📄 Lakiteksti
1999
1248/1999
Verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2000
Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 73 §:n ja 75 §:n 2 momentin nojalla määrännyt:
1 §
Vuodelta 2000 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.
2 §
Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.
3 §
Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.
Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.
Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
4 §
Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.
Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.
5 §
Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.
6 §
Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.
7 §
Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista.
Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.
8 §
Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa.
9 §
Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:
kulkuneuvo
korvauksen enimmäismäärä
auto
― 211 penniä kilometriltä, jota korotetaan
― 20 penniä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä
― 43 penniä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
― 96 penniä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä
― 6 penniä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri
― 6 penniä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
― 22 penniä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
moottorivene
217 penniä kilometriltä
moottorikelkka
250 penniä kilometriltä
moottoripyörä
140 penniä kilometriltä
moottoripolkupyörä
81 penniä kilometriltä
muu kulkuneuvo
43 penniä kilometriltä
Jos palkansaaja, jolla on Verohallituksen luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 53 penniä kilometriltä.
10 §
Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.
11 §
Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.
12 §
Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:
työmatkan kestoaika
päivärahan enimmäismäärä
yli 6 tuntia (osapäiväraha)
71,―
yli 10 tuntia (kokopäiväraha)
157,―
kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden
― vähintään 2 tunnilla
71,―
― yli 6 tunnilla
157,―
13 §
Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:
Maa tai alue
Päivärahan enimmäismäärä
Afganistan
250,―
Alankomaat
345,―
Alankomaiden Antillit
290,―
Albania
220,―
Algeria
250,―
Andorra
270,―
Angola
450,―
Antiqua ja Barbuda
330,―
Arabiemiirikunnat
380,―
Argentiina
450,―
Armenia
245,―
Aruba
230,―
Australia
340,―
Azerbaidzan
300,―
Azorit
210,―
Bahama
280,―
Bahrain
300,―
Bangladesh
230,―
Barbados
330,―
Belgia
345,―
Belize
200,―
Benin
240,―
Bermuda
280,―
Bhutan
130,―
Bolivia
160,―
Bosnia-Hertsegovina
250,―
Botswana
190,―
Brasilia
320,―
Sao Paulo
370,―
Brunei
240,―
Bulgaria
200,―
Burkina Faso
200,―
Burundi
240,―
Chile
260,―
Costa Rica
240,―
Djibouti
210,―
Dominica
300,―
Dominikaaninen tasavalta
310,―
Ecuador
200,―
Egypti
270,―
El Salvador
220,―
Eritrea
150,―
Espanja
330,―
Etelä-Afrikka
210,―
Etiopia
180,―
Fidzi
220,―
Filippiinit
290,―
Färsaaret
300,―
Gabon
290,―
Gambia
200,―
Georgia
320,―
Ghana
210,―
Grenada
290,―
Grönlanti
300,―
Guadeloupe
280,―
Guatemala
190,―
Guinea
260,―
Guinea-Bissau
170,―
Guyana
180,―
Haiti
230,―
Honduras
180,―
Indonesia
280,―
Intia
190,―
Irak
260,―
Iran
260,―
Irlanti
320,―
Islanti
360,―
Iso-Britannia
360,―
Lontoo
370,―
Israel
380,―
Italia
345,―
Itä-Timor
280,―
Itävalta
345,―
Jamaika
260,―
Japani
580,―
Jemen
270,―
Jordania
250,―
Jugoslavia
300,―
Kambodzha
200,―
Kamerun
200,―
Kanada
310,―
Kanarian saaret
280,―
Kap Verde
180,―
Kazakstan
320,―
Kenia
240,―
Keski-Afrikan tasavalta
240,―
Kiina
350,―
Hongkong
410,―
Kirgisia
280,―
Kolumbia
240,―
Komorit
220,―
Kongo
270,―
Kongon demokraattinen tasavalta
(ent. Zaire)
300,―
Korean kansantasavalta
(Pohj.-Korea)
220,―
Korean tasavalta (Etelä-Korea)
370,―
Kosovo
300,―
Kreikka
310,―
Kroatia
330,―
Kuuba
250,―
Kuwait
360,―
Kypros
230,―
Laos
160,―
Latvia
270,―
Lesotho
160,―
Libanon
310,―
Liberia
230,―
Libya
330,―
Liechtenstein
345,―
Liettua
230,―
Luxemburg
345,―
Macao
320,―
Madagaskar
150,―
Madeira
230,―
Makedonia
210,―
Malawi
170,―
Malediivit
200,―
Malesia
220,―
Mali
170,―
Malta
290,―
Marokko
280,―
Marshallinsaaret
180,―
Martinique
285,―
Mauritania
170,―
Mauritius
190,―
Meksiko
260,―
Mikronesia
220,―
Moldova
190,―
Monaco
345,―
Mongolia
230,―
Mosambik
250,―
Myanmar (Burma)
260,―
Namibia
190,―
Neitsytsaaret (USA)
195,―
Nepal
200,―
Nicaragua
260,―
Niger
170,―
Nigeria
250,―
Norja
345,―
Norsunluurannikko
310,―
Oman
330,―
Pakistan
150,―
Palestiina
290,―
Panama
260,―
Papua-Uusi Guinea
200,―
Paraquay
220,―
Peru
270,―
Portugali
320,―
Puerto Rico
280,―
Puola
270,―
Qatar
300,―
Ranska
345,―
Romania
240,―
Ruanda
240,―
Ruotsi
345,―
Saint Kitts ja Nevis
310,―
Saint Lucia
290,―
Saint Vincent ja Grenadiinit
280,―
Saksa
330,―
Salomonsaaret
150,―
Sambia
210,―
Samoa
195,―
San Marino
270,―
Sao Tome ja Principe
245,―
Saudi-Arabia
360,―
Senegal
220,―
Seychellit
330,―
Sierra Leone
170,―
Singapore
340,―
Slovakia
200,―
Slovenia
250,―
Somalia
180,―
Sri Lanka
180,―
Sudan
210,―
Surinam
180,―
Swazimaa
170,―
Sveitsi
350,―
Syyria
260,―
Tadzikistan
230,―
Taiwan
310,―
Tansania
250,―
Tanska
345,―
Thaimaa
250,―
Togo
200,―
Tonga
230,―
Trinidad ja Tobago
230,―
Tshekki
250,―
Tunisia
240,―
Turkki
250,―
Istanbul
310,―
Turkmenia
280,―
Uganda
170,―
Ukraina
300,―
Unkari
270,―
Uruguay
260,―
Uusi-Seelanti
330,―
Uzbekistan
300,―
Valkovenäjä
320,―
Vanuatu
170,―
Venezuela
300,―
Venäjä
270,―
Moskova
380,―
Pietari
340,―
Vietnam
225,―
Viro
230,―
Yhdysvallat
350,―
New York, Los Angeles,
San Francisco
370,―
Zimbabwe
180,―
Maa, jota ei ole erikseen mainittu
220,―
Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.
Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.
Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan.
Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja markkamäärien mukaisesti.
Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.
Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 94 markkaa.
14 §
Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 39,25 markkaa.
Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 78,50 markkaa.
15 §
Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.
16 §
Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.
17 §
Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuorokaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 ― 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 35 markkaa.
18 §
Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.
19 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2000.
Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1999
Pääjohtaja
Jukka Tammi
Ylitarkastaja
Anneli Nuoritalo
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.