1994 978/1994 Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/92) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita: 1. Yleisiä määräyksiä 1 § Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia. 2 § Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm. 3 § Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit. 2. Asuinrakennukset 4 § Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää. 5 § Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960―1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on: ― yli 60 m 2 mutta  enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä ― yli 120 m 2 alennus, mk/m 2    241 2) Rakennuksesta puuttuu: mk/m 2 ― vesijohto ja viemärialennus  152 ― keskuslämmitys ,,   172 ― sähkö ,,    92 6 § Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m 2 . 7 § Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin. 8 § Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m 2 . Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksessa on hissi:  2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on: ― yli 80 m 2 mutta  enintään 120 m 2 perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä ― yli 120 m 2 alennus, mk/m 2   242  3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on: mk/m 2 ― 3 kerrosta       lisäarvo 123― 4 ''  '' 60― 5 ''  ''  0― 6 ''alennus 60― 7 ''  ''123― 8 kerrosta tai enemmän  ''183 2.3. Vapaa-ajan asunnot 9 § Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä. 10 § Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on: ― yli 10 m 2 mutta  enintään 70 m 2 perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m 2 ) ylittävältä neliömetriltä ― yli 70 m 2 alennus, mk/m 2   739  2) Rakennus on talviasuttava:  3) Rakennuksessa on kuisti: 11 § Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden. Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on: ― viemäri    1 880 mk― vesijohto 2 350 mk― WC 3 100 mk― sauna 3 100 mk 12 § Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona. 2.4. Talous- ja autotallirakennukset 13 § Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta. Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m 2 . Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m 2 . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m 2 . 3. Toimistorakennukset 14 § Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä. 15 § Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m 2 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: ― yli 3,2 m mutta  enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä ― yli 3,5 m lisäarvo, mk/m 2 402 2) Rakennuksen muoto: mk/m 2 ― rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeitaalennus 336 ― rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia 0 ― rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempilisäarvo 172  3) Varasto- ja paikoitustilat: ― varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alastaalennus 204 ― varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta 0 ― varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alastalisäarvo 134 4) Hissit: ― rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus 264 ― hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % 0 ― hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo 408 5) Ilmastointi: ― rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallusalennus 264 ― rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus 0 ― edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällälisäarvo 336 4. Myymälärakennukset 16 § Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta. 17 § Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 010 mk/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen tilavuus on: ― yli 700 m 3 mutta  enintään 2 500 m 3 perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta alarajan (700 m 3 ) ylittävältä 100 m 3 :ltä ― yli 2 500 m 3 mutta  enintään 10 000 m 3 perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta 700 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä 2 500 m 3 :iin saakka ja 1,60 mk jokaiselta 2 500 m 3 ylittävältä 100 m 3 :ltä ― yli 10 000 m 3 alennus, mk/m 3 343 2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta: ― yli 20 % mutta  enintään 40 % perusarvosta vähennetään 5,15 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä ― yli 40 % alennus, mk/m 3 103 3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: ― vähintään 3 m  mutta enintään  6,2 m perusarvosta vähennetään 8,15 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä ― yli 6,2 m alennus, mk/m 3 260 4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 80 Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m 3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m 3 . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla. 5. Teollisuusrakennukset 18 § Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä. 19 § Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m 3 . Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on: ― yli 3,8 m mutta  enintään 5,8 m perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä ― yli 5,8 m mutta  enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 10,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä ― yli 8,8 m alennus, mk/m 3 141  2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: mk/m 3 ― rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotilojaalennus 112 ― rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätönalennus 71 ― rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta 0 ― rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmälisäarvo 69 3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia: mk/m 3 ― rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alastaalennus 71 ― rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % 0 ― rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään- että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmälisäarvo 69 4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen: lisäarvo, mk/m 3 60 5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on: ― yli 5 000 m 3 muttaenintään 10 000 m 3 vähennetään sen perusarvosta 12,40 mk alarajan (5 000 m 3 ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m 3 :ltä ― yli 10 000 m 3 alennus, mk/m 3 62 6. Muut rakennukset ja rakennelmat 20 § Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen. 21 § Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista. Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti: 1) Hoitoalan rakennukset: ― Keskussairaalat 4 870 mk/m 2 . ― Aluesairaalat 3 920 mk/m 2 . ― Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 640 mk/m 2 . ― Kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 190 mk/m 2 . ― Vankilat 840 mk/m 3 . 2) Kokoontumisrakennukset: ― Teatterit, konsertti- ja kongressirakennukset 4 140 mk/m 2 . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset. ― Kirjastorakennukset ja arkistot 3 130 mk/m 2 . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin. ― Museot ja taidegalleriat 2 910 mk/m 2 . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja. ― Seurakuntatalot 3 640 mk/m 2 . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja. ― Nuorisotalot 3 300 mk/m 2 . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja. ― Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 260 mk/m 2 . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja. ― Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 910 mk/m 3 . ― Monitoimi- ja urheilutalot 3 190 mk/m 2 . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja. ― Stadion- ja katsomorakennukset 3 130 mk/m 2 . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja. 3) Opetusrakennukset: ― Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 520 mk/m 2 . ― Ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 300 mk/m 2 . ― Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 640 mk/m 2 . 4) Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset: ― Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 3 800 mk/m 2 . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin. ― Nykyaikaiset yli 10 000 brm 2 terminaalirakennukset 5 370 mk/m 2 . ― Tietoliikennerakennukset 2 290 mk/m 2 . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa. ― Kasarmirakennukset 2 460 mk/m 2 . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 1 970 mk/m 2 . ― Paloasemarakennukset 3 130 mk/m 2 . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 800 mk/m 2 . ― Vesitornit, yli 750 vesi-m 3 2 100 mk/vesi-m 3 alle 750 vesi-m 3 2 800 mk/vesi-m 3 . Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia. 7. Voimaantulo 22 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994. Sitä sovelletaan vuodelta 1994 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1994 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen Tp. ylitarkastaja Timo Räbinä