1987 1250/1987 Vakuutusyhdistyslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 § Tätä lakia sovelletaan suomalaiseen vakuutusyhdistykseen. Vakuutusyhdistys on osakkaiden keskinäiseen Vastuuseen perustuva vakuutuslaitos, jonka toiminta-alue saa käsittää enintään 40 kuntaa yhtenäisellä alueella tai joka harjoittaa ainoastaan kalastusvälineiden vakuutusta. Vakuutusyhdistyksistä, jotka harjoittavat kalastusvälineiden vakuutusta, on lisäksi voimassa, mitä niistä on kalastusvakuutusyhdistyksistä annetussa laissa (331/58) säädetty. 2 § Vakuutusyhdistyksen osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja, jos yhdistysjärjestyksessä niin määrätään, takuuosuudenomistajat. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, ettei jälleenvakuutuksen ottaminen tuota osakkuutta. 3 § Vakuutuksenottajaosakkaan Vastuu yhdistyksen sitoumuksista on yhden vuoden vakuutusmaksujen määrä. 4 § Vakuutusyhdistys saa harjoittaa yhdistysjärjestyksessä mainittua vakuutusliikettä. Vakuutusyhdistyksen vakuutusliike ei saa käsittää henkilövakuutusta, lakisääteistä vakuutusta, luottovakuutusta, takuuvakuutusta eikä vakuutusta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi. Vakuutusyhdistys saa sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, harjoittaa muuta henkilövakuutusliikettä kuin henki- ja eläkevakuutusta, jos sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että yhdistyksellä on tämän vakuutusliikkeen harjoittamiseen riittävät toimintaedellytykset ja vahvistaa tätä koskevan yhdistysjärjestyksen määräyksen. Vakuutusyhdistyksen jälleenvakuutusliike saa käsittää vain yhdistysjärjestyksen mukaisten ensivakuutuslajien jälleenvakuutusta, ei kuitenkaan toisen vakuutusyhdistyksen vakuutusliikkeen muuta jälleenvakuutusta kuin tämän vakuutusliikkeen edelleenvakuutusta. 5 § Vakuutusyhdistys ei saa harjoittaa muuta liikettä kuin yhdistysjärjestyksessä mainittua vakuutusliikettä. Vakuutusyhdistys saa ilman sosiaali- ja terveysministeriön suostumusta omistaa muun kuin asunto- tai kiinteistöyhteisön osakkeita tai osuuksia enintään määrän, joka on kaksikymmentä prosenttia yhteisön koko osake- tai osuuspääomasta ja joka tuottaa kaksikymmentä prosenttia yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien äänimäärästä. Yhdistyksen tällaisten yhteisöjen osakkeisiin tai osuuksiin sijoittama määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia yhdistyksen omasta pääomasta. Vakuutusyhdistys saa yhdessä sellaisen yhteisön kanssa, jossa se omistaa osake-enemmistön tai vastaavan määräämisvallan, omistaa enintään 2 momentissa tarkoitetun määrän muiden yhteisöjen osakkeita tai osuuksia. 2 luku Vakuutusyhdistyksen perustaminen 1 § Vakuutusyhdistyksen voi perustaa yksi tai useampi perustaja. Perustajan tulee olla Suomessa asuva Suomen kansalainen taikka suomalainen yhteisö tai säätiö. Kauppayhtiö tai kommandiittiyhtiö voi olla perustajana edellyttäen, että yhtiön velvoitteista henkilökohtaisessa vastuussa olevat yhtiömiehet ovat Suomessa asuvia Suomen kansalaisia. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana. 2 § Perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, joka on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava. Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus yhdistysjärjestykseksi, minkä lisäksi siinä on mainittava: 1) perustajien ammatti, kansalaisuus, kotipaikka ja postiosoite; 2) takuupääoma tai pohjarahasto ja pohjarahaston osalta sen antaja; 3) kustakin takuupääoman osuudesta (takuuosuus) yhdistykselle maksettava määrä; 4) takuuosuuksien määrä, jonka perustajat sitoutuvat merkitsemään; 5) aika, jonka kuluessa muut kuin perustajien merkitsemät takuuosuudet on merkittävä; 6) aika, jonka kuluessa merkityt takuuosuudet on maksettava; sekä 7) milloin ja miten perustamiskokous kutsutaan koolle, jollei sitä 8 §:n 3 momentin mukaisesti pidetä ilman kutsua. Jos on sovittu perustamiseen liittyvien kulujen korvaamisesta, on siitä otettava määräys perustamiskirjaan. Näiden kulujen korvaamisesta voidaan sopia vain siten, että yhdistys korvaa yhdistyksen perustamiseen liittyvinä kuluina julkiset maksut ja tavanomaiset palkkiot perustamisasiakirjojen laatimisesta ja siihen rinnastettavasta työstä. 3 § Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestyksessä on mainittava: 1) yhdistyksen toiminimi, johon tulee sisältyä sana "vakuutusyhdistys"; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen toiminta-alue ja ne vakuutuslajit, jotka toiminta on tarkoitettu käsittämään; 4) takuupääoman ja pohjarahaston määrä taikka, jos pohjarahastoa voidaan yhdistysjärjestystä muuttamatta korottaa, sen määrä ja enimmäismäärä; 5) takuuosuuksien nimellisarvo; 6) mitä on määrätty takuupääoman korosta ja sen takaisinmaksamisesta; 7) vakuutuksenottajaosakkaan vastuu yhdistyksen sitoumuksista ja sen määrä (lisämaksuvetvollisuus); 8) hallituksen jäsenten ja mahdollisten varajäsenten sekä tilintarkastajien ja varatilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi; 9) kenellä on äänioikeus yhdistyskokouksessa; 10) millä tavalla kutsu yhdistyskokoukseen ja muut tiedonannot toimitetaan; 11) varsinaisessa yhdistyskokouksessa käsiteltävät asiat; sekä 12) miten jäljelle jäävä omaisuus on yhdistyksen purkautuessa jaettava. Jos vakuutusyhdistys aikoo käyttää toiminimeään myös toisella kotimaisella kielellä, on kumpikin toiminimen ilmaisu mainittava yhdistysjärjestyksessä. Jos takuupääoma on jaettu takuuosuuksiin, tulee takuuosuuksien olla samanmääräisiä. Jos 1 momentin säännöksistä ei muuta johdu, yhdistysjärjestykseen ei saa ottaa vakuutussuhdetta koskevia määräyksiä. 4 § Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykselle ja sen muutoksille on haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus. Ministeriö ei saa vahvistaa yhdistysjärjestystä tai sen muutosta, jos aiottu vakuutusliike on sellaista, jonka harjoittamisesta aiheutuvat velvoitteet ovat yhdistyksen toimintaedellytykset huomioon ottaen ilmeisessä epäsuhteessa sen vastuukykyyn. 5 § Vakuutusyhdistyksen takuupääoman ja pohjarahaston (peruspääoma) tulee yhteensä olla vähintään 250 000 markkaa. Perustettavan vakuutusyhdistyksen peruspääoma on maksettava rahana. Jos yhdistyksen toiminta käsittää henkilövakuutuksen tai yhdistyksen toiminta-alue käsittää enemmän kuin 25 kuntaa, tulee peruspääoman olla vähintään 500 000 markkaa. Yhdistyksen oman pääoman tulee kuitenkin olla 250 000 markkaa lisättynä kolmella prosentilla yhdistyksen tilinpäätöksen mukaisesta vakuutusmaksujen keskimäärästä kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Vakuutusyhdistyksen on jälleenvakuutuksella tai muulla tavoin järjestettävä toimintansa siten, että syntyy vakuutettujen etuja turvaava suhde vastuumenojen todennäköisen vaihtelun ja oman pääoman välillä. Valtioneuvosto voi korottaa tässä pykälässä mainittuja markkamääriä vastaamaan yleisessä hintatasossa tapahtuneita muutoksia. 