1992 1164/1992 Vakuutuskassalaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 § Vakuutuskassa on vakuutuslaitos, joka vakuutustoimintaa liikemäisesti harjoittamatta myöntää toimintapiirissään: 1) vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, perhe- ja osa-aikaeläkkeitä; 2) korvausta sairauden, vian tai vamman johdosta; 3) korvausta sairauden tai työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi annetusta kuntoutuksesta aiheutuviin kustannuksiin; 4) hautausavustusta; tai 5) muita etuuksia, joiden voidaan katsoa kuuluvan sosiaalisen henkilövakuutustoiminnan piiriin. Edellä 1 momentissa tarkoitettua toimintaa saa harjoittaa, jollei muualla laissa toisin säädetä, ainoastaan tämän lain alainen vakuutuskassa. Tämä laki ei koske työttömyyskassalaissa (603/84) tarkoitettua työttömyyskassaa. 2 § Vakuutuskassaan, joka harjoittaa työntekijäin eläkelain (395/61), yrittäjien eläkelain (468/69), sairausvakuutuslain (364/63) tai kuntoutusrahalain (611/91) mukaista toimintaa, sovelletaan tämän lain säännöksiä, mikäli mainituista laeista ei muuta johdu. Sama kassa ei saa harjoittaa sairausvakuutuslain mukaista toimintaa ja eläkevakuutustoimintaa. 3 § Tässä laissa tarkoitetaan: 1) eläkekassalla vakuutuskassaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena on myöntää eläkkeitä; 2) sairauskassalla vakuutuskassaa, jonka pääasiallisena tarkoituksena on myöntää korvausta sairauden johdosta; 3) toimintapiirillä niitä henkilöitä, jotka voivat olla kassassa vakuutettuina; 4) jäsenellä vakuutuskassassa vakuutettua henkilöä, jolla on äänioikeus kassankokouksessa; henkilö, jonka vakuutettuna oleminen riippuu toisen henkilön vakuutettuna olemisesta, ei ole kassan jäsen; sekä 5) osakkaalla jatkuvan kannatusmaksun suorittajaa. 4 § Vakuutuskassan toimintapiirin voi muodostaa: 1) yhden työnantajan työntekijät; 2) osakeyhtiölain (734/78) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun samaan konserniin kuuluvien työnantajien työntekijät; 3) kahden tai useamman työnantajan työntekijät edellyttäen, että työnantajilla on sellainen taloudellinen tai toiminnallinen yhteys keskenään, että järjestelyä voidaan pitää kassan hoitamisen ja kassassa vakuutetun kannalta tarkoituksenmukaisena tai että työnantajat toimialan samankaltaisuuden taikka muun seikan vuoksi muodostavat sellaisen kokonaisuuden, että vakuutuskassatoiminnan harjoittaminen tämän ryhmän keskuudessa on perusteltua; sekä 4) henkilöryhmä, joka on määritelty ammatin tai ammattialaan kuulumisen taikka rekisteröidyn yhdistyksen jäsenyyden perusteella, mikäli vakuutuskassatoiminnan harjoittaminen tämän ryhmän keskuudessa on perusteltua. Kassan toimintapiirin voi muodostaa myös määrätty osa 1 momentissa luetelluista henkilöryhmistä. Kassan toimintapiiriin voivat kuulua myös henkilöt, jotka olisivat joutuneet eroamaan kassasta, jollei heidän vakuutustaan kassassa olisi jatkettu. Toimintapiiriin voivat kuulua myös 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenet sekä työnantajan palveluksesta eläkkeelle siirtyneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensä. 5 § Vakuutuskassan toimintapiiri on määriteltävä siten, ettei toimintapiirin laajuuteen voida vaikuttaa rekisteröidyn yhdistyksen sääntöjä muuttamalla. 6 § Milloin vakuutuskassa harjoittaa 2 §:ssä tarkoitettua lakisääteistä toimintaa tai myöntää työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeitä, tulee kassassa olla vähintään 300 jäsentä. Pelkästään muuta toimintaa harjoittavassa kassassa tulee olla vähintään 100 jäsentä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksia 1 momentin säännöksestä. 7 § Vakuutuskassa ei saa harjoittaa muuta toimintaa kuin 1 §:ssä mainittua vakuutuskassatoimintaa. Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että sen harjoittaminen on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa maksuvalmiuden hoitamiseen tarvittavia lyhytaikaisia luottoja, omien toimitilojen tarkoituksenmukaiseen hankkimiseen tarvittavia luottoja sekä sosiaali- ja terveysministeriön luvalla erityisen painavista syistä tarvittavia muita luottoja. Kassa ei saa ilman ministeriön lupaa omistaa osakeyhtiön osakepääomasta enempää kuin määrän, joka vastaa 20 prosenttia yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Kassan sijoittama määrä yhden tällaisen yhtiön tai samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeisiin saa ilman ministeriön lupaa olla enintään 10 prosenttia kassan taseen loppusummasta. Tässä momentissa säädetyt rajoitukset eivät koske yhtiötä, jonka toimintaa voidaan pitää kassan toimintaan liittyvänä ja sen kannalta tarkoituksenmukaisena eikä asunto- tai kiinteistöyhtiötä. Edellä 3 momentissa säädettyjä rajoituksia kassaan sovellettaessa otetaan huomioon myös sellaisten muiden osakeyhtiöiden omistamat osakkeet ja määräämisvalta, joissa kassalla on enemmän kuin puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Mitä 3 ja 4 momentissa säädetään osakeyhtiön osakepääomasta ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, sovelletaan vastaavaan määräämisvaltaan myös muussa yrityksessä. Kassa ei saa olla osakkaana yrityksessä, jossa se joutuu rajoittamattomaan vastuuseen yrityksen sitoumuksista. 8 § Vakuutuskassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen. 9 § Vakuutuskassan on jälleenvakuutuksella tai muulla tavoin järjestettävä toimintansa siten, että syntyy vakuutettuja etuja turvaava suhde vastuumenojen todennäköisen vaihtelun ja kassan vastuukyvyn välillä. 2 luku Vakuutuskassan perustaminen 10 § Vakuutuskassan voi perustaa yksi tai useampi perustaja. Perustajan tulee olla Suomen tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan muun valtion kansalainen taikka yhteisö tai säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa muussa valtiossa. Avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö voi olla perustajana edellyttäen, että yhtiön velvoitteista henkilökohtaisessa vastuussa olevat yhtiömiehet ovat Suomen tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan muun valtion kansalaisia. Sosiaali- ja terveysministeriön luvalla voi muukin henkilö, yhteisö tai säätiö olla perustajana. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla perustajana. 11 § Perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, joka on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava. Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus kassan säännöiksi, minkä lisäksi siinä on mainittava: 1) perustajien ammatti, kansalaisuus, kotipaikka ja postiosoite; sekä 2) milloin ja miten perustamiskokous kutsutaan koolle. Jos vakuutuskassalla on takuupääoma tai pohjarahasto, on lisäksi mainittava: 1) takuupääoman tai pohjarahaston määrä ja pohjarahaston osalta sen antaja; 2) kustakin takuupääoman osuudesta (takuuosuus) kassalle maksettava määrä; 3) takuuosuuksien määrä, jonka perustaja sitoutuu merkitsemään; 4) aika, jonka kuluessa muut kuin perustajan merkitsemät takuuosuudet on merkittävä; sekä 5) aika, jonka kuluessa merkityt takuuosuudet on maksettava. 