1990 237/1990 Valtioneuvoston päätös asunto-, omaksilunastamis- ja perusparannuslainan myöntämisessä, korkotukilainaksi hyväksymisessä sekä asukkaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvosteluperusteista Valtioneuvosto on 22 päivänä huhtikuuta 1966 annetun asuntotuotantolain (247/66) 5§:n 2 momentin, asuntojen perusparantamisesta 19 päivänä tammikuuta 1979 annetun lain (34/79) 3§:n 3 momentin, vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta 25 päivänä tammikuuta 1982 annetun lain (82/82) 12§:n 2 momentin sekä oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta 27 päivänä tammikuuta 1989 annetun lain (76/89) 2§:n nojalla, sellaisena kuin niistä ensin mainittu on 19 päivänä tammikuuta 1968 annetussa laissa (33/68), ympäristöministeriön esittelystä päättänyt: 1 luku Yleiset määräykset 1 § Soveltamisala Asuntotuotantolain 5§:n 1 momentissa, asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/79) 3§:n 2 momentissa ja vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain (82/82) 12§:n 1 momentissa tarkoitettua sosiaalista tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista tarpeellisuutta on arvosteltava siten kuin tässä päätöksessä määrätään. Mitä tässä päätöksessä määrätään asuntolainan myöntämisestä omaa asuntoa varten ja tällaisen lainan siirtämisestä, sovelletaan vastaavasti oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (76/89) mukaisten asuntolainaa vastaavien lainojen hyväksymiseen korkotukilainoiksi sekä näiden lainojen siirtämiseen. 2 § Tuen perusteet Edellä 1§:ssä mainituissa laeissa tarkoitetun tuen myöntämisen tai asukkaaksi hyväksymisen perusteena on pidettävä hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja. Etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tai asunnon perusparantamisen tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Sen estämättä, mitä 2 momentissa on määrätty, voi tukea myöntävä tai asukasvalinnan hyväksyvä viranomainen yksittäistapauksessa poiketa etusijajärjestyksestä, jos se hakijaruokakunnan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon asukasrakenne huomioon ottaen on erityisen perusteltua. 3 § Asunnontarve Asunnontarvetta arvosteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon hakijaruokakunnan asunto-olot ja niiden parantamisen kiireellisyys sekä ruokakunnan koko ja ikärakenne. 4 § Asumisväljyys Asunnon tulee olla kooltaan kohtuullinen suhteessa ruokakunnan kokoon ja ikärakenteeseen. Asunnon koon kohtuullisuutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös erityyppisten asuntojen kysyntä ja tarjonta paikkakunnalla. 5 § Varallisuus Varallisuutena tulee ottaa huomioon hakijaruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan jäsenelle elinkeinon tai ammatin harjoittamisesta saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Tukea ei saa myöntää tai asukkaaksi hyväksyä, jos hakijaruokakunnalla on huomioon otettavaa varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon tai perusparantamaan asuntonsa ilman valtion tukea. Muutoin varallisuus otetaan huomioon lainaosuuteen tai asukkaaksi hyväksymiseen vaikuttavana tekijänä. 6 § Tulot ja niistä tehtävät vähennykset Hakijaruokakunnan tuloja määriteltäessä otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät tulot laskettuina kuukautta kohti (kuukausitulot). Tuloksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen 3 a§:ssä mainittuja tuloja. Hakijaruokakunnan kuukausituloista vähennetään: 1) 1 100 markkaa jokaisesta ruokakuntaan kuuluvasta lapsesta, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona tässä päätöksessä tarkoitettua tukea tai asukkaaksi hyväksymistä haetaan; 2) lapsen elatusapu, jota suoritetaan tuomioistuimen päätöksen tai asianmukaisen kirjallisen sopimuksen perusteella; ja 3) yksi prosentti ruokakunnan maksamattomien valtion takaamien opintolainojen määrästä. Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin yksi tulonsaaja, vähennetään kunkin muun kuin eniten ansaitsevan henkilön kuukausituloista 3 500 markkaa. Hakijaruokakuntaan kuuluvan henkilön kuukausituloista vähennetään hänen vuorotyöstä saamansa palkanlisä enintään 1 000 markkaan saakka. 2 luku Omistusasuntoja koskevat erityismääräykset 7 § Enimmäistulotaulukot ja lainoitusosuudet Hakija voi saada omaa asuntoa varten asunto-, omaksilunastamis- tai pitkäaikaista perusparannuslainaa taikka korkotukilainaa seuraavien lainoitusosuuksien mukaisesti, jos hakijaruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6§:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä seuraavia enimmäismääriä: Enimmäistulot lainan tai lainoitetun omistusasunnon saamiseksi tai lainan siirtämiseksi Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 Asunto-, omaksilu- nastamis- tai perusparannuslainan lainoitusosuus-% Korkotukilainan lainoitusosuus-% 9 100 11 500 12 800 14 000 15 100 16 100 10-25 20-35 8 500 10 800 12 000 13 100 14 100 15 100 30 45 8 000 10 100 11 200 12 300 13 300 14 200 35 50 7 500 9 500 10 500 11 500 12 400 13 300 40 60 7 100 9 000 10 000 10 900 11 800 12 600 45 65 6 700 8 500 9 400 10 300 11 100 11 900 50 70 6 400 8 100 9 000 9 800 10 600 11 300 55 80 6 100 7 700 8 500 9 400 10 100 11 000 60 85 Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovelletaan kuitenkin 1 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla sovellettavat enimmäistulot lainan tai lainoitetun omistusasunnon saamiseksi tai lainan siirtämiseksi Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 Asunto-, omaksilu- nastamis- tai perusparannuslainan lainoitusosuus-% Korkotukilainan lainoitusosuus-% 10 800 13 800 15 300 16 700 18 100 19 700 10-25 20-35 10 000 12 700 14 100 15 500 16 800 18 300 30 45 9 400 12 000 13 300 14 600 15 900 17 300 35 50 8 800 11 200 12 500 13 700 15 000 16 300 40 60 8 400 10 600 11 800 13 000 14 100 15 500 45 65 7 900 10 000 11 200 12 300 13 400 14 800 50 70 7 500 9 500 10 600 11 600 12 600 14 200 55 80 7 100 9 000 10 000 11 000 12 100 13 600 60 85 Asuntojen perusparantamisesta annetun lain 10§:n 1 momentissa tarkoitettua lainaa (avustusluonteinen pitkäaikainen perusparannuslaina) myönnettäessä tai siirrettäessä sovelletaan 1 ja 2 momentin taulukosta poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Enimmäistulot avustusluonteisen pitkäaikaisen perusparannuslainan myöntämiseksi tai siirtämiseksi Henkilöluku 1 2 3 4 3 900 4 800 5 400 6 000 8 § Enimmäistulotaulukoiden soveltaminen Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä tai avustusluonteista pitkäaikaista perusparannuslainaa myönnettäessä tai siirrettäessä enemmän kuin neljä henkilöä, korotetaan 7§:ssä olevia tulojen enimmäismääriä 600 markalla kutakin lisähenkilöä kohden. Edellä 7§:n 1 ja 2 momentin taulukon 10-25 prosentin lainoitusosuutta käytetään vain siirrettäessä aikaisemmin myönnettyä asunto-, omaksilunastamis- tai pitkäaikaista perusparannuslainaa luovutuksensaajan vastattavaksi taikka myönnettäessä omaksilunastamislainaa asunto-osuuskunnan toimintaa jatkamaan perustetun asunto-osakeyhtiön osakkaalle asuntolainaosuuden takaisinmaksamista varten. Korkotukilainan 20-35 prosentin lainoitusosuutta käytetään vain näitä lainoja siirrettäessä. Myönnettäessä perusparannuslainaa asuntojen perusparantamisesta annetun lain 6§:n 1 momentin nojalla kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen perusparantamiseen, korotetaan 7§:n 1 ja 2 momentin taulukon lainoitusosuusprosenttia 20 prosenttiyksiköllä. Tällaista lainaa myöhemmin siirrettäessä sovelletaan vastaavasti korotettua lainoitusosuusprosenttia. 