6 § Perusteilla olevan vakuutusyhdistyksen takuuosuudet on merkittävä asiakirjaan (merkintäasiakirja), johon on jäljennetty perustamiskirja ja yhdistysjärjestyksen vahvistamisesta annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös. Muulla tavoin tapahtuneeseen takuuosuuden merkintään ei yhdistys voi vedota, jos merkitsijä ennen yhdistyksen rekisteröimistä ilmoittaa virheestä rekisteriviranomaiselle. Jos takuuosuus on merkitty ehdoin, joka ei ole perustamiskirjan määräysten mukainen, on merkintä pätemätön. Jollei pätemättömyydestä ole ilmoitettu rekisteriviranomaiselle ennen yhdistyksen rekisteröimistä, on merkintä kuitenkin merkitsijää sitova. Merkitsijä ei tässä tapauksessa voi vedota mainittuun ehtoon. Sitten kun yhdistys on rekisteröity, merkitsijä ei voi merkinnän pätemättömyyden perusteeksi vedota siihen, että perustamiskirjassa olevaa ehtoa ei ole täytetty. 7 § Merkinnän hyväksymisestä ja merkitsijälle annettavien takuuosuuksien lukumäärästä päättävät perustajat. Jos perustaja on perustamiskirjassa ilmoittanut merkitsevänsä tietyn määrän takuuosuuksia, on hänelle annettava vähintään tämä määrä. Jos takuuosuuksia ei anneta merkinnän mukaisesti, on perustajien viivytyksettä ilmoitettava siitä merkitsijöille. 8 § Vakuutusyhdistyksen perustamisesta päätetään perustamiskokouksessa. Perustamiskokous on pidettävä vuoden kuluessa siitä, kun yhdistysjärjestys on vahvistettu. Jos yhdistyksen peruspääomana on vain pohjarahasto tai jos takuuosuudenomistajat eivät ole yhdistyksen osakkaita, päättävät yhdistyksen perustamisesta sen perustajat. Jos kaikki takuuosuudet on merkitty ja hyväksytyt merkitsijät ovat yksimielisiä taikka jos perustamisesta päätetään 2 momentin mukaisesti, voidaan perustamiskokous pitää ilman kutsua. Muussa kuin 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa perustajien tulee kutsua hyväksymänsä merkitsijät perustamiskokoukseen niin kuin perustamiskirjassa on määrätty. Merkintälistat ja perustamiskirjassa mainitut asiakirjat on perustajien toimesta vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä- kutsussa mainitussa paikassa merkitsijöiden nähtävinä. Perustamiskokouksessa on perustajien esitettävä alkuperäinen perustamiskirja ja 4 momentissa tarkoitetut asiakirjat. Niin ikään on perustajien ilmoitettava hyväksymiään merkintöjä vastaava takuuosuuksien lukumäärä, takuuosuuksien jakautuminen merkitsijöille ja takuuosuuksista maksettu määrä. Nämä tiedot on otettava kokouksen pöytäkirjaan. 9 § Yhdistys on perustettu, jos perustamista on 8 §:n 1 momentissa mainitussa määräajassa pidetyssä perustamiskokouksessa kannattanut enemmistö merkitsijäin antamista äänistä ja vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetuista takuuosuuksista taikka 8 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa kaksi kolmasosaa perustajista ja jos perustamiskokouksessa voidaan osoittaa: 1) että yhdistysjärjestys on vahvistettu; 2) että kaikki takuuosuudet on merkitty ja maksettu; sekä 3) että pohjarahasto on maksettu. Muussa tapauksessa on yhdistyksen perustaminen katsottava rauenneeksi. Tällöin perustajat vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän ja pohjarahaston sekä niistä saadun tuoton palauttamisesta. Kun yhdistys on perustettu, on perustamiskokouksessa toimitettava yhdistysjärjestyksen mukaan yhdistyskokoukselle kuuluvat vaalit. Muutoin on perustamiskokouksen osalta soveltuvin kohdin noudatettava yhdistyskokousta koskevia tämän lain säännöksiä ja yhdistysjärjestyksen määräyksiä. 10 § Vakuutusyhdistyksen perustamisesta on kolmen kuukauden kuluessa perustamispäätöksen tekemisestä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten niin kuin siitä on erikseen säädetty. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että yhdistyksen perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä ja että takuuosuuksista maksettu määrä ja pohjarahasto on yhdistyksen hallussa. Ilmoitukseen on myös liitettävä yhdistyksen tilintarkastajien todistus siitä, että maksua koskevia säännöksiä on noudatettu. 11 § Jollei yhdistystä 10 §:n 1 momentissa mainitussa ajassa ole ilmoitettu rekisteröitäväksi tai jos rekisteröiminen evätään, on perustaminen rauennut. Hallituksen jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän ja pohjarahaston sekä niistä saadun tuoton palauttamisesta sen jälkeen, kun niistä on vähennetty 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset. 12 § Takuuosuudesta maksettava määrä ei saa olla takuuosuuden nimellisarvoa pienempi. Takuuosuuden merkintään perustuvan velan kuittaaminen saamisella yhdistykseltä voi tapahtua vain hallituksen suostumuksella. Suostumusta ei saa antaa, jos siitä aiheutuisi vahinkoa yhdistykselle tai sen velkojille. Yhdistys ei saa luovuttaa eikä pantata takuuosuuden merkintään perustuvaa saamistaan. Jos yhdistys asetetaan konkurssiin, kuuluu saaminen konkurssipesään. Jos takuuosuus luovutetaan toiselle ennen kuin siitä maksettava määrä on kokonaan suoritettu, on myös luovutuksensaaja ilmoitettuaan saantonsa takuuosuusluetteloon merkittäväksi vastuussa maksun suorittamisesta. 13 § Ennen rekisteröimistä vakuutusyhdistys ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään hakea, kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muiden viranomaisten luona. Perustajat voivat kuitenkin ennen perustamiskokousta käyttää puhevaltaa yhdistyksen perustamista koskevissa asioissa ja muutoin ryhtyä toimenpiteisiin merkitystä takuuosuudesta suoritettavan maksun saamiseksi. Yhdistyksen puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Perustamiskirjasta johtuvasta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteista siirtyy vastuu kuitenkin yhdistykselle sen jälkeen kun se on rekisteröity. Jos yhdistyksen puolesta on ennen sen rekisteröimistä tehty sopimus sellaisen henkilön kanssa, joka tiesi yhdistyksen olevan rekisteröimätön, voi hän, jollei toisin ole sovittu, luopua sopimuksesta, jos hakemusta rekisteröimisestä ei ole tehty 11 §:ssä säädetyssä ajassa tai rekisteriviranomainen on evännyt yhdistyksen rekisteröimisen. Jollei sopimuskumppani tiennyt yhdistyksen olevan rekisteröimätön, voi hän luopua sopimuksesta siihen asti, kun yhdistys on rekisteröity. 3 luku Takuupääoma 1 § Vakuutusyhdistyksen kaikki takuuosuudet tuottavat yhdistyksessä yhtäläiset oikeudet. Yhdistysjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhdistyksessä on erilajisia takuuosuuksia tai että sellaisia voidaan antaa. Samalla on mainittava eri takuuosuuslajien väliset eroavuudet ja kunkin lajisten takuuosuuksien lukumäärä. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että tietynlajinen takuuosuus voidaan määrätyssä järjestyksessä muuntaa toisenlajiseksi takuuosuudeksi. Sen jälkeen kun muuntamisesta aiheutuva yhdistysjärjestyksen muutos on vahvistettu, toimenpiteestä on viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kun rekisteröiminen on toimitettu, katsotaan muuntaminen täytäntöönpannuksi. 2 § Takuuosuus voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia, jollei laista tai yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestyksessä näitä oikeuksia voidaan rajoittaa vain 3 ja 4 §:n mukaisesti. 