2004 1126/2004 Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla: Yleisiä määräyksiä 1 § Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia. 2 § Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm. 3 § Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit. Asuinrakennukset 4 § Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää. 5 § Pientalojen pinta-alan perusarvo on 467,02 euroa/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 372,57 euroa/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960―1969, on pinta-alan perusarvo 421,54 euroa/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen pinta-ala on: ― yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 0,796 euroa jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä; ― yli 120 m 2 , alennus on 47,76 euroa/m 2 , 2) jos rakennuksesta puuttuu: ― vesijohto ja viemäri, alennus on 30,09 euroa/m 2 ; ― keskuslämmitys, alennus on 34,11 euroa/m 2 ; ― sähkö, alennus on 18,01 euroa/m 2 . 6 § Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 160,22 euroa/m 2 . 7 § Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin. 8 § Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 467,02 euroa/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, pinta-alan perusarvo on 372,57 euroa/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksessa on hissi, lisäarvo on 19,77 euroa/m 2 ; 2) jos rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 1,198 euroa jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä; ― jos yli 120 m 2 , alennus on 47,92 euroa/m 2 , 3) jos rakennuksen kerrosluku kellari mukaan lukien on 3 kerrosta, lisäarvo on 24,32 euroa/m 2 ; ― 4 kerrosta, lisäarvo on 12,06 euroa/m 2 ; ― 5 kerrosta, lisäarvo on 0; ― 6 kerrosta, alennus on 12,06 euroa/m 2 ; ― 7 kerrosta, alennus on 24,32 euroa/m 2 ; ― 8 kerrosta tai enemmän, alennus on 36,38 euroa/m 2 . 9 § Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä. 10 § Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 372,57 euroa/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen pinta-ala on yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 , perusarvosta vähennetään 2,435 euroa jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä; ― yli 70 m 2 , alennus on 146,10 euroa/m 2 , 2) jos rakennus on talviasuttava lisäarvo on 31,14 euroa/m 2 ; 3) jos rakennuksessa on kuisti, lisäarvo kuistineliömetriltä on 62,10 euroa. 11 § Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 248,38 eurolla lisättynä 5,418 eurolla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on: ― viemäri, 372,57 euroa; ― vesijohto, 467,02 euroa; ― WC, 617,45 euroa; ― sauna 617,45 euroa. 12 § Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona. 13 § Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta. Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 304,36 euroa/m 2 . Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 158,48 euroa/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 124,19 euroa/m 2 . Toimistorakennukset 14 § Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä. 15 § Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 647,19 euroa/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 13,29 euroa jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä; ― jos yli 3,5 m, lisäarvo on 79,74 euroa/m 2 , 2) rakennuksen muoto: ― jos rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita, alennus on 66,47 euroa/m 2 ; ― jos rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia, alennus on 0; ― jos rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi, lisäarvo on 34,11 euroa/m 2 , 3) varasto- ja paikoitustilat: ― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 40,40 euroa/m 2 ; ― jos varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0; ― jos varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta, lisäarvo on 26,58 euroa/m 2 , 4) hissit: ― jos rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 %, alennus on 52,48 euroa/m 2 ; ― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % alennus on 0; ― jos hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo on 80,63 euroa/m 2 ; 5) ilmastointi: ― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, alennus on 52,48 euroa/m 2 ; ― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus, alennus on 0; ― jos edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä, lisäarvo on 66,47 euroa/m 2 . Myymälärakennukset 16 § Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta. 17 § Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 199,40 euroa/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen tilavuus on: ― yli 700 m 3 mutta enintään 2 500 m 3 perusarvosta vähennetään 2,435 euroa jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä; ― jos yli 2 500 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 perusarvosta vähennetään 2,435 euroa jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 0,315 euroa jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä, ― jos yli 10 000 m 3 alennus on 67,45/m 3 2) jos kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 20 % mutta enintään 40 %, perusarvosta vähennetään 1,021 euroa jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä; ― jos yli 40 %, alennus on 20,42 euroa/m 3 , 3) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 1,609 euroa jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä; ― jos yli 6,2 m, alennus on 51,48 euroa/m 3 , 4) jos rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 15,75 euroa/m 3 . Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 154,80 euroa/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla. Teollisuusrakennukset 18 § Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä. 19 § Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 77,83 euroa/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella lisäarvoilla ja alennuksilla seuraavasti: 1) jos rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m, perusarvosta vähennetään 3,935 euroa jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä; ― jos yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 3,935 euroa jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 1,977 euroa jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä; ― jos yli 8,8 m alennus on 27,60 euroa/m 3 , 2) lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia; ― jos rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus on 22,21 euroa/m 3 ; ― jos rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön, alennus on 14,00 euroa/m 3 ; ― jos rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 0; ― jos rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo on 13,64 euroa/m 3 . 3) ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: ― jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta, alennus on 14,00 euroa/m 3 ; ― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %, alennus on 0; ― jos rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä, lisäarvo on 13,64 euroa/m 3 . 4) jos rakennus on vähintään kolmikerroksinen, lisäarvo on 12,06 euroa/m 3 ; 5) jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 vähennetään sen perusarvosta 2,414 euroa alarajan (5 000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä; ― jos yli 10 000 m 3 , alennus on 12,07 euroa/m 3 . Muut rakennukset ja rakennelmat 20 § Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen. 21 § Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4―19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista. Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti: 1) hoitoalan rakennukset: ― keskussairaalat 969,03 euroa/m 2 ; ― aluesairaalat 780,12 euroa/m 2 ; ― terveyskeskukset ja paikallissairaalat 722,40 euroa/m 2 ; ― kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 634,94 euroa/m 2 ; ― vankilat 166,17 euroa/m 3 . 2) kokoontumisrakennukset: ― teatteri-, konsertti- ja kongressirakennukset 823,86 euroa/m 2 . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset; ― kirjastorakennukset ja arkistot 620,95 euroa/m 2 . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin; ― museot ja taidegalleriat 578,97 euroa/m 2 . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja; ― seurakuntatalot 722,40 euroa/m 2 . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja; ― nuorisotalot 655,93 euroa/m 2 . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja; ― uudenaikaiset kirkkorakennukset 1 044,24 euroa/m 2 . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja; ― puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 181,92 euroa/m 3 ; ― monitoimi- ja urheilutalot 634,94 euroa/m 2 . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja; ― stadion- ja katsomorakennukset 619,21 euroa/m 2 . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja, 3) opetusrakennukset: ― peruskoulu- ja lukiorakennukset 701,41 euroa/m 2 ; ― ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 655,93 euroa/m 2 ; ― korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 722,40 euroa/m 2 , 4) liikenteen rakennukset ja muut rakennukset: ― linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 753,89 euroa/m 2 . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin; ― nykyaikaiset yli 10 000 brm 2 terminaalirakennukset 1 066,99 euroa/m 2 ; ― tietoliikennerakennukset 456,53 euroa/m 2 . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa; ― kasarmirakennukset 486,26 euroa/m 2 . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 391,81 euroa/m 2 ; ― paloasemarakennukset 619,21 euroa/m 2 . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 554,49 euroa/m 2 ; ― vesitornit, yli 750 vesi-m 3 416,30 euroa/vesi-m 3 ja alle 750 vesi-m 3 29,73 euroa/vesi-m 3 . Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia. Voimaantulo 22 § Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2004. Sitä sovelletaan vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2004 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Ylitarkastaja Panu Pykönen