2025 1444/2025 Laki vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 1 luvun 6 §:n 3 momentti ja 13 luvun 6 a §:n 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 13 luvun 6 a §:n 4 momentti laissa 975/2021, muutetaan 2 luvun 1 §:n 3 momentti, 3 §:n 2 momentin 3 kohta, 4 §:n 21 kohta ja 5 §:n 2 momentin 18 kohta, 6 §:n 4 momentin 4 kohta, 3 luvun 3 §:n johdantokappale ja 3 kohta, 4 luvun 1 §:n 2 momentin 5 kohta, 6 §:n otsikko ja 2 momentti, 6 luvun 5 §:n 5 momentti, 7 luvun 3 § ja 6 b §:n 1 momentti, 10 luvun 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 1 momentti, 12 luvun 5 §:n 3 kohta, 14 luvun 3 §:n 1 momentti, 15 luvun 5 §:n 3 momentti, 16 a luvun 1 §:n 1 momentti, 6 §:n 3 momentti ja 8 §:n 2 momentti, 19 luvun 3 §:n 2 momentti, 20 luvun 2 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 3 ja 4 kohta, 3 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 3 ja 4 kohta, 4 §:n 2 momentin johdantokappale sekä 3 ja 4 kohta, 21 luvun 10 §:n 1 momentti, 15 §:n otsikko ja 1 momentti sekä 22 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohta ja 5 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 1 §:n 3 momentti laissa 739/2016, 2 luvun 5 §:n 2 momentin 18 kohta ja 4 luvun 6 §:n 2 momentti laissa 988/2024, 2 luvun 6 §:n 4 momentin 4 kohta laissa 627/2014, 3 luvun 3 §:n johdantokappale ja 3 kohta laissa 1078/2017, 7 luvun 6 b §:n 1 momentti laissa 958/2021, 16 a luvun 1 §:n 1 momentti, 6 §:n 3 momentti ja 8 §:n 2 momentti sekä 22 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohta ja 5 §:n 1 momentin 5 kohta laissa 214/2019, sekä lisätään 2 luvun 3 §:ään uusi 4 ja 5 kohta, 4 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1078/2017, 975/2021 ja 1358/2021, uusi 22–28 kohta sekä 5 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 627/2014, 527/2016, 229/2017, 1078/2017, 1230/2018, 214/2019, 528/2021, 975/2021 ja 988/2024, uusi 19–21 kohta, 3 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1078/2017 ja 410/2024, uusi 6 momentti sekä 3 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1078/2017 ja 298/2019, uusi 4 kohta ja 2 momentti, 7 luvun 4 §:ään uusi 2–5 momentti, 7 lukuun uusi 6 c §, 8 lukuun uusi 6 a–6 f §, 10 luvun 1 §:ään uusi 3 momentti, 12 luvun 5 §:ään uusi 4–6 kohta, 15 luvun 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 ja muutettu 3 momentti siirtyy 3 ja 4 momentiksi, lakiin uusi 18 a ja 18 b luku, 20 luvun 4 §:ään uusi 3 momentti, 21 lukuun uusi 2 a, 2 b ja 8 a § sekä 10 §:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, ja 11 §:ään uusi 6 momentti, 22 luvun 2 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 214/2019 ja 954/2022, uusi 13 kohta sekä 22 lukuun uusi 5 a § seuraavasti: 2 luku Määritelmät 1 § Vaihtoehtorahasto Sijoitusrahastolaissa säädetyin edellytyksin vaihtoehtorahastolla tarkoitetaan myös sellaista yhteisöä tai muuta yhteistä sijoittamista, jolta ei edellytetä sijoitusrahastodirektiivin 5 artiklassa tarkoitettua lupaa ja jossa varoja hankitaan yhteisen sijoittamisen tarkoituksessa yhdeltä tai useammalta sijoittajalta ja sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajien eduksi. 