3 § Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että takuuosuudenomistajalla tai jollakulla muulla on oikeus lunastaa uudelle omistajalle siirtyvä takuuosuus. Kun yhdistysjärjestykseen otetaan lunastuslauseke, on samalla määrättävä: 1) keillä on lunastusoikeus sekä, jos lunastusoikeus ei koske määrätynlaisia saantoja, nämä saannot; 2) miten lunastamiseen oikeutettujen keskinäinen etuoikeus määräytyy; 3) lunastushinnan suuruus tai sen laskemisen perusteet; 4) yhdistykselle esitettävän lunastusvaatimuksen aika, enintään kaksi kuukautta siitä, kun takuuosuuden siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle; 5) lunastushinnan suorittamisen aika, enintään kuukausi kohdassa 4 mainitun määräajan päättymisestä tai, jos lunastushintaa ei ole kiinteästi määrätty, enintään kuukausi lunastushinnan vahvistamisesta; sekä 6) milloin ja miten hallituksen tulee antaa lunastamiseen oikeutetuille tieto takuuosuuden siirtymisestä uudelle omistajalle. Jos samalla saannolla on hankittu useita takuuosuuksia, on ne kaikki lunastettava, jollei yhdistysjärjestyksessä toisin määrätä. Jos lunastushinnan suuruutta koskevan yhdistysjärjestyksen määräyksen soveltaminen tuottaisi jollekulle kohtuutonta etua, voidaan määräystä sovitella. Lunastusoikeutta sekä lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on käsiteltävä tuomioistuimessa, jollei yhdistysjärjestyksessä ole määräystä, jonka mukaan tällaiset riidat on siirrettävä välimiesten ratkaistaviksi välimiesmenettelystä annetun lain (46/28) mukaisessa järjestyksessä. Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö lunastusoikeutta, ei sillä, jolle takuuosuus on siirtynyt, ole yhdistyksessä muuta takuuosuuteen perustuvaa oikeutta kuin oikeus korkoon ja mahdollinen etuoikeus uuden takuuosuuden merkitsemiseen takuupääomaa korotettaessa. Sellaisesta merkinnästä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sille, joka käyttää lunastusoikeuttaan. 4 § Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että takuuosuuden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhdistyksen suostumus. Sellainen määräys ei kuitenkaan koske takuuosuutta, joka on hankittu pakkohuutokaupassa tai konkurssipesästä. Suostumuksen antamisesta päättää hallitus, jollei yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä suostumuksen antamisen edellytyksistä. Suostumusta koskevasta ratkaisusta on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhdistykselle, uhalla että suostumus muuten katsotaan annetuksi. 5 § Takuuosuuskirja voidaan asettaa vain nimetylle henkilölle ja se saadaan antaa ainoastaan takuuosuusluetteloon merkitylle takuuosuudenomistajalle. Takuuosuuskirja voi koskea useita takuuosuuksia. Takuuosuuskirjaa ei saa antaa ennen kuin yhdistys tai takuupääomaa korotettaessa korotus on rekisteröity sekä täysi maksu takuuosuudesta suoritettu. Takuuosuuskirjassa on mainittava yhdistyksen toiminimi, takuuosuuden tai takuuosuuskirjan järjestysnumero sekä takuuosuuden nimellisarvo. Takuuosuuskirjan tulee olla päivätty ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoittama. Allekirjoitus saadaan suorittaa painamalla tai muulla siihen verrattavalla tavalla. Jos yhdistyksessä voi takuuosuuskirjaa annettaessa olla erilajisia takuuosuuksia, on takuuosuuden laji mainittava takuuosuuskirjassa. Jos yhdistysjärjestys sisältää 1 §:n 2 momentin, 3 tai 4 §:n taikka 5 luvun 3 §:n mukaisen määräyksen taikka määräyksen siitä, että takuuosuudenomistajalle voidaan asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhdistykselle, on siitä mainittava takuuosuuskirjassa. 6 § Jos yhdistys takuupääoman takaisinmaksamisen tai takuuosuuden nimellisarvon alentamisen johdosta taikka yhdistystä purettaessa suorittaa maksun takuuosuudenomistajalle, on takuuosuuskirjaan viivytyksettä tehtävä siitä merkintä. Samoin on takuuosuuskirjaan tehtävä merkintä, milloin takuuosuus on mitätöity tai sen nimellisarvoa on alennettu maksua suorittamatta. Jos takuuosuuskirja kuolettamisen yhteydessä on annettu toisen sijaan, on takuuosuuskirjassa siitä mainittava. 7 § Yhdistyksen hallitus on velvollinen takuuosuudenomistajan pyynnöstä antamaan takuuosuuksista takuuosuuskirjat. Takuuosuudenomistajan pyynnöstä hallituksen tulee kohtuullista maksua vastaan toimittaa takuuosuuskirjan jakaminen taikka takuuosuuskirjojen yhdistäminen tai muu vaihtaminen, jos on kysymys samanlajisista takuuosuuksista. 8 § Ennen takuuosuuskirjan antamista yhdistys voi antaa nimetylle henkilölle asetetun todistuksen, joka koskee oikeutta yhteen tai useampaan takuuosuuteen ja joka sisältää ehdon takuuosuuskirjan antamisesta ainoastaan todistuksen palauttamista vastaan (väliaikaistodistus). Todistukseen on pyynnöstä tehtävä merkintä takuuosuudesta suoritetuista maksuista. Todistuksen allekirjoittamisesta ja siihen otettavista tiedoista on voimassa, mitä 5 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty takuuosuuskirjasta. 9 § Jos takuuosuuskirja tai väliaikaistodistus luovutetaan tai pantataan, on vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain (622/47)13, 14 ja 22 §:ssä on säädetty juoksevista velkakirjoista. Mainittuja säännöksiä sovellettaessa on se, jolla on takuuosuuskirja tai väliaikaistodistus hallussaan ja joka asiakirjaan yhdistyksen toimesta tehdyn merkinnän mukaan on omistajana merkitty takuuosuusluetteloon, rinnastettava siihen, jolla velkakirjalain 13 §:n 2 momentin mukaan edellytetään olevan velkakirjan osoittama oikeus. 10 § Kun yhdistys on perustettu, hallituksen on viivytyksettä laadittava luettelo yhdistyksen kaikista takuuosuuksista (takuuosuusluettelo). Luetteloon merkitään takuuosuudet tai takuuosuuskirjat numerojärjestyksessä, niiden antamispäivä sekä takuuosuudenomistajan nimi, ammatti, kansalaisuus ja postiosolte. Takuuosuudenomistajista on pidettävä aakkosellista luetteloa, jonka tulee sisältää 1 momentissa mainitut henkilötiedot sekä ilmoitus kunkin omistamien takuuosuuksien lukumäärästä. Jos yhdistyksessä on erilajisia takuuosuuksia, tulee takuuosuusluettelosta ja takuuosuudenomistajista pidettävästä luettelosta ilmetä, mihin lajiin kukin takuuosuus kuuluu. Takuuosuusluettelo ja takuuosuudenomistajista pidettävä luettelo voidaan pitää luotettavan irtolehti- tai korttijärjestelmän muodossa ja ne voidaan laatia automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muulla tähän verrattavalla tavalla. 11 § Takuuosuudensaajan yhdistykselle ilmoittama saanto, josta on esitetty luotettava selvitys samoin kuin selvitys säädetyn leimaveron suorittamisesta, sekä muu takuuosuusluetteloon merkittyä seikkaa koskeva yhdistykselle ilmoitettu muutos on viivytyksettä merkittävä takuuosuusluetteloon ja takuuosuudenomistajista pidettävään luetteloon. Merkintä on päivättävä. Jos takuuosuudenomistajalla tai jollakin muulla on 3 §:n mukainen lunastusoikeus tai jos 4 §:ssä tarkoitettu takuuosuuden hankkimista koskeva suostumus vaaditaan, ei merkintää kuitenkaan saa tehdä ennen kuin on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä, tai ennen kuin suostumus on annettu. Jos takuuosuuden viimeinen luovutus on merkitty takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen avoimella siirrolla, on takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen pantava uuden omistajan nimi ennen kuin saanto merkitään luetteloihin. Yhdistykselle esitettyyn takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen on pantava todistus merkitsemisesta ja sen päivämäärästä. 