Laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa

Mistä säädöksessä on kyse?

Tämä laki säätelee Puolustusvoimien poliisitehtävien suorittamista, määritellen niiden toimivallan, organisaation ja tietojen käsittelyn periaatteet. Se antaa Puolustusvoimille oikeuden tutkia tiettyjä rikoksia ja suorittaa turvallisuus- ja valvontatehtäviä.

Kenelle: Puolustusvoimien palveluksessa olevia henkilöitä, jotka suorittavat poliisitehtäviä; Henkilöitä, joiden tekemiä rikoksia Puolustusvoimat tutkii tai joiden tietoja käsitellään turvallisuus- ja valvontatehtävissä.

Määräajat:

Tietoja säilytetään rikostietorekisterissä enintään 10 vuotta tai rikoksen syyteoikeuden vanhentumisajan mukaisesti, ja turvallisuustietorekisterissä 25 vuotta.

Keskeiset tiedot

Maa: Suomi
Oikeudenala: Rikosoikeus
Pykälät: 28
Lähde: opendata.finlex.fi
Teksti haettu: 2026-06-17
Selitys päivitetty: 2026-07-07

Mitä säädös sääntelee?

Puolustusvoimien poliisitehtävät, kuten rikosten tutkinta ja turvallisuus- ja valvontatehtävät.
Poliisitehtäviä hoitavien virkamiesten organisaation ja kelpoisuusvaatimukset.
Poliisitoiminnan periaatteet ja toimivaltuudet, mukaan lukien tiedonsaantioikeudet eri rekistereistä.
Henkilörekistereiden perustamisen, ylläpidon ja tietojen säilytysajat Puolustusvoimien poliisitehtävissä.

Ketä säädös koskee?

Puolustusvoimien palveluksessa olevia henkilöitä, jotka suorittavat poliisitehtäviä.
Henkilöitä, joiden tekemiä rikoksia Puolustusvoimat tutkii tai joiden tietoja käsitellään turvallisuus- ja valvontatehtävissä.

Mitkä ovat keskeiset kohdat?

Puolustusvoimat tutkii sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltäviä rikoksia ja puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilön tekemiä rikoslain 40 luvun rikoksia.
Puolustusvoimat voi tutkia myös muun kuin sotilaan tekemän rikoksen, jos on todennäköisiä syitä epäillä sotilaan osallisuutta.
Pääesikunnan tutkintaosaston virkamiehillä ja sotilaslakimiehillä on poliisimiehelle säädetyt toimivaltuudet, mutta telekuuntelua ja televalvontaa ei saa käyttää.
Tietoja säilytetään rikostietorekisterissä enintään 10 vuotta tai rikoksen syyteoikeuden vanhentumisajan mukaisesti, ja turvallisuustietorekisterissä 25 vuotta.

Rikosoikeus

Poliisilaki

Laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Laki poliisilain muuttamisesta

Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa

Laki rikosasioita koskevaa eurooppalaista tutkintamääräystä koskevan direktiivin täytäntöönpanosta

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa

Laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa

Rikosoikeus

Lakiteksti

Sisällys (28)

1 § Puolustusvoimien poliisitehtävät
2 § Organisaatio ja kelpoisuusvaatimukset
3 § Poliisitoiminnan periaatteet
4 § Toimivaltuudet
5 § Tarkkailu ja tekninen tarkkailu turvallisuus- ja valvontatehtävissä
6 § Tietojen saanti eräiden viranomaisten rekistereistä
7 § Tietojen saanti muulta viranomaiselta
8 § Tietojen saanti yksityiseltä yhteisöltä
9 § Henkilörekisterit
10 § Rikostietorekisteri
11 § Turvallisuustietorekisteri
12 § Henkilön tai työryhmän käyttöön tarkoitetut tilapäiset henkilörekister
13 § Yksittäiseen tehtävään liittymättömät tiedot
14 § Arkaluonteiset tiedot
15 § Kuuntelulla saadut tiedot
16 § Tarkastusoikeuden rajoitukset
17 § Tarkastusoikeuden toteuttaminen
18 § Tietojen säilytysajat
19 § Vaitiolovelvollisuus
20 § Tietojen luovuttaminen sotilasviranomaiselle
21 § Tietojen luovuttaminen muulle kuin sotilasviranomaiselle
22 § Luotettavuuslausunnot
23 § Tietojen oikeellisuuden ja tietoturvan varmistaminen tietoja luovutett
24 § Poliisitoiminnan valvonta ja tarkastaminen
25 § Puolustusvoimien sisäinen järjestyksenpito
26 § Yhteistoiminta poliisin kanssa
27 § Tarkemmat säännökset
28 § Voimaantulo

