1992 1572/1992 Laki kirjanpitolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun kirjanpitolain ( 655/73 ) 9 ja 13 §, 15 §:n 2 momentti, 16-18 §, 19 §:n 2 momentti, 20 §:n 1 momentti, 21 §, 33 §:n 1 momentti ja 35 §, sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 2 momentti 17 päivänä joulukuuta 1976 annetussa laissa (994/76), 16 § osittain muutettuna 21 päivänä marraskuuta 1986 annetulla lailla (820/86), 21 § osittain muutettuna mainitulla 17 päivänä joulukuuta 1976 annetulla lailla, 33 §:n 1 momentti 5 päivänä elokuuta 1983 annetussa laissa (689/83) ja 35 § 29 päivänä joulukuuta 1989 annetussa laissa (1361/89), sekä lisätään lakiin uusi 16 a ja 21 a §, uusi 3 a luku sekä 33 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, seuraavasti: 9 § Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot. Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava 14 §:ssä tarkoitetut tase-erittelyt. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tuloslaskelman ja taseen liitteenä on ilmoitettava tätä varten tarpeelliset lisätiedot. Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. 13 § Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Milloin hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä hankintamenoon nähden on olennainen, saadaan 1 momentissa säädetystä poiketa siten, että hankintamenoon luetaan lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista. 15 § Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset muutetaan Suomen rahaksi Suomen Pankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan kurssiin. Mikäli saaminen tai velka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua tilinpäätöspäivästä, se saadaan muuttaa Suomen rahaksi kurssiin, jonka Suomen Pankki on noteerannut saamisen tai velan syntymispäivänä. Jos ulkomaanrahan määräiset saamiset tai velat taikka muut sitoumukset on sopimuksilla tai muutoin sidottu tiettyyn kurssiin, ne saadaan muuttaa Suomen rahaksi sitä noudattaen. 16 § Tilinpäätöksessä tilikauden tulot kirjataan tuotoiksi. Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset. Muut menot saadaan aktivoida sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvä tulo saadaan kirjata tuotoksi valmistusasteen perusteella. Suoritteesta kertyvän erilliskatteen tulee tällöin olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa. Kirjanpitovelvollisen tulee noudattaa samaa perustetta kaikkien tässä tarkoitettujen tulojen kirjaamisessa tuotoiksi. Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kuitenkin kirjattava kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi. Mikäli muita pitkävaikutteisia menoja on aktivoitu, ne on poistettava vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan. Kirjanpitovelvollinen, jonka on kirjattava poistot suunnitelman mukaan, saa, jos siihen on erityistä syytä, kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja. Poiketen siitä, mitä 4 ja 5 momentissa säädetään, ammatinharjoittaja, sellainen kirjanpitovelvollinen, jonka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, yhdistys ja muu vastaava yhteisö sekä säätiö saa poistaa käyttöomaisuuden hankintamenon ja muut pitkävaikutteiset menot niiden vaikutusaikana ilman ennalta laadittua suunnitelmaa. 16 a § Tuotoista vähennetään 16 §:ssä säädetyn lisäksi ne vastaiset menot, joiden suorittamiseen kirjanpitovelvollinen on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin ne vastaiset menetykset, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä. 17 § Tilinpäätöksessä saadaan tehdä investointi-, luottotappio-, toiminta-, varasto- ja muu sellainen varaus. 18 § Jos käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi, voidaan taseeseen merkitä poistamattoman hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä arvostuseräksi vastattaviin. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava. 19 § Tuloslaskelmaan on asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla erikseen merkittävä kokonaistuotot tai liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot sekä kulut riittävästi eriteltyinä. Siihen on merkittävä omana tuottoeränään rahoitustuotot sekä omina kuluerinään liiketoiminnan kulut samoin kuin rahoituskulut, tuotoista vähennettyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus sekä 17 §:ssä tarkoitettujen vapaaehtoisten varausten muutos ja välittömät verot. Satunnaiset tuotot ja kulut on ilmoitettava erikseen tuloslaskelmassa. 20 § Taseeseen on riittävästi eriteltyinä merkittävä asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla vastaaviin käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistamaton osa sekä arvostuserät samoin kuin vaihto-omaisuuden aktivoidut hankintamenot ja rahoitusomaisuus sekä sijoitukset. Vastattaviin on merkittävä oma pääoma, tuotoista vähennettyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, pakolliset ja vapaaehtoiset varaukset, arvostuserät sekä vieras pääoma jaoteltuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Tilikauden voitto ilmoitetaan erikseen oman pääoman lisäyksenä ja tappio sen vähennyksenä. 21 § Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä on ilmoitettava: 1) liikevaihto jaoteltuna toimialoittain ja ulkomaantoimintojen osalta maantieteellisten markkina-alueiden mukaan, jos nämä toiminnan laadun osalta olennaisesti eroavat toisistaan ja jos tämä tieto ei käy ilmi konsernitilinpäätöksessä annetuista tiedoista; 2) tilikauden palkat ja rahapalkkaan rinnastettavien luontoisetujen yhteenlaskettu raha-arvo sekä eläkekulut ja muut henkilösivukulut; 3) toimintokohtaiset poistot, jos kulut on merkitty tuloslaskelmaan toimintokohtaisesti; 4) käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen muutokset tase-erien mukaan eriteltyinä siten, että ilmoitetaan hankintameno tilikauden alussa, sen lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana sekä kertyneet poistot tilikauden päättyessä; 5) käyttöomaisuuteen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankintamenojen poistamaton osa; 6) arvostuserät sekä niiden lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana, eriteltyinä; 7) vaihto- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien osakkeiden ja osuuksien aktivoitujen hankintamenojen sekä niiden tilikauden päättyessä tiedossa olevan markkina-arvon erotus, jos ne olennaisesti poikkeavat toisistaan, tase-erien mukaan eriteltyinä; 8) oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana, eriteltyinä; 9) debentuuri- ja muut joukkovelkakirjalainat eriteltyinä; 10) annetut pantit ja velan vakuudeksi annetut kiinnitykset, takaukset, vekseli-, takuu- ja muut vastuut sekä vastuusitoumukset; sekä 11) peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi, jollei ole käytetty Suomen Pankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaa kurssia. 21 a § Sen lisäksi mitä 21 §:ssä säädetään, kotimaiseen ja siihen verrattavaan ulkomaiseen konserniin kuuluvan kirjanpitovelvollisen tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä on ilmoitettava: 1) muilta konserniyrityksiltä saadut rahoitustuotot tai niille suoritetut rahoituskulut; 2) pitkäaikaisiin sijoituksiin kuuluvien osakkeiden, osuuksien ja lainasaamisten yhteismäärät eriteltyinä sekä konserniyritysten että osakkuusyritysten mukaan; 3) saamiset sekä muilta konserniyrityksiltä että osakkuusyrityksiltä samoin kuin velat niille, tase-erien mukaan eriteltyinä; 4) kunkin sellaisen konserni- tai osakkuusyrityksen osalta, jonka osakkeita tai osuuksia kirjanpitovelvollinen omistaa, nimi, omistusosuus sekä tilikauden voitto tai tappio viimeksi laaditun tilinpäätöksen mukaan; sekä 5) kunkin sellaisen kirjanpitovelvollisen osalta, jossa konserniyrityksellä on vähintään viidenneksen omistusosuus taseen mukaisen oman pääoman perusteella laskettuna (merkittävä omistusosuus), kirjanpitovelvollisen nimi, omistusosuus sekä oman pääoman määrä ja tilikauden voitto tai tappio viimeksi laaditun tilinpäätöksen mukaan. 