12 § Takuuosuusluettelo ja takuuosuudenomistajista pidettävä luettelo on pidettävä jokaisen nähtävänä yhdistyksen kotipaikan toimistossa, josta yhdistyksen hallintoa hoidetaan (päätoimipaikka). Jokaisella on, korvattuaan yhdistyksen kulut, oikeus saada jäljennös takuuosuusluettelosta ja takuuosuudenomistajista pidettävästä luettelosta tai niiden osasta. 13 § Takuuosuudensaajalla ei ole oikeutta käyttää takuuosuudenomistajalle yhdistyksessä kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty takuuosuusluetteloon tai hän on yhdistykselle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Tämä ei kuitenkaan koske sellaista takuuosuuteen perustuvaa oikeutta, jota käytetään esittämällä tai luovuttamalla takuuosuuskirja tai muu yhdistyksen antama erityinen todistus. Jos useat omistavat takuuosuuden, he voivat käyttää takuuosuudenomistajalle yhdistyksessä kuuluvia oikeuksia vain yhteisen edustajan kautta. 14 § Jos takuuosuuskirja tämän lain mukaan on varustettava merkinnällä tai jos se on yhdistyskokouksen takuuosuuksien jakoa koskevan päätöksen perusteella vaihdettava kahteen tai useampaan takuuosuuskirjaan, yhdistys voi pidättää takuuosuudelle tulevan koron, kunnes takuuosuuskirja on sanottua tarkoitusta varten esitetty. Samoin voidaan menetellä, jos takuuosuuskirja on vaihdettava sen johdosta, että tietynlajinen takuuosuus yhdistysjärjestyksessä olevan määräyksen mukaan on muunnettava toisenlajiseksi takuuosuudeksi. 4 luku Takuupääoman korottaminen 1 § Takuupääomaa voidaan korottaa merkitsemällä maksullisia takuuosuuksia tai korottamalla takuuosuuksien nimellisarvoa maksua vastaan. Takuupääoman korottamisesta päättää yhdistyskokous. Yhdistysjärjestystä on vastaavasti muutettava, kun takuupääomaa on päätetty korottaa. Päätöstä takuupääoman korottamisesta ei saa tehdä ennen vakuutusyhdistyksen rekisteröimistä. Mitä tässä luvussa on säädetty takuupääoman korottamisesta, on vastaavasti sovellettava takuupääoman muodostamiseen. 2 § Takuupääomaa korotettaessa on vakuutusyhdistyksen osakkaalla ja takuuosuudenomistajalla etuoikeus uusiin takuuosuuksiin, jos näin on yhdistysjärjestyksessä määrätty. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että takuuosuudenomistajalla ei ole etuoikeutta merkitä uusia takuuosuuksia takuupääomaa korotettaessa. 3 § Hallituksen ehdotus korottamispäätökseksi on pidettävä vakuutusyhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa. Ehdotukseen on liitettävä, jollei kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, seuraavat asiakirjat: 1) jäljennökset viimeistä tilinpäätöstä koskevista asiakirjoista varustettuna merkinnöin ylijäämää tai alijäämää koskevasta yhdistyskokouksen päätöksestä; 2) hallituksen selostus tilinpäätöksen antamisen jälkeen sattuneista yhdistyksen asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista; sekä 3) tilintarkastajien ja, jos yhdistyksellä on hallintoneuvosto, tämän lausunto selostuksesta. Kokouskutsussa on mainittava osakkaille tai muille ehdotetusta etuoikeudesta uusiin takuuosuuksiin sekä miten heidän on meneteltävä käyttäessään etuoikeuttaan. 4 § Takuu pääoman korottamista koskevassa päätöksessä on mainittava: 1) määrä, jolla takuupääomaa korotetaan (korottamismäärä); 2) minkä lajisia uudet takuuosuudet ovat, jos vakuutusyhdistyksessä on tai voi olla erilajisia takuuosuuksia; 3) osakkaille ja takuuosuudenomistajille tuleva etuoikeus takuuosuuksien merkitsemiseen taikka kenellä muutoin on oikeus merkitä takuuosuuksia; 4) takuuosuusmerkinnän aika sekä se lyhyempi aika, vähintään kuukausi merkintäajan alkamisesta, jonka kuluessa osakas ja takuuosuudenomistaja voivat käyttää etuoikeuttaan; 5) takuuosuuden nimellisarvo ja takuuosuudesta maksettava määrä; 6) aika, jonka kuluessa takuuosuudet on maksettava; sekä 7) peruste, jonka mukaan tarjotaan merkittäviksi ne takuuosuudet, joiden osalta etuoikeutta ei ole määräajassa käytetty sekä peruste, jonka mukaan ylimerkinnän tapahtuessa annetaan ne takuuosuudet, joita ei ole merkitty etuoikeuksin, jollei hallitukselle anneta oikeutta päättää näistä seikoista. Jos 3 luvun 1 §:n 2 momentin, 3 tai 4 §:n taikka 5 luvun 3 §:n 1 momentin mukainen määräys koskee uusia takuuosuuksia taikka uusille takuuosuudenomistajille voidaan yhdistysjärjestyksen mukaan asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhdistykselle, on korottamispäätöksessä siitä mainittava. Jos korottamispäätös sisällöltään poikkeaa siitä, mitä kokouskutsussa on mainittu, on osakkaalle ja takuuosuudenomistajalle, jolla päätöksen mukaan on etuoikeus takuuosuuksien merkitsemiseen, viivytyksettä ilmoitettava päätöksestä sillä tavalla kuin kutsu yhdistyskokoukseen toimitetaan. Samalla on ilmoitettava, kuinka osakkaan ja takuuosuudenomistajan on meneteltävä, jos hän haluaa käyttää etuoikeuttaan. Merkintäaika ei ala kulua ennen kuin ilmoittaminen on tapahtunut. 5 § Uusi takuuosuus voidaan merkitä käyttämällä kuittausoikeutta, jos siitä on otettu määräys korottamispäätökseen ja hallitus on antanut siihen suostumuksensa. Määräystä koskevat asiakirjat on pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävinä vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja lähetettävä viivytyksettä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäviksi yhdistyskokouksessa. 6 § Uudet takuuosuudet on merkittävä merkintälistaan, joka sisältää korottamispäätöksen. Jäljennökset yhdistysjärjestyksestä, yhdistysjärjestyksen muutoksen vahvistamisesta annetusta sosiaali- ja terveysministeriön päätöksestä sekä 3 §:n 1 momentin ja 5 §:n mukaan nähtäviksi asetetuista asiakirjoista on liitettävä merkintälistaan tai pidettävä merkitsijöiden nähtävinä listassa mainitussa paikassa. Jos takuuosuus on merkitty 1 momentin säännöksiä noudattamatta tai merkitty tietyin ehdoin, on vastaavasti sovellettava, mitä 2 luvun 6 §:ssä on säädetty. Kun takuuosuus merkitään, on takuuosuuskirja esitettävä ja varustettava merkinnällä siitä, että etuoikeutta on käytetty. 7 § Jollei korottamispäätöksen mukaista määrää takuuosuuksia ole merkintäajan kuluessa merkitty, ovat korottamispäätös ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos rauenneet. Merkityistä takuuosuuksista maksettu määrä on tällöin heti palautettava. Takuupääoman korottaminen ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi, jolleivät nämä ole 1 momentin mukaan rauenneet. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että korotuksesta on maksettu vähintään puolet. Jos uudet takuuosuudet on merkitty ylikurssiin, on vastaava osa nimellisarvon ylittävästä määrästä oltava maksettuna. Korotusta ja vastaavaa yhdistysjärjestyksen muutosta ei kuitenkaan saa rekisteröidä ennen kuin täysi maksu aikaisemmin annetuista takuuosuuksista on rekisteröity suoritetuksi. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että rekisteröitävästä korotuksesta maksettu määrä on yhdistyksen hallussa. llmoitukseen on myös liitettävä yhdistyksen tilintarkastajien todistus siitä, että maksua koskevia 2 momentin säännöksiä on noudatettu. 