2019 724/2019 Laki ampuma-aselain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ampuma-aselain (1/1998) 17 §:n 1 momentin 3 kohta, muutetaan 1 luvun otsikko, 1, 2 ja 3 §, 5 §:n 2 momentti, 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9, 12, 14 ja 15 §, 16 §:n 1 momentin 7 kohta, 17 §:n 1 momentin 4 kohta, 18 §:n 1 momentti, 19, 19 a ja 20–22 §, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 24–27 ja 29 §, 30 §:n 1 momentti, 42 §, 42 b §:n 2 ja 3 momentti, 42 c, 43–45 ja 45 a §, 45 b §:n 2 momentti, 45 d, 47, 53 a, 57–59, 61, 62, 66 a, 67 ja 67 b §, 68 §:n 1 momentti, 68 a ja 70 §, 75 §:n 1 momentti, 80 §:n 2 momentti, 87 §:n 1 momentin 10 kohta, 92–94, 96, 106, 106 b, 110, 110 a–110 c, 112, 112 a, 112 b ja 113 §, 115 §:n 1 momentti sekä 116 ja 119 §, sellaisina kuin niistä ovat 1, 12, 44 ja 116 § osaksi laissa 623/2017, 2 § osaksi laissa 124/2011, 3, 19 a, 45 d, 53 a, 67 b ja 110 a–110 c § laissa 124/2011, 14, 106 ja 106 b § laissa 764/2015, 15 § laissa 508/2009, 18 §:n 1 momentti, 25 ja 42 §, 42 b §:n 2 ja 3 momentti, 42 c ja 45 a §, 45 b §:n 2 momentti, 47, 61, 62, 66 a, 70 ja 93 § sekä 115 §:n 1 momentti laissa 623/2017, 19 § osaksi laeissa 601/2001, 124/2011, 764/2015 ja 623/2017, 20 § osaksi laeissa 508/2009 ja 764/2015, 21 §, 68 §:n 1 momentti, 75 §:n 1 momentti ja 80 §:n 2 momentti laissa 601/2001, 22 § osaksi laissa 601/2001, 26 ja 110 § osaksi laeissa 601/2001 ja 508/2009, 27 § laeissa 601/2001 ja 623/2017, 43 § osaksi laeissa 601/2001 ja 623/2017, 45 § laeissa 124/2011 ja 623/2017, 57 § laeissa 601/2001 ja 508/2009, 67 § osaksi laeissa 601/2001, 124/2011 ja 623/2017, 68 a § laissa 804/2003, 112, 112 a ja 112 b § laissa 190/2016, 113 § osaksi laeissa 764/2003, 689/2013 ja 623/2017 sekä 119 § osaksi laeissa 601/2001, 804/2003 ja 124/2011, sekä lisätään lakiin uusi 6 a ja 7 a §, 10 §:ään uusi 3 momentti, 17 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 601/2001, 428/2004, 485/2010, 124/2011, 689/2013 ja 622/2017, uusi 7 a kohta, lakiin uusi 20 a, 23 a ja 26 a–26 e §, 28 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 601/2001, uusi 3 momentti, lakiin uusi 28 a, 29 a, 44 a ja 44 b §, lakiin siitä lailla 623/2017 kumotun 45 c §:n tilalle uusi 45 c §, lakiin uusi 45 e, 67 c ja 84 a §, 91 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 893/2011, uusi 3 momentti, 105 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 114 a ja 114 b § seuraavasti: 1 luku Soveltamisala ja määritelmät 1 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan ampuma-aseisiin, aseen osiin ja patruunoihin, lukuun ottamatta paukkupatruunoita, sekä erityisen vaarallisiin ammuksiin. Mitä tässä laissa säädetään ampuma-aseista, koskee myös ohjus- ja raketinheitinjärjestelmiä, kaasusumuttimia ja tehokkaita ilma-aseita. Kaasusumuttimiin ei kuitenkaan sovelleta 2, 2 a, 3–6, 6 a, 7, 7 a, 8–10, 12, 15, 31–33, 35, 35 a, 36, 42, 42 a–42 d, 43, 44, 44 a, 44 b, 45, 45 a–45 c, 45 e, 47–49, 53 a, 54, 55, 56–59 ja 61–63 §:ää, 66 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohtaa, 67 b, 68, 70–72, 74–77, 80–82, 89, 90 ja 106 §:ää, 106 a §:n 2 ja 3 momenttia eikä 106 b, 110, 110 a–110 c, 112, 112 a ja 112 b §:ää. Tehokkaisiin ilma-aseisiin ei sovelleta 3–6, 6 a, 7, 7 a, 8–12, 31–33, 35, 35 a, 36, 45 e, 53 a, 55 a–55 c, 61–63, 67 b, 72, 106 b, 110 eikä 110 a–110 c §:ää. Muista soveltamisalaa koskevista poikkeuksista säädetään 17 §:ssä. 2 § Ampuma-ase Ampuma-aseella tarkoitetaan välinettä, jolla ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdyspaineen tai muun räjähdyspaineen avulla voidaan ampua luoteja, hauleja tai muita ammuksia taikka lamaannuttavia aineita. Ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka on suunniteltu paukkupatruunoiden laukaisemista varten, jollei sen muuttamista 1 momentin mukaiseksi ole teknisesti estetty. Sisäministeriön asetuksella säädetään teknisistä vaatimuksista muuttamisen estämiseksi. Ampuma-aseeksi katsotaan myös muu esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on muutettavissa ampuma-aseeksi. Ampuma-aseina ei pidetä seuraavia välineitä, jos ne eivät ole 1 momentin mukaisia eivätkä muunnettavissa sellaisiksi: 1)  rakennustyössä käytettäviksi suunnitellut ja valmistetut naulaimet; 2)  hengenpelastuksessa taikka teknisessä tai teollisessa käyttötarkoituksessa käytettäviksi suunnitellut ja valmistetut välineet; 3)  teurastukseen suunnitellut ja valmistetut välineet. Ampuma-ase tai aseen osa hävitetään luovuttamalla se poliisille hävitettäväksi. Ampuma-aseen ja aseen osan hävittämisestä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 3 § Aseen osa Aseen osalla tarkoitetaan aseen runkoa, ylä- ja alarunkoa, lukon kehystä, piippua, luistia, patruunarullaa ja patruunapesää, lukkoa ja muuta sulkulaitetta sekä lukon ja muun sulkulaitteen runkoa, sulkukappaletta, äänenvaimenninta sekä niitä toiminnallisesti vastaavia osia. Aseen osaksi katsotaan myös latauslaite, jos sen kapasiteetti on yli: 1)  20 patruunaa ja se on lyhyen keskisytytteistä patruunaa ampuvan itselataavan kertatuliaseen osa tai siihen liitettävä irrotettava latauslaite; 2)  10 patruunaa ja se on pitkän keskisytytteistä patruunaa ampuvan itselataavan kertatuliaseen osa tai siihen liitettävä irrotettava latauslaite. Aseen osaksi katsotaan myös latauslaite, jos se on sarjatuliaseen osa tai siihen liitettävä irrotettava latauslaite. Edellä 2 ja tässä momentissa tarkoitettuna aseen osana ei kuitenkaan pidetä latauslaitetta, joka on valmistettu sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946 ja joka ei sovi asennettavaksi keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen. Latauslaitteella tarkoitetaan ampuma-aseeseen kiinnitettävää ja ampuma-aseessa kiinteästi olevaa lipasta, syöttölaitetta ja -koneistoa sekä laitetta, jonka avulla patruunat syötetään ampuma-aseeseen. Sarjatuliaseen osaksi katsotaan 1 momentissa tarkoitettujen osien lisäksi myös sellainen laukaisukoneisto, laukaisukoneiston osa ja muu sarjatuliaseeseen suunniteltu esine, joka sellaisenaan tai yhdessä muiden osien kanssa mahdollistaa sarjatulen, sekä ampuma-aseeseen suunniteltu esine, joka mahdollistaa sarjatulta jäljittelevän toiminnan ampuma-aseessa. Aseen osa katsotaan sellaisen ampuma-aseen osaksi, jonka osaksi se on valmistettu tai tarkoitettu. Aseen osana ei kuitenkaan pidetä latauslaitteeksi valmistettua esinettä, jonka toiminta on pysyvästi estetty tai jonka kapasiteetti on pysyvästi rajoitettu edellä 2 momentissa mainittua kapasiteettia pienemmäksi. Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä siitä, millä edellytyksillä latauslaitteen toiminta on katsottava pysyvästi estetyksi tai kapasiteetti pysyvästi rajoitetuksi. 