Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista
Mistä säädöksessä on kyse?
Tämä asetus määrittelee rakennusten jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteet varallisuusverotusta varten, antaen keskimääräisiä arvoja neliö- tai kuutiometriä kohti ja ohjeita niiden muokkaamiseen rakennuksen ominaisuuksien mukaan.
Kenelle: Kaikkia, joiden rakennusten jälleenhankinta-arvoa määritetään varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla; Rakennusten omistajia, jotka tarvitsevat tietoa rakennustensa jälleenhankinta-arvoista.
Keskeiset tiedot
- Maa
- Suomi
- Oikeudenala
- Vero-oikeus
- Pykälät
- 22
- Lähde
- opendata.finlex.fi
- Teksti haettu
- Selitys päivitetty
Mitä säädös sääntelee?
- Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisen perusteet.
- Pinta-alan ja tilavuuden laskentatavat eri rakennustyypeille.
- Korjaukset perusarvoihin rakennuksen ominaisuuksien, kuten koon, rakennusmateriaalin, varustelun ja käyttötarkoituksen, perusteella.
- Eri rakennustyyppien, kuten asuinrakennusten, toimistorakennusten, myymälärakennusten ja teollisuusrakennusten, arvonmäärityksen erityispiirteet.
Ketä säädös koskee?
- Kaikkia, joiden rakennusten jälleenhankinta-arvoa määritetään varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla.
- Rakennusten omistajia, jotka tarvitsevat tietoa rakennustensa jälleenhankinta-arvoista.
Mitkä ovat keskeiset kohdat?
- Perusarvoja voidaan korottaa tai alentaa harkinnan mukaan, kuitenkin enintään 30 prosenttia, jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä.
- Pientalojen pinta-alan perusarvo on 467,02 euroa/m², ja se voi laskea esimerkiksi jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960 ja sen kantava rakenne on puuta (372,57 euroa/m²).
- Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 467,02 euroa/m², ja hissin olemassaolo lisää arvoa 19,77 euroa/m².
- Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 647,19 euroa/m², ja arvoon vaikuttavat muun muassa kerroskorkeus, rakennuksen muoto, varasto- ja paikoitustilat, hissit ja ilmastointi.
- Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 199,40 euroa/m³, ja teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 77,83 euroa/m³.
Vero-oikeus
Lakiteksti
Lakiteksti
Sisällys (22)
- 1 §
- 2 §
- 3 §
- 4 § Pientalolla
- 5 § Pientalojen pinta-alan perusarvo on 467,02 euroa/m
- 6 §
- 7 § Asuinkerrostalolla
- 8 § Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 467,02 euroa/m
- 9 § Vapaa-ajan asunnolla
- 10 § Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 372,57 euroa/m
- 11 §
- 12 §
- 13 § Talous- ja autotallirakennuksena
- 14 §
- 15 § Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 647,19 euroa/m
- 16 §
- 17 § Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 199,40 euroa/m
- 18 §
- 19 § Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 77,83 euroa/m
- 20 §
- 21 §
- 22 §
2004 1126/2004 Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla:
Yleisiä määräyksiä
1 §
Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia.
2 §
Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.
3 §
Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.
Asuinrakennukset
4 §Pientalolla
tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.
5 §Pientalojen pinta-alan perusarvo on 467,02 euroa/m
2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 372,57 euroa/m 2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960―1969, on pinta-alan perusarvo 421,54 euroa/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
6 §
Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 160,22 euroa/m 2 .
7 §Asuinkerrostalolla
tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.
8 §Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 467,02 euroa/m
2 .
Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 372,57 euroa/m 2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
9 §Vapaa-ajan asunnolla
tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.
10 §Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 372,57 euroa/m
2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
11 §
Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 248,38 eurolla lisättynä 5,418 eurolla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.
Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on: ― viemäri, 372,57 euroa; ― vesijohto, 467,02 euroa; ― WC, 617,45 euroa; ― sauna 617,45 euroa.
12 §
Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.
13 §Talous- ja autotallirakennuksena
pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.
Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 304,36 euroa/m 2 .
Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 158,48 euroa/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 124,19 euroa/m 2 .
Toimistorakennukset
14 §
Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.
15 §Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 647,19 euroa/m
2 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
Myymälärakennukset
16 §
Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.
17 §Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 199,40 euroa/m
3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 154,80 euroa/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.
Teollisuusrakennukset
18 §
Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.
19 §Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 77,83 euroa/m
3 .
Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti:
Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §
Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.
21 §
Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4―19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.
Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:
Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.
Voimaantulo
22 §
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2004. Sitä sovelletaan vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa.
Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Ylitarkastaja Panu Pykönen