8 § Jollei ilmoitusta takuupääoman korottamisesta ole tehty vuoden kuluessa korottamispäätöksestä tai jos rekisteröiminen on evätty, on noudatettava, mitä 7 §:n 1 momentissa on sanottu. Takuupääoma katsotaan korotetuksi, kun rekisteröiminen on toimitettu. Uudet takuuosuudet tuottavat oikeuden korkoon ja muut oikeudet vakuutusyhdistyksessä siitä päivästä, jona korottaminen rekisteröidään, jollei korottamispäätöksessä toisin määrätä. Oikeudet alkavat kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä. 9 § Mitä 2 luvun 12 §:ssä on säädetty, on vastaavasti sovellettava takuupääoman korottamisen osalta. Takuuosuuden merkintään perustuvan velan kuittaamisesta saamisella yhdistykseltä on lisäksi voimassa, mitä tämän luvun 5 §:ssä on säädetty. 10 § Takuupääomaa korotettaessa merkitystä takuuosuudesta maksettava määrä on kokonaan suoritettava vuoden kuluessa takuupääoman korottamisen rekisteröimisestä. Vakuutusyhdistyksen on kuukauden kuluessa mainitun ajan päättymisestä ilmoitettava rekisteröitäväksi, kuinka monesta rekisteröityyn korotukseen sisältyvästä takuuosuudesta on maksettu täysi määrä. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus sekä tilintarkastajien todistus siitä, että osakkeista maksettu määrä on yhdistyksen hallussa. Jos yhdistys laiminlyö edellä mainitun ilmoituksen tekemisen, rekisteriviranomaisen tulee kehottaa yhdistystä määräajassa tekemään tällainen ilmoitus. Jos tehty ilmoitus osoittaa, ettei kaikista takuuosuuksista ole 1 momentissa mainitussa määräajassa maksettu täyttä määrää, yhdistyksen on rekisteriviranomaisen asettamassa määräajassa toimitettava sille selvitys siitä, että sosiaali- ja terveysministeriö on yhdistyksen ilmoituksesta hyväksynyt takuupääoman vastaavasti alennetuksi ja vahvistanut sitä koskevan yhdistysjärjestyksen muutoksen. Jollei 1 ja 2 momentin mukaista selvitystä maaraajassa toimiteta rekisteriviranomaiselle, korottamispäätös ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos raukeavat. Merkityistä takuuosuuksista maksettu määrä on tällöin heti palautettava. 5 luku Takuupääoman alentaminen ja takaisinmaksaminen 1 § Takuupääoman alentamisesta muissa kuin 4 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa päättää yhdistyskokous. Päätöstä ei saa tehdä ennen vakuutusyhdistyksen rekisteröimistä. Yhdistyskokouksen tekemän alentamispäätöksen osalta on soveltuvin kohdin noudatettava, mitä 4 luvun 3 §:n 1 momentissa on säädetty. Päätöksessä on mainittava se määrä, jolla takuupääomaa alennetaan (alentamismäärä). Takuupääomaa saadaan alentaa ainoastaan sellaisen vahvistetun taseen mukaisen alijäämän välittömäksi peittämiseksi, johon vapaa oma pääoma ja vararahasto eivät riitä. Yhdistyskokouksen päätöksessä on lisäksi mainittava, suoritetaanko alentaminen mitätöimällä takuuosuuksia vai takuuosuuksien nimellisarvoa alentamalla. Yhdistysjärjestystä on vastaavasti muutettava, kun takuupääomaa on päätetty alentaa. Yhdistyksen tulee kuukauden kuluessa alentamispäätöksen tekemisestä hakea sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus yhdistysjärjestyksen muutokselle. Kuukauden kuluessa siitä, kun ministeriö on vahvistanut yhdistysjärjestyksen muutoksen, yhdistyksen on tehtävä tästä ilmoitus tekisteröimistä varten. Takuupääoma katsotaan alennetuksi, kun yhdistysjärjestyksen muutos on rekisteröity. Jollei rekisteri- ilmoitusta ole tehty säädetyssä ajassa tai jos rekisteröiminen on evätty, ovat päätös ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos rauenneet. 2 § Vakuutusyhdistyksen takuupääoma tai osa siitä voidaan maksaa takaisin, kun edellisiltä vuosilta ehkä syntynyt vajaus on täytetty. Takuupääomaa saadaan maksaa takaisin vain, jos yhdistykselle takaisinmaksamisen jälkeen jää vähintään 2 luvun 5 §:ssä säädetty peruspääoma. Takuupääoman takaisinmaksamisesta päättää yhdistyskokous. 3 § Yhdistysjärjestyksessä on määrättävä takuupääoman takaisinmaksamisessa noudatettava järjestys sekä takuuosuudesta maksettava hinta tai sen laskemisen perusteet. Takuupääoman takaisinmaksamista koskeva määräys, joka otetaan yhdistysjärjestykseen sitä muuttamalla, saa koskea vain päätöksen jälkeen merkittäviä uusia takuuosuuksia, jolleivät kaikki takuuosuuksien omistajat ole antaneet siihen suostumustaan. Yhdistysjärjestystä on vastaavasti muutettava, kun takuuosuuksia on päätetty maksaa takaisin. Takuupääoma katsotaan alennetuksi, kun yhdistysjärjestyksen muutos on rekisteröity. 6 luku Vakuutusyhdistyksen johto 1 § Vakuutusyhdistyksellä tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksessa voi lisäksi olla enintään yhtä monta varajäsentä kuin on jäseniä. Hallituksen valitsee yhdistyskokous. Hallituksen vaalista, jos yhdistyksellä on hallintoneuvosto, säädetään 11 §:n 2 momentissa. Hallituksen jäsenen toimikausi on määrättävä yhdistysjärjestyksessä. Toimikauden tulee päättyä viimeistään neljäntenä vaalin jälkeisenä tilikautena joko uuden vaalin toimittavan yhdistyskokouksen tai tilikauden päättyessä. Mitä tässä laissa on säädetty hallituksen jäsenestä, on vastaavasti sovellettava varajäseneen. 2 § Vakuutusyhdistyksellä tulee olla toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan nimittää hallitus tai, jos yhdistysjärjestyksessä on niin määrätty, hallintoneuvosto. 3 § Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on oltava Suomessa asuvia Suomen kansalaisia. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä eikä toimitusjohtajana. 4 § Hallituksen jäsen voi erota toimestaan ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle ja, jos eroavan jäsenen on valinnut hallintoneuvosto, myös tälle. Hallituksen jäsenen voi erottaa toimestaan se, joka on hänet valinnut. Jos hallituksen jäsenen toimi joutuu kesken toimikautta avoimeksi tai jos hallituksen jäsen menettää 3 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa sanottuun toimeen eikä varajäsentä ole, hallituksen muiden jäsenten on huolehdittava siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Yhdistyskokoukselle kuuluva vaali voidaan kuitenkin, jos hallitus jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen on päätösvaltainen, siirtää siihen seuraavaan yhdistyskokoukseen, jossa hallituksen jäsenen vaali muutoinkin on toimitettava. Jollei vakuutusyhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, Sosiaali- ja terveysministeriön tulee kutsua yhdistyskokous tai, jos hallitus on hallintoneuvoston valittava, tämä valitsemaan hallitusta. Jollei yhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä toimitusjohtajaa, ministeriön tulee kutsua hallitus tai, jos toimitusjohtaja on hallintoneuvoston valittava, tämä valitsemaan toimitusjohtaja. Jollei hallitusta tai toimitusjohtajaa valita taikka tätä ei viipymättä ilmoiteta kaupparekisteriin, ministeriön tulee määrätä yksi tai useampi toimitsija hoitamaan yhdistyksen asioita, kunnes hallitus tai toimitusjohtaja on valittu ja merkitty rekisteriin. Hakemuksen 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa saa, jollei ministeriö jo ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin, ministeriölle tehdä hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, osakas, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua siitä, että yhdistyksellä on toimikelpoinen hallitus ja toimitusjohtaja. 