1995 1251/1995 Laki poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §Puolustusvoimien poliisitehtävät

Puolustusvoimat huolehtii:

1)sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävän rikoksen tutkinnasta;

2)puolustusvoimien palveluksessa olevan henkilön tekemän rikoslain 40 luvussa tarkoitetun rikoksen tutkinnasta. Muun kuin sotilaan tekemä rikos voidaan tutkia vain, jos voidaan todennäköisin syin epäillä, että rikokseen on osallisena myös sotilas;

3)puolustusvoimien omaisuuteen kohdistuvan sotilasoikeudenkäyntilain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun sellaisen rikoksen tutkinnasta, jonka puolustusvoimien palveluksessa oleva muu kuin sotilas on tehnyt puolustusvoimien hallinnassa olevalla alueella, aluksessa, ilma-aluksessa tai kulkuneuvossa tai palvelustehtävässä edellyttäen, että voidaan todennäköisin syin epäillä, että rikokseen on osallisena myös sotilas; sekä

4)suojelupoliisille laissa säädettyä toimivaltaa kuitenkaan rajoittamatta, sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvan laittoman tiedustelutoiminnan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavan laittoman toiminnan estämiseksi poliisin hallinnosta annetun lain (110/92) 10 §:n 1 momentissa tarkoitetuista turvallisuus- ja valvontatehtävistä, ei kuitenkaan rikostutkinnasta.

Asian laadun vaatiessa 1 momentissa tarkoitettu tehtävä suoritetaan yhteistoiminnassa poliisin kanssa. Jos tutkinnan puolueettomuus tai rikoksen vakavuus sitä edellyttää, tehtävä on siirrettävä kokonaan poliisin suoritettavaksi.

Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävän rikoksen tutkinnasta on tämän lain lisäksi voimassa, mitä sotilaskurinpitolaissa (331/83) säädetään.

2 §Organisaatio ja kelpoisuusvaatimukset

Poliisin tehtäviä puolustusvoimissa hoitavat pääesikunnan tutkintaosaston virkamiehet, jotka ovat saaneet tehtävän edellyttämän koulutuksen, ja puolustusvoimien sotilaslakimiehet. Organisaatiosta ja virkamiesten kelpoisuusvaatimuksista säädetään tarkemmin asetuksella.

3 §Poliisitoiminnan periaatteet

Tässä laissa tarkoitettuja poliisin tehtäviä suoritettaessa noudatetaan poliisilaissa (493/95) säädettyjä periaatteita.

2 luku

Toimivaltuussäännökset

4 §Toimivaltuudet

Edellä 2 §:ssä tarkoitetulla virkamiehellä on 1 §:ssä tarkoitetuissa tehtävissä esitutkintalaissa (449/87), pakkokeinolaissa (450/87) ja poliisilaissa poliisimiehelle säädetyt toimivaltuudet. Pääesikunnan tutkintaosaston päällikkönä toimiva virkamies tai puolustusvoimien sotilaslakimies toimii tutkinnanjohtajana 1 §:n 1 momentin 1―3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa ja hänellä on sanotuissa tehtävissä lisäksi pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle esitutkintalaissa ja pakkokeinolaissa sekä päällystöön kuuluvalle poliisimiehelle poliisilaissa säädetyt toimivaltuudet. Puolustusvoimien toimesta suoritettavassa esitutkinnassa ei saa käyttää telekuuntelua eikä televalvontaa.

