1999 48/1999 Sijoitusrahastolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 § Tätä lakia sovelletaan rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön harjoittamaan toimintaan sekä yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoimiseen yleisölle. Tätä lakia ei sovelleta yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinoimiseen, jos yhteissijoitusyrityksen sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen mukaan sen osuudenomistajaksi voidaan merkitä ainoastaan ammattimaisia sijoittajia. Ammattimaisena sijoittajana on pidettävä 1) arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 4 §:n 4 momentin 1―6 kohdassa tarkoitettuja yhteisöjä; 2) sellaisia yhteisöjä tai säätiöitä, joita tarkoitetaan arvopaperimarkkinalain 1 luvun 4 §:n 4 momentin 7 ja 8 kohdassa ja joihin yhteissijoitusyritys tai sen asiamies on kohdistanut sanotussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla ilmoitusmenettelyn; sekä 3) muuta sijoittajaa, joka on kirjallisesti ilmoittanut yhteissijoitusyritykselle tai sen asiamiehelle olevansa ammattitaitonsa ja sijoituskokemuksensa perusteella ammattimainen sijoittaja. 2 § Tässä laissa tarkoitetaan: 1) sijoitusrahastotoiminnalla varojen hankkimista yleisöltä yhteistä sijoittamista varten ja näiden varojen sijoittamista pääasiassa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 2 §:ssä tarkoitetuihin sijoituskohteisiin sekä sijoitusrahaston hallintoa; 2) sijoitusrahastolla sijoitusrahastotoiminnassa hankittuja ja sijoitettuja varoja sekä niistä johtuvia velvoitteita; 3) rahastoyhtiöllä pääsääntöisesti sijoitusrahastotoimintaa harjoittavaa suomalaista osakeyhtiötä; 4) säilytysyhteisötoiminnalla sijoitusrahaston varojen säilyttämistä sekä rahastoyhtiön sijoitusrahastotoiminnan lain, sen perusteella annettujen viranomaismääräysten ja sijoitusrahaston sääntöjen mukaisuuden valvontaa; 5) säilytysyhteisöllä säilytysyhteisötoimintaa harjoittavaa yhteisöä; 6) rahasto-osuudella samansuuruista osuutta tai vähintään yhtä osuuden murto-osaa sijoitusrahaston varoista; 7) rahasto-osuudenomistajalla henkilöä, yhteisöä tai säätiötä taikka niihin rinnastettavaa ulkomaista yksityis- tai oikeushenkilöä, joka omistaa yhden tai useamman rahasto-osuuden tai sen murto-osan; 8) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 §:ssä määriteltyä todistusta; 9) sijoitusrahastodirektiivillä neuvoston direktiiviä arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (85/611/ETY) sekä neuvoston direktiiviä direktiivin 85/611/ETY tiettyjen yhteissijoitusyritysten sijoituspolitiikkaa koskevien säännösten muuttamisesta (88/220/ETY); 10) yhteissijoitusyrityksellä ulkomaista sijoitusrahastoa ja siihen rinnastettavaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavaa ulkomaista yritystä; sekä 11) kotivaltiolla valtiota, jossa yhteissijoitusyritys tai säilytysyhteisö on saanut toimiluvan. 3 § Sijoitusrahastotoimintaa saa harjoittaa vain rahastoyhtiö ja säilytysyhteisötoimintaa saa harjoittaa vain säilytysyhteisö, joka on saanut toimiluvan tätä toimintaa varten. 4 § Tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten ja viranomaisten niiden nojalla antamien määräysten noudattamista sekä rahastoyhtiön, säilytysyhteisön ja sijoitusrahaston toimintaa sekä 1 §:ssä tarkoitettua yhteissijoitusyrityksen osuuksien markkinointia valvoo rahoitustarkastus. Rahoitustarkastuksella on oikeus saada edellä 1 momentissa tarkoitetulta yhteissijoitusyritykseltä valvonnan edellyttämät tiedot sekä jäljennökset valvonnan kannalta tarpeellisiksi katsomistaan asiakirjoista. 2 luku Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön toimilupa 5 § Valtioneuvosto myöntää hakemuksesta rahastoyhtiön toimiluvan suomalaiselle osakeyhtiölle, jos 1) sen tarkoituksena on harjoittaa sijoitusrahastotoimintaa; 2) sen pääkonttori sijaitsee Suomessa; 3) sillä on riittävät taloudelliset toimintaedellytykset; ja 4) saadun selvityksen perusteella ja hakijan aiottu liiketoiminnan laajuus huomioon ottaen voidaan pitää todennäköisenä, että sitä tullaan hoitamaan luotettavasti, ammattitaitoisesti sekä järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti. Rahastoyhtiö voi toimiluvassa mainituin edellytyksin harjoittaa myös sijoitusrahastotoimintaan olennaisesti liittyvää toimintaa, jos tällainen toiminta ei ole omiaan vahingoittamaan rahasto-osuudenomistajien etua. 6 § Rahastoyhtiön osakepääoman on oltava vähintään miljoona markkaa, joka on oltava kokonaan rahassa maksettu toimilupaa myönnettäessä. Rahastoyhtiön osakepääomaa korotettaessa uutta osaketta ei voida merkitä apporttiomaisuutta vastaan. Rahastoyhtiön osakepääoman on aina oltava vähintään puoli sadasosaa rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen yhteenlasketusta arvosta. Osakepääoman korotus voidaan jättää suoritettavaksi aina seuraavan kokonaisen miljoonan markan vaatimuksen täyttyessä. Rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että rahastoyhtiön osakepääomaa ei koroteta, kun se on vähintään viisi miljoonaa markkaa. 7 § Rahastoyhtiön toiminimessä on oltava sana rahastoyhtiö joko sellaisenaan tai yhdysosana. Ainoastaan tämän lain mukaisella rahastoyhtiöllä on oikeus käyttää toiminimessään tai muuten toimintaansa osoittamaan nimitystä rahastoyhtiö tai rahasto-osakeyhtiö. 8 § Rahastoyhtiön hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä. Vähintään puolella hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka Suomessa tai muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Valtioneuvosto voi erityisestä syystä myöntää yhtiölle luvan poiketa tässä säädetyistä vaatimuksista. Rahasto-osuudenomistajat valitsevat rahastoyhtiön hallituksen jäsenistä vähintään kolmanneksen siten kuin rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään. Rahasto-osuudenomistajien valitsema rahastoyhtiön hallituksen jäsen ei saa olla 1) rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön palveluksessa; 2) kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu rahastoyhtiön määräysvallankäyttäjä tai tällaisen määräysvallankäyttäjän edustaja; tai 3) muun rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön hallituksen tai johtokunnan jäsen. Rahastoyhtiöön ei voida perustaa hallintoneuvostoa. 9 § Valtioneuvosto myöntää hakemuksesta säilytysyhteisön toimiluvan. Säilytysyhteisön toimilupa voidaan myöntää suomalaiselle osakeyhtiölle, 1) jonka tarkoituksena on harjoittaa säilytysyhteisötoimintaa; 2) jonka kotipaikka on Suomessa; 3) jos saadun selvityksen perusteella voidaan pitää todennäköisenä, että säilytysyhteisötoimintaa tullaan harjoittamaan järkevien ja vakaiden liiketapaperiaatteiden mukaisesti; 4) jonka voidaan aikaisemman toiminnan perusteella tai muutoin perustellusti katsoa täyttävän tehtävässä tarvittavaa ammattitaitoa ja eettistä tasoa koskevat vaatimukset; ja 5) jonka suunnittelema toiminta täyttää säilytysyhteisötoiminnan edellyttämät tekniset ja taloudelliset vaatimukset. Säilytysyhteisö voi toimiluvassa mainituin edellytyksin harjoittaa myös säilytysyhteisötoimintaan olennaisesti liittyvää toimintaa. 10 § Säilytysyhteisön perustamispääoman on oltava vähintään viisi miljoonaa markkaa, joka on kokonaan rahassa maksettu ennen säilytysyhteisön toimiluvan myöntämistä. 