← Suomi

Lyhyesti

Tämä päätös säätelee asunto-, omaksilunastamis- ja perusparannuslainojen myöntämisen sekä asukkaaksi hyväksymisen perusteita, keskittyen hakijaruokakunnan asunnontarpeeseen, varallisuuteen ja tuloihin. Tavoitteena on tukea asunnottomia ja muita kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevia, vähävaraisimpia ja pienituloisimpia hakijoita.

Mitä se säätelee

Keitä se koskee

Keskeiset kohdat

📄 Lakiteksti
1992 156/1992 Valtioneuvoston päätös asunto-, omaksilunastamis- ja perusparannuslainan myöntämisessä sekä asukkaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvosteluperusteista Valtioneuvosto on 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247/66) 5 §:n 2 momentin, asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (34/79) 3 §:n 3 momentin, vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 25 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain (82/82) 12 §:n 2 momentin sekä oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta 27 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (76/89) 2 §:n nojalla, sellaisena kuin niistä ensin mainittu on 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa (33/68), ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 luku Yleiset määräykset 1 § Soveltamisala Asuntotuotantolain 5 §:n 1 momentissa, asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/79) 3 §:n 2 momentissa ja vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain (82/82) 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua sosiaalista tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista tarpeellisuutta on arvosteltava siten kuin tässä päätöksessä määrätään. Mitä tässä päätöksessä määrätään asuntolainan siirtämisestä, sovelletaan vastaavasti oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (76/89) mukaisten lainojen siirtämiseen. 2 § Tuen perusteet Edellä 1 §:ssä mainituissa laeissa tarkoitetun tuen myöntämisen tai asukkaaksi hyväksymisen perusteena on pidettävä hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja. Etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tai asunnon perusparantamisen tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Sen estämättä, mitä 2 momentissa on määrätty, voi tukea myöntävä tai asukasvalinnan hyväksyvä viranomainen yksittäistapauksessa poiketa etusijajärjestyksestä, jos se hakijaruokakunnan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon asukasrakenne huomioon ottaen on erityisen perusteltua. Laina voidaan kuitenkin jättää myöntämättä, jos hakijan ei velkojen hoitomenot ja niihin käytettävissä olevat tulot huomioon ottaen voida katsoa selviytyvän lainan hoitokuluista. 3 § Asunnontarve Asunnontarvetta arvosteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon hakijaruokakunnan asunto-olot ja niiden parantamisen kiireellisyys sekä ruokakunnan koko ja ikärakenne. 4 § Asumisväljyys Asunnon tulee olla kooltaan kohtuullinen suhteessa ruokakunnan kokoon ja ikärakenteeseen. Asunnon koon kohtuullisuutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös erityyppisten asuntojen kysyntä ja tarjonta paikkakunnalla. 5 § Varallisuus Varallisuutena tulee ottaa huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan jäsenelle elinkeinon tai ammatin harjoittamisesta saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Tukea ei saa myöntää tai asukkaaksi hyväksyä, jos hakijaruokakunnalla on huomioon otettavaa varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon tai perusparantamaan asuntonsa ilman valtion tukea. Muutoin varallisuus otetaan huomioon lainaosuuteen tai asukkaaksi hyväksymiseen vaikuttavana tekijänä. 