5 § Patruuna Tässä laissa tarkoitetaan: 1)  haulikon patruunalla käyttövalmista reunakantaista patruunaa, joka koostuu hylsystä, hylsyn kannasta, luodista tai hauleista, välitulpista, ruudista ja patruunan kannan keskelle sijoitetusta nallista, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa; 2)  keskisytytteisellä patruunalla käyttövalmista patruunaa, joka koostuu hylsystä, luodista tai hauleista, ruudista ja patruunan kannan keskelle sijoitetusta nallista, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa; 3)  reunasytytteisellä patruunalla käyttövalmista reunakantaista patruunaa, joka koostuu hylsystä, luodista tai hauleista, ruudista ja ruudin syttymisen aiheuttavasta, kannan reunaan sijoitetusta nallimassasta, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa; 4)  kaasupatruunalla käyttövalmista, kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta levittävää patruunaa, joka koostuu hylsystä, ruudista, nallista ja ammuttaessa kaasuksi muodostuvasta osasta, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa; 5)  merkinantopatruunalla käyttövalmista, merkinantoon tai valaisuun valmistettua, reunakantaista tai keskisytytteistä patruunaa, joka koostuu hylsystä, ruudista, nallista ja ammuttaessa valoa, savua tai ääntä synnyttävästä osasta, sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa; 6)  paukkupatruunalla käyttövalmista, äänimerkinantoon valmistettua, reunakantaista tai keskisytytteistä patruunaa, joka koostuu hylsystä, ruudista ja nallista sekä rakenteeltaan vastaavaa patruunaa. 6 § Ampuma-aseiden tyypit Tässä laissa tarkoitetut ampuma-aseiden tyypit ovat haulikko, kivääri, pienoiskivääri, pistooli, pienoispistooli, revolveri, pienoisrevolveri, yhdistelmäase, kaasuase, merkinantopistooli, mustaruutiase ja muu ampuma-ase. Tässä laissa tarkoitetaan: 1)  haulikolla kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi valmistettua sileä- tai rihlapiippuista pitkää ampuma-asetta, jossa käytetään haulikon patruunaa; 2)  kiväärillä kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi valmistettua rihlapiippuista pitkää ampuma-asetta, jossa käytetään keski- tai reunasytytteistä patruunaa; 3)  pienoiskiväärillä kivääriä, jossa käytetään reunasytytteistä enintään.22 kaliiperista patruunaa; 4)  pistoolilla yhden käden otteella ammuttavaksi suunniteltua ja valmistettua lyhyttä ampuma-asetta, jossa käytetään keski- tai reunasytytteistä patruunaa; 5)  pienoispistoolilla pistoolia, jossa käytetään reunasytytteistä enintään.22 kaliiperista patruunaa; 6)  revolverilla yhden käden otteella ammuttavaksi suunniteltua ja valmistettua lyhyttä ampuma-asetta, jossa on pyörivä patruunarulla ja jossa käytetään keski- tai reunasytytteistä patruunaa; 7)  pienoisrevolverilla revolveria, jossa on pyörivä patruunarulla ja jossa käytetään reunasytytteistä enintään.22 kaliiperista patruunaa; 8)  yhdistelmäaseella kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi valmistettua pitkää ampuma-asetta, jossa on ainakin kaksi piippua tai putkea sekä jossa käytetään keski- tai reunasytytteistä patruunaa ja haulikon patruunaa; 9)  kaasuaseella ampuma-asetta, jossa käytetään kaasupatruunaa ja jolla ei voida ampua muita patruunoita; 10)  merkinantoaseella ampuma-asetta, jossa käytetään merkinantopatruunaa ja jolla ei voida ampua muita patruunoita; 11)  mustaruutiaseella ampuma-asetta, joka on suunniteltu ja valmistettu ja soveltuu vain mustalla ruudilla käytettäväksi; 12)  muulla ampuma-aseella asetta, joka rakenteeltaan, ampumistavaltaan, mitoiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan poikkeaa 1–11 kohdassa tarkoitetuista ampuma-aseista; 13)  deaktivoidulla ampuma-aseella ampuma-asetta, jonka poliisi on hyväksynyt deaktivoiduksi deaktivointistandardeja ja -tekniikoita koskevien yhteisten suuntaviivojen vahvistamisesta sen varmistamiseksi, että deaktivoidut ampuma-aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2403, jäljempänä deaktivointiasetus, mukaisesti. 6 a § Lyhyt ja pitkä ampuma-ase Lyhyellä ampuma-aseella tarkoitetaan ampuma-asetta, jonka kokonaispituus on enintään 600 millimetriä tai jonka piipun pituus on enintään 300 millimetriä. Pitkällä ampuma-aseella tarkoitetaan kaikkia muita ampuma-aseita kuin lyhyitä ampuma-aseita. 7 § Ampuma-aseiden toimintatavat Tässä laissa tarkoitetaan: 1)  kertatulella toimintatapaa, jossa lippaattoman ampuma-aseen jokainen piippu tai putki on laukauksen jälkeen ladattava uudella patruunalla ja jossa aseen laukaisukoneisto on jokaisen piipun tai putken osalta viritettävä ulkopuolisella voimalla uudestaan laukauksen jälkeen; 2)  lippaallisella kertatulella toimintatapaa, jossa lippaalla varustetun ampuma-aseen jokainen piippu tai putki on laukauksen jälkeen ladattava uudella patruunalla ja jossa aseen laukaisukoneisto on jokaisen piipun tai putken osalta viritettävä ulkopuolisella voimalla uudestaan laukauksen jälkeen; 3)  itselataavalla kertatulella toimintatapaa, jossa ampuma-ase latautuu ja virittyy jokaisen laukauksen jälkeen automaattisesti aseessa syntyvän energian tai siihen liitetyn energialähteen avulla ja jossa aseella voidaan laukaista yhdellä liipaisimen painalluksella vain yksi patruuna kussakin patruunapesässä; 4)  sarjatulella toimintatapaa, jossa ampuma-ase latautuu ja virittyy jokaisen laukauksen jälkeen automaattisesti aseessa syntyvän energian tai siihen liitetyn energialähteen avulla ja jossa aseella voidaan laukaista yhdellä liipaisimen painalluksella tai muutoin peräkkäin useita patruunoita. 7 a § Ampuma-aseen muuttamisen vaikutukset Vaikka ampuma-ase muutetaan ampumaan vain paukkupatruunoita, kaasupatruunoita tai pyroteknisiä patruunoita, sen toimintatavan ja tyypin on katsottava edelleen vastaavan kyseisen ampuma-aseen alkuperäistä 6 §:ssä tarkoitettua ampuma-aseen tyyppiä, 7 §:ssä tarkoitettua toimintatapaa ja 9 §:ssä tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta. 8 § Taskuase Taskuaseella tarkoitetaan sellaista ampuma-asetta, ei kuitenkaan kaasuasetta, joka mahtuu suorakulmaiseen, sisämitoiltaan 130 x 180 millimetrin suuruiseen laatikkoon siten asetettuna, että aseen piippu ja perä ovat laatikon pohjan tason suuntaisina. 9 § Erityisen vaarallinen ampuma-ase Erityisen vaarallisella ampuma-aseella tarkoitetaan: 1)  sinkoa, kranaatinheitintä, takaaladattavaa tykkiä sekä rakenteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan vastaavaa ampuma-asetta sekä ohjus- ja raketinheitinjärjestelmää; 2)  sarjatuliasetta; 3)  muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta; 4)  ampuma-asetta, joka on alun perin valmistettu toimimaan sarjatulella mutta joka on muunnettu toimimaan kertatulella, lippaallisella kertatulella tai itselataavalla kertatulella; 5) seuraavia keskisytytteisiä itselataavia kertatuliaseita: a) lyhyet keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 21 patruunaa ilman uudelleenlatausta, jos niissä on kiinteä latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa, tai irrotettava latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa; b) pitkät keskisytytteistä patruunaa ampuvat itselataavat kertatuliaseet, joilla voidaan laukaista yli 11 patruunaa ilman uudelleenlatausta, jos niissä on kiinteä latauslaite, jonka kapasiteetti on yli kymmenen patruunaa, tai irrotettava latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 10 patruunaa; 6)  lyhyt itselataava kertatuliase, joka on kahdella kädellä olkapäätä vasten tuettavaksi taikka muutoin kahden käden otteella ammuttavaksi suunniteltu ja valmistettu. 10 § Erityisen vaaralliset patruunat ja ammukset Erityisen vaarallisilla ammuksilla tarkoitetaan myös 9 §:n 1 kohdassa tarkoitetussa ampuma-aseessa käyttäväksi tarkoitettua ammusta, ohjusta ja taistelukärkeä. 