12 § Vakuutuskassan säännöissä on mainittava: 1) kassan nimi; 2) kassan kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) kassan toimintapiiri; 4) jos kassalla on takuupääoma, sen määrä, takuuosuuksien nimellisarvo sekä mitä on määrätty takuupääoman korosta ja takaisinmaksamisesta; 5) jos kassalla on pohjarahasto, sen vähimmäismäärä; 6) kassan pienin jäsenmäärä; 7) ketkä ovat kassassa jäseniä tai muita vakuutettuja, miten he eroavat ja missä tapauksessa heidät voidaan erottaa kassasta; 8) ketkä ovat kassan osakkaita, miten osakas eroaa ja missä tapauksessa hänet voidaan erottaa kassasta; 9) etuudet, niiden suuruus tai määräytymisperuste; 10) etuuksien saamisen edellytykset; 11) etuuksien suorittamisaika; 12) miten kassan varat on sijoitettava; 13) kassan ottaman lainan määrä, josta hallitus voi päättää; 14) ketkä ovat velvollisia suorittamaan kassalle vakuutusmaksua ja miten maksu määräytyy; 15) vakuutusmaksun suorittajan vastuu kassan sitoumuksista ja sen määrä (lisämaksuvelvollisuus); 16) seuraus vakuutusmaksun ja lisämaksun suorittamisen laiminlyönnistä; 17) hallituksen jäsenten ja mahdollisten varajäsenten sekä tilintarkastajien ja varatilintarkastajien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä, toimikausi sekä eroamisikä; 18) jos kassalla on hallintoneuvosto, sen tehtävät, toimikausi, jäsenten lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä eroamisikä; 19) jos kassalla on kassankokouksena toimiva edustajisto, sen jäsenmäärä ja toimikausi sekä jäsenten valitsemistapa; 20) kenellä on äänioikeus kassankokouksessa ja miten äänimäärät jakautuvat; 21) millä tavalla kutsu kassankokoukseen ja muut tiedonannot jäsenille ja osakkaille toimitetaan; 22) varsinaisessa kassankokouksessa käsiteltävät asiat; 23) kenellä on oikeus kirjoittaa kassan nimi; sekä 24) miten jäljelle jäävä omaisuus on kassan purkautuessa käytettävä. 13 § Vakuutuskassan säännöille ja niiden muutoksille on haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus. Perustettavan kassan sääntöjen vahvistaminen edellyttää, että osakkaaksi aikova on hyväksynyt säännöt. Ministeriön on vahvistettava säännöt tai niiden muutos, jollei aiotun vakuutustoiminnan katsota vaarantavan alan tervettä kehitystä. Sääntöjen tai niiden muutosten vahvistamisen ehdoksi ministeriö voi asettaa kassan toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottaen riittävän takuupääoman tai pohjarahaston hankkimisen. 14 § Vakuutuskassalla on oltava joko suomen- tai ruotsinkielinen nimi. Suomenkieliseen nimeen on sisällytettävä sana "vakuutuskassa". Eläkekassan nimeen voi tämän sanan sijasta kuitenkin sisältyä sana "eläkekassa" ja sairauskassan nimeen sana "sairauskassa". Vakuutuskassan ruotsinkieliseen nimeen on vastaavasti sisällytettävä sana "försäkringskassa", "pensionskassa" tai "sjukkassa". Vakuutuskassan nimen on selvästi erotuttava muiden vakuutuskassojen nimistä. Nimi ei saa olla hyvän tavan vastainen eikä omiaan johtamaan harhaan. Jos kassa aikoo käyttää nimeään kaksi- tai useampikielisenä, on jokainen nimen ilmaisu mainittava kassan säännöissä. Erikielisten nimien on sisällöltään vastattava toisiaan. 15 § Jos vakuutuskassa on perustettu 4 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitetun työnantajan tai työnantajien palveluksessa olevia henkilöitä varten, voidaan työnantajien suostumuksella kassan säännöissä määrätä, että näiden palveluksessa olevat henkilöt ovat vakuutuskassan jäseniä. Jos työnantajan suostumus peruutetaan, on se kuitenkin voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle. 16 § Jos perustettavana olevalla vakuutuskassalla on takuupääoma, on takuuosuuksien merkitseminen tehtävä asiakirjaan (merkintäasiakirja), johon on jäljennetty perustamiskirja ja sääntöjen vahvistamisesta annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös. Muulla tavoin tapahtuneeseen takuuosuuksien merkintään ei kassa voi vedota, mikäli merkitsijä ennen kassan merkitsemistä vakuutuskassarekisteriin ilmoittaa virheestä sosiaali- ja terveysministeriölle. Jos takuuosuus on merkitty ehdoin, joka ei ole perustamiskirjan määräysten mukainen, on merkintä pätemätön. Jollei pätemättömyydestä ole ilmoitettu ministeriölle ennen kassan rekisteröimistä, on merkintä kuitenkin sitova. Merkitsijä ei tässä tapauksessa voi vedota mainittuun ehtoon. Sitten kun kassa on rekisteröity, ei merkitsijä voi merkinnän pätemättömyyden perusteeksi vedota siihen, että perustamiskirjassa olevaa ehtoa ei ole täytetty. 17 § Merkinnän hyväksymisestä ja merkitsijälle annettavien takuuosuuksien lukumäärästä päättävät perustajat. Jos perustaja on perustamiskirjassa ilmoittanut merkitsevänsä tietyn määrän takuuosuuksia, on hänelle annettava vähintään tämä määrä. Jos takuuosuuksia ei anneta merkinnän mukaisesti, on perustajien viivytyksettä ilmoitettava siitä merkitsijöille. 18 § Vakuutuskassan perustamisesta päätetään perustamiskokouksessa. Perustamiskokous on pidettävä yhden vuoden kuluessa siitä, kun säännöt on vahvistettu. Kassan perustamisesta päättävät sen perustajat. Jos takuuosuuden omistajilla on kassan sääntöjen mukaan äänioikeus, päättävät he perustamisesta. Jos kassan perustamisesta päättävät yksinomaan perustajat, voidaan perustamiskokous pitää ilman kutsua. Muussa tapauksessa perustajien tulee kutsua hyväksymänsä takuuosuuden merkitsijät perustamiskokoukseen perustamiskirjassa määrätyllä tavalla. Perustamiskirja, sosiaali- ja terveysministeriön sääntöjen vahvistamista koskeva päätös ja merkintäasiakirja on perustajien toimesta vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä kutsussa mainitussa paikassa merkitsijöiden nähtävinä. Perustamiskokouksessa on perustajien esitettävä 3 momentissa mainitut asiakirjat alkuperäisinä. Samoin perustajien on ilmoitettava hyväksymiään merkintöjä vastaava takuuosuuksien lukumäärä, takuuosuuksien jakautuminen merkitsijöille ja takuuosuuksista maksettu määrä. Nämä tiedot on otettava kokouksen pöytäkirjaan. 19 § Vakuutuskassa on perustettu, jos perustamista on 18 §:n 1 momentissa mainitussa määräajassa pidetyssä perustamiskokouksessa kannattanut enemmistö kokouksessa läsnä tai edustettuina olevista perustajista tai enemmistö takuuosuuden omistajista ja jos perustamiskokouksessa voidaan osoittaa, että kassan säännöt on vahvistettu ja että sen takuupääoman kaikki osuudet on merkitty ja maksettu tai että pohjarahasto on luovutettu perustajille kassaa varten. Muissa tapauksissa kassan perustaminen on katsottava rauenneeksi. Kun kassa on perustettu, on perustamiskokouksessa toimitettava kassan sääntöjen mukaan kassankokoukselle kuuluvat vaalit. Muutoin perustamiskokouksessa on soveltuvin kohdin noudatettava kassankokousta koskevia tämän lain säännöksiä ja kassan sääntöjen määräyksiä. 