3 a luku Konsernitilinpäätös 22 a § Liiketoimintaa harjoittavan kirjanpitovelvollisen, jolla on 22 b §:ssä tarkoitetulla tavalla määräämisvalta (emoyritys) toisessa liiketoimintaa harjoittavassa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä (tytäryritys), tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös, joka käsittää konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske yksityistä liikkeenharjoittajaa. Konsernitilinpäätöstä ei tarvitse laatia, jos emoyrityksessä käyttää omistuksen perusteella määräämisvaltaa sellainen kirjanpitovelvollinen, joka on velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöksen ja jonka osuus osakepääomasta emoyrityksessä on vähintään yhdeksän kymmenesosaa tai jolla on vähintään sitä vastaava enemmistöomistusosuus, ja emoyrityksen vähemmistöosuuden haltijat ovat antaneet suostumuksensa tähän. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta ei ole myöskään emoyrityksellä, jos sen ja sen tytäryritysten osalta yhteenlaskien vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy: - liikevaihto edellisen tilikauden aikana on ollut enintään 20 miljoonaa markkaa; - edellisen tilikauden taseen loppusumma on ollut enintään 10 miljoonaa markkaa; - palveluksessa olleiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä edellisen tilikauden aikana on ollut enintään

1. 22 b § Kirjanpitovelvollisella on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä, kun sillä on: 1) enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä; 2) yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavien sääntöjen nojalla oikeus nimittää osa toisen kirjanpitovelvollisen tai siihen verrattavan ulkomaisen yrityksen hallituksen taikka vastaavan toimielimen jäsenistä tai sellaisen toimielimen jäsenistä, joka nimittää tällaisen toimielimen, ja tämä oikeus yhdessä omistuksen tai jäsenyyden tuottaman äänivallan kanssa tuottaa oikeuden nimittää tällaisen toimielimen jäsenten enemmistön; sekä 3) sopimuksen perusteella 1 tai 2 kohdassa säädettyä vastaava määräämisvalta. Määräämisvaltasuhde on myös, jos kirjanpitovelvollisella yhdessä yhden tai useamman tytäryrityksen kanssa taikka tytäryrityksellä yksin tai yhdessä muiden tytäryritysten kanssa on edellä tarkoitettu määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa. Edellä tarkoitettua ääniosuutta laskettaessa ei oteta huomioon osakeyhtiölain (734/78) 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja osakkeita tai niitä vastaavaa omistusta. 22 c § Konsernitilinpäätös on laadittava emoyrityksen ja tytäryritysten (konserniyritysten) tuloslaskelmien ja taseiden sekä niiden liitteenä ilmoitettavien tietojen yhdistelminä hyvän kirjanpitotavan ja sen mukaan kuin kauppa- ja teollisuusministeriö tarkemmin määrää. Konsernituloslaskelman tulee osoittaa konsernin tulos tilikaudelta sen jälkeen, kun konsernin sisäiset tuotot ja kulut sekä sisäinen voitonjako ja ulkopuolisten omistusta vastaavat osuudet tytäryritysten tuloksista on vähennetty. Konsernitaseen tulee osoittaa konsernin oma pääoma sen jälkeen, kun konserniyritysten keskinäiset saamiset ja velat sekä keskinäinen omistus on vähennetty ja ulkopuolisten omistusta tytäryrityksissä vastaavat osuudet on merkitty taseeseen omana eränä. Tytäryritysten tilinpäätökset tulee ennen yhdistelyä, mikäli mahdollista, muuttaa tämän lain mukaisiksi. Emoyrityksellä ja tytäryrityksillä tulee olla sama tilikausi. Edellä 17 §:ssä tarkoitetut varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus saadaan merkitä konsernitilinpäätökseen jaettuna toisaalta tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen ja laskennalliseen verovelkaan. Jos konserniyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa merkittävä omistusosuus ja kirjanpitoasetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla huomattava vaikutusvalta toisessa liiketoimintaa harjoittavassa kirjanpitovelvollisessa (osakkuusyritys), tulee viimeksi mainitun kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksen tiedot yhdistellä konsernitilinpäätökseen sen mukaan kuin kauppa- ja teollisuusministeriö tarkemmin määrää. Osakkuusyrityksen tulee antaa konsernitilinpäätöksen laativalle kirjanpitovelvolliselle tilinpäätöstietojensa yhdistelyä varten tarpeelliset tiedot viimeksi laaditusta tilinpäätöksestään. 