3 § Vaihtoehtorahastojen hoitaminen Vaihtoehtorahastojen hoitaminen voi lisäksi käsittää yhden tai useamman seuraavista toiminnoista 1 momentissa mainittujen sijoitustenhoitotoimintojen yhteydessä: 3) vaihtoehtorahastojen varoihin liittyvä toiminta, joka voi sisältää vaihtoehtorahastojen hoitajan luottamusvelvollisuuksien täyttämiseksi tarpeelliset palvelut, toimitilojen ylläpidon, kiinteistöjen hallinnointitoimet, yritysten neuvonnan pääomarakennetta koskevissa asioissa, teollisuusstrategian ja siihen liittyvät asiat, sulautumisiin ja yritysjärjestelyihin liittyvän neuvonnan ja palvelut sekä vaihtoehtorahaston ja sen sijoituskohteena olevien yhtiöiden ja muiden varojen hoitamiseen liittyvät palvelut; 4) lainojen alullepano vaihtoehtorahaston lukuun; 5) arvopaperistamiserillisyhtiöiden hoitaminen. 4 § Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annettuun direktiiviin liittyvät määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 21) vivutuksella menetelmää, jolla vaihtoehtorahastojen hoitaja lisää hoitamansa vaihtoehtorahaston positiota joko rahaa tai arvopapereita lainaamalla, rahoitusjohdannaispositioihin sisältyvää vivutusta käyttämällä tai muulla tavalla; 22) vivutetulla vaihtoehtorahastolla vaihtoehtorahastoa, jonka positioita sen hoitajana oleva vaihtoehtorahastojen hoitaja lisää joko käteisvaroja tai arvopapereita lainaamalla, rahoitusjohdannaispositioihin sisältyvää vivutusta käyttämällä tai muulla tavalla; 23) arvopaperikeskuksella arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 1 luvun 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettua arvopaperikeskusta ja sellaista 6 kohdassa tarkoitettua ulkomaalaista arvopaperikeskusta, joka on saanut arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 mukaisen toimiluvan hoitaa arvopaperikeskuksen tehtäviä ETA-valtiossa tai kolmannessa maassa; 24) vaihtoehtorahaston pääomalla vaihtoehtorahastoon tehtyjä yhteenlaskettuja pääomasijoituksia ja maksamattomia pääomasitoumuksia, laskettuna sijoitettavissa olevien summien perusteella sen jälkeen, kun on vähennetty kaikki maksut ja kulut, jotka koituvat suoraan tai välillisesti sijoittajan maksettaviksi; 25) lainan alullepanolla lainan myöntämistä suoraan alkuperäisenä luotonantajana toimivan vaihtoehtorahaston toimesta tai välillisesti sellaisen kolmannen osapuolen tai erillisyhtiön kautta, joka panee lainan alulle vaihtoehtorahaston puolesta tai lukuun, tai vaihtoehtorahaston osalta vaihtoehtorahastojen hoitajan puolesta tai lukuun, kun vaihtoehtorahastojen hoitaja tai vaihtoehtorahasto osallistuu lainan strukturointiin taikka sen ominaisuuksien määrittelyyn tai niistä ennalta sopimiseen ennen lainapositioon ottamista; 26) lainanantorahastolla sellaista vaihtoehtorahastoa, jonka sijoitusstrategiana on pääasiassa lainojen alullepano tai jonka alullepanemien lainojen nimellisarvo on vähintään 50 prosenttia kyseisen rahaston nettoarvosta; 27) osakaslainalla lainaa, jonka vaihtoehtorahasto myöntää yritykselle, jonka pääomasta tai äänioikeuksista sillä on hallussaan suoraan tai välillisesti vähintään viisi prosenttia, ja jota ei voida myydä kolmansille osapuolille erillään vaihtoehtorahaston hallussa olevista saman yrityksen pääomainstrumenteista; 28) rahoitusalan yrityksellä :

1. a)luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua luottolaitosta ja 2 momentissa tarkoitettua ulkomaista luottolaitosta;
2. b)luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 11 §:ssä tarkoitettua rahoituslaitosta;
3. c)luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 14 §:ssä tarkoitettua palveluyritystä;
4. d)vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vakuutusyhtiötä työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 §:ssä tarkoitettua työeläkevakuutusyhtiötä lukuun ottamatta, sekä vakuutusyhtiölain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettua vakuutusomistusyhteisöä;