20 § Vakuutuskassan perustamisesta on kolmen kuukauden kuluessa perustamispäätöksen tekemisestä tehtävä ilmoitus vakuutuskassarekisteriin. Jollei kassaa mainitussa ajassa ole ilmoitettu rekisteröitäväksi tai jos rekisteröiminen evätään, on perustaminen rauennut. Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä kassan hallituksen kaikkien jäsenten vakuutus siitä, että kassan perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä ja että takuupääoma ja pohjarahasto ovat kassan hallussa. Ilmoitukseen on myös liitettävä kassan tilintarkastajien todistus siitä, että maksua koskevia säännöksiä on noudatettu. 21 § Vakuutuskassan perustamisen rauetessa perustajat vastaavat yhteisvastuullisesti takuupääoman ja pohjarahaston sekä niiden tuoton palauttamisesta. 22 § Takuuosuudesta maksettava määrä ei saa olla takuuosuuden nimellisarvoa pienempi. Takuuosuuden merkintään perustuvan velan kuittaaminen saamisella vakuutuskassalta voi tapahtua vain hallituksen suostumuksella. Suostumusta ei saa antaa, jos siitä aiheutuisi vahinkoa kassalle tai sen velkojille. Kassa ei saa luovuttaa eikä pantata takuuosuuden merkintään perustuvaa saamistaan. Jos kassa asetetaan konkurssiin, kuuluu saaminen konkurssipesään. Jos takuuosuus luovutetaan toiselle ennen kuin siitä maksettava määrä on kokonaisuudessaan suoritettu, on myös luovutuksensaaja ilmoitettuaan saantonsa kassalle vastuussa maksun suorittamisesta. 23 § Jos perustajat ovat sopineet, että pohjarahaston maksaminen tai takuuosuuden merkitseminen voi tapahtua panemalla vakuutuskassaan muuta omaisuutta kuin rahaa (apporttiomaisuus), on siitä otettava määräys perustamiskirjaan. Apporttiomaisuuden tulee soveltua kassan harjoittaman vakuutustoiminnan tarkoitukseen. 24 § Ennen rekisteröimistä vakuutuskassa ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään hakea, kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muiden viranomaisten luona. Hallitus voi kuitenkin käyttää puhevaltaa kassan perustamista koskevissa asioissa. Kassan puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta aiheutuneesta velvotteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Perustamiskirjasta johtuvasta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy vastuu kuitenkin kassalle sen jälkeen, kun se on rekisteröity. Jos kassan puolesta on ennen sen rekisteröimistä tehty sopimus sellaisen henkilön kanssa, joka tiesi kassan olevan rekisteröimätön, voi hän, jollei toisin ole sovittu, luopua sopimuksesta, mikäli hakemusta rekisteröimisestä ei ole tehty 20 §:ssä säädetyssä ajassa tai jos rekisteröiminen on evätty. Jollei sopimuskumppani tiennyt kassan olevan rekisteröimätön, voi hän luopua sopimuksesta siihen asti, kunnes kassa on rekisteröity. 3 luku Vakuutuskassan johto 25 § Vakuutuskassalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Hallituksessa voi lisäksi olla enintään yhtä monta varajäsentä kuin on jäseniä. Sairausvakuutuslain 61 §:n mukaisen työpaikkakassan hallituksessa tulee kuitenkin olla vähintään viisi jäsentä, joilla on oltava henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan säännöissä voidaan määrätä, että osakkailla on oikeus valita enintään puolet hallituksen jäsenistä. Muiden hallituksen jäsenten vaaliin osakkaat eivät saa osallistua. Hallituksen vaalista silloin, kun kassalla on hallintoneuvosto, säädetään 38 §:n 2 momentissa. Hallituksen toimikauden tulee päättyä viimeistään neljäntenä vaalin jälkeisenä tilikautena joko uuden vaalin toimittavan kassankokouksen tai tilikauden päättyessä. Kassan säännöissä voidaan määrätä, että toimitusjohtaja voidaan valita määräämättömäksi ajaksi hallituksen jäseneksi. Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenestä, on vastaavasti sovellettava hallituksen varajäseneen. 26 § Vakuutuskassalla tulee olla toimitusjohtaja. Kassan säännöissä voidaan määrätä, että toimitusjohtajasta käytetään nimitystä kassanjohtaja. Toimitusjohtajan nimittää hallitus tai, jos kassan säännöissä niin määrätään, hallintoneuvosto. 27 § Toimitusjohtajan on oltava Suomessa asuva Suomen tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan muun valtion kansalainen. Hallituksen jäsenten on oltava Suomen tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan muun valtion kansalaisia. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä eikä toimitusjohtajana. 28 § Hallituksen jäsen voi erota toimestaan ennen toimikauden päättymistä. Ennenaikaisesta eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle. Hallituksen jäsenen voi erottaa toimestaan se, joka on hänet valinnut. Jos hallituksen jäsenen toimi tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jos hallituksen jäsen menettää 27 §:n mukaisen kelpoisuutensa sanottuun toimeen eikä varajäsentä ole, hallituksen muiden jäsenten on huolehdittava siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kassankokoukselle kuuluva vaali voidaan kuitenkin, jos jäljellä oleva hallitus varajäsenet mukaan luettuina on päätösvaltainen, siirtää siihen seuraavaan kassankokoukseen, jossa hallituksen vaali muutoinkin on toimitettava. Jollei vakuutuskassalla ole vakuutuskassarekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, tulee sosiaali- ja terveysministeriön kutsua kassankokous tai, jos hallintoneuvosto valitsee hallituksen, tämä valitsemaan hallitusta. Jollei kassalla ole rekisteriin merkittyä toimitusjohtajaa, tulee ministeriön kutsua hallitus tai, jos hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan, tämä valitsemaan toimitusjohtaja. Jollei hallitusta tai toimitusjohtajaa valita taikka tätä viipymättä ilmoiteta vakuutuskassarekisteriin, tulee ministeriön määrätä yksi tai useampi toimitsija hoitamaan kassan asioita, kunnes hallitus tai toimitusjohtaja on valittu ja merkitty rekisteriin. Hakemuksen 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa saa, jollei ministeriö jo ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, ministeriölle tehdä hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, osakas, jäsen, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua siitä, että kassalla on toimikelpoinen hallitus ja toimitusjohtaja. 29 § Hallituksessa tulee olla puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei vakuutuskassan säännöissä toisin määrätä tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Kassan säännöissä voidaan määrätä, että puheenjohtaja voidaan valita vain kassan jäsenten tai osakkaiden valitsemien hallituksen jäsenten keskuudesta. Äänten mennessä hallituksessa tasan arpa ratkaisee puheenjohtajan vaalin. Toimitusjohtaja saa olla hallituksen puheenjohtajana vain, milloin kassalla on hallintoneuvosto. Puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikkei hän olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä tapauksessa toisin päätä. 30 § Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. 31 § Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, mikäli vakuutuskassan säännöissä ei vaadita suurempaa määrää. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estyneenä, on hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle varattava sellainen tilaisuus. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut, jollei kassan sääntöjen mukaan vaadita määräenemmistöä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Jos hallitus on päätösvaltainen kahden jäsenen läsnäollessa, on päätöksen syntymisen edellytyksenä jäsenten yksimielisyys. 32 § Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja vakuutuskassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan. 33 § Hallitus huolehtii vakuutuskassan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Toimitusjohtaja hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka ovat kassan toiminnan laajuuden ja laadun huomioon ottaen epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta kassan toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Hallituksen on huolehdittava, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. 34 § Hallitus edustaa vakuutuskassaa ja kirjoittaa sen nimen. Kassan säännöissä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus kassan nimen kirjoittamiseen tai että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Mitä 27 ja 32 §:ssä säädetään toimitusjohtajasta, on voimassa sellaisen nimenkirjoittajan osalta, joka ei ole hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja. Nimen kirjoittamisoikeutta voidaan rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa nimi. Muuta rajoitusta ei saa merkitä vakuutuskassarekisteriin. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa nimenkirjoittamisoikeuden. 35 § Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa vakuutuskassaa sellaisessa asiassa, joka 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä. 36 § Hallitus tai muu 34 §:ssä tarkoitettu vakuutuskassan edustaja ei saa ryhtyä sellaiseen oikeustoimeen tai muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan jäsenelle, osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua kassan, toisen jäsenen tai osakkaan kustannuksella. Kassan edustaja ei saa noudattaa kassankokouksen tai kassan muun toimielimen päätöstä, joka on tämän lain tai kassan sääntöjen vastaisena pätemätön. 37 § Sosiaali- ja terveysministeriö voi vakuutuskassan toiminnan laadun ja laajuuden huomioon ottaen vahvistaa kassalle säännöt, joiden mukaan kassalla on hallintoneuvosto. Hallintoneuvostosssa on oltava vähintään viisi jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsenenä. Hallintoneuvoston valitsee kassankokous. Kassan säännöissä voidaan määrätä, että osakkailla on oikeus valita enintään puolet hallintoneuvoston jäsenistä. Muiden hallintoneuvoston jäsenten vaaliin osakkaat eivät saa osallistua. Mitä 25 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 27 ja 28 §:ssä säädetään hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä, on vastaavasti sovellettava hallintoneuvoston jäseniin ja varajäseniin. Hallintoneuvostosta ja sen jäsenistä on lisäksi soveltuvin kohdin voimassa, mitä hallituksesta ja sen jäsenistä 29-32 §:ssä säädetään. 38 § Hallintoneuvoston tulee valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa vakuutuskassan hallintoa ja antaa varsinaiselle kassankokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen johdosta. Hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava hallintoneuvostolle ja sen jäsenelle ne tiedot, joita nämä pitävät tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi. Hallintoneuvoston jäsenen on pyydettävä tiedot hallintoneuvoston kokouksessa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvoston on valittava hallitus ja määrättävä hallituksen jäsenten palkkio, jollei hallituksen valitsemista kassan säännöissä määrätä kassankokouksen tehtäväksi. Kassan säännöissä voidaan myös määrätä, että hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan ja päättää hänen palkkaeduistaan. Hallintoneuvoston oikeudesta vaatia ylimääräisen kassankokouksen koollekutsumista sekä kutsua koolle kassankokous säädetään 45 ja 47 §:ssä. Muita kuin tässä laissa mainittuja tehtäviä ei saa antaa hallintoneuvostolle. 4 luku Kassankokous 39 § Jäsenet ja osakkaat käyttävät vakuutuskassan kassankokouksessa päättämisvaltaansa kassan asioissa. Jokaisella jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua kassankokoukseen ja siellä käyttää puhevaltaa. Kassan säännöissä voidaan määrätä, että jäsenen ja osakkaan on saadakseen osallistua kassankokoukseen ilmoittauduttava kassalle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan viisi päivää ennen kokousta. 40 § Vakuutuskassan säännöissä voidaan määrätä, että päättämisvaltaa kassankokouksessa käyttävät jäsenten ja osakkaiden sijasta heidän keskuudestaan valitsemansa edustajat (edustajisto). Edustajistoon tulee kuulua vähintään kymmenen edustajaa. Edustajiston jäsenten toimikausi voi olla enintään neljä vuotta. Edustajiston vaalia koskevat tarkemmat säännökset on sisällytettävä kassan sääntöihin tai erilliseen vaalijärjestykseen. 41 § Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen. Asiamies voi edustaa enintään säännöissä määrättyä jäsenten määrää. Asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. Kassankokouksessa on osakkaalla säännöissä määrätty äänimäärä. Osakkaalla tai, mikäli heitä on useampia, heillä yhteisesti ei kuitenkaan saa olla suurempaa äänimäärää kuin kokouksessa edustettuina olevien jäsenten äänimäärä yhteensä. Osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. Jos päättämisvalta kassankokouksessa kuuluu valituille edustajille, on heidän äänioikeudestaan vastaavasti voimassa, mitä jäsenen ja osakkaan äänioikeudesta säädetään. Edustajiston jäsen ei voi valtuuttaa toista käyttämään äänivaltaansa kassankokouksessa. 42 § Kassankokous on pidettävä vakuutuskassan kotipaikassa, jollei kassan säännöissä määrätä, että kokous on pidettävä tai voidaan pitää jossakin toisessa nimetyssä kunnassa Suomessa. Erittäin painavista syistä saadaan kassankokous pitää sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella muuallakin. 43 § Jäsen tai osakas ei saa itse tai asiamiehen välityksellä eikä edustajiston jäsen äänestää kassankokouksessa asiasta, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä hänelle, kannetta häntä vastaan taikka hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta vakuutuskassaa kohtaan. Hän ei myöskään saa äänestää asiasta, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, jos hänellä on asiassa odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa kassan edun kanssa. Mitä tässä säädetään jäsenestä, on voimassa myös jäsenen asiamiehestä. Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä eikä sellaisten tilintarkastajien valitsemiseen, joiden tehtävänä on hallinnon ja tilien tarkastaminen hänen toimikaudeltaan. Hallintoneuvoston jäsen ei saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen vastuuvapauden myöntämisestä hallintoneuvoston jäsenille. 