1996 945/1996 Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1. Yleisiä määräyksiä 1 § Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoa neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 30 prosenttia. 2 § Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pintaalat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm. 3 § Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit. 2. Asuinrakennukset 2.1. Pientalot 4 § Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, pari taloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää. 5 § Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on: – yli 60 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä – yli 120 m 2 alennus, mk/m 2 241 2) Rakennuksesta puuttuu: mk/m 2 – vesijohto ja viemäri alennus 152 – keskuslämmitys alennus 172 – sähkö alennus 92 6 § Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät a pääasiassa varastokäytössä, käytetään kelarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m 2 . 2.2. Asuinkerrostalot 7 § Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin. 8 § Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksessa on hissi: lisäarvo, mk/m 2 100 2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on: – yli 80 m 2 mutta enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä – yli 120 m 2 alennus, mk/m 2 242 3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on: mk/m 2 – 3 kerrosta lisäarvo 123 – 4 kerrosta lisäarvo 60 – 5 kerrosta lisäarvo 0 – 6 kerrosta alennus 60 – 7 kerrosta alennus 123 – 8 kerrosta tai enemmän alennus 183 2.3. Vapaa-ajan asunnot 9 § Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä. 10 § Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on: – yli 10 m 2 mutta enintään 70 m 2 perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä – yli 70 m 2 alennus, mk/m 2 739 2) Rakennus on talviasuttava: lisäarvo, mk/m 2 156 3) Rakennuksessa on kuisti: lisäarvo kuistineliömetriltä, mk 313 11 § Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on: – viemäri 1 880 mk – vesijohto 2 350 mk – WC 3 100 mk – sauna 3 100 mk 12 § Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona. 2.4. Talous- ja autotallirakennukset 13 § Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta. Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m 2 . Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m 2 . 3. Toimistorakennukset 14 § Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä. 15 § Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on – yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä – yli 3,5 m lisäarvo, mk/m 2 402 2) Rakennuksen muoto: mk/m 2 – rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita alennus 336 – rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia 0 – rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo 172 3) Varasto- ja paikoitustilat: – varastojen ja paikoitustilojen yhteenlasettu pinta-ala on yli 20% rakennuksen pinta-alasta alennus 204 – varastojen ja paikoitustilojen yhteenlasettu pinta-ala on vähintään 5% mutta enintään 20% rakennuksen pinta-alasta 0 – varasto- ja paikoitustiloja on alle 5% rakennuksen pinta-alasta lisäarvo 134 4) Hissit: – rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5% alennus 264 – hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5% ja enintään 1% 0 – hissikuilujen yhteenlaskettu pintaala rakennuksen pinta-alasta on yli 1% lisäarvo 408 5) Ilmastointi – rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus 264 – rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus 0 – edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo 336 4. Myymälärakennukset 16 § Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta. 17 § Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 010 mk/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen tilavuus on: – yli 700 m 3 mutta enintään 2 500 m 3 perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä. – yli 2 500 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 1,60 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä – yli 10 000 m 3 alennus, mk/m 3 343 2) Kellarin a muualla kuin kellarissa olevien varastotiojen osuus rakennuksen pintaalasta: – yli 20% mutta enintään 40% perusarvosta vähennetään 5,15 mk jokaiselta alarajan (20%) ylimenevältä prosenttiyksiköltä – yli 40% alennus, mk/m 3 103 3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: – vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 8,15 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä – yli 6,2 m alennus, mk/m 3 260 4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 80 Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla. 5. Teollisuusrakennukset 18 § Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja mylyä. 19 § Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: – yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä – yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta 3,8 m yliittyvältä 0,5 m:ltä 5, m:iin saakka ja 10,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä – yli 8,8 m alennus, mk/m 3 141 2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: mk/m 3 – rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja alennus 112 – rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3% rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön alennus 71 – rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3% mutta alle 15% rakennuksen pinta-alasta 0 – rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali-ja toimistotiloja on vähintään 15% rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30% rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä lisäarvo 69 3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: mk/m 3 – rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3% rakennuksen pinta-alasta alennus 71 – rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pintaalasta on yli 3% mutta alle 15% 0 – rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus,runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15% rakennuksen pintaalasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä lisäarvo 69 4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 60 5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on: – yli 5 000 m 3 mutta enintään 10 000 m 3 vähennetään sen perusarvosta 12,40 mk alarajan (5 000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä – yli 10 000 m 3 alennus, mk/m 3 62 6. Muut rakennukset ja rakennelmat 20 § Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötaroituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa raken nuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen. 21 § Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4–19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakenneman jälleenhankintaarvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista. Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääraisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti: 1) Hoitoalan rakennukset: – Keskus sairaalat 4 870 mk/m 2 . – Aluesairaalat 3 920 mk/m 2 . – Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 640 mk/m 2 . – Kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 190 mk/m 2 . – Vankilat 840 mk/m 3 . 2) Kokoontumisrakennukset: – Teatterit, konsertti- ja kong ressirakennukset 4 140 mk/m 2 .Teatterirennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset. – Kirjastorakennukset ja arkistot 3 130 mk/m 2 . Kiirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin. – Museot ja taidegalleriat 2 910 mk/m 2 . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja. – Seurakuntatalot 3 640 mk/m 2 . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seura kuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja. – Nuorisotalot 3 300 mk/m 2 . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- a sosiaalitiloja. – Uudenaikaiset kirorakennukset 5 260 mk/m 2 . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja. – Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 910 mk/m 3 . – Monitoimi- ja urheilutalot 3 190 mk/m 2 . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja. – Stadion- ja katsomorakennukset 3 130 mk/m 2 . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja. 3) Opetusrakennukset: – Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 520 mk/m 2 . – Ammattikoulut- ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 300 mk/m 2 . – Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 640 mk/m. 4) Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset: – Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 3 800 mk/m 2 . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin. – Nykyaikaiset yli 10 000 brm 2 terminaalirakennuset 5 370 mk/m 2 . – Tietoliikennerakennukset 2 290 mk/m 2 . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa. – Kasarmirakennukset 2 460 mk/m 2 . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 1970 mk/m 2 . – Paloasemarakennukset 3 130 mk/m 2 . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 800 mk/m 2 . – Vesitornit, yli 750 vesi-m 3 2 100 mk/vesi-m 3 alle 750 vesi-m 3 2 800 mk/vesi-m 3 . Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia. 7. Voimaantulo 22 § Tämä päätös tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta 1996. Sitä sovelletaan vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Arja Aiho Ylitarkastaja Erkki Laanterä