11 § Sen estämättä, mitä 9 §:ssä säädetään, säilytysyhteisönä voi toimia sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai luottolaitostoiminnasta annetun lain (1067/1993) 2 §:ssä tarkoitettu luottolaitos. Säilytysyhteisönä voi lisäksi toimia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa toimiluvan saanut ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain (580/1996) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu sijoituspalveluyritys tai ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain (1608/1993) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu luottolaitos, 1) jolla on sivuliike tai -konttori Suomessa, 2) joka täyttää 10 §:ssä säädetyt taloudelliset toimintaedellytykset ja 3) joka on kotivaltiossaan oikeutettu harjoittamaan sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitettua säilytysyhteisötoimintaa. 12 § Rahastoyhtiön hakemukseen on liitettävä ainakin rahastoyhtiön: 1) yhtiöjärjestys; 2) kaupparekisteriote; 3) osakkeenomistajia ja osakkeenomistajiin arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaan rinnastettavia henkilöitä ja niiden omistusosuuksia koskeva selvitys; 4) hallintoa sekä sijoitusrahastojen hallinnoimista hoitavia henkilöitä ja heidän mahdollisia sijaisiaan koskeva selvitys; 5) edellä 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden luotettavuutta, hyvämaineisuutta ja muuta sopivuutta koskevat tiedot; 6) edellä 4 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden luotettavuutta, hyvämaineisuutta, kokemusta ja muuta sopivuutta koskevat tiedot; 7) pääkonttorin sijaintipaikkaa koskeva selvitys; sekä 8) harjoitettavaksi aiottua toimintaa koskeva selvitys. Säilytysyhteisön toimilupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä ainakin 1) soveltuvin osin 1 momentin 1―3, 5, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja selvitykset; 2) säilytysyhteisön hallintoa koskeva selvitys; sekä 3) edellä 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden luotettavuutta, hyvämaineisuutta, kokemusta ja muuta sopivuutta koskeva selvitys. Valtioneuvostolla on oikeus vaatia myös muita kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Asianomainen ministeriö voi määrätä tiedoista, jotka hakemuksessa on esitettävä ja niiden esittämistavasta. 13 § Valtioneuvoston on ratkaistava toimilupaa koskeva hakemus kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta. Jos valtioneuvosto tänä aikana pyytää hakijalta hakemuksesta lisäselvitystä, määräaika lasketaan siitä päivästä, jona valtioneuvosto vastaanottaa lisäselvityksen. Hakemus katsotaan hylätyksi, jollei sitä ratkaista määräajassa. Ennen toimilupa-asian ratkaisemista valtioneuvoston on pyydettävä hakemuksesta rahoitustarkastuksen lausunto. Valtioneuvostolla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan hakijan liiketoimintaa koskevia ehtoja ja rajoituksia. 14 § Rahastoyhtiö tai säilytysyhteisö voi aloittaa toiminnan välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty, jos toiminnan aloittamiselle ei ole säädetty ehtoja. Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön on ilmoitettava rahoitustarkastukselle, milloin se aloittaa toimintansa. 15 § Edellä 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun henkilön vaihtumisesta on välittömästi ilmoitettava rahoitustarkastukselle. Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön on toimitettava rekisteröity yhtiöjärjestyksen muutos välittömästi valtioneuvostolle ja rahoitustarkastukselle tiedoksi. 16 § Rahastöyhtiöön ja säilytysyhteisöön sovelletaan, mitä sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 14 ja 15 §:ssä säädetään ääni- ja vaikutusvallasta ilmoittamisesta sekä hankinnan vastustamisesta. 17 § Rahoitustarkastus voi antaa määräykset rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön muusta ilmoitusvelvollisuudesta sekä siitä, miten 15 ja 16 §:ssä tarkoitetut tiedot on ilmoitettava, jotta se voi varmistua siitä, että rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö täyttävät jatkuvasti toimiluvan myöntämistä koskevat edellytykset. 18 § Mitä tässä laissa on säädetty rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön hallituksen jäsenestä ja toimitusjohtajasta, on vastaavasti sovellettava hallituksen varajäseneen ja toimitusjohtajan sijaiseen. 3 luku Rahasto-osuudenomistajien kokous ja edustajisto 19 § Rahasto-osuudenomistajien yhteisesti tämän lain tai sijoitusrahaston sääntöjen mukaan päätettävät asiat ratkaistaan rahasto-osuudenomistajien kokouksessa, joka on pidettävä säännöissä määrättynä aikana. Rahasto-osuudenomistajien kokoukseen sovelletaan soveltuvin osin mitä menettelystä yhdistyksen kokouksesta on voimassa, sikäli kuin sijoitusrahaston säännöissä tai tässä laissa ei ole muuta määrätty. Rahasto-osuudenomistaja käyttää oikeuttaan rahasto-osuudenomistajien kokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtakirjasta muuta ilmene. Valtakirja on kuitenkin voimassa enintään kolme vuotta sen antamisesta. Rahasto-osuudenomistajalla ja asiamiehellä saa olla rahasto-osuudenomistajien kokouksessa avustaja. 20 § Jokainen rahasto-osuus sijoitusrahastossa tuottaa rahasto-osuudenomistajien kokouksessa yhden äänen. Rahasto-osuudenomistaja, jolla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla määräysvalta rahastoyhtiössä, ei saa itse tai asiamiehen välityksellä äänestää rahastoyhtiön hallinnoiman sijoitusrahaston rahasto-osuudenomistajien kokouksessa. Mitä 2 momentissa säädetään rahasto-osuudenomistajasta koskee myös sellaista yhteisöä tai säätiötä, jossa edellä tarkoitetulla rahasto-osuudenomistajalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta. 21 § Ylimääräinen rahasto-osuudenomistajien kokous on pidettävä, kun rahastoyhtiön hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka jos tilintarkastaja kirjallisesti sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Mitä tässä on säädetty tilintarkastajasta, koskee vastaavasti rahasto-osuudenomistajia, joilla yhteensä on vähintään yksi kahdeskymmenesosa kaikista liikkeellä olevista rahasto-osuuksista. 22 § Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahastojen rahasto-osuudenomistajien kokoukset valitsevat edustajiston, jonka tehtävänä on päättää kysymyksessä olevia sijoitusrahastoja koskevista yhteisistä asioista, kun rahastoyhtiön hallitukseen valittavien rahasto-osuudenomistajien valitsemien jäsenten tai rahastoyhtiön ja sen hallinnoitavana olevien sijoitusrahastojen tilintarkastamista varten valittavien tilintarkastajien määrä alittaa rahastoyhtiön hallinnoitavana olevien sijoitusrahastojen määrän. Säännöissä on tuolloin mainittava edustajiston tehtävät, valintatapa ja vaalikausi. Edustajistoon sovelletaan soveltuvin osin, mitä 19 §:n 2 momentissa säädetään. Edustajistoon ei voida valita 20 §:n 2 momentissa tarkoitettua rahasto-osuudenomistajaa tai tämän edustajaa. Mitä 3 momentissa säädetään, koskee myös 20 §:n 3 momentissa tarkoitettua rahasto-osuudenomistajaa tai tämän edustajaa. 4 luku Rahastoyhtiön toiminta ja tehtävät 23 § Rahastoyhtiö voi perustaa yhden tai useamman sijoitusrahaston. Rahastoyhtiöt eivät saa perustaa yhteistä sijoitusrahastoa. Sijoitusrahastolla on oltava säännöt. Sijoitusrahaston säännöistä ja niiden muuttamisesta päättää rahastoyhtiön hallitus. 24 § Rahastoyhtiö ei saa aloittaa hallinnoimansa sijoitusrahaston osuuksien markkinoimista yleisölle eikä sijoitusrahastoon saa ottaa varoja ennen kuin sijoitusrahaston säännöt on vahvistettu. Rahastoyhtiön on ilmoitettava rahoitustarkastukselle, milloin se aloittaa sijoitusrahaston toiminnan. 25 § Sijoitusrahaston varat kuuluvat rahasto-osuudenomistajille. Rahasto-osuudenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti sijoitusrahastoa koskevista velvoitteista. Rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahaston varat erillään rahastoyhtiön omaisuudesta antamalla ne säilytysyhteisön säilytettäväksi. Sijoitusrahaston varoja ei saa ulosmitata rahastoyhtiön velasta. Rahastoyhtiö edustaa omissa nimissään sijoitusrahastoa. Sijoitusrahastoa koskevissa oikeustoimissa on mainittava, minkä sijoitusrahaston puolesta rahastoyhtiö toimii. 