5. e)sijoituspalvelulain 1 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä ja 2 kohdassa tarkoitettua ulkomaista sijoituspalveluyritystä;
6. f)rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 2 §:n 12 kohdassa tarkoitettua ryhmittymän omistusyhteisöä. 5 § EU-sääntelyyn liittyvät määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 18) ESAP-asetuksella rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2023/2859; 19) vertailuarvoasetuksella rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/1011; 20) rahanpesuasetuksella rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2024/1624; 21) arvopaperikeskusasetuksella arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 909/2014. 6 § Rahoitusmarkkinalainsäädäntöön liittyvät määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 4) ulkomaisella ETA-luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetun lain 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua ulkomaista ETA-luottolaitosta. 3 luku Vaihtoehtorahastojen hoitajana toimiminen 2 § Muut sallitut palvelut Ulkoisesti hoidetun vaihtoehtorahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on 1 §:ssä tarkoitettu toimilupa, saa lisäksi tarjota vertailuarvoasetuksen mukaista vertailuarvojen hallinnointia tai luotonostajista ja luotonhallinnoijista annetun lain (161/2025) 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja luotonhallinnointitoimintoja. Vaihtoehtorahastojen hoitajalle ei kuitenkaan voida myöntää toimilupaa vertailuarvojen hallinnointia koskevien palveluiden tarjoamiseen sen itse hoitamissa vaihtoehtorahastoissa. 3 § Liitännäispalvelut Vaihtoehtorahastojen hoitaja saa, myönnetyn toimiluvan mukaisesti, lisäksi tarjota liitännäispalveluna: 3) sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:n 1 kohdassa tarkoitettua toimeksiantojen vastaanottamista ja välittämistä; 4) minkä tahansa muun vaihtoehtorahastojen hoitajan tehtävän tai toiminnon, jota vaihtoehtorahastojen hoitaja jo suorittaa hoitamansa vaihtoehtorahaston osalta tai sen muutoin 2 §:n tai tämän pykälän mukaisesti tarjoamien palvelujen osalta edellyttäen, että mahdolliset muille osapuolille tehtävien tai toimintojen suorittamisesta syntyvät eturistiriidat käsitellään asianmukaisesti. Vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa 1 momentissa tarkoitettuja liitännäispalveluja, sovelletaan sijoituspalvelulain 1 luvun 4 §:ää siltä osin kuin tarjottavat liitännäispalvelut koskevat yhtä tai useampaa mainitun luvun 14 §:ssä tarkoitettua rahoitusvälinettä. 4 luku Toimilupa 1 § Toimilupahakemus Hakemukseen on liitettävä riittävät selvitykset vaihtoehtorahastojen hoitajan: 5) toimintojen ulkoistamisesta tai edelleenulkoistamista koskevista järjestelyistä. 6 § Toimiluvasta ja toimiluvan muutoksesta ilmoittaminen Finanssivalvonnan on neljännesvuosittain ilmoitettava tämän luvun nojalla myönnetyt toimiluvat ja toimilupien muutokset rekisteröitäväksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Tiedot on toimitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ESAP-asetuksen 2 artiklan 3 alakohdan mukaisessa muodossa. Tietoihin on liitettävä seuraavat tiedot: 1) toimiluvan saaneen vaihtoehtorahastojen hoitajan nimet, johon tiedot liittyvät; 2) luettelo toimiluvan saaneen vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamista tai markkinoimista vaihtoehtoisista sijoitusrahastoista; 3) mahdollinen toimiluvan saaneen vaihtoehtorahastojen hoitajan ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettu oikeushenkilötunnus; 4) ESAP-asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tietojen tyyppi; 5) maininta siitä, sisältyykö 1–4 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin henkilötietoja. 