Toimivaltuuksia käytettäessä on soveltuvin osin meneteltävä siten kuin esitutkintalaissa, pakkokeinolaissa ja poliisilaissa säädetään. Pakkokeinolain 5 a luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu teknistä kuuntelua koskeva päätös alistetaan pääesikunnan tutkintaosaston päällikkönä toimivalle virkamiehelle. Sanotun virkamiehen tekemä teknistä kuuntelua koskeva päätös alistetaan pääesikunnan operaatiopäällikölle.

5 §Tarkkailu ja tekninen tarkkailu turvallisuus- ja valvontatehtävissä

Sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvan laittoman tiedustelutoiminnan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavan laittoman toiminnan estämiseksi on oikeus käyttää tarkkailua ja teknistä tarkkailua siten kuin poliisilain 30 §:ssä sekä 31 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Toimenpiteiden käyttämisestä päättää pääesikunnan tutkintaosaston päällikkönä toimiva virkamies.

Tarkkailusta ja teknisestä tarkkailusta ilmoittamisesta säädetään poliisilain 33 §:ssä ja sanotulla tarkkailulla saadun aineiston käsittelystä poliisilain 34 §:ssä. Teknisestä kuuntelusta laadittu pöytäkirja toimitetaan puolustusministeriölle, joka antaa vuosittain eduskunnan oikeusasiamiehelle kertomuksen teknisen kuuntelun käytöstä.

3 luku

Tietojensaantia koskevat säännökset

6 §Tietojen saanti eräiden viranomaisten rekistereistä

Pääesikunnalla on 1 §:ssä mainittujen tehtävien suorittamista varten salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada tarpeellisia tietoja:

1)väestötietojärjestelmästä rikostutkintaa sekä turvallisuus- ja valvontatehtäviä varten väestötietolain 4 §:n 1 ja 3 momentissa ja 5 §:n 1 momentissa tarkoitetuista asioista;

2)oikeushallinnon tietojärjestelmistä rikostutkintaa sekä turvallisuus- ja valvontatehtäviä varten syyteharkinnassa olevista tai olleista rikosasioista ja syyttäjien päätöksistä, joiden mukaan asiassa ei ole kyseessä rikos tai näyttöä rikoksesta, annetuista rangaistusmääräyksistä, tuomioistuimessa vireillä olevista rikosasioista sekä tuomioistuinten lainvoimaisista ratkaisuista;

3)ulkoasiainministeriön ja poliisin tietojärjestelmistä myönnetyistä passeista, viisumeista ja oleskelu- ja työluvista turvallisuus- ja valvontatehtäviä varten;

4)ulkomaalaisviraston tietojärjestelmästä turvallisuus- ja valvontatehtäviä varten oleskelu- ja työlupaa sekä turvapaikkaa koskevista hakemuksista ja hakemuksiin annetuista päätöksistä;

5)poliisin rekistereistä rikostutkintaa varten tekotapa-, tuntomerkki- ja vastaavia tietoja sekä tietoja kadonneesta omaisuudesta; sekä

6)poliisin henkilörekistereistä tietoja henkilön sopivuuden arvioimiseksi puolustushallinnon alalla palvelemista varten.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot saa luovuttaa maksutta ja myös teknisen käyttöyhteyden avulla taikka konekielisessä muodossa, siten kuin siitä rekisterinpitäjän kanssa sovitaan.

7 §Tietojen saanti muulta viranomaiselta

Pääesikunnalla on oikeus yksittäistapauksessa saada muulta kuin 6 §:ssä tarkoitetulta viranomaiselta sekä julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä 1 §:ssä tarkoitetussa poliisitehtävässä tarpeelliset tiedot ja asiakirjat maksutta ja salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista poliisille tai tiedon käyttöä todisteena ole laissa kielletty tai rajoitettu.