26 § Rahastoyhtiön on harjoitettava sijoitusrahastotoimintaa huolellisesti, itsenäisesti ja asiantuntevasti rahasto-osuudenomistajien yhteiseksi eduksi. Rahastoyhtiön on toiminnassaan kohdeltava rahasto-osuudenomistajia yhdenvertaisesti. Rahastoyhtiö voi käyttää ulkopuolisia palveluja, jos niiden laadusta ja laajuudesta on otettu riittävät määräykset sijoitusrahaston sääntöihin. Sijoitusrahastojen hallinnointiin liittyvien palvelujen tarjoana ei voi toimia säilytysyhteisö. Sopimus rahastoyhtiön vastuun siirtämisestä kolmannelle on mitätön. Palveluntarjoajaa koskee, mitä 133 §:n 1 momentissa säädetään. Siltä osin, kun on kysymys sijoitusrahaston hallinnointiin liittyvistä tehtävistä ja säilytysyhteisön 31 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä, rahastoyhtiöllä ja sen hallinnoiman sijoitusrahaston säilytysyhteisöllä ei saa olla palveluksessaan samoja henkilöitä. 27 § Sijoitusrahaston varojen (vähimmäispääoma) on oltava vähintään kymmenen miljoonaa markkaa ja sijoitusrahastolla on oltava ainakin 50 rahasto-osuudenomistajaa. Rahasto-osuudenomistajien lukumäärää laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä rahasto-osuudenomistajaa ja tämän määräysvallassa kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla olevaa yhteisöä tai siihen verrattavaa ulkomaista yritystä. Sijoitusrahaston alkupääoman määrä sekä rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä on saavutettava kuuden kuukauden kuluessa sijoitusrahaston toiminnan aloittamisesta. Valtioneuvosto voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 2 momentissa tarkoitetusta rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärää koskevasta vaatimuksesta ja määräajasta, jonka kuluessa sijoitusrahaston alkupääoman määrä sekä rahasto-osuudenomistajien vähimmäismäärä on saavutettava. 28 § Sijoitusrahaston varat on sijoitettava ilman aiheetonta viivytystä, siten kuin siitä 11 ja 12 luvussa säädetään. Rahastoyhtiö ei saa sijoittaa sijoitusrahaston varoja markkina-arvoa kalliimmalla hinnalla tai luovuttaa niitä markkina-arvoa halvemmalla hinnalla, ellei siihen ole erityistä syytä. 29 § Sijoitusrahaston varoihin kuuluvien osakkeiden tuottaman äänioikeuden käyttämisestä yhtiökokouksessa on päätettävä rahastoyhtiön hallituksessa kussakin tapauksessa erikseen. Päätöksessä on annettava ohjeet äänestämistä varten. 30 § Rahastoyhtiö ei saa omistaa toisen rahastoyhtiön osakkeita tai hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia. 5 luku Säilytysyhteisön toiminta ja tehtävät 31 § Säilytysyhteisön tehtävänä on: 1) säilyttää sijoitusrahaston varat; 2) noudattaa rahastoyhtiön antamia toimeksiantoja, jos ne eivät ole lain, viranomaismääräysten tai sijoitusrahaston sääntöjen vastaisia; 3) varmistua siitä, että rahasto-osuuksien arvo lasketaan lain, viranomaismääräysten ja sijoitusrahaston sääntöjen mukaisesti; 4) varmistua siitä, että rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskuissa ja lunastuksissa noudatetaan lakia ja sijoitusrahaston sääntöjä; 5) huolehtia siitä, että sijoitusrahaston varoja koskeviin toimiin liittyvät vastikkeet suoritetaan yleisesti käytössä olevassa määräajassa; sekä 6) varmistua siitä, että sijoitusrahaston tuotot käytetään lain ja sijoitusrahaston sääntöjen mukaisesti. Sijoitusrahaston varat on pidettävä erillään säilytysyhteisön omaisuudesta ja muiden asiakkaiden ja sijoitusrahastojen varoista sekä säilytettävä luotettavalla tavalla. Sijoitusrahaston varoja ei saa ulosmitata säilytysyhteisön velasta. Säilytysyhteisön on hoidettava tehtävänsä itsenäisesti rahasto-osuudenomistajien eduksi. 32 § Jos säilytysyhteisö päättää olla noudattamatta rahastoyhtiön toimeksiantoa tai se havaitsee 31 §:n 1 momentissa tarkoitetussa rahastoyhtiön toiminnassa muutoin huomautettavaa, eikä yhtiö peruuta päätöstään tai muuta toimintatapaansa, säilytysyhteisön on ilmoitettava asiasta rahoitustarkastukselle. 33 § Sijoitusrahaston varat on säilytettävä yhdessä säilytysyhteisössä. Säilytysyhteisö voi käyttää tehtäviensä hoitamisessa apunaan säilytyspalvelutehtäviin erikoistuneita rahoitustarkastuksen tai sitä vastaavan ulkomaisen viranomaisen valvonnassa olevia yhteisöjä. 34 § Rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön on sovittava kirjallisesti yksittäisen sijoitusrahaston varojen säilyttämisestä sekä siihen liittyvistä muista 31 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tehtävistä. Sopimuksen tulee sisältää säilytysyhteisön vaihtamista koskevat määräykset. Edellä 1 momentissa tarkoitetulle sopimukselle ja sen muutoksille on saatava rahoitustarkastuksen hyväksyntä. Rahastoyhtiön on pyydettäessä esitettävä rahasto-osuudenomistajalle tai sellaiseksi aikovalle 1 momentissa tarkoitettu sopimus tai sen jäljennös. 6 luku Tilinpäätös ja tilintarkastus 35 § Rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilikausi on kalenterivuosi, jollei rahoitustarkastus erityisestä syystä myönnä siitä poikkeusta. 36 § Rahastoyhtiön yhtiökokouksen on kullekin tilikaudelle yhtiön ja sen hallinnoitavana olevien sijoitusrahastojen tilintarkastusta varten valittava vähintään yksi tilintarkastuslain (936/1994) 2 §:ssä tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja ja tälle varamies. Edellä mainitun tilintarkastajan lisäksi rahasto-osuudenomistajat valitsevat vähintään yhden hyväksytyn tilintarkastajan ja tälle varamiehen. Ainakin yhden tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslain 4 §:ssä tarkoitettu tilintarkastaja tai 5 §:ssä tarkoitettu tilintarkastusyhteisö. Mitä tässä laissa on säädetty tilintarkastajasta, on vastaavasti sovellettava tilintarkastajan varamieheen. 37 § Rahoitustarkastuksen on määrättävä kelpoisuusehdot täyttävä tilintarkastaja: 1) milloin 36 §:n 1 tai 2 momentin taikka tilintarkastuslain 10 §:n säännöksiä on rikottu; 2) milloin tilintarkastaja on tilintarkastuslain 23 §:n ja 24 §:n 1 momentin mukaan esteellinen eikä esteettömien tilintarkastajien lukumäärä ole tämän lain tai rahastoyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan riittävä; tai 3) milloin rahastoyhtiön yhtiöjärjestykseen otettua tilintarkastajien lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa määräystä ei ole noudatettu. Osakeyhtiölain (734/1978) 10 luvun 1 §:n 4 momentissa ja 14 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun rahastoyhtiötä tai säilytysyhteisöä koskevan määräyksen antaa rahoitustarkastus. Rahastoyhtiön hallitusta on kuultava ennen tässä pykälässä tarkoitetun määräyksen antamista. Määräys on voimassa siihen asti, kunnes 1 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan tilalle on säädetyssä järjestyksessä valittu tilintarkastaja. 38 § Ainakin yhden 36 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan on jatkuvasti ja ainakin kahden kuukauden välein tarkastettava rahasto-osuuden arvon laskennan oikeellisuus. Tilintarkastajan on laadittava kirjallinen tarkastuskertomus ja toimitettava se rahastoyhtiölle. 