6 § Tulot ja niistä tehtävät vähennykset Hakijaruokakunnan tuloja määriteltäessä otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät tulot laskettuina kuukautta kohti (kuukausitulot). Tuloksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen 3 a §:ssä mainittuja tuloja. Hakijaruokakunnan kuukausituloista vähennetään: 1) 2 000 markkaa jokaisesta ruokakuntaan kuuluvasta lapsesta, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona tässä päätöksessä tarkoitettua tukea tai asukkaaksi hyväksymistä haetaan; 2) lapsen elatusapu, jota suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai asianmukaisen kirjallisen sopimuksen perusteella; ja 3) kaksi prosenttia ruokakunnan maksamattomien valtion takaamien opintolainojen määrästä. Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja, vähennetään kunkin muun kuin eniten ansaitsevan henkilön kuukausituloista 3 500 markkaa. Hakijaruokakuntaan kuuluvan henkilön kuukausituloista vähennetään hänen vuorotyöstä saamansa palkanlisä enintään 1 000 markkaan saakka. 2 luku Omistusasuntoja koskevat erityismääräykset 7 § Enimmäistulotaulukot ja asuntolainan vuosimaksu Hakija voi saada omaa asuntoa varten asuntolainaa seuraavan vuosimaksun suuruuden mukaisesti, jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä taulukosta ilmeneviä enimmäismääriä: Enimmäistulot asuntolainan saamiseksi tai siirtämiseksi Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 Vuosimaksu (prosentteina asuntolainasta) 11 400 14 000 16 200 18 200 20 200 21 600 7,50 8 300 9 800 11 200 12 700 13 900 14 800 6,25 7 300 8 200 9 500 10 700 11 700 12 400 5,00 Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla sovellettavat enimmäistulot asuntolainan saamiseksi tai siirtämiseksi Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 Vuosimaksu (prosentteina asuntolainasta) 13 200 16 900 19 400 21 700 24 100 25 900 7,50 9 500 11 700 13 400 15 200 16 800 18 000 6,25 8 500 10 100 11 500 13 000 14 300 15 200 5,00 8 § Enimmäistulotaulukot ja siirrettävän lainan lainoitusosuus Hakija voi saada siirrettävää, ennen tammikuun 1 päivää 1991 myönnettyä asuntolainaa tai siirrettävää korkotukilainaa seuraavien lainoitusosuuksien mukaisesti, jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä taulukosta ilmeneviä enimmäismääriä: Enimmäistulot lainan siirtämiseksi Taulukko) Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla sovellettavat enimmäistulot lainan siirtämiseksi Taulukko) 9 § Enimmäistulotaulukot ja omaksilunastamislainan, perusparannuslainan tai siirrettävän lainan lainoitusosuudet Hakija voi saada omaksilunastamislainaa, pitkäaikaista perusparannuslainaa sekä siirrettävää omaksilunastamislainaa ja perusparannuslainaa seuraavien lainoitusosuuksien mukaisesti, jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä taulukosta ilmeneviä enimmäismääriä: Enimmäistulot omaksilunastamislainan tai perusparannuslainan saamiseksi tai siirtämiseksi Taulukko) Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla sovellettavat enimmäistulot omaksilunastamislainan tai perusparannuslainan saamiseksi tai siirtämiseksi Taulukko) 10 § Enimmäistulotaulukko avustusluonteisen pitkäaikaisen perusparannuslainan saamiseksi Asuntojen perusparantamisesta annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa (avustusluonteinen pitkäaikainen perusparannuslaina) myönnettäessä tai siirrettäessä sovelletaan 9 §:n taulukoista poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Enimmäistulot avustusluonteisen pitkäaikaisen perusparannuslainan myöntämiseksi tai siirtämiseksi Henkilöluku 1 2 3 4 4 100 5 100 5 700 6 300 11 § Enimmäistulotaulukoiden soveltaminen Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä tai avustusluonteista pitkäaikaista perusparannuslainaa myönnettäessä tai siirrettäessä enemmän kuin neljä henkilöä, korotetaan 7-10 §:ssä olevia tulojen enimmäismääriä 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohden. Edellä 9 §:n 1 ja 2 momentin taulukon 10-25 prosentin lainoitusosuutta käytetään vain siirrettäessä aikaisemmin myönnettyä omaksilunastamis- tai pitkäaikaista perusparannuslainaa luovutuksen saajan vastattavaksi taikka myönnettäessä omaksilunastamislainaa asunto-osuuskunnan toimintaa jatkamaan perustetun asunto-osakeyhtiön osakkaalle asuntolainaosuuden takaisinmaksamista varten. Myönnettäessä perusparannuslainaa asuntojen perusparantamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin nojalla kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen perusparantamiseen, korotetaan 9 §:n 1 ja 2 momentin taulukon lainoitusosuusprosenttia 20 prosenttiyksiköllä. Tällaista lainaa myöhemmin siirrettäessä sovelletaan vastaavasti korotettua lainoitusosuusprosenttia. 