2015 685/2015 Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn t

§:n yhteenlaskusääntöä on aina käytettävä sitä alinta soveltamisen vähimmäismäärää tai jokaista em. pykälissä tarkoitettua kategoriaa, joka vastaa kyseistä luokitusta. 9. Asetuksen 4, 5,

§:n mukaista suhdelukujen summaa s laskettaessa terveydelle vaarallisiin kemikaaleihin luetaan liitteen I mukaisesti:

1. a)kemikaaliluokat H1—H3;
2. b)sellaiset 2 osassa luetellut vaaralliset aineet, jotka kuuluvat välitöntä myrkyllisyyttä kuvaavaan kategoriaan 1, 2 tai 3 (hengitysteiden kautta) tai STOT SE kategoriaan 1;
3. c)vain luvan- ja ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä taulukon 1 lopussa mainitut neljä viimeistä kemikaaliluokkaa. Asetuksen 4, 5,

§:n mukaista suhdelukujen summaa s laskettaessa ympäristölle vaarallisiin kemikaaleihin luetaan liitteen I mukaisesti:

1. a)kemikaaliluokat E1 ja E2;
2. b)sellaiset 2 osassa luetellut vaaralliset aineet, jotka kuuluvat vaarallisiksi vesiympäristölle joko välitöntä myrkyllisyyttä kuvaavaan kategoriaan 1, kroonista myrkyllisyyttä kuvaavaan kategoriaan 1 tai kroonista myrkyllisyyttä kuvaavaan kategoriaan 2. Asetuksen 4, 5,

§:n mukaista suhdelukujen summaa s laskettaessa fysikaalista vaaraa aiheuttaviin (palo- ja räjähdysvaarallinen) kemikaaleihin luetaan liitteen I mukaisesti:

1. a)kemikaaliluokat P1—P8;
2. b)sellaiset 2 osassa luetellut vaaralliset aineet, jotka ovat räjähteitä, syttyviä kaasuja, syttyviä aerosoleja, hapettavia kaasuja, syttyviä nesteitä, itsereaktiivisia aineita ja seoksia, orgaanisia peroksideja, pyroforisia nesteitä tai kiinteitä aineita tai hapettavia nesteitä tai kiinteitä aineita;
3. c)vain luvan- tai ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä palavat nesteet, joiden leimahduspiste on yli 60 °C mutta enintään 100 °C. 10. Tässä asetuksessa tarkoitetaan kaasulla ainetta, jonka höyrynpaine 50 °C:n lämpötilassa on suurempi kuin 300 kPa (absoluuttinen) tai joka on täysin kaasumainen 20 °C:n lämpötilassaja101,3 kPa:n vakiopaineessa. 11. Tässä asetuksessa tarkoitetaan nesteellä ainetta tai seosta, jonka höyrynpaine 50 °C:n lämpötilassa on korkeintaan 300 kPa (3 baaria), joka ei ole täysin kaasumainen 20 °C:n lämpötilassa ja 101,3 kPa:n vakiopaineessa ja jonka sulamispiste tai sulamisen alkamispiste 101,3 kPa:n vakiopaineessa on 20 °C tai vähemmän. 12. Kiinteällä aineella tarkoitetaan ainetta tai seosta, jonka määritelmä ei vastaa nesteen tai kaasun määritelmää. 13. Aerosoleilla eli aerosolipulloilla tarkoitetaan kertakäyttöön tarkoitettuja metalli-, lasi- tai muoviastioita, jotka sisältävät puristettua, nesteytettyä tai paineen alaisena liuotettua kaasua sekä lisäksi voivat sisältää nestettä, tahnaa tai jauhetta; aerosolipullot on varustettu tyhjennyslaitteella, joka mahdollistaa sisällön suihkuttamisen kaasususpensiossa olevina kiinteinä tai nestemäisinä hiukkasina, vaahtona, tahnamaisena tai jauheena taikka nestemäisessä tai kaasumaisessa muodossa. 14. Myymälärakennuksen tai kauppakeskuksen tai näihin liittyvän varaston osalta vähäisen varastoinnin ilmoituksenvaraisuutta määritettäessä ei oteta huomioon alkoholijuomia taulukon kohdissa P5a, P5b ja P5c sekä kohdassa ”Palavat nesteet, joiden leimahduspiste on yli 60 °C mutta enintään 100 °C” (sarake 1). Alkoholijuomilla tarkoitetaan tässä alkoholilain (1143/1994) 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja alkoholijuomia. OSA 1 Kemikaaliluokat Kemikaalin luokitukseen perustuvat vähimmäismäärät (Q) Kemikaaliluokat/CLP-asetuksen mukaiset vaarakategoriat Sarake 1 Ilmoitus tonnia Sarake 2 Lupa tonnia Sarake 3 Toimintaperiaateasiakirja tonnia Sarake 4 Turvallisuusselvitys tonnia Jakso "H" - TERVEYSVAARAT H1 Välitön myrkyllisyys - kategoria 1, kaikki altis-tumistiet 0,1 2 5 20 H2 Välitön myrkyllisyys - kategoria 2, kaikki altis- tumistiet - kategoria 3, hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen (ks. huomautus 1) 0,5 10 50 200 H3 Elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen (STOT SE) - kategoria 1 0,5 10 50 200 Jakso "P" - FYSIKAALISET VAARAT P1a Räjähteet (ks. huomautus 2) - epästabiilit räjähteet - räjähteet, luokka 1.1, 1.2, 1.3, 1.5 tai 1.6, tai - aineet tai seokset, joilla on räjähtäviä ominaisuuksia asetuksen (EY) N:o 440/2008 menetelmän A.14 mukaisesti (ks. huomautus 3) ja jotka eivät kuulu vaaraluokkiin ”orgaaniset peroksidit” tai ”itsereaktiiviset aineet ja seokset” 0,05 10 50 P1b Räjähteet (ks. huomautus 2) - räjähteet, luokka 1.4 (ks. huomautus 4) 0,05 50 200 P2 Syttyvät kaasut - syttyvät kaasut, kategoria 1 tai 2 1 5 10 50 P3a Syttyvät aerosolit (ks. huomautus 5.1) - ”syttyvät” aerosolit, kategoria 1 tai 2, jotka sisältävät kategoriaan 1 tai 2 kuuluvia syttyviä kaasuja tai kategoriaan 1 kuuluvia syttyviä nesteitä 1 10 150 (netto) 500 (netto) P3b Syttyvät aerosolit (ks. huomautus 5.1) - ”syttyvät” aerosolit, kategoria 1 tai 2, jotka eivät sisällä kategoriaan 1 tai 2 kuuluvia syttyviä kaasuja tai kategoriaan 1 kuuluvia syttyviä nesteitä (ks. huomautus 5.2) 5 100 5 000 (netto) 50 000 (netto) P4 Hapettavat