39 § Kultakin tilikaudelta on laadittava erikseen rahastoyhtiön ja kunkin sijoitusrahaston osalta oma tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen, tuloslaskelman ja taseen liitteenä ilmoitettavat tiedot sekä toimintakertomuksen. Rahastoyhtiön, säilytysyhteisön ja sijoitusrahaston tuloslaskelman ja taseen kaavasta sekä tuloslaskelman ja taseen liitetiedoista sekä toimintakertomuksessa ilmoitettavista tiedoista päättää asianomainen ministeriö. Päätöksessä on soveltuvin osin otettava huomioon, mitä tässä laissa säädetään sijoitusrahaston arvonmäärityksestä ja mitä kirjanpitolaissa ja -asetuksessa (1339/1997) sekä osakeyhtiölaissa säädetään liitetiedoista ja toimintakertomuksesta. Asianomaisen ministeriön on ennen päätöksen antamista pyydettävä rahoitustarkastuksen ja kirjanpitolautakunnan lausunto. Rahoitustarkastus antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimisesta. Ennen määräyksen antamista rahoitustarkastuksen on pyydettävä siitä valtiovarainministeriön ja kirjanpitolautakunnan lausunto. Rahoitustarkastus voi antaa ohjeita ja lausuntoja tämän pykälän, asianomaisen ministeriön 2 momentissa tarkoitetun päätöksen, osakeyhtiölain tilinpäätöstä koskevien säännösten sekä kirjanpitolain ja -asetuksen ja niiden nojalla annettujen ministeriön päätösten soveltamisesta. Jos ohje tai lausunto on kirjanpitolain tai -asetuksen taikka osakeyhtiölain yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, rahoitustarkastuksen on ennen ohjeen tai lausunnon antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto. Rahoitustarkastus voi rahastoyhtiön tai säilytysyhteisön hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi myöntää luvan poiketa 4 momentissa tarkoitetuista säännöksistä, jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi hakijan taikka sijoitusrahaston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jos asia on kirjanpitolain tai -asetuksen taikka osakeyhtiölain tilinpäätöstä koskevien säännösten yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, rahoitustarkastuksen on ennen asian ratkaisemista pyydettävä lupahakemuksesta kirjanpitolautakunnan lausunto. 40 § Rahastoyhtiön on ilman aiheetonta viivytystä lähetettävä rahoitustarkastukselle sijoitusrahaston vuosikertomus, puolivuotiskatsaus ja 95 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa neljännesvuosikatsaus sekä jäljennökset 1) rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilinpäätösasiakirjoista; 2) tilintarkastajien laatimista ja rahastoyhtiön hallitukselle luovuttamista rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilintarkastuskertomuksista sekä rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston hoitoa koskevista asiakirjoista; 3) yhtiön yhtiökokousten ja rahasto-osuudenomistajien kokousten pöytäkirjoista; sekä 4) edellä 38 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tarkastuskertomuksesta. 7 luku Sijoitusrahaston säännöt, niiden muuttaminen ja vahvistaminen 41 § Sijoitusrahaston säännöissä on mainittava ainakin: 1) sijoitusrahaston nimi sekä rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön toiminimi; 2) sijoitusrahaston sijoitustoiminnan tarkoitus sekä sijoitusrahaston varojen sijoittaminen; 3) rahasto-osuuksien luonne; 4) perusteet korvauksesta, jonka rahastoyhtiö ja säilytysyhteisö saavat toiminnastaan; 5) selvitys muista sijoitusrahastolle säännöllisesti aiheutuvista kuluista; 6) tarkemmat perusteet rahasto-osuuden arvon sekä merkintä- ja lunastushinnan laskemiseksi; 7) missä ja miten rahasto-osuudet merkitään ja lunastetaan; 8) missä, milloin ja miten rahasto-osuuden arvo julkistetaan sekä tiedot rahasto-osuuksien merkintä- ja lunastushinnoista ovat yleisön saatavissa; 9) rahastoyhtiön ja sijoitusrahaston tilikausi; 10) tuotonjaon perusteet sekä miten ja missä tuotonjako tapahtuu; 11) milloin ja missä sijoitusrahaston rahastoesite, puolivuotiskatsaus, 95 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa neljännesvuosikatsaus ja 93 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa yksinkertaistettu rahastoesite sekä sijoitusrahaston ja rahastoyhtiön vuosikertomus ovat yleisön saatavilla; 12) rahasto-osuudenomistajien kokousten aika sekä kokousten kokoonkutsuja ja kutsumistapa sekä miten muut ilmoitukset saatetaan rahasto-osuudenomistajien tietoon; sekä 13) miten ja millä perusteella rahasto-osuudenomistajien valitsemat rahastoyhtiön hallituksen jäsenet valitaan. Sijoitusrahaston säännöissä on lisäksi mainittava, jos sijoitusrahaston toiminnassa on tarkoitus soveltaa lain sallimaa mahdollisuutta: 1) rahastoyhtiön mahdollisuudesta sijoittaa sijoitusrahaston varoja sellaisen sijoitusrahaston tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin, jota hallinnoi sama rahastoyhtiö tai sellainen toinen rahastoyhtiö, jonka kanssa kysymyksessä olevan rahaston tai yhteissijoitusyrityksen varoja hallinnoivalla rahastoyhtiöllä on yhteinen liikkeenjohto tai joissa molemmissa sama taho käyttää määräysvaltaa taikka joita yhdistää merkittävä suora tai välillinen omistussuhde. Samassa yhteydessä on mainittava tarkemmin siitä, että sijoitusrahasto on erikoistunut maantieteellisesti tai tietylle alalle; 2) sijoitusrahaston purkuperusteesta; 3) siitä, että rahasto-osuudet liitetään arvo-osuusjärjestelmään; 4) siitä, että rahasto-osuudet voidaan jakaa murto-osiin sekä murto-osaosuuksien jakajasta; 5) rahastoyhtiön tarkoituksesta käyttää toiminnassaan ulkopuolisia palveluja sekä tällaisten palvelujen käyttölaadusta ja -laajuudesta; 6) niistä tilanteista, joissa rahastoyhtiö voi keskeyttää tai on velvollinen keskeyttämään rahasto-osuuksien lunastamisen; 7) ne 76 §:n 2 momentissa tarkoitetut valtiot, paikalliset julkisyhteisöt tai luonteeltaan julkisoikeudelliset kansainväliset yhteisöt, joiden liikkeeseen laskemiin tai takaamiin arvopapereihin rahastoyhtiö aikoo sijoittaa yli 35 prosenttia sijoitusrahaston varoista; sekä 8) edustajiston tehtävistä, valintatavasta ja vaalikaudesta. Erikoissijoitusrahaston säännöistä on lisäksi selkeästi käytävä ilmi ne seikat, joiden vuoksi sijoitusrahastoa pidetään erikoissijoitusrahastona. 42 § Sijoitusrahaston nimessä on oltava sana sijoitusrahasto. Ainoastaan tämän lain mukaisesta sijoitusrahastosta saadaan käyttää nimitystä sijoitusrahasto. Sijoitusrahaston on nimeltään selvästi erottava ennen sitä sääntönsä vahvistuttaneista sijoitusrahastoista. Erikoissijoitusrahaston nimestä on selkeästi käytävä ilmi sen erityisluonne. Nimi ei saa olla omiaan johtamaan sijoittajia harhaan. 43 § Rahoitustarkastus vahvistaa rahastoyhtiön hakemuksesta sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetun sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset. Sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetun sijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset on vahvistettava, jos ne ovat lain mukaiset ja selkeät. Valtioneuvosto vahvistaa rahastoyhtiön hakemuksesta erikoissijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset. Erikoissijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset on vahvistettava, jollei saadun selvityksen perusteella voida pitää todennäköisenä, että rahoitusmarkkinoiden vakaus tai toimivuus vaarantuisi. Ennen erikoissijoitusrahaston sääntöjen ja muutosten vahvistamista valtioneuvoston on pyydettävä hakemuksesta rahoitustarkastuksen lausunto. Vahvistaessaan erikoissijoitusrahaston säännöt ja niiden muutokset valtioneuvostolla on hakijaa kuultuaan oikeus asettaa rahastoyhtiön ja erikoissijoitusrahaston toimintaa koskevia rajoituksia ja ehtoja. Sijoitusrahaston sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun rahoitustarkastus tai valtioneuvosto on vahvistanut muutoksen ja muutos on saatettu rahasto-osuudenomistajien tietoon sijoitusrahaston säännöissä määrätyllä tavalla, jollei rahoitustarkastus tai valtioneuvosto toisin määrää. 44 § Sellaista sijoitusrahastoa, jonka säännöt täyttävät sijoitusrahastodirektiivin vaatimukset, ei voida muuttaa erikoissijoitusrahastoksi. 8 luku Rahasto-osuus sekä sen arvonmääritys, liikkeeseenlasku ja lunastaminen 45 § Rahastoyhtiön on vaadittaessa laskettava liikkeeseen hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksia. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, rahoitustarkastus voi erityisestä syystä rahasto-osuudenomistajien edun sitä vaatiessa myöntää rahastoyhtiölle luvan keskeyttää väliaikaisesti hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuuksien liikkeeseenlaskun. 46 § Sijoitusrahastoon varoja sijoittaneella on oikeus rahasto-osuuteen. Rahasto-osuudet voidaan, mikäli rahaston säännöissä on niin määrätty, jakaa murto-osiin. Rahaston säännöissä on mainittava siitä, kuinka moneen yhtäsuureen osaan kukin rahasto-osuus jaetaan. 47 § Sijoitusrahaston rahasto-osuudet ovat tuotto- tai kasvuosuuksia. Sijoitusrahaston säännöissä voidaan määrätä, että rahastolla on sekä tuotto- että kasvuosuuksia. Sijoitusrahaston säännöissä on määrättävä rahaston varoista tuotto-osuudelle maksettavan ja kasvuosuudelle pääomitettavan vuotuisen tuoton määräytymisperusteista. Samanlajisten rahasto-osuuksien on oltava samassa sijoitusrahastossa keskenään yhtäsuuret ja niiden on tuotettava yhtäläiset oikeudet sijoitusrahaston varoihin. 48 § Rahastoyhtiön on kunakin sellaisena päivänä, jolloin talletuspankit ovat yleisesti auki, laskettava rahasto-osuuden arvo. Rahasto-osuuden arvo on sijoitusrahaston arvo jaettuna liikkeessä olevien rahasto-osuuksien lukumäärällä. Sijoitusrahaston arvo lasketaan siten, että rahaston varoista vähennetään rahastoa koskevat velat. Sijoitusrahaston varoille määrätään arvo niiden markkina-arvojen mukaan. Jollei markkina-arvoa ole tai sitä ei voida olosuhteista johtuen saada, sijoituskohteen arvo määrätään sijoitusrahaston säännöissä määritettyjen perusteiden mukaisesti. Saataviin on lisättävä niille laskentakuukautta edeltävän kuukauden loppuun asti kertynyt korko. Sijoitusrahaston säännöissä määrätään myös muutoin tarkemmin rahasto-osuuden arvon laskemisesta. Rahoitustarkastus voi antaa tarkempia määräyksiä rahasto-osuuden arvon laskemisesta. 49 § Rahastoyhtiön on rahasto-osuudenomistajan vaatimuksesta sijoitusrahaston säännöissä tarkemmin määrätyllä tavalla lunastettava hallinnoimansa sijoitusrahaston rahasto-osuus. Rahasto-osuus on lunastettava välittömästi sijoitusrahaston varoista rahasto-osuuden 48 §:n mukaan määräytyvästä lunastuspäivän arvosta. Lunastukset on toteutettava vaatimusten esittämisjärjestyksessä. Lunastuksen edellytyksenä on osuustodistuksen luovuttaminen rahastoyhtiölle, jos rahasto-osuudesta on annettu osuustodistus. Mikäli varat lunastukseen on hankittava myymällä arvopapereita, arvopaperit on myytävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa lunastusvaatimuksen esittämisestä. Rahasto-osuus on lunastettava heti, kun varat arvopapereiden myymisestä on saatu. Rahoitustarkastus voi erityisestä syystä myöntää luvan ylittää arvopapereiden myymiselle asetetun määräajan. 50 § Rahastoyhtiö voi keskeyttää väliaikaisesti hallinnoimansa sijoitusrahaston osuuksien lunastamisen tilanteissa, jotka on mainittu sijoitusrahaston säännöissä. Rahasto-osuuksien lunastaminen voidaan keskeyttää ainoastaan, kun rahasto-osuudenomistajien etu sitä erityisesti vaatii. Rahastoyhtiön on keskeytettävä rahasto-osuuksien lunastaminen sijoitusrahaston varallisuuden arvon tai rahasto-osuudenomistajien määrän laskettua alle laissa säädetyn tai rahaston säännöissä määrätyn vähimmäismäärän, mikäli tilannetta ei ole korjattu 30 vuorokauden kuluessa sen havaitsemisesta. Lunastuskieltoa ei kuitenkaan sovelleta ennen 27 §:ssä tarkoitetun määräajan päättymistä. Kaikessa sijoitusrahaston markkinointiaineistossa on keskeytyksen ajan mainittava sijoitusrahaston poikkeuksellisesta tilasta. 51 § Rahoitustarkastus voi määrätä rahasto-osuuksien lunastukset keskeytettäväksi arvopaperimarkkinoita kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi, rahasto-osuudenomistajien edun sitä vaatiessa tai muusta erityisen painavasta syystä. 52 § Mikäli rahastoyhtiö on keskeyttänyt 50 §:ssä tarkoitetulla tavalla rahasto-osuuksien lunastamisen, sen on ilmoitettava päätöksestään viipymättä rahoitustarkastukselle. Rahastoyhtiön on 50 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ja rahoitustarkastuksen on 51 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa ilmoitettava päätöksestään viipymättä kaikkien niiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden toimivaltaisille viranomaisille, joissa kysymyksessä olevan sijoitusrahaston rahasto-osuuksia on markkinoitu. 9 luku Rahasto-osuusrekisteri ja osuustodistus 53 § Rahastoyhtiön on pidettävä rahasto-osuuksista rahasto-osuusrekisteriä, johon on merkittävä ainakin 1) rahasto-osuudenomistajan nimi ja postiosoite; 2) omistettujen rahasto-osuuksien määrä; 3) erilajisten rahasto-osuuksien erittely; 4) rahasto-osuuden rekisteröintipäivämäärä; sekä 5) osuustodistuksen tai rahasto-osuusmerkinnän järjestysnumero. Rahasto-osuusrekisteriin voidaan tehdä merkintä vasta, kun rahasto-osuuden merkintähinta on kokonaisuudessaan rahassa maksettu. Rahasto-osuudenomistajan rahastoyhtiölle ilmoittama saanto, josta on esitetty luotettava selvitys, sekä muu 1 momentissa mainittuun rekisteriin merkittyä seikkaa koskeva rahastoyhtiölle ilmoitettu muutos on viivytyksettä merkittävä rahasto-osuusrekisteriin. Rahastoyhtiöllä on velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja. Rahasto-osuusrekisteri on pidettävä rahasto-osuudenomistajien kokouksen nähtävänä. 54 § Rahastoyhtiön on rahasto-osuudenomistajan pyynnöstä annettava rahasto-osuudesta osuustodistus. Osuustodistus voi koskea useita rahasto-osuuksia tai niiden murto-osia ja se voidaan asettaa vain nimetylle rahasto-osuusrekisteriin merkitylle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle. 55 § Osuustodistuksessa on mainittava: 1) rahasto-osuudenomistajan ja sijoitusrahaston nimi sekä rahastoyhtiön ja säilytysyhteisön toiminimi; 2) osuustodistuksen järjestysnumero; 3) osuustodistukseen liittyvien rahasto-osuuksien laatu ja lukumäärä; sekä 4) miten rahasto-osuus lunastetaan. Osuustodistus on päivättävä ja rahastoyhtiön hallituksen tai sen valtuuttaman henkilön on se allekirjoitettava. Allekirjoitus saadaan suorittaa painamalla tai muulla siihen verrattavalla tavalla. 56 § Rahasto-osuudensaajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle tässä laissa säädettyjä oikeuksia ennen kuin rahasto-osuus on 53 §:n mukaisesti rekisteröity tai saanto on ilmoitettu ja sitä koskeva selvitys on esitetty rahastoyhtiölle. Tämä ei kuitenkaan koske sellaista oikeutta, jota käytetään esittämällä tai luovuttamalla osuustodistus tai siihen kuuluva osinkolippu. 57 § Milloin osuustodistus luovutetaan tai pantataan, on vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain (622/1947) 13, 14 ja 22 §:ssä on säädetty juoksevista velkakirjoista. Mainittuja säännöksiä sovellettaessa on se, jolla on osuustodistus hallussaan ja joka rahastoyhtiön osuustodistukseen tekemän merkinnän mukaan on rahasto-osuudenomistajana merkitty rahasto-osuusrekisteriin rinnastettava siihen, jolla velkakirjalain 13 §:n 2 momentin mukaan edellytetään olevan velkakirjan osoittama oikeus. Osuustodistukseen liitetystä osinkolipusta säädetään velkakirjalain 24 ja 25 §:ssä. Jollei osuustodistuksiin liity osinkolippuja tai osuustodistusta ei ole luovutettu, voidaan sijoitusrahaston sääntöihin ottaa määräys, että se, joka on rahasto-osuusrekisteriin merkitty rahasto-osuudenomistajaksi, on oikeutettu nostamaan rahasto-osuudelle tulevan tuoton. Tuoton maksua on rahasto-osuusrekisteriin merkitylle henkilölle, yhteisölle tai säätiölle pidettävä pätevänä, vaikkei tällä olisikaan ollut siihen oikeutta, jollei rahastoyhtiö tiennyt taikka sen olisi pitänyt tietää asiasta. 10 luku Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvat rahasto-osuudet 58 § Sen estämättä, mitä 49 §:n 1 momentissa ja 9 luvussa säädetään, sijoitusrahaston sääntöihin voidaan ottaa määräys siitä, että rahasto-osuudet liitetään arvo-osuusjärjestelmään. Rahastoyhtiön päätöksessä on määrättävä aika, jonka kuluessa rahasto-osuuksien liittäminen tapahtuu. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvasta rahasto-osuudesta ei anneta osuustodistusta. Oikeudesta tällaiseen rahasto-osuuteen sekä rahasto-osuuteen perustuvan suoritusvelvollisuuden täyttämisestä on päätetty arvo-osuustileistä annetussa laissa (827/1991). Osuustodistus on toimitettava viimeistään rahastoyhtiön päätöksessä määrättynä ilmoittautumispäivänä johonkin arvo-osuusrekisteriin omistusoikeuden kirjaamista varten. Arvo-osuusrekisterinpitäjän on selvitettävä omistajan saanto. Rahasto-osuudenomistajan on omistusoikeutensa kirjaamisen yhteydessä luovutettava osuustodistus rekisterinpitäjälle, jonka on varustettava se merkinnällä rahasto-osuuden liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään. Pantinhaltijan ja muun oikeudenhaltijan on viimeistään ilmoittautumispäivänä ilmoitettava oikeutensa kirjattavaksi rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille. Jos rahasto-osuudenomistajalla ei ole arvo-osuustiliä ja hakija esittää tarpeellisen selvityksen oikeudestaan ja luovuttaa osuustodistuksen arvoosuusrekisterin pitäjälle, arvo-osuusrekisterin pitäjän on avattava rahasto-osuudenomistajan nimiin arvo-osuustili, jolle rahasto-osuus ja haltijan oikeus kirjataan. Panttaus voidaan tässä tapauksessa kirjata ilman tilinhaltijan kirjallista suostumusta. Rahastoyhtiön on viimeistään ilmoittautumispäivänä ilmoitettava arvo-osuusrekisterin pitäjälle ne rahasto-osuudet, joista ei 54 §:n 1 momentin mukaan ole luovutettu osuustodistusta tai joista osuustodistus on säilytettävänä rahastoyhtiössä rahasto-osuudenomistajan lukuun, kirjattavaksi rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille. Jos rahasto-osuudenomistajalla ei ole arvo-osuustiliä, arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisterissä on avattava rahasto-osuudenomistajan nimiin arvo-osuustili, jolle kirjataan rahastoyhtiön ilmoittamat 53 §:ssä tarkoitetut rahasto-osuusrekisteriin merkityt ilmoitushetken tiedot. 59 § Rahasto-osuudenomistajille, jotka eivät ole toimittaneet osuustodistustaan omistusoikeuden kirjaamista varten arvo-osuusrekisteriin, on ilmoittautumispäivänä avattava arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisterissä yhteinen arvo-osuustili, jonka tilinhaltijaksi merkitään rahastoyhtiö ilmoittautumatta jääneiden rahasto-osuudenomistajien lukuun. Arvopaperikeskuksessa on laadittava erillinen luettelo, johon merkitään ne rahasto-osuusrekisterin mukaiset rahasto-osuudenomistajat, joiden osuustodistuksia ei ilmoittautumispäivään mennessä ollut 58 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimitettu kirjattaviksi. Luetteloa ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos rahasto-osuuksien liittäminen arvo-osuusjärjestelmään tapahtuu sellaisella rahasto-osuudenomistajan oikeudet turvaavalla ja arvopaperikeskuksen hyväksymällä tavalla, jossa osuustodistukset varustetaan merkinnällä, jonka perusteella niiden yhteys rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille tehtyyn merkintään voidaan selvittää. Tilille kirjattuja rahasto-osuuksia koskevista merkinnöistä on voitava selvittää osuustodistuksen järjestysnumero. Sillä, joka esittää selvityksen oikeudestaan 1 momentissa mainitulle tilille kirjattuihin rahasto-osuuksiin sekä asianomaiset osuustodistukset, on oikeus vaatia oikeutensa kirjaamista siten kuin 58 §:ssä säädetään. 60 § Rahastoyhtiön on viimeistään neljä kuukautta ennen ilmoittautumispäivää ilmoitettava niille rahasto-osuudenomistajille, joiden osoite on yhtiön tiedossa, 58 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä sekä siitä, miten rahasto-osuudenomistajan tai sen, jonka hallussa osuustodistus on, on meneteltävä saadakseen oikeus rahasto-osuuteen kirjatuksi arvo-osuustilille. Vastaavat ohjeet on annettava myös siitä, miten rahasto-osuuteen kohdistuvat muut oikeudet voidaan kirjata. Rahastoyhtiön 58 §:ssä tarkoitetusta päätöksestä on lisäksi tiedotettava siten kuin kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen on sijoitusrahaston sääntöjen mukaan toimitettava. Siitä on myös julkaistava tieto Virallisessa lehdessä ja vähintään yhdessä valtakunnallisessa sanomalehdessä. Ohjeet ja tiedotteet on edelleen lähetettävä arvo-osuusrekisterin pitäjille. Arvopaperikeskuksen säännöissä voidaan tarvittaessa määrätä tarkemmin 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta menettelystä. 61 § Rahastoyhtiö voi viiden vuoden kuluttua ilmoittautumispäivästä päättää lunastaa 59 §:n 1 momentissa tarkoitetulla yhteisellä arvo-osuustilillä olevat rahasto-osuudet niiden omistajien lukuun. Rahastoyhtiön päätös on annettava tiedoksi päätöksessä tarkoitetuille rahasto-osuudenomistajille ja 58 §:n 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle ja kehotettava näitä merkitsemään rahasto-osuutensa arvo-osuusjärjestelmään uhalla, että rahasto-osuus muutoin lunastetaan. Kehotus on lähetettävä rahasto-osuudenomistajille ja 58 §:n 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle, jos näiden nimi ja osoite on rahastoyhtiön tiedossa, sekä julkaistava Virallisessa lehdessä. Kehotuksesta on lisäksi ilmoitettava siten kuin kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen on sijoitusrahaston sääntöjen mukaan toimitettava. Jollei yhteisellä arvo-osuustilillä olevan rahasto-osuudenomistaja tai 58 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö ole vuoden kuluessa päätöksen nojalla 1 momentissa tarkoitetulla tavalla annetusta kehotuksesta vaatinut oikeutensa kirjaamista siten kuin siitä 58 §:ssä säädetään, hän on menettänyt oikeutensa rahasto-osuuteen. Rahastoyhtiön on viipymättä tämän jälkeen lunastettava rahasto-osuus sijoitusrahaston varoista. Rahastoyhtiön on rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetun lain (281/1931) mukaisesti viipymättä talletettava varat, joista on vähennetty ilmoittamisesta ja lunastamisesta aiheutuneet kulut, rahastoyhtiön kotipaikan lääninhallituksen huostaan pidättämättä itselleen oikeutta saada talletettua takaisin. Rahasto-osuudenomistaja tai 58 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö voi osuustodistusta vastaan nostaa rahasto-osuutta vastaavan osuuden varoista. 62 § Edellä 59 §:ssä tarkoitetuille rahasto-osuuksille tulevaa tuotonjakoa tai niille tulevia maksuja, joista on päätetty ilmoittautumispäivän jälkeen, ei voida nostaa, ennen kuin rahasto-osuus on toimitettu arvo-osuusrekisteriin omistusoikeuden kirjaamista varten. Rahasto-osuudenomistaja, joka on ennen ilmoittautumispäivää merkitty rahasto-osuusrekisteriin tai joka on rahastoyhtiölle ilmoittanut ja selvittänyt saantonsa, voi käyttää sijoitusrahastossa muita kuin 1 momentissa lueteltuja oikeuksiaan, vaikkei hän olisikaan toimittanut osuustodistustaan omistusoikeuden kirjaamista varten arvo-osuusrekisteriin. Rahastoyhtiön vaatimuksesta rahasto-osuudenomistajan on tällöin esitettävä osuustodistuksensa tai selvitys siitä, missä ne ovat, taikka muu selvitys siitä, ettei omistusoikeutta rahasto-osuuteen vielä ole kirjattu arvo-osuustilille. Ilmoittautumispäivän jälkeen ei rahasto-osuus tuota sijoitusrahastossa kuin 59 §:n 3 momentissa säädetyn oikeuden. Osuustodistuksen luovutuksen vaikutukseen on ilmoittautumispäivän jälkeen vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain 27 ja 29―31 §:ssä on säädetty. Osuustodistus voidaan ilmoittautumispäivän jälkeenkin kuolettaa, niin kuin siitä on erikseen säädetty. 