22 d § Konsernituloslaskelmassa tai konsernitaseessa taikka niiden liitteenä on ilmoitettava tämän lain 22 c §:n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen lisäksi: 1) tiedot konsernitilinpäätökseen yhdistellyistä ja yhdistelemättä jätetyistä tytäryrityksistä sekä perusteet yhdistelemättä jättämiselle; 2) tieto kirjanpitolautakunnan myöntämästä luvasta poiketa emoyrityksen ja tytäryritysten samaa tilikautta koskevasta vaatimuksesta; 3) tiedot konsernitilinpäätöstä laadittaessa noudatetuista laskentaperiaatteista; 4) tiedot konsernitilinpäätökseen sisällytetyistä osakkuusyrityksistä ja niiden yhdistelyssä sovelletusta laskentamenettelystä; 5) vapaaehtoisia varauksia vastaavat verovelat; sekä 6) kunkin sellaisen kirjanpitovelvollisen osalta, jossa jollakin konserniyrityksellä joko yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa on merkittävä omistusosuus, kirjanpitovelvollisen nimi, omistusosuus sekä oman pääoman määrä ja tilikauden voitto tai tappio viimeksi laaditun tilinpäätöksen mukaan. 33 § Liiketoimintaa harjoittavan kirjanpitovelvollisen on kuudessa kuukaudessa tilikauden päättymisestä toimitettava patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteriosastolle oikeaksi todistettu jäljennös tuloslaskelmasta ja taseesta 21 ja 21 a §:ssä tarkoitettuine liitteineen, jos kirjanpitovelvollisen osalta vähintään kaksi seuraavasta kolmesta edellytyksestä täyttyy: - liikevaihto edellisen tilikauden aikana on vähintään 20 miljoonaa markkaa; - edellisen tilikauden taseen loppusumma on vähintään 10 miljoonaa markkaa; - palveluksessa olleiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä edellisen tilikauden aikana on vähintään
2. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun kirjanpitovelvollinen on 22 a §:ssä tarkoitetulla tavalla velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen asiakirjojen lisäksi kirjanpitovelvollisen tulee tällöin toimittaa jäljennös konsernituloslaskelmasta ja konsernitaseesta 22 c ja 22 d §:ssä tarkoitettuine liitteineen. 35 § Kirjanpitolautakunta voi erityisistä syistä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa tai toimialoittain poikkeuksia 9 §:n 3 momentin, 19-21 a §:n, 22 a §:n 1 momentin, 22 c §:n 3 momentin, 22 d §:n, 25 §:n 1 ja 2 momentin sekä 29 ja 30 §:n säännöksistä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
3. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta pidettävään kirjanpitoon, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1993 tai sen jälkeen. Tilikaudelta, joka päättyy 30 päivänä kesäkuuta 1994 tai sitä ennen, pidettävään kirjanpitoon saadaan soveltaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Kirjanpitovelvollisen eläkesitoumuksista johtuvat menot, jotka ennen tämän lain voimaantuloa on voitu jättää kirjaamatta, on kirjattava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000 päättyvän tilikauden tilinpäätöksessä. Mikäli eläkesitoumuksista johtuvia menoja on jätetty tilinpäätöksessä kirjaamatta, on taseen liitteenä ilmoitettava eläkesitoumuksista johtuva vastuu sekä eläkesäätiölle sen vastuuvajauksen kattamiseen suorittamatta oleva määrä. Kirjanpitovelvollisen tulee soveltaa 16 §:n 4 ja 5 momenttia viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1995 tai sitä ennen päättyvän tilikauden tilinpäätöksessä siltä osin kuin ne edellyttävät käyttöomaisuuden hankintamenon ja muiden pitkävaikutteisten menojen kirjaamista poistoina kuluiksi suunnitelman mukaan. Tätä lakia sovelletaan vakuutustoimintaa harjoittavaan yritykseen tai laitokseen ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta pidettävään kirjanpitoon, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta
4. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 111/92 TaVM 47/92 Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1992 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Kauppa- ja teollisuusministeri Pekka Tuomisto