kaasut - hapettavat kaasut, kategoria 1 5 10 50 200 P5a Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 1, tai - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, joita säilytetään kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa, tai - muut nesteet, joiden leimahduspiste on ≤ 60°C ja joita säilytetään kiehumispistettään korkeammassa lämpötilassa (ks. huomautus 6) 1 5 10 50 P5b Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, jotka tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkeassa paineessa tai korkeassa lämpötilassa, voivat aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran, tai - muut nesteet, joiden leimahduspiste on ≤ 60°C ja jotka tietyissä prosessiolosuhteissa, kuten korkeassa paineessa tai korkeassa lämpötilassa, voivat aiheuttaa suuronnettomuuksien vaaran (ks. huomautus 6) 1 10 50 200 P5c Syttyvät nesteet - syttyvät nesteet, kategoria 2 tai 3, jotka eivät kuulu kategorioihin P5a tai P5b 1 100 5 000 50 000 P6a Itsereaktiiviset aineet ja seokset ja orgaaniset peroksidit - itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyypit A tai B tai orgaaniset peroksidit, tyypit A tai B 1 5 10 50 P6b Itsereaktiiviset aineet ja seokset ja orgaaniset peroksidit - itsereaktiiviset aineet ja seokset, tyypit C, D, E tai F tai orgaaniset peroksidit, tyypit C, D, E tai F 5 10 50 200 P7 Pyroforiset nesteet ja kiinteät aineet - pyroforiset nesteet, kategoria 1 - pyroforiset kiinteät aineet, kategoria 1 1 10 50 200 P8 Hapettavat nesteet ja kiinteät aineet - hapettavat nesteet, kategoria 1, 2 tai 3 tai - hapettavat kiinteät aineet, kategoria 1, 2 tai 3 5 10 50 200 Jakso "E" - YMPÄRISTÖVAARAT E1 Vaarallisuus vesiympäristölle kategoriassa Välittömästi vaarallinen vesiympäristölle 1 tai Kroonisesti vaarallinen vesiympäristölle 1 1 10 100 200 E2 Vaarallisuus vesiympäristölle kategoriassa Kroonisesti vaarallinen vesiympäristölle 2 5 50 200 500 Jakso "O" - MUUT VAARAT O1 Aineet tai seokset, joilla on vaaralauseke EUH014 5 50 100 500 O2 Aineet ja seokset, jotka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kehittävät syttyviä kaasuja, kategoria 1 5 50 100 500 O3 Aineet tai seokset, joilla on vaaralauseke EUH029 0,5 10 50 200 Kemikaalit, joihin sovelletaan ainoastaan ilmoitus- ja luparajoja Palavat nesteet, joiden leimahduspiste on yli 60 °C mutta enintään 100 °C 10 1 000 Välitön myrkyllisyys nieltynä tai ihon kautta, kategoria 3 10 1 000 Ihoa syövyttävä, kategoria 1Vakava silmävaurio, kategoria 1 10 1 000 Hengitysteitä herkistävä, kategoria 1 ja alakategoria 1A tai 1B Sukusolujen perimää vaurioittava, kategoria 1A, 1B tai 2 Syöpää aiheuttava, kategoria 1A, 1B tai 2 Lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A, 1B tai 2 Elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistumisessa, kategoria 2 Elinkohtainen myrkyllisyys toistuvassa altistumisessa, kategoria 1 tai 2 Aspiraatiovaara, kategoria 1 10 1 000 Välitön myrkyllisyys, kaikki altistumistiet, kategoria 4 Ihoa ärsyttävä, kategoria 2 Silmä-ärsytys, kategoria 2 Ihoa herkistävä, kategoria 1 ja alakategoria 1A tai 1B Elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistumisessa, kate- goria 3 10 1 000 OSA 2 Nimetyt kemikaalit Jos osaan 1 kuuluva kemikaali kuuluu myös osassa 2 mainittuihin kemikaaleihin, vähimmäismääränä käytetään osassa 2 annettua määrää. Kemikaalikohtaiset vähimmäismäärät (Q) Kemikaali CAS-numero Sarake 1 Ilmoitus tonnia Sarake 2 Lupa tonnia Sarake 3 Toimintaperiaateasiakirja tonnia Sarake 4 Turvallisuusselvitys tonnia Ammoniumnitraatti (ks. huomautus 7) - 500 2 000 5 000 10 000 Ammoniumnitraatti (ks. huomautus 8) - 1 100 1 250 5 000 Ammoniumnitraatti (ks. huomautus 9) - 0,2 10 350 2 500 Ammoniumnitraatti (ks. huomautus 10) - 0,2 10 50 Arseenipentoksidi, arseeni- (V)happo ja/tai sen suolat 1303-28-2 0,1 1 1 2 Arseenitrioksidi, arseeni-(III)happo tai sen suolat*) 1327-53-3 0,1 0,1 0,1 Arsiini (arseenitrihydridi)*) 7784-42-1 0,2 0,2 1 Asetyleeni 74-86-2 0,1 2 5 50 Bromi 7726-95-6 0,1 2 20 100 Etyleeni-imiini 151-56-4 0,1 2 10 20 Etyleenioksidi 75-21-8 0,1 2 5 50 Fluori 7782-41-4 0,1 2 10 20 Formaldehydi (pitoisuus ≥ 90 %) 50-00-0 0,5 2 5 50 Fosfiini (fosforitrihydridi)*) 7803-51-2 0,2 0,2 1 Happi 7782-44-7 5 60 200 2 000 Kaliumnitraatti (ks. huomautus 11) - 500 2 000 5 000 10 000 Kaliumnitraatti (ks. huomautus 12) - 10 500 1 250 5 000 Karbonyylidikloridi(fosgeeni)*) 75-44-5 0,3 0,3 0,75 Kloori 7782-50-5 0,1 2 10 25 Kloorivety (nesteytetty kaasu) 7647-01-0 0,5 10 25 250 Lyijyalkyylit - 0,5 2 5 50 Metanoli 67-56-1 1 10 500 5 000 4,4-metyleeni-bis (2-kloorianiliini) ja/tai sen suolat, jauhemaisessa muodossa*) 101-14-4 0,01 0,01 0,01 Metyyli-iso- syanaatti*) 624-83-9 0,15 0,15 0,15 Nikkeliyhdisteet (jauhemaiset), jotka voivat joutua hengitysteihin (nikkelimonoksidi, nikkelidioksidi, nikkelisulfidi, trinikkelidisulfidi, dinikkelitrioksidi) - 0,1 1 1 1 Polyklooridibentsofuraanit ja polyklooribentsodioksiinit (TCDD mukaan lukien) laskettuna TCDD:nä*) (huomautus 13) - 0,001 0,001 0,001 Propyleenioksidi 75-56-9 0,1 2 5 50 Rikkidikloridi*) 10545-99-0 0,3 