5 § Hallitus huolehtii vakuutusyhdistyksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhdistyksen toimitusjohtaja hoitaa yhdistyksen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka yhdistyksen toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhdistyksen toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Hallituksen on huolehdittava siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. 6 § Hallituksessa tulee olla puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei yhdistysjärjestyksessä ole toisin määrätty tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Äänten mennessä hallituksessa tasan ratkaisee arpa puheenjohtajan vaalin. Toimitusjohtaja ei saa olla hallituksen puheenjohtajana. Puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä tapauksessa toisin päätä. Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. 7 § Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, mikäli yhdistysjärjestyksessä ei vaadita suurempaa määrää. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estyneenä, on hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn. Hallituksen päätökseksi tulee, jollei yhdistysjärjestyksen mukaan vaadita määräenemmistöä, mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut, tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. 8 § Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja vakuutusyhdistyksen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa ottaa osaa yhdistyksen ja sivullisen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Mitä tässä on sanottu sopimuksesta, on vastaavasti sovellettava oikeudenkäyntiin tai muuhun puhevallan käyttämiseen. 9 § Hallituksen jäsenelle tai toimitusjohtajalle ei saa maksaa palkkiota eikä antaa muuta etua vakuutusyhdistyksen antamien tai ottamien jälleenvakuutusten hankkimisesta tai välittämisestä. 10 § Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että vakuutusyhdistyksellä on hallintoneuvosto. Yhdistykseen, jonka peruspääoma on pienempi kuin 500 000 markkaa, ei voida perustaa hallintoneuvostoa. Hallintoneuvostossa on oltava vähintään viisi jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsenenä. Mitä 2 luvun 3 §:n 1 momentin 8 kohdassa on säädetty hallituksesta, on vastaavasti sovellettava hallintoneuvostoon. Yhdistyskokous valitsee hallintoneuvoston. Mitä 1 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 3 ja 4 §:ssä on säädetty hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä, on vastaavasti sovellettava hallintoneuvoston jäseniin ja varajäseniin. 11 § Hallintoneuvoston tulee valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa yhdistyksen hallintoa ja antaa varsinaiselle yhdistyskokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta. Hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava hallintoneuvostolle ja sen jäsenille tiedot, joita nämä pitävät tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi. Hallintoneuvoston jäsenen on pyydettävä tiedot hallintoneuvoston kokouksessa. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallintoneuvosto päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka muuta olennaista muuttamista. Hallintoneuvosto voi aina antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvoston on valittava hallitus ja määrättävä hallituksen jäsenten palkkio, jollei hallituksen valitsemista ole yhdistysjärjestyksessä määrätty yhdistyskokouksen tehtäväksi. Yhdistysjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan sekä päättää hänen palkkaeduistaan. Hallintoneuvoston oikeudesta vaatia ylimääräisen yhdistyskokouksen koollekutsumista sekä kutsua koolle yhdistyskokous säädetään 7 luvun 9 ja 11 §:ssä. Muita kuin tässä laissa mainittuja tehtäviä ei saa antaa hallintoneuvostolle. Hallintoneuvostosta ja sen jäsenistä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä hallituksesta ja hallituksen jäsenistä on 6–8 §:ssä ja 16 luvun 4 §:ssä säädetty. 12 § Hallitus edustaa vakuutusyhdistystä ja kirjoittaa sen toiminimen. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus toiminimen kirjoittamiseen tai että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Mitä 3 ja 8 §:ssä on säädetty toimitusjohtajasta, on voimassa sellaisen toiminimenkirjoittajan osalta, joka ei ole hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja. Toiminimen kirjoittamisoikeutta voidaan rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa toiminimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä kaupparekisteriin. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa toiminimen kirjoittamisoikeuden. 13 § Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa vakuutusyhdistystä sellaisessa asiassa, joka 5 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä. 14 § Hallitus tai muu 12 ja 13 §:ssä tarkoitettu vakuutusyhdistyksen edustaja ei saa ryhtyä sellaiseen oikeustoimeen tai muuhun toimenpiteeseen, joka on omansa tuottamaan osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhdistyksen tai toisen osakkaan kustannuksella. Yhdistyksen edustaja ei saa noudattaa yhdistyskokouksen tai yhdistyksen muun elimen päätöstä, joka on tämän lain tai yhdistysjärjestyksen vastaisena pätemätön. 15 § Jos vakuutusyhdistyksen edustaja tehdessään oikeustoimen yhdistyksen puolesta on ylittänyt toimivaltansa, ei oikeustoimi sido yhdistystä, jos henkilö, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että toimivalta ylitettiin. 7 luku Yhdistyskokous 1 § Osakkaat käyttävät vakuutusyhdistyksen yhdistyskokouksessa päättämisvaltaansa yhdistyksen asioissa. Jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhdistyskokoukseen ja siellä käyttää puhevaltaa. Osakkaana olevalla takuuosuudenomistajalla on tällainen oikeus kuitenkin vain, jos hänet on merkitty takuuosuusluetteloon tai hän on yhdistykselle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. 2 § Vakuutusyhdistykselle kuuluvan takuuosuuden nojalla ei saa osallistua yhdistyskokoukseen. Sellaista takuuosuutta ei oteta lukuun, kun pätevän päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan kaikkien takuuosuudenomistajien suostumus tai niiden takuuosuudenomistajien suostumus, joilla on määräosa yhdistyksen takuuosuuksista. Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava yhdistyksen vakuutukseen perustuvaan osakkuuteen. 3 § Osakas käyttää oikeuttaan yhdistyskokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtakirjasta muuta ilmene. Valtakirja on kuitenkin voimassa enintään kolme vuotta sen antamisesta. Osakkaalla saa yhdistyskokouksessa olla avustaja. 4 § Vakuutusyhdistyksen osakkaalla on yhdistyskokouksessa yksi ääni, jollei yhdistysjärjestyksessä ole muuta määrätty. 5 § Yhdistyskokouksessa saa omasta puolesta tai toisen valtuuttamana äänestää enintään kahdeskymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä. Takuuosuuksien omistajien yhteinen äänimäärä saa olla ottaen huomioon 1 momentissa mainitun rajoituksen enintään puolet kokouksessa edustettuina olevien muiden osakkaiden yhteisestä äänimäärästä. 