12 § Ampuma-aseen ja aseen osan muuntaminen ja kaupallinen muuttaminen Ampuma-aseen muuntamisella tarkoitetaan toimenpidettä, jonka seurauksena aseen tyyppi, toimintatapa tai kaliiperi muuttuvat, pitkästä ampuma-aseesta tulee lyhyt ampuma-ase tai lyhyestä ampuma-aseesta pitkä ampuma-ase taikka muusta aseesta kuin taskuaseesta tulee taskuase. Aseen osan muuntamisella tarkoitetaan sellaista aseen osalle tehtyä toimenpidettä, jonka seurauksena ampuma-ase muuttuu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos kyseinen osa kiinnitetään aseeseen. Ampuma-aseen tilapäisellä muuntamisella tarkoitetaan sellaista toimenpidettä, jonka seurauksena aseen tyyppi, toimintatapa tai kaliiperi muuttuvat tilapäisesti, kun siihen vaihdetaan piippu tai sulkulaite taikka molemmat. Tilapäisenä muuntamisena ei kuitenkaan pidetä mitään toimenpidettä, jossa ampuma-aseesta tulee erityisen vaarallinen ampuma-ase tai muusta kuin taskuaseesta tulee taskuase. Ampuma-aseen ja aseen osan kaupallisella muuttamisella tarkoitetaan sellaista ampuma-aseen tai aseen osan rakenteellista työstämistä tai osan vaihtamista, jonka seurauksena ampuma-aseen tai aseen osan tyyppi, toimintatapa tai kaliiperi ei muutu. 14 § Asealan elinkeino Asealan elinkeinoja ovat kaupallisessa tarkoituksessa harjoitettava: 1)  ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten kauppa, vaihto, säilyttäminen ja vuokraaminen; 2)  ampuma-aseiden ja aseen osien korjaaminen, kaupallinen muuttaminen, muuntaminen ja valmistaminen; 3)  ampuma-aseen, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten välittäminen; 4)  ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten Suomen sisällä tapahtuvan siirtämisen ja 16 §:n 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetun siirron, viennin ja tuonnin järjestäminen; 5)  patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten kaupallinen valmistaminen. 15 § Asekeräilijä Asekeräilijällä tarkoitetaan tässä laissa luonnollista henkilöä taikka Suomessa rekisteröityä tai julkista tehtävää hoitavaa yhteisöä tai säätiötä, joka kerää ja säilyttää ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia historiaan, tieteeseen, tekniikkaan, koulutukseen tai kulttuuriperintöön liittyviä tarkoituksia varten ja jolle Poliisihallitus on hakemuksesta antanut asekeräilijän hyväksynnän. Jos edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu yhteisö tai säätiö on museo, sen tulee täyttää museolain (729/1992) 2 §:n mukaiset valtionosuuden saamisen edellytykset ja olla avoinna yleisölle. Lisäksi museon toimialana tulee olla ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankkiminen, säilyttäminen, tutkiminen ja näytteille asettaminen kulttuuriin, tieteeseen, tekniikkaan, koulutukseen, kulttuuriperintöön tai virkistykseen liittyviä tarkoituksia varten. 16 § Kuljettamiseen liittyvät määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 7)  Euroopan ampuma-asepassilla aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin (91/477/ETY), jäljempänä asedirektiivi, 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua EU:n jäsenvaltion viranomaisen antamaa todistusta, josta ilmenee, että todistuksessa nimetyllä on siinä valtiossa oikeus ampuma-asepassiin merkittyjen ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon. 17 § Soveltamisalaa koskevat poikkeukset Tämä laki ei koske: 4)  Puolustusvoimien omistamillaan ampuma-aseilla, aseen osilla, patruunoilla ja erityisen vaarallisilla ammuksilla järjestämiä sen palveluksessa olevan johdolla tapahtuvia vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön liittyviä harjoituksia ja kilpailuja; 7 a) 25 tai 42 c §:ssä tarkoitettujen asetietojärjestelmään tehtävien ilmoitusten osalta valtion ampuma-aseiden ja aseen osien korjaamista ja muuntamista; 18 § Luvanvaraisuus Jollei tässä laissa toisin säädetä, luvanvaraista on: 1)  ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten siirto ja tuonti Suomeen, siirto ja vienti Suomesta, kauttakuljetus sekä välittäjänä toimiminen kaupallisessa tarkoituksessa, kauppa, kaupallinen säilyttäminen, hankkiminen, hallussapito, vaihto, vuokraus ja valmistaminen; 2)  ampuma-aseiden ja aseen osien kaupallisessa tarkoituksessa tapahtuva korjaaminen, kaupallinen muuttaminen sekä muuntaminen lukuun ottamatta yksityishenkilön tekemää aseen tilapäistä muuntamista aseen osan hallussapitoluvan nojalla hallussa pidetyistä aseen osista. 19 § Poikkeukset luvanvaraisuudesta Luvanvaraista ei ole: 1)  ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten vienti yksityistä tarkoitusta varten; 2)  siihen ampuma-aseeseen tarkoitetun aseen osan varaosaksi hankkiminen ja hallussapito, johon hankkijalla tai hallussapitäjällä on hallussapitoon oikeuttava lupa, kuitenkin enintään siinä määrin, että varaosiksi hankittujen aseen osien avulla ei voi koota toista ampuma-asetta; 3)  äänenvaimentimen hankkiminen, hallussapito ja luovuttaminen, jos henkilöllä on ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa; 4)  lyhyeen keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen lisättävän tai kiinnitettävän kapasiteetiltaan yli 20 patruunan latauslaitteen hankkiminen, jos henkilöllä on erityisen vaarallisen ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava aselupa mainittuun ampuma-aseeseen; 5)  pitkään keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen lisättävän tai kiinnitettävän kapasiteetiltaan yli 10 patruunan latauslaitteen hankkiminen, jos henkilöllä on erityisen vaarallisen ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava aselupa mainittuun ampuma-aseeseen; 6)  ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten kuljettaminen kaupallisessa tarkoituksessa ja kuljettamisen suorittamiseksi välttämätön säilyttäminen, jos kuljettaja harjoittaa ammattimaista tavaroiden kuljettamista; 7)  muiden kuin erityisen vaarallisten patruunoiden valmistaminen yksityistä tarkoitusta varten, jos valmistajalla on kyseisten patruunoiden hallussapitoon oikeuttava lupa; 8)  asianmukaisen luvan nojalla hallussa pidetyn ampuma-aseen tai aseen osan korjaaminen yksityistä tarkoitusta varten; 9)  merkinantopistoolin hallussapito ulkomaisessa kauppa- tai huvialuksessa, jos alus on ainoastaan tilapäisesti Suomen aluevesillä; 10)  tehokkaan ilma-aseen vienti, siirto Suomesta, kauttakuljetus kaupallisessa tarkoituksessa sekä hankkiminen ja hallussapito, jos hankkijalla tai hallussapitäjällä on oikeus ampuma-aseen hallussapitoon; 11)  deaktivoidun ampuma-aseen hankkiminen ja hallussapito, jos siitä on tehty 70 §:n mukainen ilmoitus poliisilaitokselle. Ennen vuotta 1890 valmistettujen ainoastaan mustalla ruudilla ampumiseen soveltuvien mustaruutiaseiden kuljettaminen ja säilyttäminen ei ole luvanvaraista. Luvanvaraista ei myöskään ole tällaisten mustaruutiaseiden pitäminen museossa tai kokoelmassa, ellei aseilla ammuta. Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää muidenkin asehistoriallisesti arvokkaiden vanhojen ampuma-aseiden vapauttamisesta luvanvaraisuudesta tässä momentissa säädetyin edellytyksin. Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää, mitä aseen osia pidetään 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla varaosina. 19 a § Kielto valmistaa ampuma-ase, aseen osa tai patruuna tietyissä tilanteissa Ampuma-asetta, aseen osaa tai patruunaa ei saa valmistaa: 1)  laittomasti Suomeen maahantuoduista tai siirretyistä taikka Suomessa laittomasti kaupatuista aseen osista tai patruunan osista; 2)  ilman siihen tarkoitukseen myönnettyä lupaa; tai 3)  ilman, että ampuma-ase tai aseen osa merkitään 110 b §:n mukaisesti ja ilmoitetaan 25 tai 42 c §:n mukaisesti asetietojärjestelmään. Patruunaa ei saa valmistaa ilman lupaa muutoin kuin omaan henkilökohtaiseen käyttöön sellaiseen ampuma-aseeseen, jonka hallussapitoon valmistajalla on lupa. 20 § Asealan elinkeinolupa Poliisihallitus antaa ja peruuttaa luvan asealan elinkeinon harjoittamiseen (asealan elinkeinolupa). Asealan elinkeinolupa voidaan antaa 20 a §:ssä säädetyt edellytykset täyttävälle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jos tämän elinkeinotoiminta koostuu kokonaan tai osittain yhdestä tai useammasta 14 §:ssä tarkoitetusta asealan elinkeinosta. Jos elinkeinotoiminnassa on tarkoitus käsitellä tai säilyttää ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityiseen vaarallisia ammuksia, asealan elinkeinoluvan antamisen edellytyksenä on lisäksi, että säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat turvallisiksi ottaen huomioon hakijan asealan elinkeinotoiminnan luonne ja laajuus. 