1 1 Rikkitrioksidi 7446-11-9 0,1 0,3 15 75 2,4-tolueenidi-iso- syanaatti 2,6-tolueenidi-isosyanaatti 584-84-991-08-7 0,5 2 10 100 Vety 1333-74-0 0,1 2 5 50 Seuraavat syöpää aiheuttavat aineet tai seokset, jotka sisältävät seuraavia syöpää aiheuttavia aineita yli 5 painoprosenttia: 4-aminobifenyyli ja/tai sen suolat, bentsidiini ja/tai sen suolat, bentsotrikloridi, bis-(kloorimetyyli)eetteri, kloorimetyylimetyylieetteri, 1,2-dibromietaani, dietyylisulfaatti, dimetyylisulfaatti, dimetyylikarbamyylikloridi, 1,2-dibromi-3-klooripropaani, 1,2-dimetyylihydratsiini, dimetyylinitrosamiini, heksametyylifosforitriamidi, hydratsiini, 2-naftyyli-amiini ja/tai sen suolat, 4-nitrodifenyyli ja 1,3-propaanisultoni 0,1 0,5 0,5 2 Syttyvät nesteytetyt kaasut, kategoria 1 tai 2 (mukaan lukien nestekaasu) ja maakaasu (huomautus 14 ja 15) - 0,2 5 50 200 Öljytuotteet ja vaihtoehtoiset polttoaineet -
4. a)moottori- ja teollisuusbensiinit 1 100 2 500 25 000
5. b)petrolit (mukaan luettuna lentopetrolit) 10 1 000 2 500 25 000
6. c)kaasuöljyt (mukaan luettuna dieselöljyt, kevyet polttoöljyt ja kaasuöljyjakeet), 10 1 000 2 500 25 000
7. d)raskas polttoöljy 10 1 000 2 500 25 000
8. e)vaihtoehtoiset polttoaineet, joita käytettään samoihin tarkoituksiin kuin a-d kohdassa tarkoitettuja tuotteita ja joiden syttyvyyttä ja ympäristölle aiheutuvia vaaroja koskevat ominaisuudet ovat samat kuin a-d kohdassa tarkoitettujen tuotteiden 10 1 000 2 500 25 000 Vedetön ammoniakki 7664-41-7 0,1 10 50 200 Booritrifluoridi 7637-07-2 0,1 2 5 20 Rikkivety 7783-06-4 0,1 2 5 20 Piperidiini 110-89-4 0,5 10 50 200 Bis (2-dimetyyliaminoetyyli) (metyyli)amiini 3030-47-5 0,5 10 50 200 3-(2-etyyliheksyylioksi) propyyliamiini 5397-31-9 0,5 10 50 200 Natriumhypokloriittia sisältävät seokset (huom.), jotka on luokiteltu Välittömästi vaarallinen vesiympäristöllekategoriaan 1 [H400] ja jotka sisältävät enintään 5 % aktiiviklooria ja joita ei ole luokiteltu mihinkään muuhun liitteessä I olevan 1 osan vaarakategoriaan Huom. Edellyttäen, että seosta ei natriumhypokloriitin puuttuessa luokiteltaisi Vaarallinen vesiympäristölle, kategoriaan 1 [H400] 5 50 200 500 Propyyliamiini (ks. huomautus 16) 107-10-8 1 100 500 2 000 Tert-butyyliakryylaatti (ks. huomautus 16) 1663-39-4 1 50 200 500 2-metyyli-3-buteeninitriili (ks. huomautus 16) 16529-56-9 1 100 500 2 000 Tetrahydro- 3,5-dimetyyli-1,3,5, tiadiatsiini-2-tioni (Dazomet) (ks. huomautus 16) 533-74-4 1 10 100 200 Metyyliakrylaatti (ks. huomautus 16) 96-33-3 1 100 500 2 000 3-metyylipyridiini (ks. huomautus 16) 108-99-6 1 100 500 2 000 1-bromi-3-klooripropaani (ks. huomautus 16) 109-70-6 1 100 500 2 000 Emulsioräjähdysaineen raaka-aine (matriisi)(huomautus 17) 1 50 200 *) Suhdelukua laskettaessa sarakkeen 2 arvoa pienemmät määrät otetaan huomioon siten, että soveltamisen vähimmäismäärinä käytetään luokituksen mukaista osassa 1 esitettyä vähimmäismäärää, jos kyseessä on kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi. HUOMAUTUKSET 1. Vaaralliset aineet, jotka kuuluvat välitöntä myrkyllisyyttä koskevaan kategoriaan 3 (altistuminen suun kautta, H301), kuuluvat kohtaan H2 VÄLITÖN MYRKYLLISYYS niissä tapauksissa, joita ei voida luokitella välitöntä myrkyllisyyttä hengitysteiden kautta eikä välitöntä myrkyllisyyttä ihon kautta koskeviin kategorioihin esimerkiksi siitä syystä, että ei ole käytettävissä myrkyllisyyttä hengityksen ja ihon kautta koskevaa ratkaisevaa tietoa. 2. Vaaraluokkaan ”räjähteet” kuuluvat räjähtävät esineet (ks. CLP-asetuksen liitteessä I oleva 2.1 kohta). Jos esineen sisältämän räjähtävän aineen tai seoksen määrä tunnetaan, kyseinen määrä otetaan huomioon tätä asetusta sovellettaessa. Jos esineen sisältämän räjähtävän aineen tai seoksen määrää ei tunneta, tätä asetusta sovellettaessa kohdellaan koko esinettä räjähtävänä. 3. Aineiden ja seosten räjähtävien ominaisuuksien testaaminen on tarpeen ainoastaan, jos Yhdistyneiden kansakuntien suositusten vaarallisten tavaroiden kuljettamiseksi, Kokeet ja kriteerit (The United Nations Recommendations on the Transport of Dangerous Goods, Manual of Tests and Criteria), jäljempänä ”YK:n Kokeet ja kriteerit –käsikirja”, 6 lisäyksen 3 osan mukaisessa menettelyssä havaitaan, että aineella tai seoksella on mahdollisesti räjähtäviä ominaisuuksia. 4. Jos vaarallisuusluokkaan 1.4 kuuluvat räjähteet on purettu pakkauksista tai jos ne on pakattu uudestaan, niille on annettava merkintä P1a, ellei vaaraluokan osoiteta edelleen vastaavan luokkaa 1.4 CLP-asetuksen mukaisesti. 5. 5.1 Syttyvät aerosolit luokitellaan aerosoleja koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä toukokuuta 1975 annetun neuvoston direktiivin 75/324/ETY (aerosolidirektiivi) mukaisesti. Direktiivin 75/324/EY soveltamisalaan kuuluvat ”erittäin helposti syttyvät” ja ”syttyvät” aerosolit vastaavat CLP-asetuksen kategorioiden 1 ja 2 syttyviä aerosoleja. 5.2 Jotta tätä luokitusta voitaisiin käyttää, on osoitettava, ettei aerosoli sisällä kategoriaan 1 tai 2 kuuluvaa syttyvää kaasua tai kategoriaan 1 kuuluvaa syttyvää nestettä. 