8 §Tietojen saanti yksityiseltä yhteisöltä

Pääesikunnalla on oikeus saada teletoimintaa harjoittavalta yhteisöltä yhteystiedot sellaisesta teleliittymästä, jota ei mainita julkisessa luettelossa, jos tietoja yksittäistapauksessa tarvitaan tässä laissa pääesikunnalle säädettyjen poliisitehtävien suorittamiseksi. Pääesikunnalla on vastaava oikeus saada postitoimintaa harjoittavalta yhteisöltä jakeluosoitetietoja.

4 luku

Henkilörekistereitä koskevat säännökset

9 §Henkilörekisterit

Tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä varten pidettäviin henkilörekistereihin sovelletaan henkilörekisterilakia (471/87), jollei tässä laissa toisin säädetä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja henkilörekistereitä ovat rikostietorekisteri ja sen arkistohakemisto, turvallisuustietorekisteri ja 12 §:n mukaan perustettavat tilapäiset rekisterit.

10 §Rikostietorekisteri

Rikostietorekisteri on pääesikunnan tutkintaosaston käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri, johon saa kerätä ja tallettaa 1 §:n 1 momentin 1―3 kohdassa tarkoitettujen rikosten selvittämiseksi tarpeellisia tietoja. Rikostietorekisterin arkistohakemistoon saa tallettaa asian yksilöimiseksi tarvittavat tiedot.

Rikostietorekisterin rekisterinpitäjä on pääesikunta.

11 §Turvallisuustietorekisteri

Turvallisuustietorekisteri on pääesikunnan tutkintaosaston käyttöön tarkoitettu pysyvä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri, johon saa kerätä ja tallettaa tietoja, jotka ovat tarpeen sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvan laittoman tiedustelutoiminnan tai sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavan laittoman toiminnan estämiseksi.

Turvallisuustietorekisterin rekisterinpitäjä on pääesikunta. Turvallisuustietorekisteriä saavat käyttää 1 momentissa tarkoitetun toimielimen tarkkailutehtäviin määrätyt virkamiehet.

12 §Henkilön tai työryhmän käyttöön tarkoitetut tilapäiset henkilörekisterit

Pääesikunnan tutkintaosastossa poliisitehtäviä hoitavan virkamiehen tai virkamiesten muodostaman työryhmän käyttöön tarkoitetun tilapäisen henkilörekisterin perustamisesta päättää tehtävästä vastaava, puolustusvoimissa poliisin tehtäviä suorittava virkamies, joka toimii myös rekisterinpitäjänä.

13 §Yksittäiseen tehtävään liittymättömät tiedot

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun yksittäisen tehtävän suorittamisen yhteydessä saatuja, tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tietoja, jotka eivät liity kyseiseen yksittäiseen tehtävään, saa kerätä ja tallettaa vain 11 ja 12 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

14 §Arkaluonteiset tiedot

Henkilörekisterilain 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa kerätä ja tallettaa tässä laissa tarkoitettuun henkilörekisteriin silloin, kun tiedot ovat rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia.

Henkilörekisterilain 6 §:n 2 momentin 1, 2 tai 4―6 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa kerätä ja tallettaa tässä laissa tarkoitettuun henkilörekisteriin ainoastaan silloin, kun se on 1 §:ssä tarkoitetun yksittäisen tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä. Mainitussa 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja saa lisäksi kerätä ja tallettaa silloin, kun se on rekisteröidyn oman turvallisuuden tai poliisitehtävää suorittavan henkilön työturvallisuuden varmistamiseksi välttämätöntä.

15 §Kuuntelulla saadut tiedot

Jos poliisilaissa tarkoitetulla teknisellä kuuntelulla saatu tieto ei liity rikokseen tai jos se koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka estämiseksi tai keskeyttämiseksi kuuntelua suoritetaan, tietoa ei saa tallentaa henkilörekisteriin, ellei tieto koske sellaista 1 §:ssä tarkoitettua rikosta, jonka estämiseksi tai keskeyttämiseksi kuuntelua voidaan suorittaa.