20 a § Asealan elinkeinoluvan myöntämisen edellytykset Asealan elinkeinolupa voidaan myöntää luonnolliselle henkilölle, joka: 1)  on täyttänyt 18 vuotta; 2)  on elinkeinon harjoittamiseen oikeutettu; 3)  ilmoittaa 26 §:ssä tarkoitetun Poliisihallituksen hyväksymän vastuuhenkilön; 4)  terveydentilansa ja käyttäytymisensä puolesta on asealan elinkeinon harjoittamiseen sopiva; 5)  omaa asealan elinkeinotoiminnan kannalta riittävän asiantuntemuksen; 6)  ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu; sekä 7)  varallisuutensa puolesta kykenee huolehtimaan asealan elinkeinotoiminnasta hyvin. Asealan elinkeinolupa voidaan myöntää oikeushenkilölle, jos: 1)  se varallisuutensa puolesta kykenee huolehtimaan toiminnasta hyvin; sekä 2)  sen hallintoelimiin kuuluvat henkilöt ja toimitusjohtaja sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiömiehet täyttävät 1 momentin 1, 2, 4 ja 6 kohdassa säädetyt vaatimukset. 21 § Asealan elinkeinoluvan sisältö, ehdot, rajoitukset ja voimassaoloaika Asealan elinkeinoluvassa on mainittava asealan elinkeinonharjoittajan toimipaikat tai pääasiallinen toimipaikka, ne 14 §:ssä tarkoitetut asealan elinkeinot, joita lupa koskee, sekä se, minkälaisia ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia asealan elinkeinoluvan haltija voi hankkia ja pitää hallussa elinkeinotoimintaansa varten. Luvassa on myös määrättävä 26 §:ssä tarkoitettujen vastuuhenkilöiden lukumäärä ja vastuualueet. Asealan elinkeinoluvan nojalla tapahtuvaa toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin asealan elinkeinoluvassa määrätyt ehdot vastuuhenkilöistä on täytetty. Lupa oikeuttaa harjoittamaan asealan elinkeinoa vain luvassa mainitussa toimipaikassa. Tilapäisesti elinkeinoa saa kuitenkin harjoittaa muuallakin. Asealan elinkeinolupa oikeuttaa elinkeinoa harjoittavaa elinkeinonharjoittajaa hankkimaan ja pitämään hallussaan asealan elinkeinotoimintaansa varten luvassa mainittuja ampuma-aseita, aseen osia sekä patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia ilman 42 §:ssä tarkoitettua aselupaa. Jos asealan elinkeinoluvan perusteena on ainoastaan 14 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitettu elinkeinotoiminta, elinkeinolupa ei oikeuta ampuma-aseen tai aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hankintaan tai hallussapitoon. Asealan elinkeinolupaan voidaan perustellusta syystä sisällyttää myös oikeus hankkia ja pitää hallussa elinkeinotoimintaa varten erityisen vaarallisia ampuma-aseita tai niiden osia. Tämä oikeus tulee nimenomaisesti mainita asealan elinkeinoluvassa ja yksilöidä aseiden ja aseen osien tyypit. Poliisihallitus voi liittää asealan elinkeinolupaan toiminnan laadusta, laajuudesta, luvan haltijan toimipaikkojen ja säilytyspaikkojen lukumäärästä, turvallisuudesta ja sijainnista sekä muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä asealan elinkeinoon liittyviä ehtoja ja rajoituksia. Poliisihallitus voi muuttaa tai lisätä 3 momentissa tarkoitettuja ehtoja ja rajoituksia toiminnan muiden kuin tilapäisten muutosten vuoksi. Lupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi. Poliisihallitus antaa asealan elinkeinoluvasta todistuksen, joka on voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan. 22 § Asealan elinkeinotoimintaa koskeva muutosilmoitus Asealan elinkeinoluvan haltijan on tehtävä muutosilmoitus kirjallisesti tai 119 a §:ssä tarkoitettua sähköistä asiointia käyttäen Poliisihallitukselle sen: 1)  nimen tai toiminimen tai yhtiömuodon muuttumisesta, toimipaikan perustamisesta ja lakkauttamisesta, säilytystilojen olosuhteiden taikka sijainnin muuttumisesta, uuden säilytystilan käyttöönotosta ja säilytystilan käytöstä poistamisesta sekä toimipaikan osoitteen muuttumisesta; 2)  hallintoelimiin kuuluvan henkilön ja toimitusjohtajan sekä avoimessa yhtiössä yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisen yhtiömiehen vaihtumisesta; 3)  toiminnan harjoittamisen lopettamisesta tai keskeyttämisestä yhtä kuukautta pitemmäksi ajaksi; 4)  toiminnan jatkamisesta 3 kohdassa tarkoitetun keskeytyksen jälkeen. Muutosilmoitus on tehtävä, jos mahdollista, ennen muutosta, mutta viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta muutoksesta ilmoitettaessa muutosilmoitukseen on liitettävä asiakirjat, joilla osoitetaan, että tilalle tullut henkilö täyttää 20 a §:n 2 momentin 2 kohdan mukaiset edellytykset. 23 § Asealan elinkeinoluvan raukeaminen ja peruuttaminen Asealan elinkeinolupa raukeaa: 1)  jollei luvassa tarkoitettua toimintaa ole aloitettu vuoden kuluessa päivästä, jona lupa on annettu; 2)  vuoden kuluttua luvanhaltijan konkurssin alkamisesta tai kuolinpäivästä. Lupa on peruutettava, jos luvanhaltija: 1)  sitä pyytää; taikka 2)  ei enää täytä 20 §:n 3 momentissa ja 20 a §:ssä säädettyjä luvan antamisen edellytyksiä. 23 a § Asealan elinkeinoluvan voimassaolon väliaikainen peruuttaminen Poliisihallitus voi 23 §:ssä tarkoitetun peruuttamisasian tultua vireille peruuttaa asealan elinkeinoluvan voimassaolon väliaikaisesti. Väliaikainen peruuttaminen on voimassa enintään kolme kuukautta. Poliisihallitus voi jatkaa väliaikaista peruuttamista erityisestä syystä enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos peruuttamisasian selvittäminen on kesken. 24 § Asealan elinkeinoluvan haltijan konkurssi tai kuolema Asealan elinkeinoluvan haltijan konkurssi- ja kuolinpesällä on oikeus jatkaa elinkeinon harjoittamista asealan elinkeinonharjoittajalle annetun luvan nojalla vuoden ajan konkurssin alkamisesta tai kuolinpäivästä, jos 20 §:n ja 20 a §:ssä säädetyt luvan antamisen edellytykset edelleen täyttyvät. Konkurssipesän hoitajan, kuolinpesän osakkaan ja muun pesää hoitavan on ilmoitettava Poliisihallitukselle luvanhaltijan konkurssista ja kuolemasta sekä muutoksista 26 §:ssä tarkoitettuun vastuuhenkilöön 7 päivän kuluessa konkurssin alkamisesta tai siitä, kun kuolemasta on saatu tieto. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään asealan elinkeinoluvan haltijan konkurssista ja kuolemasta, sovelletaan myös, kun yhteisö tai säätiö on niitä koskevien säännösten mukaan lakannut. 