6 luku Toimintaedellytykset 5 § Johtaminen ja luotettavuus Vähintään kahden 1 momentin edellytykset täyttävän henkilön on tehtävä vaihtoehtorahastojen hoitajan liiketoiminnan harjoittamista koskevat keskeiset päätökset. Edellä tarkoitetun henkilön on hoidettava tehtävää kokoaikaisesti ja hänen asuinpaikkansa on sijaittava ETA-valtiossa. 7 luku Toiminnan järjestäminen 3 § Raportointi Finanssivalvonnalle Vaihtoehtorahastojen hoitajan on säännöllisesti raportoitava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot jokaisen hoitamansa vaihtoehtorahaston osalta: 1) markkinoista, joiden osapuoli se on tai joilla se käy aktiivisesti kauppaa; 2) rahoitusvälineistä tai muista kaupankäynnin kohteista, joilla se käy kauppaa; 3) kunkin vaihtoehtorahaston positioista ja varoista; 4) tärkeimmistä sijoituskohteista; 5) merkittävimmistä riskikeskittymistä; 6) vaihtoehtorahastojen vivutuksesta ja vivutuksen kokonaismäärästä; 7) salkunhoidon tai riskienhallinnan ulkoistamisjärjestelyistä; 8) ETA-valtioista, johon vaihtoehtorahaston osuuksia markkinoidaan; 9) muista kuin 1–8 kohdassa tarkoitetuista järjestelmäriskin kannalta olennaisista tekijöistä; 10) valvonnan kannalta tarpeellisista muista kuin 1–9 kohdassa tarkoitetuista tiedoista ja asiakirjoista. Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä tunnisteet, jotka Finanssivalvonta tarvitsee varoista, vaihtoehtorahastosta ja vaihtoehtorahastojen hoitajasta annettujen tietojen yhdistämiseksi muihin valvontatietoihin tai julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. 4 § Säilytysyhteisön nimeäminen Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säilytysyhteisön nimeämisestä säädetään, Finanssivalvonta voi myöntää luvan nimetä säilytysyhteisöksi muuhun ETA-valtioon sijoittautuneen säilytysyhteisön, jos: 1) Finanssivalvonta on saanut vaihtoehtorahastojen hoitajalta perustellun pyynnön sallia toiseen ETA-valtioon sijoittuneen säilytysyhteisön nimeäminen ja kyseisessä pyynnössä osoitetaan, että Suomessa ei ole tarjolla sellaisia säilytysyhteisöpalveluja, joilla pystytään täyttämään tehokkaasti vaihtoehtorahaston tarpeet sen sijoitusstrategia huomioon ottaen; ja 2) Suomen säilytysyhteisömarkkinoilla säilytettäväksi annettujen vaihtoehtorahastojen varojen kokonaismäärä ei ylitä 50 miljardia euroa. Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua varojen kokonaismäärää määritettäessä ei oteta huomioon 20 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuja Suomeen sijoittautuneen säilytysyhteisön säilyttämiä varoja eikä säilytysyhteisön omia varoja. Ennen 2 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä Finanssivalvonnan on arvioitava tapauskohtaisesti säilytysyhteisöpalvelujen puuttumista ottaen huomioon kyseisen vaihtoehtorahaston sijoitusstrategian. Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos se sallii toiseen ETA-valtioon sijoittautuneen säilytysyhteisön nimeämisen. Tämän pykälän soveltaminen ei rajoita muiden säilytysyhteisöä koskevien säännösten soveltamista lukuun ottamatta 14 luvun 1 §:n 1 momenttia ja 6 §:n 1 momenttia. 6 b § Vaihtoehtorahastojen hoitajan raportointivelvollisuus Tässä pykälässä institutionaalisella sijoittajalla tarkoitetaan vakuutusyhtiölaissa tarkoitettua henkivakuutusta harjoittavaa vakuutusyhtiötä, lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tarkoitettua lisäeläkesäätiötä ja lisäeläkekassaa sekä niitä vastaavaa Euroopan talousalueella toimivaa institutionaalista sijoittajaa, joka on sijoittanut varojaan 6 a §:n 1 momentissa tarkoitettuun vaihtoehtorahastoon. 