44 § Varsinainen kassankokous on pidettävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö voi kuitenkin vakuutuskassan laatua ja laajuutta silmällä pitäen vahvistaa säännöt, joiden mukaan kassankokous saadaan pitää myöhempänäkin ajankohtana, ei kuitenkaan myöhemmin kuin kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kokouksessa on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä, jos kassalla on hallintoneuvosto, sen lausunto niistä. Kokouksessa on päätettävä: 1) tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta; 2) toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen ylijäämä tai alijäämä antaa aihetta; 3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle; sekä 4) muista asioista, jotka tämän lain tai kassan sääntöjen mukaan kuuluvat varsinaiselle kassankokoukselle. Päätöksen tekeminen asiassa, jota tarkoitetaan 3 momentin 1-3 kohdassa, on kuitenkin siirrettävä tiettynä päivänä vähintään kuukautta ja enintään kahta kuukautta myöhemmin pidettävään jatkokokoukseen, jos äänioikeutetut, joilla on enemmistö kokouksessa edustetusta äänimäärästä, sitä vaativat. Päätöksen tekemistä ei saa toistamiseen siirtää. 45 § Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus tai hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, jos jäsenet ja osakkaat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa tai vakuutuskassan säännöissä määrätty pienempi osa kassan jäsenten ja osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Sama oikeus on edustajiston jäsenillä, joiden äänimäärä on vähintään yksi kymmenesosa kaikkien edustajien äänimäärästä. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos sosiaali- ja terveysministeriö tai vakuutuskassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 tai 3 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä. 46 § Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 47 § Hallitus kutsuu kassankokouksen koolle. Mikäli vakuutuskassalla on hallintoneuvosto, voidaan kassan säännöissä kuitenkin määrätä, että hallintoneuvoston on kutsuttava kassankokous koolle. Jollei kassankokousta, joka tämän lain, kassan sääntöjen tai kassankokouksen päätöksen mukaan on pidettävä, ole kutsuttu säädetyssä järjestyksessä koolle, sosiaali- ja terveysministeriön tulee hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan, jäsenen, osakkaan tai edustajiston jäsenen hakemuksesta kutsua kokous koolle kassan kustannuksella. Ministeriö voi kutsua kassankokouksen koolle, vaikkei tässä sanottua hakemusta tehdäkään. 48 § Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja, jollei vakuutuskassan säännöissä ole määrätty pitempää aikaa, viimeistään viikkoa ennen kokousta tai 39 §:n 3 momentin mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Jos kassan sääntöjen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, että päätös tehdään kahdessa kokouksessa, ei kutsua jälkimmäiseen kokoukseen saa toimittaa, ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös. Kutsu on toimitettava kassan sääntöjen mukaisesti. Erittäin painavista syistä saadaan kutsu toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella muullakin tavalla. Kutsussa on mainittava kassankokouksessa käsiteltävät asiat. Jos asia koskee kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kutsussa. Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa tai säännöissä määrätyssä muussa paikassa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävilläolosta on ilmoitettava kokouskutsussa. Kassankokouksessa äänioikeutetulla on korvattuaan kassan kulut oikeus saada jäljennökset 3 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista. 49 § Asiasta, jossa ei ole noudatettu tätä lakia taikka vakuutuskassan sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia määräyksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden jäsenten tai osakkaiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos päättämisvalta kassankokouksessa on valituilla edustajilla, on kassankokous kuitenkin laillinen kutsusta riippumatta, jos kaikki edustajat ovat saapuvilla. Jos asia lain tai kassan sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään. 50 § Kassankokouksen puheenjohtajan valitsee kassankokous. Kassan säännöissä voidaan määrätä, että kokouksen puheenjohtaja on valittava kassan osakkaiden edustajista. Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääräänsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä vakuutuskassan toimistossa jäsenten ja osakkaiden nähtävänä. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Jäsenellä ja osakkaalla on korvattuaan kassan kulut oikeus saada jäljennös kassankokouksen pöytäkirjasta tai sen osasta. 51 § Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei tästä laista tai vakuutuskassan säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Milloin päättämisvalta jossakin asiassa kuuluu vain osalle jäseniä ja osakkaita, noudatetaan, mitä tässä pykälässä säädetään. 52 § Vakuutuskassan sääntöjen muuttamisesta päättää kassankokous. Päätös, joka koskee sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos jäsenet ja osakkaat tai edustajiston jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tai säännöissä määrätty suurempi äänimäärä kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Jos sääntöjen muutos koskee välit- tömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on sen lisäksi, mitä muutoin säädetään, muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että osakas on kassankokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen kassankokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina kassankokouksessa. 53 § Sellaista sääntöjen muutosta, joka koskee etuuden pienentämistä, ei saa soveltaa vakuutustapahtumaan, joka on sattunut ennen muutoksen voimaantuloa. Uutena vakuutustapahtumana tätä momenttia sovellettaessa ei pidetä työttömyyseläkkeen muuttumista työkyvyttömyyseläkkeeksi, eläkkeen muuttumista vanhuuseläkkeeksi eikä oikeuden syntymistä perhe-eläkkeen saamiseen eläkkeensaajan jälkeen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta sääntömuutokseen, joka rajoittaa etuuden tulevaa kasvua. 54 § Kassankokouksessa ei saa tehdä päätöstä, joka on omansa tuottamaan jäsenelle, osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua vakuutuskassan tai toisen jäsenen taikka toisen osakkaan kustannuksella. 55 § Jollei kassankokouksen päätös ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on tämän lain, vakuutuskassan sääntöjen tai vakuutusta varten vahvistettujen perusteiden vastainen, voi jäsen, osakas, edustajiston jäsen, kassan hallitus, hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja nostaa kanteen kassaa vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi tai sen muuttamiseksi. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos jäsenellä tai osakkaalla on ollut hyväksyttävä syy viivästymiseen ja päätöksen päteväksi jääminen olisi hänelle ilmeisen kohtuutonta, kanne saadaan panna vireille viimeistään vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä. Mitä 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan ole voimassa: 1) jos päätös on sellainen, ettei sitä lain mukaan voida tehdä edes kaikkien jäsenten tai osakkaiden taikka edustajiston jäsenten suostumuksella; 2) jos päätökseen vaaditaan lain tai kassan sääntöjen mukaan kaikkien tai tiettyjen osakkaiden suostumus eikä sellaista suostumusta ole annettu; tai 3) ellei kokouksesta ole toimitettu kutsua tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu. Tuomioistuimen ratkaisu, jolla kassankokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai muutettu, on myös voimassa niihin jäseniin ja osakkaisiin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen. Tuomioistuin voi muuttaa kassankokouksen päätöstä vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla. Jos kassankokouksen päätös kumotaan tai muutetaan, tulee se, mitä voitetaan, vakuutuskassalle. Kanteen nostaneet ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan kassalta korvauksen oikeudenkäyntikuluistaan siinä määrin kuin kassalle oikeudenkäynnillä voitetut varat siihen riittävät. Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin myös perustamiskokouksen päätösten moittimista. Edellä 2 momentissa tarkoitettu määräaika lasketaan tällöin kuitenkin kassan rekisteröimispäivästä. 5 luku Tilintarkastus ja erityinen tarkastus 56 § Vakuutuskassassa tulee olla vähintään kaksi tilintarkastajaa. Tilintarkastajat valitsee kassankokous. Kassan säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että osakkailla on oikeus valita enintään puolet tilintarkastajien yhteismäärästä. Muiden tilintarkastajien vaaliin osakkaat eivät saa osallistua. Varsinaisten tilintarkastajien lisäksi on valittava vähintään kaksi varatilintarkastajaa. Mitä tässä laissa säädetään tilintarkastajasta, on vastaavasti sovellettava varatilintarkastajaan. 57 § Tilintarkastajan toimikausi on määrättävä kassan säännöissä. Tilintarkastajan tehtävä päättyy sen varsinaisen kassankokouksen lopussa, joka pidetään hänen toimikauteensa sisältyvän viimeisen tilikauden päätyttyä, tai jos hänet on valittu tehtäväänsä toistaiseksi, silloin kun uusi tilintarkastaja on valittu hänen tilalleen. Tilintarkastaja voi erota toimestaan ilmoittamalla siitä hallitukselle, vaikkei hänen toimikautensa vielä ole päättynyt. Tilintarkastajan voi erottaa toimestaan se, joka on hänet valinnut. Jos tilintarkastajan toimi tulee avoimeksi kesken toimikautta tai jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen, eikä varatilintarkastajaa enää ole, hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 58 § Tilintarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai 2 momentissa tarkoitettu yhteisö. Tilintarkastajalla on oltava sellainen laskentatoimen, taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemus ja kokemus kuin vakuutuskassan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän suorittamiseksi. Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi olla tilintarkastajana. Tilintarkastajaksi voidaan valita Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Keskuskauppakamarin hyväksymään yhteisöön on vastaavasti sovellettava, mitä tässä luvussa sanotaan Keskuskauppakamarin hyväksymästä tilintarkastajasta ja kauppakamarin hyväksymään yhteisöön, mitä kauppakamarin hyväksymästä tilintarkastajasta sanotaan. Tilintarkastajaksi valitun yhteisön on ilmoitettava asianomaisen kassan hallitukselle, kenellä on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. Tämän henkilön tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymässä yhteisössä Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja ja kauppakamarin hyväksymässä yhteisössä Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Häneen on sovellettava 60 ja 67 §:n säännöksiä. 59 § Vakuutuskassassa tulee olla vähintään yksi Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja. Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisistä syistä hakemuksesta määrätä, että kassa saa Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan sijasta valita muun 58 §:n 1 momentissa mainitut kelpoisuusehdot täyttävän tilintarkastajan. 60 § Tilintarkastajana ei saa olla: 1) vakuutuskassan taikka sellaisen yhteisön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, jossa kassa omistaa yli 20 prosenttia osakepääomasta tai omaa vastaavan määräämisvallan, toimitusjohtaja tai se, jonka tehtävänä on kassan kirjanpidon tai varojen hoito taikka hoidon valvonta; 2) se, joka on kassan palveluksessa tai muutoin alistus- tai riippuvuussuhteessa kassaan, sen hallituksen jäseneen tai muuhun 1 kohdassa mainittuun henkilöön; eikä 3) edellä 1 ja 2 kohdassa mainitun henkilön aviopuoliso, veli tai sisar taikka se, joka on hänen suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuus- tai lankoussuhteessa taikka sellaisessa lankoussuhteessa, että toinen heistä on naimisissa toisen veljen tai sisaren kanssa. Tilintarkastajalla ei saa olla rahalainaa kassalta tai muulta 1 momentin 1 kohdassa mainitulta yhteisöltä. 61 § Sosiaali- ja terveysministeriön on ilmoituksesta määrättävä vakuutuskassalle kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja, jos: 1) tilintarkastajaa ei ole valittu 59 §:n mukaisesti; 2) tilintarkastajalla ei ole 58 §:n 1 momentissa tarkoitettua kelpoisuutta tai jos hän on 60 §:n mukaan esteellinen; tai 3) kassan sääntöihin otettua tilintarkastajien lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa määräystä on rikottu. Ilmoituksen 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa saa tehdä kuka tahansa. Hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusehdot täyttävää tilintarkastajaa. Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, on kassan hallitusta kuultava. Määräys on voimassa siihen asti, kun kassalle on valittu tilintarkastaja ministeriön määräämän tilalle. 62 § Tilintarkastajan tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa tilinpäätös ja kirjanpito sekä vakuutuskassan hallinto. Tilintarkastajan tulee noudattaa kassankokouksen antamia erityisiä ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa lain, kassan sääntöjen tai hyvän tilintarkastustavan kanssa. 63 § Hallituksen ja toimitusjohtajan on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää. 64 § Kun tilintarkastus on suoritettu, tilintarkastajan tulee tehdä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen. Jos tilintarkastaja katsoo, ettei tuloslaskelmaa tai tasetta ole vahvistettava, on hänen tehtävä siitäkin merkintä. 