25 § Ilmoitus asetietojärjestelmään ja tietojen tallentaminen Asealan elinkeinoluvan haltijan on elinkeinotoimintansa aikana ilmoitettava asetietojärjestelmään ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen ja aseen osan yksilöintitiedot, esineen luovuttajan tai lainaksiantajan ja luovutuksensaajan tai lainaksisaajan nimi, osoite ja syntymäaika sekä esineen korjaamista tai muuntamista koskevan toimeksiannon antajan nimi ja osoite. Asealan elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava myös hallussaan olevan ampuma-aseen muuntamisesta ja aseen deaktivoinnista ja hävittämisestä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi ampuma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot ja niiden muutos sekä toimenpiteen ajankohta. Asealan elinkeinoluvan haltijan on ilmoitettava yksilöintitiedot myös patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista tai tallennettava tiedot 5 momentissa tarkoitettuun tiedostoon. Edellä 1–3 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä 119 a §:ssä tarkoitettua sähköistä asiointia käyttäen 10 päivän kuluessa siitä, kun asealan elinkeinoluvan haltija on vastaanottanut ilmoitettavan esineen tai luovuttanut sen. Ampuma-aseen ja sen osan yksilöintitietojen ilmoittamisesta esinettä luovutettaessa säädetään 42 c §:ssä. Ilmoitus luovutetuista patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista tehdään luovutuksen yhteydessä. Patruunoita ja erityisen vaarallisia ammuksia koskevaan tiedostoon on tallennettava esineen luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi. Tiedostoon sisältyviä henkilötietoja saa luovuttaa vain 115 §:ssä tarkoitetulle valvontaviranomaiselle valvontatehtävää varten. Asealan elinkeinoluvan haltijan on vaadittaessa esitettävä tiedosto poliisille sekä luovutettava se lupaviranomaiselle, kun asealan elinkeinolupa raukeaa tai jos se peruutetaan. Tiedosto on säilytettävä vähintään 30 vuotta siihen viimeksi tehdyn merkinnän jälkeen ja se on hävitettävä sen jälkeen, kun viimeisen merkinnän tekemisestä on kulunut 50 vuotta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen, kaasusumuttimen, aseen osan, patruunoiden ja erityisten vaarallisten ammusten yksilöintitietojen ilmoittamisesta sekä tietojen tallentamisesta 5 momentissa tarkoitettuun tiedostoon ja niiden esittämisestä ja luovuttamisesta. Asealan elinkeinoluvan haltija voi poiketa 1 momentissa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta, jos ampuma-aseen tai aseen osan haltija on jättänyt ampuma-aseen tai aseen osan asealan elinkeinonharjoittajalle ja esine on asealan elinkeinoluvan haltijan hallussa enintään 10 päivää. 26 § Vastuuhenkilö Asealan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa on oltava yksi tai useampi 26 c §:n mukaisesti hyväksytty vastuuhenkilö. Asealan elinkeinoluvan haltijan on tehtävä ilmoitus poliisille seitsemän päivän kuluessa, kun: 1)  vastuuhenkilö eroaa palveluksesta; 2)  vastuuhenkilö ei enää hoida 26 b §:ssä tarkoitettua tehtävää; tai 3)  vastuuhenkilön hyväksyntä päättyy. Hakemus uuden vastuuhenkilön hyväksymiseksi on tehtävä 30 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta. Hakemus on edellytys sille, että 26 a §:ssä tarkoitettu vastuuhenkilön sijainen voi hoitaa vastuuhenkilön tehtäviä. Sijainen voi hoitaa tehtäviä uuden vastuuhenkilön hyväksyntään saakka, kuitenkin enintään vuoden ajan. 26 a § Vastuuhenkilön sijainen Poliisihallitus voi hyväksyä asealan elinkeinoluvan haltijan hakemuksesta vastuuhenkilölle sijaisen tämän ollessa tilapäisesti estynyt taikka 26 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tilanteessa. Sijaiseksi hyväksyttävän on täytettävä 26 c §:ssä tarkoitetut edellytykset lukuun ottamatta vastuuhenkilön kokeen suorittamista. Hyväksyntään voidaan tarvittaessa liittää ehtoja ja rajoituksia. 26 b § Vastuuhenkilön tehtävät Vastuuhenkilö vastaa siitä, että asealan elinkeinoluvan nojalla harjoitettua liiketoimintaa harjoitetaan tämän lain ja lupaehtojen mukaisesti. 26 c § Vastuuhenkilön hyväksyntä Poliisihallitus voi asealan elinkeinoluvan hakijan tai haltijan hakemuksesta hyväksyä vastuuhenkilöksi henkilön: 1)  joka on antanut suostumuksensa vastuuhenkilön tehtävään; 2)  joka on täyttänyt 18 vuotta; 3)  jolla on tehtävän edellyttämä perehtyneisyys ampuma-aseisiin, aseen osiin, patruunoihin ja erityisen vaarallisiin ammuksiin 4)  joka on suorittanut hyväksytysti Poliisihallituksen järjestämän vastuuhenkilökokeen; ja 5)  jolla on voimassa oleva 27 §:n 1 momentissa tarkoitettu aseenkäsittelylupa. Vastuuhenkilön hyväksyntä on voimassa toistaiseksi. 26 d § Vastuuhenkilön hyväksynnän raukeaminen ja peruuttaminen Vastuuhenkilön hyväksyntä raukeaa, kun hyväksynnän perusteena oleva elinkeinotoiminta päättyy tai vastuuhenkilö ei ole enää hyväksyntää hakeneen asealan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa. Poliisihallituksen on peruutettava vastuuhenkilön hyväksyntä, jos asealan elinkeinoluvan haltija tai vastuuhenkilö sitä pyytää. Poliisihallitus peruuttaa vastuuhenkilöksi hyväksymisen kokonaan tai määräajaksi, jos vastuuhenkilö: 1)  ei enää täytä vastuuhenkilöksi hyväksymisen edellytyksiä; 2)  on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla sellaisesta rikoksesta, joka osoittaa hänen olevan sopimaton vastuuhenkilöksi, tai hänen voidaan katsoa tahallaan menetelleen vastuuhenkilönä olennaisesti virheellisesti. Poliisihallituksen tulee ilmoittaa asealan elinkeinoluvan haltijalle vastuuhenkilön hyväksynnän peruuttamisasian vireilletulosta. 26 e § Vastuuhenkilön hyväksynnän voimassaolon väliaikainen peruuttaminen Poliisihallitus voi 26 d §:ssä tarkoitetun peruuttamisasian tultua vireille peruuttaa vastuuhenkilön hyväksynnän voimassaolon väliaikaisesti. Väliaikainen peruuttaminen on voimassa enintään kolme kuukautta. Poliisihallitus voi jatkaa väliaikaista peruuttamista erityisestä syystä enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos peruuttamisasian selvittäminen on kesken. 27 § Aseenkäsittelylupa Asealan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa olevalla henkilöllä, joka kuljettaa, säilyttää tai muuten käsittelee ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia, on oltava siihen lupa (aseenkäsittelylupa). Lupa oikeuttaa esittely-, kokeilu- tai koulutustarkoituksessa myös ampumaan ampuma-aseilla, jos se on tarpeellista sen asealalla harjoitettavan elinkeinotoiminnan kannalta, johon aseenkäsittelylupa on myönnetty. Aseenkäsittelylupa voidaan antaa myös tilapäiseen, työssä tapahtuvaan 1 momentissa tarkoitettuun käsittelyyn. Aseenkäsittelylupa voidaan antaa 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana 1 momentissa tarkoitettuun aseenkäsittelyyn ja jonka työtehtävät sitä edellyttävät. Alle 20-vuotiaalle annettavaan aseenkäsittelylupaan asetetaan ehto, jonka mukaan lupa ei oikeuta käsittelemään 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuja ampuma-aseita eikä 9 §:n 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja erityisen vaarallisia ampuma-aseita tai niiden osia ennen kuin luvanhaltija on täyttänyt 20 vuotta. Poliisilaitos voi hakemuksesta antaa ja peruuttaa aseenkäsittelyluvan. Hakijan tulee saapua henkilökohtaisesti poliisilaitokselle, jos se on erityisestä syystä tarpeen. Jos aseenkäsittelylupa myönnetään hakemuksen mukaisesti, hakijalle ei anneta erillistä päätöstä eikä valitusosoitusta. 28 § Aseenkäsittelyluvan voimassaoloaika ja lupaehdot Aseenkäsittelylupa on voimassa vain luvanhaltijan toimiessa lupahakemuksessa mainitun työnantajan palveluksessa. Asealan elinkeinoluvan haltijan tulee ilmoittaa aseenkäsittelyluvan haltijan palvelussuhteen päättymisestä poliisille. 28 a § Aseenkäsittelylupakortti Poliisilaitos antaa aseenkäsittelyluvan haltijalle aseenkäsittelylupakortin. Aseenkäsittelylupakortti on pidettävä aseenkäsittelylupaa edellyttävissä tehtävissä mukana ja se on esitettävä pyydettäessä. Ennen aseenkäsittelylupakortin luovuttamista poliisilaitos antaa aseenkäsittelyluvan haltijalle määräaikaisen todistuksen aseenkäsittelyluvan antamisesta. Todistus osoittaa aseenkäsittelyluvan voimassaolon ennen asekäsittelylupakortin luovuttamista aseenkäsittelyluvan haltijalle. Aseenkäsittelylupakortti on heti luovutettava poliisille, jos aseenkäsittelylupa on peruutettu tai aseenkäsittelyluvan haltijalle luovutetaan uusi aseenkäsittelylupakortti. 