Pakkokeinolaissa tarkoitetulla teknisellä kuuntelulla saadun tiedon tallettamisesta henkilörekisteriin säädetään pakkokeinolaissa.

16 §Tarkastusoikeuden rajoitukset

Sen lisäksi, mitä henkilörekisterilain 12 §:ssä säädetään, lain 11 §:ssä tarkoitettua rekisteröidyn tarkastusoikeutta ei ole turvallisuustietorekisteriin.

Tietosuojavaltuutettu voi rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa turvallisuustietorekisteriin talletettujen rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden.

17 §Tarkastusoikeuden toteuttaminen

Tarkastusoikeuden toteuttamiseen sovelletaan henkilörekisterilain 11 ja 14 §:ää, jollei 2 momentissa toisin säädetä.

Rekisteröidyn on tarkastusoikeutta käyttäessään esitettävä sitä koskeva pyyntö henkilökohtaisesti pääesikunnalle tai asianomaiselle sotilasläänin esikunnalle ja todistettava henkilöllisyytensä.

18 §Tietojen säilytysajat

Henkilöä koskevat tiedot poistetaan rikostietorekisteristä viimeistään 10 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä tai, jos rikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika on yli 10 vuotta, viimeistään yhden vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta taikka viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon syyttäjän päätöksestä, jonka mukaan asiassa ei ole kyseessä rikos, tai viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon, että syyte on hylätty. Rikostietorekisterin arkistohakemistosta tiedot poistetaan 50 vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä.

Henkilöä koskevat tiedot poistetaan turvallisuustietorekisteristä 25 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä.

Tilapäisen henkilörekisterin tiedot poistetaan, kun tieto on todettu rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeettomaksi, taikka viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon syyttäjän tekemästä päätöksestä, jonka mukaan asiassa ei ole kyseessä rikos, tai viimeistään yhden vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon siitä, että syyte on hylätty, sekä muutoin viimeistään yhden vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta.

Kaikki henkilöä koskevat tiedot poistetaan rekisteristä turvallisuustietorekisteriä lukuun ottamatta viimeistään yhden vuoden kuluttua rekisteröidyn kuolemasta.

5 luku

Erinäiset säännökset

19 §Vaitiolovelvollisuus

Edellä 2 §:ssä tarkoitettu virkamies ei saa luvatta muille ilmaista eikä käyttää hyödykseen tässä laissa tarkoitettua tehtävää hoitaessaan saamaansa tietoa tai asiakirjaa, jonka salassapitovelvollisuudesta on erikseen säädetty samoin kuin toisen yksityisyyttä koskevaa tietoa, jollei ole ilmeistä, että tällaisen tiedon antamisesta ei aiheudu haittaa asianomaiselle. Sama vaitiolovelvollisuus on muulla puolustusvoimien palveluksessa olevalla ja puolustusvoimien lukuun toimivalla tässä laissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuluvaa tietoa ei saa ilmaista eikä käyttää hyödykseen senkään jälkeen, kun palvelussuhde puolustusvoimiin tai tehtävän hoitaminen puolustusvoimien lukuun on päättynyt.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä tiedon tai asiakirjan antamista:

1)jos tieto on tarpeen puolustusvoimiin kohdistuvan muutoksenhaun tai kantelun käsittelemiseksi tai puolustusvoimiin kohdistuvan tarkastuksen suorittamiseksi;

2)jos kysymys on puolustusvoimien poliisitehtävien hoitamiseen käytettävien henkilörekisterissä olevien tietojen luovuttamisesta siten kuin jäljempänä säädetään; tai

3)jos tiedon luovuttamisesta on lailla erikseen säädetty.