6. CLP-asetuksen liitteessä I olevan 2.6.4.5 kohdan mukaisesti sellaisia nesteitä, joiden leimahduspiste on yli 35 °C, ei tarvitse luokitella kategoriaan 3, jos YK:n Kokeet ja kriteerit –käsikirjan III osan 32 jaksossa esitetyssä palamisen ylläpitämistä koskevassa testissä L.2 on saatu negatiiviset tulokset. Tätä ei kuitenkaan voida soveltaa olosuhteissa, joissa esimerkiksi lämpötila on kohonnut tai paine kasvanut, joten tällaiset nesteet luokitellaan tähän kategoriaan. 7. Ammoniumnitraatti (itsestään hajoavat lannoitteet) Sovelletaan ammoniumnitraattipohjaisiin lannoitteisiin ja lannoiteseoksiin (lannoite tai lannoiteseos sisältää ammoniumnitraattia sekä fosfaattia ja/tai kaliumkarbonaattia), joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on - 15,75 1 ja 24,5 2 painoprosentin välillä ja jotka eivät sisällä palavia tai orgaanisia aineita yli 0,4 prosenttia tai jotka täyttävät lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 2003/2003 27 artiklassa esitetyt vaatimukset, - enintään 15,75 painoprosenttia ja joiden sisältämää palavien aineiden määrää ei ole rajoitettu, ja jotka YK:n kaukalokokeen mukaisesti jatkuvasti hajoavat itsestään (ks. Yhdistyneiden Kansakuntien suositukset vaarallisten tavaroiden kuljettamiseksi, Kokeet ja kriteerit -käsikirja, osa III kohta 38.2). 8. Ammoniumnitraatti (lannoitelaatu) Sovelletaan yksiravinteisiin ammoniumnitraattilannoitteisiin sekä ammoniumnitraattipohjaisiin lannoitteisiin ja lannoiteseoksiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on - yli 24,5 painoprosenttia, lukuun ottamatta ammoniumnitraatin sekä dolomiitin, kalkkikiven ja/tai kalsiumkarbonaatin seoksia, joiden puhtausaste on vähintään 90 prosenttia; tähän luokkaan kuuluvia lannoitteita ja lannoiteseoksia ei kuitenkaan lasketa mukaan ilmoitus- ja luparajoja määritettäessä, jos toiminnanharjoittaja esittää luotettavat selvitykset siitä, että kyseinen ammoniumnitraatti on vähintään yhtä turvallinen kuin vastaavan typpipitoisuuden omaava ammoniumnitraatti, jossa on mukana dolomiittia, kalkkikiveä ja/tai kalsiumkarbonaattia; sen sijaan määritettäessä toimintaperiaateasiakirja- ja turvallisuusselvitysvelvoitteita ko. lannoitteet otetaan laskennassa huomioon, - yli 15,75 painoprosenttia ammoniumnitraatin ja ammoniumsulfaatin seosten osalta, - yli 28 3 painoprosenttia ammoniumnitraatin sekä dolomiitin, kalkkikiven ja/tai kalsiumkarbonaatin seosten osalta, joiden puhtausaste on vähintään 90 prosenttia, ja jotka täyttävät lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 2003/2003 27 artiklassa esitetyt vaatimukset. 9. Ammoniumnitraatti (tekninen laatu) Sovelletaan: - ammoniumnitraattiin ja ammoniumnitraattivalmisteisiin, joiden ammoniumnitraatista laskettu typpipitoisuus on - 24,5 ja 28 painoprosentin välillä ja jotka sisältävät korkeintaan 0,4 prosenttia palavia aineita, - yli 28 painoprosenttia ja jotka sisältävät korkeintaan 0,2 prosenttia palavia aineita, - ammoniumnitraatin vesiliuoksiin, joiden ammoniumnitraattipitoisuus on yli 80 painoprosenttia. 1 Ammoniumnitraatista aiheutuva 15,75 % typpipitoisuus painosta laskettuna vastaa 45 % ammoniumnitraattipitoisuutta. 2 Ammoniumnitraatista aiheutuva 24,5 % typpipitoisuus painosta laskettuna vastaa 70 % ammoniumnitraattipitoisuutta. 3 Ammoniumnitraatista aiheutuva 28 % typpipitoisuus painosta laskettuna vastaa 80 % ammoniumnitraattipitoisuutta. 10. Ammoniumnitraatti ("off-specs" -materiaali ja lannoitteet, jotka eivät täytä detonaatiokoetta) Sovelletaan: - valmistusprosessin aikana hylättyyn materiaaliin ja ammoniumnitraattiin sekä ammoniumnitraattivalmisteisiin, yksiravinteisiin ammoniumnitraattilannoitteisiin ja huomautuksissa 8 ja 9 tarkoitettuihin ammoniumnitraattipohjaisiin lannoitteisiin ja lannoiteseoksiin, joita ollaan palauttamassa tai jotka on palautettu loppukäyttäjältä valmistajalle, väliaikaiseen varastoon tai jälleenkäsittelylaitokseen uusittaviksi, kierrätettäviksi tai käsiteltäviksi turvallista käyttöä varten, koska ne eivät enää täytä huomautusten 8 ja 9 vaatimuksia, - huomautuksen 7 ensimmäisessä luetelmakohdassa ja huomautuksessa 8 tarkoitettuihin lannoitteisiin, jotka eivät täytä lannoitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) n:o 2003/2003 27 artiklassa esitettyjä vaatimuksia. 11. Kaliumnitraatti (rakeinen muoto) Sovelletaan kaliumnitraattipohjaisiin lannoiteseoksiin, jotka koostuvat mikrorakeisessa tai rakeisessa muodossa olevasta kaliumnitraatista. 12. Kaliumnitraatti (kidemuoto) Sovelletaan kaliumnitraattipohjaisiin lannoiteseoksiin, jotka koostuvat kidemuodossa olevasta kaliumnitraatista. 