29 § Aseenkäsittelyluvan raukeaminen Aseenkäsittelylupa raukeaa, kun luvan myöntämisen perusteena oleva asealan elinkeinotoiminta päättyy tai luvanhaltija ei ole enää luvassa mainitun työnantajan palveluksessa. 29 a § Aseenkäsittelyluvan voimassaolon väliaikainen peruuttaminen Poliisi voi 67 §:ssä tarkoitetun aseenkäsittelylupaa koskevan peruuttamisasian tultua vireille peruuttaa aseenkäsittelyluvan voimassaolon väliaikaisesti. Väliaikainen peruuttaminen on voimassa enintään kolme kuukautta. Poliisi voi jatkaa väliaikaista peruuttamista erityisestä syystä enintään kuudella kuukaudella kerrallaan, jos peruuttamisasian selvittäminen on kesken. 30 § Varoitus ja uuden vastuuhenkilön nimeäminen Lupaviranomainen voi 23 §:n 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa luvan peruuttamisen sijasta antaa asealan elinkeinoluvan haltijalle varoituksen, jos luvanhaltija on korjannut asealalla harjoitettavassa elinkeinotoiminnassa todetut puutteet ja luvan peruuttaminen olisi olosuhteisiin nähden kohtuutonta. Jos asealan elinkeinoluvan haltijan ilmoittama vastuuhenkilö on toiminut mainitussa kohdassa tarkoitetulla tavalla, lupaviranomainen voi määrätä asealan elinkeinoluvan haltijan ilmoittamaan uuden vastuuhenkilön. 42 § Aselupa Aselupa on ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen tai aseen osan hallussapitoon oikeuttava lupa, johon voidaan liittää oikeus ampuma-aseen tai aseen osan hankkimiseen (hankkimisoikeus) taikka valmistamiseen tai muuntamiseen yksityistä tarkoitusta varten (yksityinen valmistamisoikeus). Aseluvan antaa ja peruuttaa poliisilaitos. Aseluvan erityisen vaarallisen ampuma-aseen ja sen osan hankkimiseen tai valmistamiseen tai muuntamiseen yksityistä tarkoitusta varten antaa ja peruuttaa kuitenkin Poliisihallitus tai sen määräämä poliisiyksikkö. Lupahakemus toimitetaan poliisilaitokselle. Hakemus voidaan panna vireille sähköisesti. Hakijan tai yhteisön tai säätiön asevastaavan tulee kuitenkin pyynnöstä saapua henkilökohtaisesti poliisilaitokselle. Erityisestä syystä hakemuksen voi jättää myös Suomen ulkomaan edustustoon. Hakijan, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, on esitettävä asuinmaansa viranomaisen antama suostumus hakemuksessa tarkoitetun ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan hankkimiseen. Hänen on lisäksi annettava kirjallinen selvitys aikomuksestaan pitää hallussa ampuma-asetta ja aseen osaa Suomessa. 42 b § Päätös, luvan voimassaolo ja lupaehdot Aselupa annetaan toistaiseksi, jollei sitä erityisestä syystä ole annettava määräajaksi. Ensimmäinen aselupa 43 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten annetaan luonnolliselle henkilölle 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetuista asetyypeistä koostuvaan ryhmään kuuluvaan ampuma-aseeseen taikka 9 §:n 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen enintään viiden vuoden määräajaksi. Kaikki luvanhaltijalle tämän määräaikaisen luvan voimassaoloaikana samaan aseryhmään kuuluviin ampuma-aseisiin myönnettävät aseluvat annetaan määräajaksi, joka päättyy viimeistään samanaikaisesti ensimmäisen määräaikaisen luvan päättymisen kanssa. Sellaista työtä varten, jossa ampuma-ase on välttämätön, lupa annetaan kuitenkin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tällöin lupaan on sisällytettävä ehto, jonka mukaan lupa on voimassa vain niin kauan kuin luvansaaja toimii kyseisessä työtehtävässä. Aselupa luvanhaltijan huollettavana olevan 15 vuotta mutta ei 18 vuotta täyttäneen henkilön hallussapidettäväksi tarkoitetun haulikon, yhdistelmäaseen, kiväärin tai pienoiskiväärin säilyttämistä ja kuljettamista varten annetaan määräajaksi, joka päättyy viimeistään nuorimman 54 §:ssä tarkoitetun rinnakkaisluvanhaltijan täyttäessä 19 vuotta. Jos aselupa on myönnetty asekeräilijän hyväksynnän perusteella, lupaviranomainen voi sisällyttää lupaan ehdon, jonka mukaan ampuma-aseella ei saa ampua. Aselupaan, joka on annettu luvanhaltijan huollettavana olevan 15 vuotta mutta ei 18 vuotta täyttäneen henkilön hallussa pidettäväksi tarkoitetun haulikon, yhdistelmäaseen, kiväärin tai pienoiskiväärin säilyttämistä ja kuljettamista varten, asetetaan ehto, jonka mukaan luvanhaltija ei saa ampua aseella. 42 c § Aseen ja sen osan yksilöintitietojen ilmoittaminen poliisille Ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan yksilöintitiedot ja luovuttajan ja luovutuksensaajan nimi, osoite ja syntymäaika, korjaamista tai muuntamista koskevan toimeksiannon antajan nimi sekä ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan lainaksiantajan ja lainaksisaajan nimi, osoite ja syntymäaika tulee ilmoittaa poliisille kirjallisesti tai 119 a §:ssä tarkoitettua sähköistä asiointia käyttäen. Jos ampuma-ase, tehokas ilma-ase tai ampuma-aseen kokoamisen mahdollistavat aseen osat säilytetään muutoin kuin tilapäisesti 106 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla muun kuin ampuma-aseen hallussapitoon oikeutetun luvanhaltijan luona, poliisille tulee ilmoittaa säilyttäjän ja säilytyspaikan yksilöimiseksi tarvittavat tiedot. Lisäksi tulee ilmoittaa tieto ampuma-aseen muuntamisesta, jos ampuma-aseen tyyppi, toimintatapa tai kaliiperi muuttuu tai ase deaktivoidaan tai hävitetään. Ilmoituksesta on käytävä ilmi ajankohta, jona toimenpide on tehty. Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot ilmoittaa: 1)  luovuttaja tai lainaksiantaja luovutuksen, lainaamisen tai lainasta palauttamisen yhteydessä, jos luovuttaja tai lainaksiantaja on 20 §:ssä tarkoitetun asealan elinkeinoluvan haltija; tai 2)  muussa kuin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa esineen hankkinut, lainannut, valmistanut tai muuntanut aseluvanhaltija 30 päivän kuluessa esineen hankkimisesta, lainaamisesta, valmistamisesta tai muuntamisesta. Ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen tai aseen osan lainaksiantaja voi poiketa 1 momentissa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta, jos esine on lainaksisaajan hallussa enintään 30 päivän ajan lainaksiantamisesta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ampuma-aseen, tehokkaan ilma-aseen ja aseen osan yksilöintitietojen ilmoittamista koskevista menettelyistä ja ilmoitusten sisällöstä. 43 § Hyväksyttävät käyttötarkoitukset Aselupa voidaan antaa seuraaviin käyttötarkoituksiin: 1)  metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen; 2)  ampumaurheilu ja -harrastus; 3)  työ, jossa ase on välttämätön; 4)  näytös, kuvaus tai muu vastaava esitys; 5)  asekeräilijän ampuma-aseiden tai aseen osien keräilysuunnitelman mukainen kerääminen ja säilyttäminen; 6)  muistoesineenä säilyttäminen; 7)  merkinanto; 8)  luvanhaltijan huollettavana olevan 15 vuotta mutta ei 18 vuotta täyttäneen henkilön hallussapidettäväksi tarkoitetun haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin tai yhdistelmäaseen säilyttäminen ja kuljettaminen; 9)  vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena annettavan ampumakoulutuksen järjestäminen tai siihen osallistuminen tämän lain 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla ampuma-aseilla tai aseen osilla. Muistoesineenä säilyttämiseksi lupa voidaan antaa muun kuin erityisen vaarallisen ampuma-aseen tai sen osan hankkimiseen yksittäisessä tapauksessa, jos hakija osoittaa ampuma-aseella tai aseen osalla olevan hänelle erityistä historiallista tai muuta muistoarvoa. Tällöin aselupaan voidaan asettaa ehto, jonka mukaan ampuma-aseella ei saa ampua. 