6 § Yhdistyskokous on pidettävä vakuutusyhdistyksen kotipaikassa, jollei yhdistysjärjestyksessä ole määrätty, että kokous on pidettävä tai voidaan pitää jollakin toisella nimetyllä yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvalla paikkakunnalla. Erittäin painavista syistä saadaan yhdistyskokous pitää muuallakin. 7 § Osakas ei saa itse tai asiamiehen välityksellä äänestää yhdistyskokouksessa asiasta, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä hänelle, kannetta häntä vastaan tai hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhdistystä kohtaan. Hän ei myöskään saa äänestää asiasta, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, jos hänellä on asiassa odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Mitä tässä on sanottu osakkaasta, on voimassa myös osakkaan asiamiehestä. Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa tilinpäätöksen vahvistamista tai vastuuvapauden myöntämistä koskevan päätöksen tekemiseen eikä sellaisten tilintarkastajien valitsemiseen, joiden tehtävänä on hallinnon ja tilien tarkastaminen hänen toimikaudeltaan. 8 § Varsinainen yhdistyskokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä, jos vakuutusyhdistyksellä on hallintoneuvosto, sen lausunto niistä. Kokouksessa on päätettävä: 1) tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta; 2) toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai alijäämä antaa aihetta; 3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle; sekä 4) muista asioista, jotka tämän lain tai yhdistysjärjestyksen mukaan kuuluvat varsinaiselle yhdistyskokoukselle. Päätöksen tekeminen asiassa, joka mainitaan 2 momentin 1–3 kohdassa, on kuitenkin siirrettävä tiettynä päivänä vähintään kuukautta ja enintään kahta kuukautta myöhemmin pidettävään jatkokokoukseen, jos äänioikeutetut, joilla on enemmistö kokouksessa edustetusta äänimäärästä, sitä vaativat. Päätöksen tekemistä ei saa toistamiseen siirtää. 9 § Ylimääräinen yhdistyskokous on pidettävä, kun hallitus tai hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen yhdistyskokous on pidettävä, jos vakuutusyhdistyksen osakkaat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty pienempi osa osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Ylimääräinen yhdistyskokous on niin ikään pidettävä, jos sosiaali- ja terveysministeriö tai yhdistyksen tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava neljäntoista päivän kuluessa 2 tai 3 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä. 10 § Osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia yhdistyskokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 11 § Hallitus kutsuu yhdistyskokouksen koolle. Jos vakuutusyhdistyksellä on hallintoneuvosto, voidaan yhdistysjärjestyksessä kuitenkin määrätä, että hallintoneuvoston on kutsuttava yhdistyskokous koolle. Jollei yhdistyskokousta, joka tämän lain, yhdistysjärjestyksen tai yhdistyskokouksen päätöksen mukaan on pidettävä, ole kutsuttu säädetyssä järjestyksessä koolle, sosiaali- ja terveysministeriön tulee hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkaan hakemuksesta kutsua kokous koolle yhdistyksen kustannuksella. Ministeriö voi kutsua yhdistyskokouksen koolle, vaikkei tässä sanottua hakemusta tehdäkään. 12 § Kutsu yhdistyskokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja, jollei yhdistysjärjestyksessä ole määrätty pitempää aikaa, viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen yhdistyskokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Jos yhdistysjärjestyksen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, että päätös tehdään kahdessa yhdistyskokouksessa, ei kutsua jälkimmäiseen kokoukseen saa toimittaa, ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös. Kutsu on toimitettava yhdistysjärjestyksen mukaisesti. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävat asiat. Jos asia koskee yhdistysjärjestyksen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kutsussa. Jos yhdistyskokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää. 13 § Asiasta, jossa ei ole noudatettu tämän lain tai yhdistysjärjestyksen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden osakkaiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia yhdistysjärjestyksen mukaan on käsiteltävä kokouksessa, saa yhdistyskokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Yhdistyskokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen yhdistyskokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään. 14 § Yhdistyskokouksen puheenjohtajan valitsee yhdistyskokous. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista osakkaista, osakkaiden valtuuttamista asiamiehistä sekä heidän käyttämistään avustajista laaditaan luettelo, johon merkitään kunkin vakuutuksenottajaosakkaan äänimäärä sekä takuuosuudenomistajan takuuosuuksien lukumäärä ja äänimäärä (ääniluettelo). Puheenjohtajan on niin ikään huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo on otettava pöytäkirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä, jos päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa valitun pöytäkirjantarkastajan allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Osakkaalla on korvattuaan vakuutusyhdistyksen kulut oikeus saada jäljennös yhdistyskokouksen päytäkirjasta tai sen osasta. 15 § Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee yhdistyskokouksessa osakkaan pyynnöstä, jos hallitus katsoo sen käyvän päinsä vakuutusyhdistykselle olennaista haittaa tuottamatta, antaa tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa yhdistyksen tilinpäätöksen ja taloudellisen aseman tai muun kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos osakkaan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, on siihen annettava kirjallinen vastaus kahden viikon kuluessa. Vastaus on pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä ja lähetettävä kysymyksen esittäneelle osakkaalle. 16 § Yhdistyskokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Yhdistyskokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee se, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Mitä 1 momentissa on sanottu, on voimassa, jollei tästä laista tai yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestykseen ei kuitenkaan saa muutoin kuin vaalien osalta ottaa määräystä, jolla lievennetään tässä laissa säädettyä enemmistövaatimusta. 17 § Yhdistysjärjestyksen muuttamisesta päättää, paitsi 4 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, yhdistyskokous. Päätös on pätevä vain, jos osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa 5 § : n mukaan lasketusta kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että enemmän kuin yksi kymmenesosa tilikauden ylijäämästä, sitten kun siitä on vähennetty edellisiltä tilikausilta olevan alijäämän peittämiseen tarvittava määrä, on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamatta, on pätevä vain, jos osakkaat, joilla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa 5 §:n mukaan lasketusta kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Yhdistysjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettua muutoksen viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi, eikä päätöstä saa panna täytäntöön ennen kuin rekisteröiminen on toimitettu. Jos takuupääomaa taikka takuuosuuksien nimellisarvoa koskeva yhdistysjärjestyksen muutos edellyttää rekisteröidyn takuupääoman korottamista tai alentamista, tulee muutosta koskeva päätös ministeriön vahvistettua muutoksen kuitenkin edellä olevasta poiketen ilmoittaa rekisteröitäväksi ja rekisteröidä vasta samanaikaisesti korottamisen tai alentamisen yhteydessä. Jollei rekisteröitäväksi ilmoitettu takuupääoman korotus vastaa vahvistettua yhdistysjärjestyksen muutosta, on noudatettava, mitä 4 luvun 10 §:n 2 momentissa on säädetty. 