20 §Tietojen luovuttaminen sotilasviranomaiselle

Rekisterinpitäjällä on oikeus luovuttaa sotilaskurinpitolaissa tarkoitetulle sotilasviranomaiselle 1 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi perustetun henkilörekisterin tietoja, jos se on tarpeen kyseisten tehtävien suorittamiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun rekisterin tietoja muuhun kuin rekisterin käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön ja 13 §:ssä tarkoitettuja tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain silloin, kun se on tarpeen:

1)valtion turvallisuuden varmistamiseksi;

2)välittömän henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran taikka huomattavan omaisuusvahingon torjumiseksi; tai

3)sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta saattaa seurata vankeutta.

Tiedot saa luovuttaa konekielisessä muodossa.

21 §Tietojen luovuttaminen muulle kuin sotilasviranomaiselle

Rekisterinpitäjä saa luovuttaa tässä laissa tarkoitetuista henkilörekistereistä tietoja, jotka ovat tarpeen:

1)poliisille poliisilain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua tehtävää varten; sekä

2)rajavartiolaitoksen viranomaiselle valtakunnan rajojen ja raja- ja merialueen valvontaa varten.

Rekisterin tietoja muuhun kuin sen käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön saa luovuttaa vain 20 §:n 2 momentissa mainittua tarkoitusta varten.

Tässä pykälässä tarkoitetut tiedot saa luovuttaa maksutta ja myös teknisen käyttöyhteyden avulla taikka konekielisessä muodossa siten, kuin siitä rekisterinpitäjän kanssa sovitaan.

22 §Luotettavuuslausunnot

Pääesikunnalla on oikeus käyttää tässä laissa tarkoitettujen henkilörekisterien tietoja tarpeellisessa laajuudessa annettaessa lausuntoa puolustusministeriön hallinnonalan tai rajavartiolaitoksen viranomaiselle valtion virkamieslain 7 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettua virkaa hakeneen tai sanotunlaiseen virkaan nimitetyn henkilön luotettavuudesta tai muuta puolustushallinnon tehtävää hakeneen tai kyseisessä tehtävässä palvelevan luotettavuudesta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lausuntoa annettaessa ei saa kuitenkaan käyttää 12 §:ssä tarkoitetussa rekisterissä olevia 13 §:ssä tarkoitettuja tietoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä on pyynnöstään oikeus saada tieto siitä, onko hänestä pyydetty tai annettu 1 momentissa tarkoitettu lausunto ja onko hänestä hankittu 6 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja tietoja.

Tietosuojavaltuutetulla on oikeus tutustua edellä 3 momentissa tarkoitettuun lausuntoon ja 3 momentissa tarkoitettuihin henkilön sopivuuden arvioimiseen liittyviin tietoihin niiden lainmukaisuuden tarkastamiseksi.

23 §Tietojen oikeellisuuden ja tietoturvan varmistaminen tietoja luovutettaessa

Tässä laissa tarkoitettujen henkilörekisterien tietojen luovuttamisesta päätettäessä rekisteröidyn tietoturvan varmistamiseksi on otettava huomioon luovutettavien tietojen laatu sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja Suomen hyväksymät kansainväliset suositukset.

24 §Poliisitoiminnan valvonta ja tarkastaminen

Puolustusvoimien poliisitoiminnan valvonnasta ja tarkastamisesta säädetään tarkemmin asetuksella tai määrätään puolustusministeriön päätöksellä.

25 §Puolustusvoimien sisäinen järjestyksenpito

Puolustusvoimissa voi olla sisäisiä vartiointi- ja järjestyksenpitotehtäviä varten sotilaspoliisimiehiä, joiden toimivaltuuksista säädetään erikseen.

26 §Yhteistoiminta poliisin kanssa

Tässä laissa tarkoitetun puolustusvoimien toimittaman rikostutkinnan ilmoittamisesta poliisille ja muusta puolustusvoimien ja poliisin yhteistoiminnasta säädetään tarkemmin asetuksella. Määräyksiä yhteistoiminnan käytännön järjestelyistä antaa puolustusministeriö sovittuaan asiasta sisäasiainministeriön kanssa.

27 §Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

28 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 1995.

HE 57/95 HaVM 3/95 EV 76/95 Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1995 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Puolustusministeri Anneli Taina

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.