44 § Hankittavaa ampuma-asetta ja aseen osaa koskevat yleiset edellytykset Aselupa voidaan antaa vain sellaista ampuma-asetta tai aseen osaa varten, joka ei lippaan patruunamäärän, kaliiperin tai muiden ominaisuuksien perusteella ole hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen nähden tarpeettoman tulivoimainen ja tehokas sekä joka soveltuu hyvin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen. Jos hakijan ilmoittama käyttötarkoitus on metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen, ampuma-aseen soveltuvuutta arvioitaessa noudatetaan lisäksi metsästyslakia (615/1993). Metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten aselupaa ei voida antaa tämän lain 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta varten lukuun ottamatta kertatulitoimista pienoispistoolia ja pienoisrevolveria. 44 a § Hankittavaa ampuma-asetta ja aseen osaa koskevat rajoitukset taskuaseelle tai sen osalle Hankittavaa ampuma-asetta tai aseen osaa koskevien 44 §:ssä tarkoitettujen yleisten edellytysten täyttyessä aselupa taskuasetta ja sen osaa varten voidaan antaa vain asekeräilijälle ampuma-aseiden tai aseen osien museossa tai kokoelmassa pitämiseen, muistoesineenä säilyttämiseen sekä työhön, jossa ase on välttämätön. 44 b § Rajoitukset erityisen vaarallisen ampuma-aseen tai sen osan hankkimiselle Sen lisäksi, mitä 44 §:ssä säädetään, aselupa 9 §:n 1, 2 ja 4–6 kohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten voidaan antaa vain: 1)  asekeräilijälle ampuma-aseiden tai aseen osien keräämiseen tai säilyttämiseen; 2)  erityisestä syystä työhön, jossa ampuma-ase on välttämätön; tai 3)  määräajaksi näytöstä, kuvausta tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten. Lisäksi aselupa voidaan antaa 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen järjestämistä tai siihen osallistumista varten. Lisäksi aselupa voidaan antaa 9 §:n 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten luonnolliselle henkilölle ampumaurheilua varten, jos hakija on ja on ollut luvan hakemista edeltäneiden 12 kuukauden ajan yhdistyslain (503/1989) 4 §:ssä tarkoitetun luvan saaneen yhdistyksen jäsen. Lisäksi aselupa voidaan antaa 9 §:n 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten yhteisölle tai säätiölle urheiluammuntakoulutusta varten. Aselupa 9 §:n 3 kohdan muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioitua ampuma-asetta tai sen osaa varten voidaan antaa vain erityisestä syystä. 45 § Aseluvansaajaa koskevat edellytykset luonnolliselle henkilölle Aselupa voidaan antaa sellaiselle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussaan ampuma-aseita ja aseen osia. Lupaviranomaisella on oikeus saada hakijasta lääketieteellinen arvio, jos saatujen tietojen tai haastattelun perusteella lupaviranomaisella on syytä epäillä luvanhakijan henkilökohtaista sopivuutta ampuma-aseen hallussapitoon. Lupaviranomaisella on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada lääketieteellisessä arviossa luvanhakijasta sellaiset terveystiedot, jotka ovat välttämättömiä lupaviranomaisen arvioidessa hakijan sopivuutta ampuma-aseen hallussapitoon. Asevelvollisen on pyydettäessä esitettävä selvitys suoritetusta varusmies- tai siviilipalveluksesta. Jos palvelusta ei ole suoritettu, asevelvollisen on pyydettäessä esitettävä määräys aloittaa palvelus taikka päätös palveluksesta vapauttamisesta, palvelusajankohdan siirrosta tai palveluksen keskeyttämisestä syineen. Aselupa 9 §:n 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja aseen osaa sekä pistoolia, pienoispistoolia, revolveria ja pienoisrevolveria sekä niiden osaa varten voidaan antaa vain 20 vuotta täyttäneelle henkilölle. Aselupa ampumaurheilussa tai -harrastuksessa käytettävää 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta varten ja ampumaurheilussa 9 §:n 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten voidaan antaa luonnolliselle henkilölle vain, jos tämä esittää yhdistyslain 4 §:ssä tarkoitetun luvan saaneen yhdistyksen ampuma-asekouluttajan antaman todistuksen ampuma-urheilusta tai -harrastuksestaan, jonka on oltava jatkunut aktiivisesti vähintään aselupahakemusta edeltävät kaksi vuotta. Aktiivisen harrastuksen jatkumista koskevaan kahden vuoden ajanjaksoon lasketaan puolet aseellisessa palvelussa asevelvollisena suoritetusta palvelusta tai puolet naisten vapaaehtoisessa asepalvelussa suoritetusta palvelusta. Aselupa ampumaurheilussa tai -harrastuksessa käytettävään 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen ja sen osaan voidaan myöntää myös, jos henkilö esittää luotettavan selvityksen ampumaurheilusta tai -harrastuksestaan ja hänen työnantajanaan toimivan valtion viranomaisen todistuksen siitä, että hän virkaansa kuuluvissa tehtävissä kantaa 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta. Aselupa ampumaurheilussa käytettävää 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten voidaan antaa luonnolliselle henkilölle vain, jos tämä esittää yhdistyslain 4 §:ssä tarkoitetun luvan saaneen yhdistyksen ampuma-asekouluttajan antaman todistuksen ampumaurheilusta tai -harrastuksestaan, jonka on oltava jatkunut aktiivisesti vähintään aselupahakemusta edeltävät 12 kuukautta. Aselupa 43 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen ja sen osaan voidaan antaa luonnolliselle henkilölle vain, jos tämä esittää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antaman todistuksen osallistumisesta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa tarkoitettuun sotilaallisia valmiuksia palvelevaan ampumakoulutukseen ampuma-asetyypillä, johon aselupaa haetaan, aktiivisesti vähintään aselupahakemusta edeltävien 12 kuukauden aikana sekä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa tarkoitetun todistuksen hyväksytysti suoritetusta ampumakokeesta. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen antama todistus osallistumisesta sotilaallisia valmiuksia palvelevaan ampumakoulutukseen voidaan osittain korvata muulla luotettavalla selvityksellä aktiivisesta reserviläisen ampumaharjoittelusta. Aktiivista harjoittelua koskevaan vuoden ajanjaksoon lasketaan puolet aseellisessa palvelussa asevelvollisena suoritetusta palvelusta tai puolet naisten vapaaehtoisessa asepalvelussa suoritetusta palvelusta. Haettaessa lupaa: 1)  metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista varten hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys ja, jos hakemus koskee lupaa 6 §:n 2 momentin 5 tai 7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta varten, lisäksi riistanhoitoyhdistyksen antama todistus aktiivisesta harrastuksestaan; 2)  ampumaurheilua ja -harrastusta varten hakijan on esitettävä harrastuksestaan luotettava selvitys; 3)  9 §:n 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuun erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen tai aseen osaan ampumaurheilua varten hakijan on esitettävä todistus voimassa olevasta vähintään luvan hakemista edeltäneiden 12 kuukauden ajan jatkuneesta jäsenyydestä yhdistyslain 4 §:ssä tarkoitetussa luvan saaneessa yhdistyksessä ja luotettava selvitys siitä, että hakija harjoittelee aktiivisesti tai osallistuu ampumakilpailuihin ampuma-asetyypillä, johon lupaa haetaan; 4)  työtä varten hakijan on esitettävä selvitys siitä, että hän on koulutuksessaan tai muuten riittävästi perehtynyt ampuma-aseen turvalliseen käsittelemiseen ja että hänellä