12 § Lainan koron alentaminen Alennettaessa maaliskuun 1 päivän 1982 ja joulukuun 31 päivän 1990 välisenä aikana myönnetyn asuntolainan tai vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetussa laissa tarkoitetun lainan korkoa siten kuin asuntotuotantoasetuksen 29 §:n 2 momentissa (205/82) tai vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun asetuksen 5 §:n 4 momentissa on säädetty, voidaan lainan vuotuinen korko vahvistaa seuraavasti: 1) jos ruokakunnan 6 §:n mukaan määritellyt tulot eivät ylitä 9 §:ssä olevia 60 prosentin lainoitusosuutta vastaavia enimmäistuloja, voidaan korko vahvistaa kolmeksi prosentiksi kahdeksannen lainavuoden alusta yhdeksännen lainavuoden loppuun ja kuudeksi prosentiksi kymmenennen lainavuoden alusta yhdennentoista lainavuoden loppuun; tai 2) jos ruokakunnan tulot eivät ylitä 50 prosentin lainoitusosuutta vastaavia enimmäistuloja, voidaan korko vahvistaa kuudeksi prosentiksi kahdeksannen lainavuoden alusta yhdeksännen lainavuoden loppuun. Korkoa ei alenneta, jos hakijaruokakunnalla on ruokakunnan omassa käytössä olevaa asuntoa lukuun ottamatta varallisuutta siinä määrin, että sen voidaan kohtuudella katsoa selviytyvän korkojen maksusta. 13 § Lainan määrän rajoitukset Asuntolainaa asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai omakotitalon hankkimista varten sekä omaksilunastamislainaa voidaan myöntää tai siirtää hakijaruokakunnan henkilöluvun mukaan enintään seuraavien huoneistoneliömetrien osalle: Henkilöluku Huoneistoneliömetrien enimmäismäärä 1 45 2 65 3 80 4 100 5 tai suurempi 120 Jos hakijaruokakuntana ovat aviopuolisot, joista kumpikaan ei ole hakemisajankohtana täyttänyt 35 vuotta, sovelletaan kolmihenkiselle ruokakunnalle määrättyä lainoitettavien huoneistoneliömetrien enimmäismäärää. Asuntolainaa omakotitalon rakentamista varten voidaan myöntää tai siirtää hakijaruokakunnan henkilöluvun mukaan enintään seuraavien huoneistoneliömetrien osalle: Henkilöluku Huoneistoneliömetrien enimmäismäärä 3 tai pienempi 90 4 100 5 tai suurempi 120 Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä ja lainaa myönnetään tai siirretään kaksi asuntoa käsittävän omakotitalon rakentamista varten, korotetaan 3 momentin taulukossa määrättyä huoneistoneliömetrien enimmäismäärää kymmenellä neliömetrillä kutakin lisähenkilöä kohden. Lainaa voidaan kuitenkin myöntää tai siirtää enintään 180 neliömetrin osalle. 14 § Siirrettävän lainan määrä Omistusasuntoa luovutettaessa lasketaan luovutuksen saajan vastattavaksi siirrettävän lainan määrä asunnon velattomasta lunastushinnasta tai velattomasta enimmäishinnasta taikka alhaisemmasta maksetusta velattomasta myyntihinnasta. 3 luku Vuokra-, asumisoikeus- ja osuuskunta- asuntoja koskevat 15 § Vuokra-asuntojen ilmoitusmenettely Vuokra-asunnot julistetaan julkisesti ja yleisesti haettaviksi. Kunnan toistaiseksi antamalla luvalla voidaan vuokra-asunnot julistaa vain rajatun joukon haettavaksi, milloin se edustaa paikkakunnalla riittävän laajaa asunnontarvitsijaryhmää ja rajattu hakumenettely on perusteltu asuntojen omistussuhteet ja käyttötarkoitus huomioon ottaen. Asumisoikeuden haltijoiden valinnasta on säädetty erikseen. 