9 § Lainan koron alentaminen Alennettaessa lainan korkoa asuntotuotantolain 11§:n 2 momentissa ja vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun lain 15§:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siten kuin asuntotuotantoasetuksen 29§:n 2 momentissa ja vuokra-asuntojen omaksilunastamisesta annetun asetuksen 5§:n 4 momentissa on säädetty, voidaan lainan vuotuinen korko vahvistaa seuraavasti: 1) jos ruokakunnan 6§:n mukaan määritellyt tulot eivät ylitä 7§:ssä olevia 60 prosentin lainoitusosuutta vastaavia enimmäistuloja, voidaan korko vahvistaa kolmeksi prosentiksi kahdeksannen lainavuoden alusta yhdeksännen lainavuoden loppuun ja kuudeksi prosentiksi kymmenennen lainavuoden alusta yhdennentoista lainavuoden loppuun; tai 2) jos ruokakunnan tulot eivät ylitä 50 prosentin lainoitusosuutta vastaavia enimmäistuloja, voidaan korko vahvistaa kuudeksi prosentiksi kahdeksannen lainavuoden alusta yhdeksännen lainavuoden loppuun. Korkoa alennettaessa on varallisuus, ruokakunnan omassa käytössä olevaa asuntoa lukuunottamatta, otettava huomioon 5§:n määräyksiä noudattaen lainaosuuden määrittelyyn vaikuttavana tekijänä. 10 § Lainan määrän rajoitukset Asuntolainaa asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai omakotitalon hankkimista varten sekä omaksilunastamislainaa voidaan myöntää tai siirtää hakijaruokakunnan henkilöluvun mukaan enintään seuraavien huoneistoneliömetrien osalle: Henkilöluku Huoneistoneliömetrien enimmäismäärä 1 45 2 65 3 80 4 100 5 tai suurempi 120 Asuntolainaa omakotitalon rakentamista varten voidaan myöntää tai siirtää hakijaruokakunnan henkilöluvun mukaan enintään seuraavien huoneistoneliömetrien osalle: Henkilöluku Huoneistoneliömetrien enimmäismäärä 2 75 3 90 4 100 5 tai suurempi 120 Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä ja lainaa myönnetään tai siirretään kaksi asuntoa käsittävän omakotitalon rakentamista varten, korotetaan 2 momentin taulukossa määrättyä huoneistoneliömetrien enimmäismäärää kymmenellä neliömetrillä kutakin lisähenkilöä kohden. Lainaa voidaan kuitenkin myöntää tai siirtää enintään 180 neliömetrin osalle. Jos hakijaruokakuntana ovat aviopuolisot, joista kumpikaan ei ole hakemisajankohtana täyttänyt 35 vuotta, sovelletaan kolmihenkiselle ruokakunnalle määrättyä lainoitettavien huoneistoneliömetrien enimmäismäärää. 11 § Siirrettävän lainan määrä Omistusasuntoa luovutettaessa lasketaan luovutuksensaajan vastattavaksi siirrettävän lainan määrä asunnon velattomasta lunastushinnasta tai velattomasta enimmäishinnasta taikka alhaisemmasta maksetusta velattomasta myyntihinnasta. 3 luku Vuokra- ja osuuskunta-asuntoja koskevat erityismääräykset 12 § Vuokra-asuntojen ilmoitusmenettely Vuokra-asunnot julistetaan julkisesti ja yleisesti haettaviksi. Kunnan toistaiseksi antamalla luvalla voidaan vuokra-asunnot julistaa vain rajatun joukon haettavaksi, milloin se edustaa paikkakunnalla riittävän laajaa asunnontarvitsijaryhmää ja rajattu hakumenettely on perusteltu asuntojen omistussuhteet ja käyttötarkoitus huomioon ottaen. 13 § Enimmäistulot Asukkaaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että ruokakunnan kuukausitulot eivät sen jälkeen, kun niistä on tehty 6§:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut vähennykset, ylitä seuraavia asunnon sijaintikunnan mukaan määräytyviä enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovellettavat enimmäistulot vuokra- ja osuuskunta-asuntoihin Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 8 600 10 900 12 100 13 300 14 300 15 200 Muissa kunnissa sovellettavat enimmäistulot vuokra- ja osuuskunta-asuntoihin Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 8 000 10 100 11 200 12 300 13 200 14 100 Milloin hakija valitaan työ- tai virkasuhteen perusteella asukkaaksi vuokrataloon, jossa