on hyväksyttävä peruste ampuma-aseen kantamiseen työssään; 5)  43 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettua ampuma-asetta ja aseen osaa varten lupaviranomainen pyytää Puolustusvoimilta perustellun lausunnon; Puolustusvoimat voi antaa puoltavan lausunnon hakijalle, joka on sijoituskelpoinen ja jolla Puolustusvoimat katsoo olevan tarve kyseisellä ampuma-aseella ja aseen osalla harjoitteluun reservin ampumataidon ylläpitämiseksi; lupaa tässä kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen ei voida myöntää, jos Puolustusvoimat ei anna puoltavaa lausuntoa. Lupa ampuma-aseen ja aseen osan keräilyyn ja säilyttämiseen voidaan antaa vain asekeräilijälle, jonka ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilat säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt. Lupa 43 §:n 1 momentin 8 kohdan perusteella voidaan antaa, kun huollettava henkilö on jättänyt 54 §:ssä tarkoitettua rinnakkaislupaa koskevan lupahakemuksensa ja lupaviranomainen on tutkinut, että rinnakkaisluvan antamiseen on mainitussa pykälässä säädetyt edellytykset. Edellä 8 momentin 1 kohdassa tarkoitettua harrastusta voidaan pitää aktiivisena, jos eläinten ampuminen 6 §:n 2 momentin 5 tai 7 kohdassa tarkoitetulla ampuma-aseella on metsästyskausittain säännönmukaisesti jatkuvaa pyyntiä, johon muu kuin mainitussa momentissa tarkoitettu ampuma-ase ei hyvin sovellu. Eläinten ampumisella tarkoitetaan luolassa, loukussa tai muutoin vastaavissa olosuhteissa olevan eläimen metsästykseen liittyvää lopettamista. Ampumaurheilu tai -harrastus on aktiivista, jos kyseessä on jonkin ampumaurheilulajin harjoittelu, kilpaileminen, kilpailun toimihenkilönä toimiminen, valmentaminen tai kouluttaminen ampuma-aseen käyttöön taikka osallistuminen vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa tarkoitettuun sotilaallisia valmiuksia palvelevaan ampumakoulutukseen ampuma-asetyypillä, johon aselupaa haetaan. 45 a § Aseluvan saajaa koskevat edellytykset yhteisölle ja säätiölle Aselupa voidaan antaa Suomessa rekisteröidylle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle tai säätiölle, jota on toimintansa tarkoituksen ja muiden seikkojen perusteella pidettävä sopivana pitämään hallussa ampuma-aseita ja aseen osia. Lupa voidaan antaa vain hakijalle, jonka ampuma-aseiden ja aseen osien säilytystilat säilytystilojen sijaintipaikan poliisilaitos on hyväksynyt ja jolla on 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava. Aselupa 9 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten voidaan 1 momentin nojalla myöntää Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena annettavan ampumakoulutuksen järjestämistä varten ja aselupa tämän lain 9 §:n 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettua erityisen vaarallista ampuma-asetta ja sen osaa varten yhteisölle tai säätiölle urheiluammuntakoulutusta varten. 45 b § Yhteisön ja säätiön asevastaava Asevastaavan hyväksyy ja hyväksynnän peruuttaa poliisi. Poliisi voi vaatia, että asevastaavia on useampia kuin yksi, jos se yhteisön tai säätiön toiminta huomioon ottaen on tarpeen. Asevastaavaksi voidaan hyväksyä sellainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, jota terveydentilansa, käyttäytymisensä ja perehtyneisyytensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussaan ampuma-aseita ja aseen osia. Jos asevastaava huolehtii yhteisön 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetuista ampuma-aseista, asevastaavaksi voidaan hyväksyä vain 20 vuotta täyttänyt henkilö. 45 c § Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ammunnan johtaja Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 20 b §:n 1 momentissa tarkoitetun Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ammunnan johtajan tulee olla terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella sopiva pitämään hallussa ja säilyttämään ampuma-aseita, aseen osia ja patruunoita. Poliisi antaa Puolustusvoimien pyynnöstä lausunnon Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ammunnan johtajaksi harkittavan henkilön edellä mainitusta sopivuudesta. Ammunnan johtaja saa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 20 a §:n mukaista sotilaallisia valmiuksia palvelevaa ampumakoulutusta järjestäessään pitää hallussaan ja säilyttää Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen omistamia ja hallussaan pitämiä ampuma-aseita, aseen osia ja patruunoita sekä antaa edellä mainitun ampuma-aseen tämän lain 88 §:n mukaisesti välittömässä valvonnassaan käytettäväksi. 45 d § Aselupaedellytysten seuranta Aselupa-, asealan elinkeino- ja aseenkäsittelylupaharkinnassa ja lupaedellytysten voimassaolon seurannassa 45 §:ssä tarkoitettua sopivuutta arvioidaan ja seurataan jatkuvasti poliisin käytössä olevista tietojärjestelmistä saatavien tietojen ja muutoin poliisin tietoon tulevien seikkojen perusteella. Henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetussa laissa (616/2019). Mitä 1 momentissa säädetään sopivuuden arvioinnista ja seurannasta, sovelletaan myös asealan elinkeinoluvan haltijalta edellytettävän vastuuhenkilön, asekeräilijän ja asevastaavan hyväksyntää koskevassa harkinnassa ja hyväksyntäedellytysten voimassaolon arvioinnissa ja seurannassa. Luvan tai hyväksynnän myöntävä viranomainen vastaa sopivuuden arvioinnista ja sen seurannasta. 45 e § Ampuma-asekouluttajaksi hyväksyminen Ampuma-asekouluttajaksi voidaan hyväksyä se, joka on: 1)  täyttänyt 20 vuotta ja suostuu tehtävään; 2)  ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan haltija; 3)  yhdistyslain 4 §:ssä tarkoitetun yhdistyksen jäsen tai sen palveluksessa; sekä 4)  hyväksytysti suorittanut Poliisihallituksen määrittämät vaatimukset täyttävän poliisin järjestämän koulutuksen (ampuma-asekouluttajakoulutus), joka sisältää ainakin ampuma-aseita koskevaan lainsäädäntöön, niiden turvalliseen käsittelyyn ja säilyttämiseen, ampuma-asekouluttajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä kouluttajana toimimiseen liittyvät opetusaiheet. Ampuma-asekouluttajaksi hyväksyminen on voimassa enintään 10 vuotta. Ampuma-asekouluttajaksi hyväksyy yhdistyksen tekemästä hakemuksesta poliisi. Hyväksyntään voidaan asettaa ehtoja ja rajoituksia. Poliisi voi muuttaa hyväksymiseen asetettuja ehtoja ja rajoituksia tai peruuttaa hyväksynnän, jos 1 momentissa tarkoitetut hyväksynnän edellytykset eivät täyty. 47 § Hankkimislupa ulkomailla asuvalle Ulkomailla asuvalle henkilölle luvan ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen (hankkimislupa ulkomailla asuvalle) antaa ja peruuttaa näiden esineiden vientiin tai Suomesta tapahtuvaan siirtoon luvan antava viranomainen. Lupa oikeuttaa hankkimaan luvassa mainitun ampuma-aseen ja aseen osan sekä siinä mainitut patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset. Lupa ei oikeuta niiden hallussapitoon, eikä niitä saa Suomessa luovuttaa luvansaajalle, vaan ne on viipymättä toimitettava luvassa mainittuun osoitteeseen luvansaajan asuinmaahan. 53 a § Harrastuksen jatkumisen osoittaminen Luonnollisen henkilön, jolla on toistaiseksi voimassa oleva hallussapitoon oikeuttava lupa 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen, erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen taikka ampuma-aseeseen, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli, on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle selvitys 45 §:n 5–10 momentissa tarkoitetun lupaedellytyksen voimassaolosta. Esitettävällä selvityksellä on oso …