13. Polyklooridibentsofuraanit ja polyklooridibentsodioksiinit Polyklooridibentsofuraanien ja polyklooridibentsodioksiinien määrät lasketaan seuraavien painotuskertoimien avulla: Kansainväliset toksisuusekvivalenttikertoimet (ITEF) kyseessä oleville aineille (NATO/CCMC) 2,3,7,8-TCDD 1 2,3,7,8-TCDF 0,1 1,2,3,7,8-PeDD 0,5 2,3,4,7,8-PeCDF1,2,3,7,8-PeCDF 0,50,05 1,2,3,4,7,8-HxCDD 0,1 1,2,3,4,7,8-HxCDF 0,1 1,2,3,6,7,8-HxCDD 0,1 1,2,3,7,8,9-HxCDF 0,1 1,2,3,7,8,9-HxCDD 0,1 1,2,3,6,7,8-HxCDF2,3,4,6,7,8-HxCDF 0,10,1 1,2,3,4,6,7,8-HpCDD 0,01 OCDD 0,001 1,2,3,4,6,7,8-HpCDF1,2,3,4,7,8,9-HpCDF 0,010,01 OCDF 0,001 (T=tetra, Pe=penta, Hx=heksa, Hp=hepta, O=okta) 14. Jalostettu biokaasu Jalostettu biokaasu voidaan luokitella liitteessä I olevan 2 osan kohtaan ”Syttyvät nesteytetyt kaasut, kategoria 1 tai 2”, jos sitä on käsitelty puhdistettuun ja jalostettuun biokaasuun sovellettavien vaatimusten mukaisesti, mikä takaa, että se vastaa laadultaan maakaasua, metaanipitoisuus mukaan lukien, ja jos siinä on enintään 1 prosentti happea. 15. Syttyvät nesteytetyt kaasut, kategoria 1 tai 2 (mukaan lukien nestekaasu) ja maakaasu Varastoiduksi kaasumääräksi katsotaan yhden säiliötilavuuden kuutiometrin vastaavan 500 kilogrammaa kaasua. 16. Tapauksissa, joissa tämä vaarallinen aine kuuluu myös kategoriaan P5a Syttyvät nesteet tai P5b Syttyvät nesteet, tätä asetusta täytäntöön pantaessa sovelletaan alimpia vähimmäismääriä. 17. Emulsioräjähdysaineen raaka-aine Emulsioräjähdysaineen raaka-aineella tarkoitetaan kemikaalia (matriisi), josta saadaan emulsioräjähdysaine herkistämälle tuote. Liite II LAAJAMITTAISEN TEOLLISEN KÄSITTELYN JA VARASTOINNIN LUPAHAKEMUS I Varsinainen lupahakemus Asetuksen 8 §:ssä tarkoitetusta lupahakemuksesta on käytävä ilmi seuraavassa luetellut asiat: Toiminnanharjoittajaa koskevat tiedot 1. Toiminnanharjoittajan nimi, kotipaikka ja osoite sekä Y-tunnus. 2. Kyseessä olevan tuotantolaitoksen sijaintipaikkakunta, kiinteistötunnus, käyntiosoite ja postitusosoite sekä selvitys siitä, että hakija hallitsee tuotantolaitoksen aluetta. 3. Tuotantolaitoksesta vastaavan henkilön nimi ja asema. Yleistiedot toiminnasta 4. Arvio tuotantolaitoksen käyttöönoton ajankohdasta. 5. Kuvaus tuotantolaitoksessa harjoitettavasta toiminnasta ja erityisesti siitä, miten kemikaalien käsittely ja varastointi on suunniteltu pääasiassa tapahtuvaksi sekä tarvittaessa kaaviopiirros. 6. Kuvaus vaarallisista aineista:
9. a)luettelo vaarallisista kemikaaleista, joita tuotantolaitoksessa on tai voi olla; luettelosta tulee käydä ilmi kemikaalien kemiallinen nimi, luokitus ja olomuoto sekä enimmäismäärä tuotantolaitoksessa;
10. b)fysikaaliset, kemialliset ja toksikologiset ominaisuudet ja selostus ihmiselle tai ympäristölle välittömästi tai viivästyneesti aiheutuvista vaaroista;
11. c)kemikaalin fysikaalinen tai kemiallinen käyttäytyminen normaaleissa käyttöolosuhteissa ja ennakoitavissa olevissa onnettomuusolosuhteissa. Vaarojen ja riskien tunnistaminen 7. Selvitys, miten vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin liittyvät vaarat ja niistä mahdollisesti aiheutuvat onnettomuudet tunnistetaan sekä miten onnettomuuksien seuraukset ja riskit arvioidaan. Selvityksestä tulee käydä ilmi tehtävät analyysit ja arvioinnit sekä menettelyt, joilla varmistetaan, että tulokset otetaan huomioon suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä. Tuotantolaitoksen sijoittaminen 8. Laitoksen sijaintipaikan osoittava karttapiirros, josta näkyy laitosta ympäröivä vähintään 2000 metrin levyinen vyöhyke rakennuksineen, rakennelmineen ja muine kohteineen, joissa voi olla ihmisiä. Vyöhykkeelle merkitään myös mahdolliset vedenottamot ja tärkeät tai muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet sekä muut luonnon tai ympäristönsuojelun kannalta erityisen tärkeät tai herkät alueet tai kohteet. Karttapiirrosta tulee täydentää selostuksella, josta käy ilmi vaarassa olevien kohteiden luonne ja arvio vaarassa olevien ihmisten määrästä. Lisäksi selvitetään sellainen toiminta, kuten liikenne, muut tuotantolaitokset, alueet tai rakennushankkeet, ja sijaintiin liittyvät luonnonolosuhteet, kuten tulvien mahdollisuus tai sellaiset sääolosuhteet, jotka voivat lisätä tai aiheuttaa tuotantolaitoksen onnettomuusriskiä. 9. Selvitys tuotantolaitoksen tontin kaavoituksesta sekä ympäristön kaavoitustilanteesta ja erityisesti sen mahdollistamien muutosten vaikutuksista riskeihin ja onnettomuuksista aiheutuviin seurauksiin, kuten vaarassa olevien henkilöiden määrään tai ulkopuolelta tuotantolaitokseen kohdistuvaan vaaraan. 10. Arvio tuotantolaitoksen sijoituksen kannalta merkittävimpien tunnistettujen onnettomuuksien sekä niiden ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvien vaikutusten laajuudesta ja vakavuudesta sekä kuvaus siitä, miten ne on otettu huomioon laitoksen sijoituspaikan valinnassa. 11. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, jos on kysymys ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitetusta hankkeesta. Toteutusperiaatteet 12. Selvitys siitä, miten säädöksissä esitetyt vaatimukset ja tunnistetut riskit otetaan huomioon tuotantolaitoksen teknisessä toteutuksessa. Hakemukseen liitetään yhteenveto suunnittelussa noudatettavista periaatteista ja käytännöistä, jotka koskevat:
12. a)kemikaalien valmistus- tai käsittelymenetelmien valintaa;
13. b)laitoksen alueen suunnittelua sekä laitteistojen ja toimintojen sijoittamista laitoksen alueella;
14. c)rakennusten ja rakenteiden valintaa ja suojaamista;
15. d)laitteistojen ja laitteiden valintaa;