18 § Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että jo annettujen takuuosuuksien osalta niille määrättyä korkoa alennetaan, vaatii 17 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi niiden takuuosuudenomistajien suostumuksen, joiden takuuosuuksia muutos koskee. Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että jo annettujen takuuosuuksien osalta takuuosuudenomistajien oikeutta vakuutusyhdistyksen takuuosuuksien hankkimiseen rajoitetaan 3 luvun 3 tai 4 §:n mukaisesti taikka takuuosuuksien tuottamia oikeuksia niiden antaman äänimäärän osalta alennetaan, vaatii 17 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi niiden takuuosuudenomistajien suostumuksen, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa niistä takuuosuuksista, joita muutos koskee. 19 § Yhdistyskokouksessa ei saa tehdä päätöstä, joka on omansa tuottamaan osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua vakuutusyhdistyksen tai toisen osakkaan kustannuksella. 20 § Jos yhdistyskokouksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on tämän lain tai yhdistysjärjestyksen vastainen, voi osakas, vakuutusyhdistyksen hallitus, hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi tai sen muuttamiseksi. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos osakkaalla on ollut hyväksyttävä syy viivästymisien ja päätöksen päteväksi jääminen olisi hänelle ilmeisen kohtuutonta, kanne saadaan panna vireille viimeistään vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä. Mitä 2 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan ole voimassa: 1) jos päätös on sellainen, ettei sitä lain mukaan voida tehdä edes kaikkien osakkaiden suostumuksella; 2) jos päätökseen vaaditaan tämän lain tai yhdistysjärjestyksen mukaan kaikkien tai tiettyjen takuuosuudenomistajien suostumus eikä sellaista suostumusta ole annettu; tai 3) ellei kokoukseen ole toimitettu kutsua tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu. Tuomioistuimen ratkaisu, jolla yhdistyskokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai muutettu, on voimassa myös niihin osakkaisiin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen. Tuomioistuin voi muuttaa yhdistyskokouksen päätöstä vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla. 8 luku Vakuutusyhdistyksen muuttaminen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi 1 § Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous voi tehdä päätöksen yhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi. Yhdistyksen on 1 momentissa mainitun yhdistyskokouksen päätöksen jälkeen haettava aiotulle vakuutusyhtiölle valtioneuvostolta vakuutusyhtiölain (1062/79) mukainen toimilupa. Hakemukseen on liitettävä yhdistyskokouksessa hyväksytty yhteisömuodon muuttamisesta johtuva yh - distysjärjestyksen muutos. 2 § Valtioneuvoston myönnettyä 1 §:ssä tarkoitetun toimiluvan vakuutusyhdistyksen on haettava sosiaali- ja terveysministeriön suostumus yhdistyksen muuttamiselle keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi sekä samalla haettava yhteisömuodon muuttamisesta johtuvalle yhdistysjärjestyksen muutokselle ministeriön vahvistus. Ministeriön suostumusta koskevasta hakemuksesta ministeriön on, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, kuulutettava yhdistyksen kustannuksella virallisessa lehdessä ja annettava siitä tieto osakkaille yhdistysjärjestyksessä määrätyllä tavalla sekä kuulutuksessa kehotettava niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne ministeriölle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Ministeriön on annettava suostumuksensa, jollei 1 §:ssä tarkoitettu toimenpide loukkaa vakuutusten käsittämiä etuja tai minkään osakasryhmän etua. 3 § Vakuutusyhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi on tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten kuuden kuukauden kuluessa yhtiöjärjestyksen vahvistamisesta. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että yhtiöjärjestyksen mukainen peruspääoma on kokonaan maksettu. Jos uudet takuuosuudet on merkitty ylikurssiin, on myös nimellisarvon ylittävä määrä oltava maksettuna. Vakuutusyhdistyksen katsotaan muuttuneen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi, kun rekisteröiminen on toimitettu. 4 § Jollei vakuutusyhdistyksen muuttamista keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi ole 3 §:ssä mainitussa ajassa ilmoitettu rekisteröitäväksi tai jos rekisteröiminen on evätty, ovat toimilupa, yhdistysjärjestyksen muutos sekä takuupääoman korottamispäätös rauenneet. Merkityistä takuuosuuksista maksettu määrä on tällöin heti palautettava. Hallituksen jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän palauttamisesta. 5 § Jos vakuutusyhdistyksen muuttaminen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi lisää osakasten vastuuta yhdistyksen sitoumuksista, vakuutuksenottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa 2 momentissa tarkoitetusta ilmoittamisesta kirjallisesti purkaa vakuutussopimuksensa. Yhtiön hallituksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä kuuluttamalla siitä kuukauden kuluessa yhtiöjärjestyksen rekisteröimisestä virallisessa lehdessä ja ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä. 9 luku Tilintarkastus ja erityinen tarkastus 1 § Vakuutusyhdistyksessä tulee olla vähintään kaksi tilintarkastajaa sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä määrätään. Tilintarkastajan valitsee yhdistyskokous. Jos tilintarkastajia on valittava useampia kuin kaksi, yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, asetetaan muussa järjestyksessä. Yhdistyskokouksen on lisäksi valittava vähintään kaksi varatilintarkastajaa. Mitä tässä laissa on säädetty tilintarkastajasta, on vastaavasti sovellettava varatilintarkastajaan. Osakas voi vaatia yhden tilintarkastajan asettamista osallistumaan tilintarkastukseen muiden tilintarkastajien ohella. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä siinä yhdistyskokouksessa, jossa tilintarkastajien vaali on toimitettava tai jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jos ehdotusta ovat kokouksessa kannattaneet äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, osakas voi kuukauden kuluessa yhdistyskokouksesta hakea sosiaali- ja terveysministeriöltä tilintarkastajan määräämistä. Ministeriön tulee yhdistyksen hallitusta kuultuaan määrätä tilintarkastaja ajaksi, joka kestää seuraavana tilikautena pidettävän varsinaisen yhdistyskokouksen loppuun. 2 § Tilintarkastajan toimikaudesta on määrättävä yhdistysjärjestyksessä. Tilintarkastajan teht …