16 § Enimmäistulot Asukkaaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että ruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä seuraavia asunnon sijaintikunnan mukaan määräytyviä enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovellettavat enimmäistulot vuokra- ja osuuskunta-asuntoihin Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 9 500 12 300 13 800 15 200 16 400 17 500 Muissa kunnissa sovellettavat enimmäistulot vuokra- ja osuuskunta-asuntoihin Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 8 900 11 400 12 600 13 900 15 000 16 000 Milloin hakija valitaan työ- tai virkasuhteen perusteella asukkaaksi vuokrataloon, jossa hänen työnantajansa on omistajana, sovelletaan 1 momentin taulukoista poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovellettavat enimmäistulot työsuhdeasunnoissa Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 11 300 14 600 16 300 17 900 19 300 20 700 Muissa kunnissa sovellettavat enimmäistulot työsuhdeasunnoissa Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 10 500 13 500 14 900 16 400 17 700 18 900 Edellä 2 momentissa olevia tulorajoja sovelletaan asumisoikeuden hakijoihin siten kuin siitä on erikseen säädetty. Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä, korotetaan edellä olevia tulojen enimmäismääriä 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohti. 17 § Poikkeukset asukkaaksi hyväksymisessä Hakija voidaan hyväksyä asukkaaksi vuokra-asuntoon, vaikka 5 ja 16 §:ssä määrätyt edellytykset eivät täyty, kun kysymyksessä on: 1) sellainen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista; 2) asunnon osoittaminen valtion perusparannuslainalla lainoitettavassa tai aikaisemmin valtion asuntolainalla lainoitetussa perusparannettavassa vuokratalossa taikka peruskorjausta varten myönnettävällä korkotukilainalla lainoitettavassa vuokratalossa asuvalle ruokakunnalle; 3) vuokra-asuntokäytössä olevan perusparannetun talon ylläpidon ja hoidon kannalta välttämätön ruokakunta; 4) ruokakuntien keskinäinen asuntojen vaihtaminen valtion asuntolainalla tai pitkäaikaisella perusparannuslainalla lainoitetusta asunnosta toiseen; tai 5) huoneenvuokralain (653/87) 47 §:n, 48 §:n, 50 §:n tai 80 §:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö. Vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi voidaan hakija hyväksyä vuokra-asuntoon, vaikka 2 §:n 2 momentissa hakijaruokakunnan asunnontarpeelle asetetut edellytykset eivät täyty, jos hakijan käytössä oleva valtion lainoittama vuokra-asunto tällöin vapautuu. 18 § Edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuminen Milloin asunnot on julistettu julkisesti ja yleisesti haettaviksi eikä 5 ja 16 §:n mukaiset edellytykset täyttäviä hakijoita ole, voidaan asukkaiksi hyväksyä muitakin hakijoita. Asukkaaksi on tällöin kuitenkin valittava hakija, jonka olot lähinnä ovat tässä päätöksessä määrättyjen edellytysten mukaiset. Käytettäessä 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua rajattua hakumenettelyä, voidaan edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuessa hyväksyä muita hakijoita vain milloin hakija valitaan 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuun asuntoon. 19 § Perusparannuslainan myöntämisen edellytykset Vuokra-asuntokäytössä olevan talon perusparantamista varten voidaan myöntää lainaa tai muuta tukea, vaikka osa talossa olevista vuokralaisista ei täytä tässä päätöksessä asetettuja edellytyksiä. 4 luku Voimaantulo- ja siirtymämääräykset 20 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992. Tällä päätöksellä kumotaan asunto-, omaksilunastamis- ja perusparannuslainan myöntämisessä sekä asukkaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvosteluperusteista 17 päivänä tammikuuta 1991 annettu valtioneuvoston päätös (61/91). Jos kuitenkin osakkeita koskeva osto- tai luovutussopimus on tehty viimeistään tammikuun 31 päivänä 1992 ja hakija olisi ollut silloin voimassa olleiden määräysten mukaan oikeutettu saamaan lainaa, voidaan hänelle myöntää lainaa tämän päätöksen perusteella, vaikka hänen tulonsa ylittäisivät 7 §:ssä määrätyt tulorajat. Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1992 Ministeri Pirjo Rusanen Vt. vanhempi hallitussihteeri Jouko Narikka

🔗 Viralliseen lähteeseen

Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.