65 § Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava tilintarkastuskertomus kassankokoukselle. Kertomus on luovutettava vakuutuskassan hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti. Jollei tilinpäätöksessä ole annettu sellaisia tietoja, joita 6 luvun mukaan on annettava, tilintarkastajan tulee mainita siitä ja, jos se käy päinsä, antaa kertomuksessaan nämä tiedot. Jos tarkastuksessa havaitaan, että kassan hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallintoneuvoston jäsen on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus, taikka muutoin rikkonut tätä lakia tai kassan sääntöjä, on kertomuksessa tehtävä siitä muistutus. Tilintarkastuskertomuksessa tulee olla myös vastuuvapautta koskeva lausunto. Tilintarkastajilla on muutoinkin oikeus antaa kertomuksessaan tietoja, joiden saattamista osakkaiden ja jäsenten tietoon he pitävät tarpeellisena. Tilintarkastuskertomuksen tulee aina sisältää erityinen lausuma tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä toimintakertomukseen sisältyvästä ehdotuksesta kassan yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö voi lisäksi antaa tilintarkastuskertomuksesta tarkempia määräyksiä. 66 § Tilintarkastajan hallitukselle tai toimitusjohtajalle esittämät huomautukset on merkittävä pöytäkirjaan tai muuhun asiakirjaan, joka on annettava hallitukselle ja säilytettävä luotettavalla tavalla. 67 § Tilintarkastajalla on oikeus olla kassankokouksessa saapuvilla. Hänen tulee olla siinä saapuvilla, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. 68 § Tilintarkastaja ei saa antaa jäsenelle, osakkaalle tai ulkopuoliselle tietoja sellaisista vakuutuskassan asioista, jotka hän tehtäväänsä suorittaessaan on saanut tietoonsa, jos siitä voi aiheutua haittaa kassalle. Tilintarkastajan tulee vaadittaessa antaa kassankokoukselle kaikki kassaa koskevat tiedot, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa kassalle. 69 § Vakuutuskassan jäsen tai osakas voi vaatia erityisen tarkastuksen toimittamista kassan hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä varsinaisessa kassankokouksessa tai siinä kassankokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jos äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat ehdotusta kannattaneet, jäsen tai osakas voi kuukauden kuluessa kassankokouksesta hakea sosiaali- ja teveysministeriöltä tarkastajan määräämistä. Ennen tarkastajan määräämistä ministeriön on kuultava kassan hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä. Ministeriö voi määrätä yhden tai useamman tarkastajan. Mitä tilintarkastajasta säädetään 58, 60, 63, 66 ja 67 §:ssä, on vastaavasti sovellettava tässä pykälässä tarkoitettuun tarkastajaan. Tarkastuksesta on annettava kassankokoukselle lausunto. Lausunto on pidettävä vähintään viikon ajan ennen kassankokousta kassan toimistossa jäsenten ja osakkaiden nähtävänä ja viivytyksettä lähetettävä heistä sille, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi kassankokouksessa. Tarkastajalla on oikeus saada kassalta palkkio. 6 luku Tilinpäätös 70 § Vakuutuskassan tilikautena on kalenterivuosi. Kassan toiminnan alkaessa tai päättyessä tilikausi saa olla tätä lyhyempi tai pitempi, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Kassan kirjanpidossa on sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, noudatettava tämän luvun säännöksiä ja sosiaali- ja terveysministeriön antamia vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvia määräyksiä. 71 § Hallituksen ja toimitusjohtajan tulee päivätä ja allekirjoittaa tilinpäätös. Jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan. Tilinpäätökseen on sisällytettävä tuloslaskelma ja tase viimeistä edelliseltä tilikaudelta. Jos tilikauden aikana tuloslaskelman tai taseen erittelyä on muutettu, on aikaisempaan tilinpäätökseen sisältyviä tietoja mahdollisuuksien mukaan yhdisteltävä niin, että niitä voidaan verrata myöhempään tilinpäätökseen. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta. 72 § Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä on annettava seuraavat tiedot: 1) vakuutuskassan omistamat osakeyhtiöiden osakkeet ja osuudet muissa yrityksissä on ilmoitettava sen mukaan eriteltyinä kuin sosiaali- ja terveysministeriö määrää; 2) jos kassalla on erilajisia takuuosuuksia, on takuupääoma jaoteltava takuupääomalajeittain; niin ikään on ilmoitettava kassan hallussa olevien omien takuuosuuksien lukumäärä sekä niiden nimellisarvo; 3) käyttö- ja sijoitusomaisuuteen kuuluvan kiinteän omaisuuden ja osakkeiden osalta on ilmoitettava verotusarvo tase-erien mukaan eriteltynä; sekä 4) jos tilikauden poistot määriltään tai perusteiltaan huomattavasti eroavat edellisen tilinpäätöksen poistoista, on siitä annettava perusteltu selostus; muutoinkin on annettava selostus sellaisista tilikauden tulokseen sisältyvistä tuotto- ja kulueristä, jotka merkittävällä tavalla vaikuttavat tuloksen vertailukelpoisuuteen edellisen tilinpäätöksen kanssa tai jotka muulla tavoin ovat merkitykseltään huomattavia. 73 § Jos vakuutuskassa on antanut rahalainoja kassan hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenille tai toimitusjohtajalle, on ne ilmoitettava taseen liitteenä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö määrää. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin rinnastetaan tällaisen henkilön aviopuoliso, veli ja sisar sekä se, joka on häneen suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuus- tai lankoussuhteessa taikka sellaisessa lankoussuhteessa, että toinen heistä on naimisissa toisen veljen tai sisaren kanssa. 74 § Toimintakertomus on laadittava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti ja siinä on annettava tietoja sellaisista vakuutuskassan tilan ja toiminnan arviointia varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa, sekä kassan kannalta olennaisista tapahtumista. Jos kassa tilikauden aikana on sulautumisen, jakautumisen tai vastuun siirron nojalla vastaanottanut tai luovuttanut varoja ja velkoja, on siitä annettava toimintakertomuksessa selostus. Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys kassan yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi. Kassan toimintakertomukseen on liitettävä rahoituslaskelma. Siinä on annettava selvitys varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. 75 § Vakuutuskassalla on oltava vararahasto, jota tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden maksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen. Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi. Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, sosiaali- ja terveysministeriö voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan 1 momentin mukaista täyden vararahaston määrää pienemmäksi. Kassalla voi olla myös muita rahastoja, joita kartutetaan ja käytetään säännöissä määrätyllä tavalla. 