hänen työnantajansa on omistajana, sovelletaan 1 momentin taulukoista poiketen seuraavia tulojen enimmäismääriä: Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sovellettavat enimmäistulot työsuhdeasunnoissa Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 10 500 13 200 14 600 16 000 17 200 18 400 Muissa kunnissa sovellettavat enimmäistulot työsuhdeasunnoissa Henkilöluku 1 2 3 4 5 6 9 700 12 200 13 500 14 800 15 900 17 000 Jos hakijaruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kuusi henkilöä, korotetaan edellä olevia tulojen enimmäismääriä 500 markalla kutakin lisähenkilöä kohti. 14 § Poikkeukset asukkaaksi hyväksymisessä Hakija voidaan hyväksyä asukkaaksi vuokra-asuntoon, vaikka 5 ja 13§:ssä määrätyt edellytykset eivät täyty, kun kysymyksessä on: 1) sellainen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista; 2) asunnon osoittaminen valtion perusparannuslainalla lainoitettavassa tai aikaisemmin valtion asuntolainalla lainoitetussa perusparannettavassa vuokratalossa taikka peruskorjausta varten myönnettävällä korkotukilainalla lainoitettavassa vuokratalossa asuvalle ruokakunnalle; 3) vuokra-asuntokäytössä olevan perusparannetun talon ylläpidon ja hoidon kannalta välttämätön ruokakunta; 4) ruokakuntien keskinäinen asuntojen vaihtaminen valtion asuntolainalla tai pitkäaikaisella perusparannuslainalla lainoitetusta asunnosta toiseen; tai 5) huoneenvuokralain (653/87) 47§:n, 48§:n, 50§:n tai 80§:n nojalla vuokrasuhteen jatkamiseen oikeutettu henkilö. Vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi voidaan hakija hyväksyä vuokra-asuntoon, vaikka 2§:n 2 momentissa hakijaruokakunnan asunnontarpeelle asetetut edellytykset eivät täyty, jos hakijan käytössä oleva valtion lainoittama vuokra-asunto tällöin vapautuu. 15 § Edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuminen Milloin asunnot on julistettu julkisesti ja yleisesti haettaviksi eikä 5 ja 13§:n mukaiset edellytykset täyttäviä hakijoita ole, voidaan asukkaiksi hyväksyä muitakin hakijoita. Asukkaaksi on tällöin kuitenkin valittava hakija, jonka olot lähinnä ovat tässä päätöksessä määrättyjen edellytysten mukaiset. Käytettäessä 12§:n 2 momentissa tarkoitettua rajattua hakumenettelyä, voidaan edellytykset täyttävien hakijoiden puuttuessa hyväksyä muita hakijoita vain milloin hakija valitaan 13§:n 2 momentissa tarkoitettuun asuntoon. 16 § Perusparannuslainan myöntämisen edellytykset Vuokra-asuntokäytössä olevan talon perusparantamista varten voidaan myöntää lainaa tai muuta tukea, vaikka osa talossa olevista vuokralaisista ei täytä tässä päätöksessä asetettuja edellytyksiä. 4 luku Voimaantulo- ja siirtymämääräykset 17 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1990. Tällä päätöksellä kumotaan asunto-, omaksilunastamis- ja perusparannuslainan myöntämisessä, korkotukilainaksi hyväksymisessä sekä asukkaaksi hyväksymisessä sovellettavista arvosteluperusteista 30 päivänä maaliskuuta 1989 annettu valtioneuvoston päätös (312/89). Ennen tämän päätöksen voimaantuloa kunnalle toimitettuihin muun lainan kuin perusparannuslainan myöntämistä tai siirtämistä koskeviin hakemuksiin sovelletaan 2 momentissa mainittua 30 päivänä maaliskuuta 1989 annettua valtioneuvoston päätöstä. Niiden hakemusten osalta, jotka koskevat oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta myönnettävien lainojen korkotuesta annetussa laissa tarkoitettuja korkotukilainoja, määräytyy korkotukilainan lainoitusosuusprosentti kuitenkin mainitun päätöksen 7§:n 1 ja 2 momentin taulukosta poiketen seuraavasti: Lainoitusosuus-% Korkotukilainan lainoitusosuus-% 10-25 20-35 30 45 35 50 40 60 45 65 50 70 55 80 60 85 Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1990 Ympäristöministeri Kaj Bärlund Vt. ylitarkastaja Leena Tulkki