16. e)turvallisuuden varmistamiseksi tai onnettomuuksien seurausten lieventämiseksi asennettavia järjestelmiä ja laitteita (ilmanvaihto, vuotojen sekä sammutus- tai jäähdytysvesien keräily ja käsittely, vuotojenvalvontajärjestelmät, turvallisuuteen liittyvä automaatio, sammutuslaitteistot ja -kalusto ja muut vastaavat järjestelmät ja laitteet). 13. Selvitys, miten toteutusvaiheessa varmistetaan, että tuotantolaitoksen suunnittelu, rakentaminen, sijoittaminen sekä laitteiden ja järjestelmien valinnat tapahtuvat esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja että laitos on turvallisesti käyttöönotettavissa. II Lupahakemusta täydentävät selvitykset Käyttö ja osoitukset periaatteiden täyttämisestä 14. Tuotantolaitoksessa noudatettavat toimintaperiaatteet (vaarojen rajoittamista koskevat päämäärät ja toimintatavat) sekä niiden noudattamisesta vastaavan henkilön nimi. 15. Yhteenveto tuotantolaitokselle tehtyjen vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia koskevien analyysien tuloksista. Tuloksista tulee käydä ilmi tyypilliset ja suurimmat mahdolliset onnettomuudet tuotantolaitoksessa sekä niiden seuraukset laitoksen alueella ja vaikutukset laitoksen ulkopuolelle. Lisäksi selvityksestä tulee käydä ilmi onnettomuuksien syyt sekä millä todennäköisyydellä tai minkälaisissa olosuhteissa tai tilanteissa niitä voi tapahtua. 16. Piirustukset, joista ilmenee tuotantolaitoksen rakennusten, laitteistojen ja varastojen sekä tärkeimpien käsittelypaikkojen sijoitus laitoksen alueella sekä laitteistojen sijoitus rakennuksissa. 17. Yksityiskohtainen kuvaus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista sekä tarvittaessa sitä täydentävät kaaviot, kuten virtaus- tai putkisto- ja instrumentointikaaviot. 18. Osoitukset, joista käy ilmi, että rakenteiden, laitteiden, järjestelmien sekä turvatoimintojen toteutuksessa on noudatettu kohdassa 12 kuvattuja periaatteita ja kuvauksia. 19. Kuvaus turvallisen käytön ja kunnossapidon järjestämisestä, joka kattaa toiminnan ohjeistuksen normaali- ja poikkeustilanteiden varalta, ennakkohuollon ja kunnossapidon järjestämisen sekä eri tehtävien edellyttämän osaamisen varmistamisen. Liite III TUOTANTOLAITOKSEN TOIMINTAPERIAATTEITA JA TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET Toiminnanharjoittajan laatimia suuronnettomuuksien ehkäisemistoimintaperiaatteita ja turvallisuusjohtamisjärjestelmää toteutettaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat. Asetuksen 13 §:n tarkoittaman asiakirjan laadinnassa otetaan huomioon tuotantolaitoksessa esiintyvän suuronnettomuusvaaran suuruus. 1. Suuronnettomuuksien ehkäisemiseen tähtäävät toimintaperiaatteet tulee esittää kirjallisesti, ja niihin tulee sisältyä toiminnanharjoittajan vahvistamat suuronnettomuuksien vaaran rajoittamista koskevat yleiset päämäärät ja toimintatavat. 2. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä on suhteutettava laitoksen vaaroihin, teollisiin toimintoihin ja organisaation moninaisuuteen ja sen on perustuttava riskien arviointiin. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulee sisältää se osa yleistä johtamisjärjestelmää, johon kuuluvat sekä organisaatiorakenne että vastuualueet, käytännöt, menettelyt, menetelmät ja voimavarat, jotka mahdollistavat suuronnettomuuksien ehkäisemistoimintaperiaatteiden määrittelyn ja täytäntöönpanon. Kuvauksesta tulee käydä ilmi toimintaperiaatteiden noudattamisesta vastaavan henkilön sekä asetuksen 12 §:ssä tarkoitetun käytönvalvojan ja muiden vastuuhenkilön apuna toimivien henkilöiden nimet ja vastuualueet. 3. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulee kattaa seuraavat alueet:
17. a)organisaatio ja henkilökunta: kaikilla organisaatiotasoilla suuronnettomuusvaarojen hallintaan osallistuvan henkilöstön tehtävät ja vastuualueet, sekä toimet tietoisuuden lisäämiseksi turvallisuuskulttuurin jatkuvan kohentamisen tarpeesta; henkilöstön koulutustarpeen määrittäminen ja koulutuksen järjestäminen sekä turvallisuuden kannalta tärkeän henkilöstön ja tuotantolaitoksessa työskentelevien alihankkijoiden henkilöstön osallistuminen;
18. b)suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla järjestelmällisesti tunnistetaan normaalissa tai normaalista poikkeavassa toiminnassa tapauksen mukaan myös alihankintatoiminnassa, mahdollisesti esiintyvät suuronnettomuusvaarat sekä arvioidaan niiden todennäköisyys ja vakavuus;
19. c)toimintojen ohjaus: laitoksen ja sen prosessien sekä laitteiden turvallista käyttöä ja kunnossapitoa sekä seisokkeja koskevien menettelytapojen käyttöönotto ja ohjeiden antaminen; seurantaa ja valvontaa koskevia parhaita käytäntöjä koskevan saatavilla olevan tiedon huomioon ottaminen järjestelmähäiriöiden riskin vähentämiseksi; tuotantolaitoksen laitteiden vanhenemiseen ja korroosioon liittyvien riskien hallinta ja valvonta – tuotantolaitoksen laitteiden inventointi, laitteiden tilan seurantaa ja valvontaa koskevat suunnitelmat ja menetelmät, asianmukaiset jatkotoimet ja tarvittavat korjaavat toimet;
