsotaan myös opiskelijavaihtoon osallistuva vähintään lukukauden 2 momentissa tarkoitettuja opintoja harjoittava ulkomaalainen opiskelija.

3 luku

Ammattikorkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkintojen perusteet

3 §Ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja.

Ammattikorkeakoulututkintoja eri koulutusaloilla ovat:

1)humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike viittomakielentulkki (AMK);

2)kulttuurialalla kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike artenomi (AMK), kuvataiteilija (AMK), konservaattori (AMK), medianomi (AMK), muotoilija (AMK); musiikkipedagogi (AMK), muusikko (AMK), tanssinopettaja (AMK), teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) tai vestonomi (AMK); humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto; sekä liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;

3)yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;

4)luonnontieteiden alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi;

5)tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike insinööri (AMK) ja laboratorioanalyytikko (AMK); sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike merikapteeni (AMK);

6)luonnonvara- ja ympäristöalalla luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike agrologi (AMK), hortonomi (AMK), iktyonomi (AMK), metsätalousinsinööri (AMK) tai ympäristösuunnittelija (AMK);

7)sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike apuvälineteknikko (AMK), bioanalyytikko (AMK), ensihoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), geronomi (AMK), hammasteknikko (AMK), jalkaterapeutti (AMK), kuntoutuksen ohjaaja (AMK), kätilö (AMK), naprapaatti (AMK), optometristi (AMK), osteopaatti (AMK), röntgenhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), suuhygienisti (AMK), terveydenhoitaja (AMK) tai toimintaterapeutti (AMK); kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto; sekä liikunnan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike liikunnanohjaaja (AMK); sekä

8)matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike restonomi (AMK).

Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen.

4 §Opintojen rakenne

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1)perus- ja ammattiopintoja;

2)vapaasti valittavia opintoja;

3)ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä

4)opinnäytetyö.

5 §Opintojen laajuus

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lukuvuoden opintojen laajuus on noin 40 opintoviikkoa.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 120, 140 tai 160 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 160 opintoviikkoa laajemmaksikin.

6 §Koulutusohjelmat

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja.

Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintoviikkoina sekä harjoittelun laajuus. Koulutusohjelmat voidaan päättää myös määräajaksi.

7 §Opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1)laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten;

2)edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;

3)valmiudet jatkuvaan koulutukseen;

4)riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä

5)asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 8 §:ssä tarkoitettu kielitaito.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

8 §Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1)sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä

2)sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

9 §Opintojaksot ja opetussuunnitelmat

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintoviikkoina, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrätään.

10 §Kypsyysnäyte

Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

11 §Euroopan yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset

Sairaanhoitajan ja kätilön sekä merenkulun koulutuksen tulee täyttää Euroopan yhteisön lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan.

12 §Ammatilliset erikoistumisopinnot

Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia.

Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 20―40 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 40 opintoviikkoa laajemmaksikin.

Ammatillisten erikostumisopintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen.

4 luku

Opintojen ja opetusjärjestelyjen muut perusteet

13 §Opiskeluaika

Ammattikorkeakoulun on järjestettävä ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa.

14 §Opintojen hyväksilukeminen

Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa tutkintosäännössä määrätyin perustein lukea tutkintoa suorittaessaan hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja ja harjoittelua muilla samantasoisilla opinnoilla taikka vastaavalla harjoittelulla tai työkokemuksella.

15 §Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

16 §Tutkintosääntö

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opintojen ohjauksesta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista annetaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

5 luku

Opetus ja opiskelijat

17 §Lukuvuosi

Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.

18 §Opiskelijaksi ottaminen ja oikaisun hakeminen opiskelijavalintaan

Opiskelija otetaan koulutusohjelmaan tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon.

Opiskelijaksi hyväksytyn on opetusministeriön määräämään ajankohtaan mennessä ilmoitettava ammattikorkeakoululle opiskelupaikan vastaanottamisesta. Jollei hän sitä tee, opiskelupaikka katsotaan menetetyksi. Jos hänet on hyväksytty myös yliopistoon, ilmoitus on tehtävä siihen ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, jonka opiskelupaikan hän ottaa vastaan. Ammattikorkeakoulun on merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta viipymättä ammattikorkeakoulujen yhteishakurekisteriin.

Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua. Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa opiskelijaksi valitun vahingoksi.

19 §Opintosuoritusten arviointi

Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

20 §Tutkintolautakunta

Ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.

6 luku

Kelpoisuusvaatimukset

21 §Rehtorin kelpoisuusvaatimukset

Rehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.

22 §Opettajien kielitaitovaatimukset

Yliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.

Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää yliopettajan ja lehtorin virkaan tai toimeen sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

23 §Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.

24 §Opettajien tehtävät

Päätoimisen opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:

1)kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys;

2)osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;

3)hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu määrää;

4)osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä

5)hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.

Yliopettajan ja lehtorin tulee lisäksi kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä suorittaa vähintään 35 opintoviikon laajuinen opettajankoulutus, jollei hänellä sellaista ole virkaan tai toimeen nimitettäessä.

7 luku

Erinäiset säännökset

25 §Toimiluvan hakeminen

Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:

1)ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;

2)ammattikorkeakoulun nimi;

3)ammattikorkeakoulun tarpeellisuus;

4)koulutustehtävä;

5)hallinnon järjestäminen;

6)opetus- ja muut tilat;

7)arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; sekä

8)ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.

Milloin hakijana on kuntayhtymä, on hakemukseen liitettävä kuntayhtymän perussopimus. Milloin hakijana on yksityinen yhteisö tai säätiö, tulee sen esittää selvitys yhteisön tai säätiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys tai säännöt.

Hakemus on toimitettava opetusministeriölle vähintään 20 kuukautta ennen ammattikorkeakoulun suunniteltua aloittamisajankohtaa.

8 luku

Voimaantulosäännökset

26 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.

Kumotun eräistä ammattikorkeakouluopintoja koskevan lainsäädännön toimeenpanoon liittyvistä järjestelyistä 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun asetuksen (259/1995) 2 § jää edelleen voimaan.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2003 Opetusministeri Tuula Haatainen Hallitusneuvos Matti Rajakylä

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.