63 § Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvista rahasto-osuuksista ja niiden omistajista pidetään automaattisen tietojenkäsittelyn avulla rahasto-osuudenomistajaluetteloa siten kuin siitä säädetään arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain (826/1991) 4 §:ssä. Rahasto-osuuden kirjaamiseen arvo-osuustilille ja rahasto-osuudenomistajaluetteloon sovelletaan, mitä 53 §:n 2 momentissa säädetään. Rahasto-osuudenomistajaluetteloon on merkittävä se arvo-osuusrekisteri, jossa pidettävälle arvo-osuustilille rahasto-osuudet on kirjattu sekä ne tiedot, jotka 53 §:n 1 momentin 1―4 kohdan mukaan on merkittävä rahasto-osuusrekisteriin. Hallintarekisteröidyt rahasto-osuudet on erikseen merkittävä rahasto-osuudenomistajaluetteloon siten, että siihen merkitään rahasto-osuuden hoitajasta ne tiedot, jotka edellä on säädetty merkittäviksi rahasto-osuudenomistajasta, sekä maininta hallintarekisteröinnistä. Hallintarekisteröityjen rahasto-osuuksien osalta samoin kuin sellaisten rahasto-osuuksien, joiden osalta muu kuin rahasto-osuudenomistaja on arvo-osuustilin merkintöjen mukaan oikeutettu ottamaan vastaan rahasto-osuuteen perustuvat suoritukset, on maksuosoitteeksi merkittävä rahasto-osuudenomistajaluetteloon asianomainen arvo-osuusrekisteri. Rahasto-osuudenomistajaluettelon ja odotusluettelon julkisuuteen sovelletaan, mitä 53 §:n 4 momentissa säädetään. Rahasto-osuudenomistajaluettelon pitäjällä on kuitenkin velvollisuus luovuttaa rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkittyjä tietoja rahastoyhtiölle. 64 § Jos luovutuksensaajan saannosta on tehty arvo-osuustileistä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettu väliaikainen kirjaus, ei luovutuksensaajaa ole merkittävä rahasto-osuudenomistajaluetteloon, vaan arvopaperikeskuksessa on pidettävä erillistä luetteloa (odotusluettelo), johon saanto merkitään, kunnes lopullinen kirjaus on tapahtunut. Väliaikaisen kirjauksen tapauksessa on luovutuksensaajan saantomies samaten poistettava rahasto-osuudenomistajaluettelosta ja merkittävä odotusluetteloon. Arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan rahasto-osuudensaajalla ei ole oikeutta käyttää rahasto-osuudenomistajalle sijoitusrahastossa kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty rahasto-osuudenomistajaluetteloon, ellei 62 §:n 2 momentista tai arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 28 §:n 2 momentista muuta johdu. 65 § Sijoitusrahaston sääntöihin on otettava määräys, jonka mukaan ilmoittautumispäivän jälkeen oikeus saada sijoitusrahastosta jaettavia tuottoja on vain sillä: 1) joka on määrättynä täsmäytyspäivänä merkitty rahasto-osuudenomistajaksi rahasto-osuudenomistajaluetteloon; 2) jonka oikeus suorituksen saamiseen on täsmäytyspäivänä kirjattu rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkityn rahasto-osuudenomistajan arvo-osuustilille; tai 3) jos rahasto-osuus on hallintarekisteröity, jonka arvo-osuustilille rahasto-osuus on täsmäytyspäivänä kirjattu ja jonka rahasto-osuuden hoitaja on täsmäytyspäivänä arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 28 §:n nojalla merkitty rahasto-osuudenomistajaluetteloon rahasto-osuuden hoitajaksi. Jos rahasto-osuuden omistus on täsmäytyspäivänä merkitty odotusluetteloon, kuuluu 1 momentissa mainittu oikeus sille, joka osoittaa, että rahasto-osuus on täsmäytymispäivänä kuulunut hänelle. 66 § Oikeus osallistua rahasto-osuudenomistajienkokoukseen sijoitusrahastossa, jonka rahasto-osuudet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, on vain rahasto-osuudenomistajalla, joka on viimeistään viisi päivää ennen rahasto-osuudenomistajien kokousta merkitty rahasto-osuudenomistajaksi rahasto-osuudenomistajaluetteloon, jollei 62 §:n 2 momentista muuta johdu. Rahasto-osuudenomistajan äänimäärää laskettaessa ei oteta huomioon hänelle edellä mainitun päivän jälkeen rahasto-osuudenomistajaluetteloon merkittyjä rahasto-osuuksia. Kutsu rahasto-osuudenomistajien kokoukseen on toimitettava viimeistään viikkoa ennen 1 momentissa tarkoitettua määräpäivää. 67 § Rahastoyhtiö voi päättää, että sen hallinnoiman sijoitusrahaston rahasto-osuudet poistetaan arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä 58 ja 60 §:ssä on säädetty. Asianomaisen arvo-osuusrekisterin pitäjän on annettava osuustodistus sille, joka oli rahasto-yhtiön päätöksessä mainittuna ilmoittautumispäivänä kirjattu arvo-osuustilille rahasto-osuudenomistajaksi, jollei omistajan arvo-osuustilille kirjatuista merkinnöistä muuta johdu. Rahasto-osuudet, joista ei ole viimeistään ilmoittautumispäivänä annettu osuustodistusta, kirjataan rahasto-osuusrekisteriin rahasto-osuudenomistajaluettelon mukaisilla tiedoilla. Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei sovelleta, jos rahasto-osuuksien poistaminen arvo-osuusjärjestelmästä johtuu sijoitusrahaston lakkauttamisesta tai sulautumisesta. 11 luku Sijoitusrahastodirektiivissä tarkoitetun sijoitusrahaston varojen sijoittaminen 68 § Rahastoyhtiön on hajautettava sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit sijoittaessaan sijoitusrahaston varoja. 69 § Sijoitusrahaston varat voidaan sijoittaa: 1) arvopapereihin, joilla käydään julkisesti kauppaa arvopaperipörssin pörssilistalla tai joilla käydään kauppaa muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla; ja 2) arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskuehdoissa on sitouduttu saattamaan arvopaperit kaupankäynnin kohteeksi yhden vuoden kuluessa niiden liikkeeseenlaskusta 1 kohdassa tarkoitetussa vaihdantajärjestelmässä edellyttäen, että kaupankäynti voi kaikella todennäköisyydellä alkaa viimeistään sanotun ajan kuluttua umpeen. Sijoitusrahaston säännöissä on mainittava ne 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut vaihdantajärjestelmät, joilla kaupankäynnin kohteena oleviin arvopapereihin sijoitusrahaston varoja aiotaan sijoittaa. Asianomainen ministeriö voi pyydettyään rahoitustarkastuksen lausunnon antaa määräyksen niistä arvopapereiden vaihdantajärjestelmistä, joita ainakin on pidettävä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuina säänneltyinä, säännöllisesti toimivina, tunnustettuina ja yleisölle avoimina markkinapaikkoina. 70 § Sijoitusrahastolla on oltava toiminnan edellyttämät käteisvarat. 71 § Sijoitusrahaston varoista voidaan sijoittaa enintään yksi kymmenesosa 1) muihin kuin 69 §:ssä tarkoitettuihin arvopapereihin; tai 2) velkasitoumuksiin, joita on ominaisuuksiltaan pidettävä arvopapereita vastaavina, jotka ovat vaivatta rahaksi muutettavia ja joiden arvo voidaan jatkuvasti tai ainakin kaksi kertaa kuukaudessa täsmällisesti todeta. Edellä 1 momentissa tarkoitetut sijoitukset eivät saa yhteensä ylittää yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston varoista. 72 § Rahastoyhtiö voi sijoittaa enintään yhden kahdeskymmenesosan hallinnoimansa sijoitusrahaston varoista toisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, jos niiden tarkoituksena on yleisöltä hankittujen varojen yhteinen sijoittaminen, jos ne toimivat riskin hajauttamisen periaatteella ja jos niiden rahasto-osuudet tai osuudet lunastetaan haltijan vaatimuksesta takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla. Sijoitusrahastolle voidaan kuitenkin hankkia enintään yksi kymmenesosa saman sijoitusrahaston rahasto-osuuksista tai yhteissijoitusyrityksen osuuksista. Sijoitusrahaston varoja ei saa sijoittaa sellaisen sijoitusrahaston rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyrityksen osuuksiin, jota hallinnoi sama rahastoyhtiö tai sellainen toinen rahastoyhtiö, jonka kanssa kysymyksessä olevan sijoitusrahaston varoja hallinnoivalla rahastoyhtiöllä on yhteinen liikkeenjohto tai joissa molemmissa sama taho käyttää määräysvaltaa taikka joita yhdistää merkittävä suora tai välillinen omistussuhde, ellei viimeksi mainittu sijoitusrahasto tai yhteissijoitusyritys ole erikoistunut tietylle maantieteelliselle alueelle tai tietylle toimialalle tehtäviin sijoituksiin ja ellei mahdollisuudesta tällaisiin sijoituksiin ole mainittu sijoitusrahaston säännöissä. Rahastoyhtiö ei saa veloittaa korvausta tai palkkiota tällaisista sijoituksista. 