20. d)muutosten hallinta: menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto tuotantolaitoksissa tehtävien muutosten tai uusien laitosten, prosessien tai varastojen suunnittelussa;
21. e)suunnittelu hätätilanteiden varalta: sellaisten menettelyjen vahvistaminen ja käyttöönotto, joiden avulla voidaan tunnistaa ennakoitavissa olevat hätätilanteet järjestelmällisen analyysin avulla sekä laatia, harjoitella ja tarkistaa pelastussuunnitelmia ja siten hallita tällaiset vaaratilanteet sekä antaa asianomaiselle henkilökunnalle koulutusta; tämä koulutus koskee kaikkea tuotantolaitoksessa työskentelevää henkilökuntaa, mukaan lukien asiaankuuluva alihankkijoiden henkilöstö;
22. f)suorituskyvyn tarkkailu: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla voidaan jatkuvasti arvioida toiminnanharjoittajan suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi antamien toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmien toteutumista sekä tutkinnan ja korjaavien toimenpiteiden menettelytavat siinä tapauksessa, että näitä tavoitteita ei saavuteta; näihin menettelytapoihin tulee kuulua toiminnanharjoittajien ilmoitusjärjestelmä suuronnettomuuksista tai läheltä piti -tapauksista, varsinkin jos turvallisuustoimissa on ollut puutteellisuuksia, sekä niiden tutkinta ja seurantamenettelyt ottaen huomioon aiemmat kokemukset; menettelyihin voi myös kuulua suoritusta kuvaavia indikaattoreita, kuten turvallisuutta kuvaavia ja muita asiaankuuluvia indikaattoreita;
23. g)auditointi ja katselmus: sellaisten menettelytapojen vahvistaminen ja käyttöönotto, joilla voidaan säännöllisin väliajoin järjestelmällisesti arvioida suuronnettomuuksien ehkäisemistoimintaperiaatteita sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehoa ja asianmukaisuutta; ylemmän johdon tekemä dokumentoitu katselmus toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toteuttamisesta ja niiden saattamisesta ajan tasalle, mukaan lukien auditoinnin ja katselmuksen osoittamien tarvittavien muutosten tarkastelu ja sisällyttäminen järjestelmään. Liite IV TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ Asetuksen 14 §:ssä tarkoitetussa turvallisuusselvityksessä tulee olla vähintään seuraavat tiedot: 1. Toiminnanharjoittajan nimi sekä kyseessä olevan tuotantolaitoksen sijainti ja täydellinen osoite 2. Turvallisuusselvityksen laatimiseen osallistuneet tahot 3. Suuronnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeelliset tiedot tuotantolaitoksen organisaatiosta ja johtamisjärjestelmästä liitteen III mukaisesti 4. Kuvaus tuotantolaitoksen ympäristöstä
24. a)Kuvaus tuotantolaitoksesta ja sen ympäristöstä, myös maantieteellinen sijainti sekä sääolosuhteita, maaperää, pohja- ja pintavesiä koskevat tiedot sekä tarvittaessa tiedot alueen aikaisemmasta käytöstä.
25. b)Selostus tuotantolaitoksen laitoksista ja muista toiminnoista, jotka voivat aiheuttaa suuronnettomuuden vaaran.
26. c)Saatavilla olevien tietojen perusteella selostus lähistöllä olevista tuotantolaitoksista sekä alueista ja hankkeista, jotka saattavat aiheuttaa suuronnettomuuden tai lisätä sen riskiä ja sen vaikutuksia sekä aiheuttaa onnettomuuden leviämisen.
27. d)Kuvaus alueista, joihin suuronnettomuus saattaa vaikuttaa. 5. Laitoksen kuvaus
28. a)Kuvaus tärkeimmistä toiminnoista ja tuotteista turvallisuuden kannalta tärkeissä tuotantolaitoksen osissa, suuronnettomuuksien vaaralähteistä ja tilanteista, joissa suuronnettomuus voisi tapahtua, sekä kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
29. b)Kuvaus prosesseista, erityisesti käyttömenetelmistä. tarvittaessa otettava huomioon saatavilla oleva tieto parhaista käytännöistä.
30. c)Kuvaus vaarallisista aineista: luettelo vaarallisista aineista, johon kuuluu kyseessä olevien vaarallisten aineiden yksilöinti (kemiallinen nimi, CAS-numero, IUPACin mukainen nimi) ja niiden vaarallisten aineiden enimmäismäärät, joita tuotantolaitoksessa on tai voi olla; fysikaaliset, kemialliset ja toksikologiset ominaisuudet ja selostus ihmisten terveydelle tai ympäristölle välittömästi tai viivästyneesti aiheutuvista vaaroista; aineen fysikaalinen tai kemiallinen käyttäytyminen normaaleissa käyttöolosuhteissa tai ennakoitavissa olevissa onnettomuusolosuhteissa. 6. Onnettomuusriskien tunnistaminen ja analysointi sekä ehkäisemiskeinot
31. a)Yksityiskohtainen kuvaus mahdollisten suuronnettomuuksien kulusta sekä siitä, millä todennäköisyydellä tai minkälaisissa olosuhteissa niitä esiintyy, mukaan lukien yhteenveto sekä laitoksen sisällä että sen ulkopuolella esiintyvistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa näiden onnettomuuksien syntyyn, mukaan lukien erityisesti: - toimintaan liittyvät syyt; - esimerkiksi onnettomuuden leviämiseen sekä alueisiin ja rakennushankkeisiin liittyvät ulkoiset syyt, jotka saattavat aiheuttaa tai lisätä suuronnettomuuden riskiä tai vaikutuksia; - luonnolliset syyt, esimerkiksi maanjäristykset ja tulvat.
32. b)Arvio kuvattujen suuronnettomuuksien seurausten laajuudesta ja vakavuudesta mukaan lukien kartat, kuvat tai soveltuvissa tapauksissa kuvaukset alueista, joihin onnettomuudet saattavat vaikuttaa.