76 § Jos vakuutuskassan tilinpäätös osoittaa alijäämää, tulee sen peittämiseen käyttää ensin ylijäämä edellisiltä tilikausilta ja sitten 75 §:n 4 momentin mukaiset rahastot. Tämän jälkeen alijäämän peittämiseen tulee käyttää vararahasto, pohjarahasto ja takuupääoma. Jollei alijäämää saada peitetyksi, on niille, jotka tilikauden aikana ovat olleet velvollisia suorittamaan maksuja kassalle, viipymättä määrättävä lisämaksu, jos kassan säännöissä on lisämaksun suorittamiseen velvoittava määräys. Lisämaksun tulee olla suhteellinen tilikaudelta suoritettavaan maksuun ja enintään sen suuruinen. Lisämaksu saa ylittää enintään 20 prosentilla puuttuvan määrän. Jollei maksuvelvollinen määräaikana suorita hänelle määrättyä lisämaksua, on se viipymättä pantava ulosottotoimin perittäväksi. Jollei lisämaksua saada perityksi, on puuttuva määrä, siinä määrin kuin sen periminen vielä on tarpeen, jaettava toisten maksuvelvollisten maksettavaksi ottaen kuitenkin huomioon 1 momentissa mainittu rajoitus. Lisämaksu viivästyskorkoineen saadaan periä ulosottotoimin ilman tuomiota ja päätöstä noudattaen, mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään. 77 § Sosiaali- ja terveyministeriö voi antaa määräyksiä ja lausuntoja tämän luvun säännösten soveltamisesta. 7 luku Vakuutusmaksut ja vastuuvelka 78 § Vakuutuskassalle suoritettaville vakuutusmaksuille tai niiden perusteille on haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus. 79 § Eläkekassan sääntöjen mukaisista sitoumuksista aiheutuva vastuu kirjataan vastuuvelaksi. Sen muodostavat vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu. Vakuutusmaksuvastuu vastaa voimassa olevissa sitoumuksissa tarkoitetuista tulevista vakuutustapahtumista johtuvien suoritusten ja näistä sitoumuksista aiheutuvien muiden menojen pääoma-arvoa vähennettynä tulevien vakuutusmaksujen pääoma-arvolla. Korvausvastuu vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvaus- ja muita määriä sekä runsasvahinkoisten vuosien varalta vastuuopillisesti laskettavaa tasoitusmäärää. 80 § Muun kuin eläkekassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia ja tilikauden päättyessä maksamatta olevia korvausmääriä. Sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä, että vastuuvelkaan on sisällyttävä myös 79 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuutusmaksuvastuu, jos kassan toiminnan laajuus, etuuksien laatu tai muu erityinen syy sitä vaatii. 81 § Vakuutustoiminnassa on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamia perusteita, joissa määrätään: 1) miten vastuuvelka lasketaan; sekä 2) vapaakirjasta ja takaisinostosta. Perusteet, jotka mainitaan 1 momentin 1 kohdassa ja 78 §:ssä, on laadittava sekä viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoitetut vakuutusmaksut määrättävä silmällä pitäen lähinnä vakuutettujen etuuksien turvaamista sekä perusteet, jotka mainitaan 1 momentin 2 kohdassa, on laadittava silmällä pitäen lähinnä niiden kohtuullisuutta. 82 § Jos vastuuvelan perusteita muutetaan, on uusia perusteita sovellettava myös ennen muutosta jäseniksi tulleisiin, jollei heitä varten vahvisteta eri perusteita. Jos uusien perusteiden mukainen vastuuvelka on vanhojen perusteiden mukaista suurempi, voi sosiaali- ja terveysministeriö myöntää vakuutuskassalle luvan pitää vastuuvelka tältä osin pienempänä määrätyn ajan, kuitenkin enintään kymmenen vuotta. Erotusta on vuosittain vähennettävä ministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Edellä 80 §:n 2 momentin tarkoittamassa tapauksessa vakuutusmaksuvastuu voidaan pitää pienempänä enintään kymmenen vuoden ajan ministeriön antamasta määräyksestä lukien. Ministeriö voi pidentää määräaikaa erityisistä syistä enintään viidellä vuodella. Erotusta on vuosittain vähennettävä ministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 83 § Edellä 79 §:ssä ja 80 §:n 2 momentissa tarkoitetun vastuuvelan kate on sosiaali- ja terveysministeriön antamien määräysten mukaisesti luetteloitava. Luetteloitavaa katetta laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon vastuuvelkaan sisältyvää tasoitusmäärää. Luetteloidun katteen tulee olla: 1) obligaatioita ja muita velkasitoumuksia, jotka on antanut tai taannut Suomen valtio, kunta tai kuntainliitto; 2) obligaatioita, jotka kuuluvat suomalaisen hypoteekkiyhdistyksen tai pankkilaitoksen ottamaan obligaatiolainaan; 3) saamistodistuksia, joista vastaa suomalainen pankkilaitos; 4) velkasitoumuksia, joiden vakuudeksi on voimassa kiinnitys Suomessa olevaan kiinteään omaisuuteen tai toisen maalla olevaan laitokseen ja vuokraoikeuteen itse maahan, kuitenkin vain ehdolla, että kassan saaminen sekä ne saamiset, joilla on sama tai parempi etuoikeus, eivät yhteensä ole suuremmat kuin 70 prosenttia tai, jos on kysymys sellaisen yrityksen omaisuudesta, jossa kassalla on ehdoton määräämisvalta, 85 prosenttia siitä arvosta, joka kiinnitetyllä omaisuudella pätevän ammattimiehen arvion perusteella voidaan katsoa olevan; 5) Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta, kuitenkin niin, että luetteloon otettu omaisuuden arvo ynnä ne saamiset, joiden vakuutena on kiinnitys tähän omaisuuteen, eivät yhteensä ole suuremmat kuin 85 prosenttia 4 kohdassa mainituin tavoin määrättävästä omaisuuden arvosta; tai 6) muita arvopapereita ja sitoumuksia, jotka niiden laatuun ja varmuuteen nähden voidaan rinnastaa 1-4 kohdassa mainittuihin ja joihin ministeriö katteen sijoittamisen sallii. Luetteloidun katteen veroisena on pidettävä suomalaisen jälleenvakuutuksenantajan vastuuta tämän pykälän mukaisesta vastuuvelasta, jollei jälleenvakuutuksenantaja ole selvitystilassa tai vakuutusyhtiölain (1062/79) 14 luvun 6 §:ssä tarkoitetussa asemassa, sekä maksamattomien vakuutusmaksujen niitä osia, jotka vakuutusmaksuvastuuta laskettaessa on oletettu maksetuiksi. Luetteloitua katetta koskevat arvopaperit ja sitoumukset on säilytettävä erillään kassan muusta omaisuudesta. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset tämän pykälän soveltamisesta. 8 luku Vakuutuskassan vastuun rajoittaminen ja etuuden maksaminen 84 § Vakuutuskassa voi jäseneksi aikovalta pyytää ennen hänen jäseneksi hyväksymistään sellaisia tietoja, joilla voi olla merkitystä kassan vastuun arvioimisen kannalta. Jäseneksi aikovan tulee antaa oikeat ja täydelliset vastaukset kassan kysymyksiin. Jos jäseneksi aikova on täyttäessään 1 momentissa säädettyä tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti, kassa on sattuneen vakuutustapahtuman osalta vastuusta vapaa, mikäli kassan sääntöihin on otettu tästä määräys. Mitä 2 momentissa säädetään, on voimassa myös, jos jäseneksi aikova on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuskassa ei olisi lainkaan ottanut häntä jäseneksi, jos oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos se johtaisi jäsenen tai muun vakuutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen. 85 § Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuskassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä kassan sääntöjen mukaisen etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. 86 § Vakuutuskassa on vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös, jos vakuutettu tai muu edunsaaja on tahallisesti …