73 § Rahastoyhtiö saa sijoittaa saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin sijoitusrahaston varoja yhteensä enintään määrän, joka vastaa yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston varoista. Sellaisia sijoituksia saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin, jotka ylittävät yhden kahdeskymmenesosan sijoitusrahaston varoista, saa yhteensä olla enintään kaksi viidesosaa. Määritettäessä edellä 1 momentissa tarkoitettua liikkeeseenlaskijaa, jonka arvopapereihin sijoitusrahaston varoja voidaan sijoittaa enintään määrä, joka vastaa yhtä kymmenesosaa sijoitusrahaston varoista, yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitovelvollisia, jotka ovat kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla kirjanpitovelvollisen tai siihen verrattavan ulkomaisen elinkeinonharjoittajan, yhteisön taikka säätiön määräysvallassa. Rahastoyhtiö saa sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja saman osakeyhtiön osakkeisiin enintään määrän, joka vastaa yhtä kymmenesosaa yhtiön osakepääomasta ja yhtä kahdeskymmenesosaa kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Edellä mainittuja rajoituksia on sovellettava myös sijoitettaessa sijoitusrahaston varoja sellaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin tai yhteissijoitusyritysten osuuksiin, joita ei lunasteta vaadittaessa takaisin suoraan tai välillisesti näiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten varoilla. Rahastoyhtiö saa hankkia sijoitusrahaston omistukseen enintään yhden kymmenesosan saman liikkeeseenlaskijan 1) äänioikeudettomista osakkeista; 2) joukkovelkakirjoista. 74 § Edellä 72 §:n 2 momentissa ja 73 §:n 4 momentin 2 kohdassa mainittuja rajoituksia ei tarvitse noudattaa, ellei hankintahetkellä voida laskea joukkovelkakirjojen yhteismäärää tai liikkeeseen laskettujen sijoitusrahaston rahasto-osuuksien tai yhteissijoitusyrityksen osuuksien nettomäärää. 75 § Sen estämättä, mitä 73 §:n 1 momentissa säädetään, rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään yhden neljäsosan sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jos 1) liikkeeseenlaskija on lain mukaan velkakirjan haltijoiden suojaamiseksi asetetun julkisen tarkastuksen alainen luottolaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja 2) niiden liikkeeseenlaskusta saadut varat on lain mukaan sijoitettava pääoman sekä korkojen suorittamisen turvaavalla tavalla edellyttäen, että sanotut varat voidaan etuoikeudella käyttää tähän tarkoitukseen, jos liikkeeseenlaskija ei kykene suoriutumaan maksuvelvoitteestaan. Sellaisia sijoituksia 1 momentissa mainittuihin saman liikkeeseenlaskijan joukkovelkakirjoihin, jotka ylittävät yhden kahdeskymmenesosan sijoitusrahaston varoista, saa yhteensä olla enintään neljä viidesosaa sijoitusrahaston varoista. 76 § Sen estämättä, mitä 73 §:n 1 momentissa ja 4 momentin 2 kohdassa säädetään, rahastoyhtiö saa sijoittaa enintään 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista saman liikkeeseenlaskijan tai takaajan arvopapereihin, kun liikkeeseenlaskija tai takaaja on Suomen valtio, suomalainen kunta tai kuntayhtymä tai Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio, tällaisen valtion osavaltio tai muu paikallinen julkisyhteisö, muu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenvaltio taikka kansainvälinen julkisyhteisö, jossa on jäsenenä vähintään yksi Euroopan talousalueeseen kuuluva valtio. Rahastoyhtiö voi valtioneuvoston luvalla ja riskinhajauttamisen periaatetta soveltaen sijoittaa enemmän kuin 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista edellä 1 momentissa tarkoitettuihin arvopapereihin. Lupa on myönnettävä, mikäli sijoitusrahaston sääntöjen mukaan arvopaperit ovat peräisin vähintään kuudesta eri liikkeeseenlaskusta, eikä samaan liikkeeseenlaskuun ole tarkoitus sijoittaa määrää, joka ylittää kolme kymmenesosaa sijoitusrahaston varoista ja mikäli rahasto-osuudenomistajille voidaan taata vastaava suoja kuin sellaisessa sijoitusrahastossa, joka noudattaa 73 §:n 1 momentissa ja 4 momentin 2 kohdassa mainittuja rajoituksia. 77 § Edellä 73 §:n 1 momentissa, 75 §:ssä ja 76 §:n 1 momentissa tarkoitut sijoitukset saman liikkeeseenlaskijan arvopapereihin eivät saa ylittää määrää, joka vastaa 35 sadasosaa sijoitusrahaston varoista. Edellä 75 §:ssä ja 76 §:n 1 momentissa tarkoitettuja arvopapereita ei tarvitse ottaa huomioon sovellettaessa 73 §:n 1 momentissa säädettyä kahden viidesosan rajoitusta. Edellä tässä luvussa säädettyjä rajoituksia ei tarvitse noudattaa käytettäessä sijoitusrahaston varoihin kuuluviin arvopapereihin liittyviä merkintäoikeuksia. Jos rajoitukset on ylitetty rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai merkintäoikeuksien käyttämisen takia, rahastoyhtiön on pidettävä sijoitusrahastotoiminnan ensisijaisena tavoitteena tilanteen korjaamista rahasto-osuudenomistajien edun mukaisella tavalla. 78 § Rahastoyhtiö voi sijoittaessaan sijoitusrahaston varoja huolehtien riskin hajauttamisen periaatteen soveltamisesta poiketa 73 §:n 1 momentissa, 75―76 §:ssä ja 77 §:n 1―2 momentissa säädetyistä rajoituksista enintään kuuden kuukauden ajan sijoitusrahaston sääntöjen vahvistamisesta. 79 § Sijoitusrahaston varoja voidaan sijoittaa sellaisen Euroopan talousalueen ulkopuolella sijaitsevan yhtiön osakkeisiin tai muihin pääomaosuuksiin, joka sijoittaa varansa pääasiallisesti sellaisiin arvopapereihin, joiden liikkeeseenlaskijan kotipaikka sijaitsee yhtiön kotivaltiossa, mikäli tämä on kysymyksessä olevan valtion lainsäädännön mukaan ainoa tapa sijoittaa sanotussa valtiossa liikkeeseenlaskettuihin arvopapereihin. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja sijoituksia voidaan tehdä ainoastaan, jos yhtiön toiminnassa noudatetaan 72 §:ssä, 73 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 74 §:ssä, 75 §:ssä, 76 §:n 1 momentissa ja 77 §:n 1―2 momentissa säädettyjä rajoituksia. Milloin 72 §:n 1 ja 3 momentissa, 73 §:n 1 momentissa, 75 §:ssä, 76 §:n 1 momentissa ja 77 §:n 1 momentissa tarkoitetut rajoitukset ylitetään merkintäoikeuksien käyttämisen vuoksi tai rahastoyhtiöstä riippumattomista syistä tai milloin kysymyksessä on rahastoyhtiön hallinnoima sijoitusrahasto, jonka toiminta on aloitettu viimeisen kuuden kuukauden aikana, sovelletaan soveltuvin osin, mitä 77 §:n 3 momentissa ja 78 §:ssä säädetään. 80 § Sijoitustoimintaan sekä valuuttakurssien vaihteluihin sisältyvien riskien torjumiseksi rahastoyhtiö voi sijoittaa sijoitusrahaston varoja kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa (772/1988) tarkoitettuihin vakioituihin johdannaissopimuksiin. Rahoitustarkastuksen sijoitusrahastodirektiivin mukaisesti määräämin ehdoin ja tehokkaan omaisuudenhoidon edistämiseksi rahastoyhtiö voi sijoittaa sijoitusrahaston varoja 1 momentissa tarkoitettuihin sekä muihin kuin vakioituihin johdannaissopimuksiin myös muutoin kuin 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa. Tehokkaan omaisuudenhoidon edistämisen tarkoituksessa sijoitusrahaston varoja ei voida sijoittaa valuuttoja koskeviin johdannaissopimuksiin. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu liiketoimi on katettava rahoitustarkastuksen määrittelemään oletettavaan enimmäisriskiin saakka. Rahoitu …