33. c)Samoista aineista tai käytetyistä prosesseista aiheutuneiden aikaisempien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tarkastelu, saatujen kokemusten tarkastelu ja nimenomainen viittaus erityisiin toimiin, jotka on toteutettu tällaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
34. d)Kuvaus laitosten turvallisuuden takaamiseksi käytettävistä teknisistä tekijöistä ja laitteista.
35. e)Laitoksen turvaan (security) vaikuttavien seikkojen analysointi sekä niiden huomioonottaminen. 7. Pelastustoimenpiteet onnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi
36. a)Kuvaus suuronnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi tuotantolaitokseen asennetuista laitteistoista, kuten havainnointi- ja suojelujärjestelmät, tekniset laitteet tahattomien päästöjen määrän rajoittamiseksi, vesisuihkut, höyrysuojaus, hätätilanteissa käytettävät päästöjen kokoajat, sulkuventtiilit, inertointijärjestelmät, sammutusveden keräilyn järjestäminen.
37. b)Hälytyksen ja pelastustoimien organisointi.
38. c)Kuvaus sisäisestä ja ulkoisesta pelastusvalmiudesta.
39. d)Kuvaus mahdollisista teknisistä ja muista toimenpiteistä, jotka ovat olennaisia suuronnettomuuden seurausten vähentämiseksi. Liite V SISÄISEN PELASTUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Niiden henkilöiden nimet ja tehtävät, joilla on valtuudet käynnistää pelastustoimet ja jotka ovat vastuussa laitoksen sisäisistä pelastustoimista. Sen henkilön nimi ja tehtävät, joka vastaa yhteyksistä ulkoisesta pelastussuunnitelmasta vastaaviin viranomaisiin. 2. Kuvaus toimista, joihin on ryhdyttävä tilanteen tai tapahtuman hallitsemiseksi ja sen seurauksien rajoittamiseksi, jokaisen ennakoitavissa olevan tilanteen tai tapahtuman osalta, joka voisi merkittävästi vaikuttaa suuronnettomuuden syntymiseen; kuvauksessa on selostettava myös turvallisuuslaitteet ja käytettävissä olevat voimavarat. 3. Alueella oleviin ihmisiin kohdistuvien vaarojen rajoittamiseen tähtäävät toimet, mukaan lukien hälytysjärjestelmä ja ohjeet käyttäytymisestä hälytyksen sattuessa. 4. Millä tavalla onnettomuuden sattuessa ilmoitetaan nopeasti ulkoisen pelastussuunnitelman aloittamisesta vastaaville viranomaisille, millaisia tietoja annetaan välittömästi ja miten yksityiskohtaisempia tietoja toimitetaan sitä mukaa kuin niitä saadaan. 5. Millä tavalla henkilökuntaa koulutetaan tehtäviin, jotka heidän edellytetään suorittavan, ja tarpeen vaatiessa tämän toiminnan yhteensovittaminen ulkoisen pelastuspalvelun kanssa. 6. Millä tavalla alueen ulkopuolella tehtäviä pelastustoimia tuetaan. Liite VI SUURONNETTOMUUDEN VARALTA YLEISÖLLE ANNETTAVAT TIEDOT Asetuksen 21 §:ssä edellytetyissä suuronnettomuuden varalta yleisölle annettavissa tiedoissa tulee olla seuraavat tiedot: 1. Toiminnanharjoittajan nimi ja tuotantolaitoksen osoite. 2. Tietoja antavan henkilön nimi ja asema. 3. Vahvistus siitä, että tuotantolaitoksen on noudatettava kemikaaliturvallisuuslain ja tämän asetuksen säännöksiä ja hallinnollisia määräyksiä ja että 8 §:ssä säädetty lupahakemus sekä 14 §:ssä säädetty turvallisuusselvitys on toimitettu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. 4. Selkeästi laadittu selostus tuotantolaitoksen toiminnasta tai toiminnoista. 5. Tuotantolaitoksessa olevien suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden ja seosten yleisnimi tai, liitteen I osassa 1 mainittujen vaarallisten aineiden ollessa kyseessä, yleisnimi tai vaaran yleisluokka, sekä maininta näiden aineiden pääasiallisista vaarallisista ominaisuuksista. 6. Asianmukaiset tiedot siitä, miten onnettomuusalueella olevaa väestöä varoitetaan onnettomuudesta ja miten väestön on käyttäydyttävä suuronnettomuustapauksessa sekä missä nämä tiedot ovat saatavilla sähköisessä muodossa. 7. Tuotantolaitokselle tehdyn viimeisimmän tarkastuksen ajankohta tai tieto siitä, missä tämä tieto on sähköisesti saatavilla. Lisäksi tiedot siitä, mistä saa tarkempaa tietoa tarkastuksesta ja tuotantolaitosta koskevasta tarkastusohjelmasta. 8. Täsmennykset siihen, miten muita asiaa koskevia tietoja saa, sikäli kuin ne eivät ole lainsäädännön mukaan luottamuksellisia. Selvitys siitä, missä turvallisuusselvitys ja kemikaaliluettelo ovat yleisön nähtävänä. Turvallisuusselvitystä edellyttävän tuotantolaitosten osalta lisäksi seuraavat tiedot: 1. Yleiset tiedot suuronnettomuuksien vaarojen luonteesta, mukaan lukien niiden mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön, sekä tiivistelmä merkittävimmistä onnettomuusskenaarioista ja valvontatoimenpiteistä niiden hallitsemiseksi. 2. Vahvistus siitä, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus ryhtyä asianmukaisiin toimiin alueella ja erityisesti ottaa yhteys pelastustoimeen, jotta suuronnettomuuksissa voidaan toimia asianmukaisesti ja minimoida niiden seuraukset. 3. Asianmukaiset tiedot ulkoisesta pelastussuunnitelmasta, joka on laadittu onnettomuudesta alueen ulkopuolelle aiheutuvien vaikutusten käsittelemiseksi. Tähän on sisällytettävä neuvot siitä, kuinka pelastustoimen ohjeita tai vaatimuksia on noudatettava onnettomuustapauksissa. 4. Soveltuvin osin selvitys siitä, sijaitseeko laitos toisen jäsenvaltion alueen lähellä siten, että on mahdollista aiheutua suuronnettomuus, jolla olisi YK:n Euroopan talouskomission teollisuusonnettomuuksien rajojen ylittäviä vaikutuksia koskevan yleissopimuksen mukaisia rajat ylittäviä vaikutuksia.