6 c § Vaihtoehtorahaston hoitaminen kolmannen osapuolen aloitteesta Jos vaihtoehtorahastojen hoitaja hoitaa tai aikoo hoitaa kolmannen osapuolen aloitteesta vaihtoehtorahastoa tilanteissa, joissa vaihtoehtorahasto käyttää kolmantena osapuolena olevan aloitteentekijän nimeä, tai joissa vaihtoehtorahastojen hoitaja nimeää kolmantena osapuolena olevan aloitteentekijän ulkoistettua tehtävää hoitavaksi tahoksi, vaihtoehtorahastojen hoitajan on toimitettava yksityiskohtainen selvitys eturistiriitojen hallinnasta Finanssivalvonnalle. Selvityksen on erityisesti sisällettävä kohtuullisiksi katsotut toimenpiteet, jotka vaihtoehtorahastojen hoitaja on toteuttanut ehkäistäkseen eturistiriitojen syntymisen sen ja kolmannen osapuolen välisessä suhteessa. Jos eturistiriidat eivät ole estettävissä, vaihtoehtorahastojen hoitajan on selvitettävä, miten se tunnistaa, hallitsee ja valvoo näitä eturistiriitoja ja ilmoittaa niistä, jotta voidaan estää eturistiriitoja vaikuttamasta haitallisesti vaihtoehtorahaston ja sen sijoittajien etuihin. 8 luku Riskienhallinta 6 a § Maksuvalmiuden hoidon keinot Tässä laissa tarkoitettuja maksuvalmiuden hoidon keinoja ovat: 1) vaihtoehtorahaston osuuksien merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten väliaikainen keskeyttäminen (merkintöjen takaisinostojen ja lunastusten keskeytys); 2) osuudenomistajien lunastusoikeuden rajoittaminen väliaikaisesti ja osittain, jolloin osuudenomistajat voivat lunastaa vain tietyn osan osuuksistaan; 3) sen vaihtoehtorahastoon sovellettavan vähimmäisajan pidentäminen, jota ennen osuudenomistajien on ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajalle osuuksiensa lunastamisesta; 4) ennalta määritetyn vaihteluvälin mukainen ja likviditeettikustannukset huomioon ottava maksu, jonka osuudenomistajat maksavat vaihtoehtorahastolle osuuksia lunastaessaan ja jolla varmistetaan, ettei vaihtoehtorahastoon jääville osuudenomistajille koidu kohtuuttomasti haittaa; 5) ennalta määritetty mekanismi, jolla vaihtoehtorahaston osuuksien nettoarvoa mukautetaan soveltamalla likviditeettikustannuksia ilmentävää tekijää; 6) ennalta määritetty mekanismi, jolla vaihtoehtorahaston osuuksien merkintä-, takaisinosto- ja lunastushinnat määritetään mukauttamalla osuuden nettoarvoa likviditeettikustannuksia ilmentävällä tekijällä; 7) maksu, jonka osuudenomistaja maksaa vaihtoehtorahastolle osuuksien merkinnän, takaisinoston tai lunastamisen yhteydessä, jolla hyvitetään vaihtoehtorahastolle liiketoimen koosta juontuvat likviditeettikustannukset ja jolla varmistetaan, ettei muille osuudenomistajille koidu kohtuuttomasti haittaa; 8) vaihtoehtorahaston hallussa olevien varojen siirtäminen käteisvarojen sijaan osuudenomistajien lunastuspyyntöjen täyttämiseksi (apporttina tehtävä lunastus); 9) sellaisten varojen, joiden taloudelliset tai oikeudelliset ominaisuudet ovat muuttuneet merkittävästi tai jotka ovat käyneet poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi epävarmoiksi, erottaminen vaihtoehtorahaston muista varoista (varojen erottelujärjestely). 6 b § Maksuvalmiuden hoidon keinojen valinta Vaihtoehtorahastojen hoitajan on valittava vähintään kaksi 6 a §:n 2–8 kohdassa tarkoitettua sopivaa maksuvalmiuden hoidon keinoa kullekin hallinnoimalleen vaihtoehtorahastolle. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on arvioitava valitun maksuvalmiuden hoidon keinon soveltuvuutta suhteessa vaihtoehtorahaston sijoitusstrategiaan, maksuvalmiusprofiiliin ja lunastuspolitiikkaan. Valitut maksuvalmiuden hoidon keinot on sisällytettävä vaihtoehtorahaston sääntöihin ja ne on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei voi valita maksuvalmiuden hoidon keinoiksi ainoastaan 6 a §:n 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja keinoja. Poiketen 1 momentissa säädetystä, sellaiseen vaihtoehtorahastoon, jolle on myönnetty lupa toimia rahamarkkinarahastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1131 mukaisena rahamarkkinarahastona, voidaan valita vain yksi 6 a §:n 2–8 kohdassa tarkoitettu maksuvalmiuden hoidon keino. Tätä pykälää ei sovelleta vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitamiin suljettuihin vaihtoehtorahastoihin. 6 c § Maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttö Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi ottaa käyttöön 6 a §:n 2–8 kohdassa tarkoitetun maksuvalmiuden hoidon keinon, jos osuudenomistajien etu tätä vaatii ja kyseinen keino on sisällytetty vaihtoehtorahaston sääntöihin. Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava toimintaperiaatteet ja menettelytavat kaikkien 6 b §:n 1 momentin perusteella valittujen maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttöön ottamiseksi ja käytöstä poistamiseksi. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on huolehdittava siitä, että se on ottanut käyttöön valittujen maksuvalmiuden hoidon keinojen käytön mahdollistavat operatiiviset ja hallinnolliset järjestelyt. Maksuvalmiuden hoidon keinoja koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Apporttina tehtävä lunastus voidaan ottaa käyttöön ainoastaan ammattimaisten asiakkaiden esittämien lunastuspyyntöjen täyttämiseksi ja sen on vastattava suhteellista osuutta vaihtoehtorahaston hallussa olevista varoista. Apporttina tehtävän lunastuksen ei kuitenkaan tarvitse vastata suhteellista osuutta vaihtoehtorahaston hallussa olevista varoista, jos kyseistä vaihtoehtorahastoa markkinoidaan ainoastaan ammattimaisille asiakkaille tai jos kyseisen vaihtoehtorahaston sijoituspolitiikan tavoitteena on jäljitellä tiettyä osake- tai joukkovelkakirjaindeksiä ja kyseinen rahasto on sijoituspalvelulain 1 luvun 26 §:n 3 kohdassa tarkoitettu pörssilistattu rahasto. 6 d § Maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttö poikkeuksellisissa tilanteissa Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi poikkeuksellisissa tilanteissa sekä olosuhteiden ja vaihtoehtorahaston osuudenomistajien edun vaatiessa ottaa tilapäisesti käyttöön osuuksien merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisen tai varojen erottelujärjestelyn. 6 e § Ilmoitus maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava viipymättä Finanssivalvonnalle, jos se ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä 6 d §:n nojalla merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisen. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava viipymättä Finanssivalvonnalle, jos vaihtoehtorahastojen hoitaja käyttää tai poistaa käytöstä minkä tahansa 6 a §:n 2–8 kohdassa tarkoitetun maksuvalmiuden hoidon keinon, jos se tehdään sellaisella tavalla, joka ei kuulu vaihtoehtorahaston säännöissä tarkoitettuun tavanomaiseen liiketoimintaan. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle kohtuullisessa ajassa ennen kuin se ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä 6 d §:ssä tarkoitetun varojen erottelujärjestelyn. 6 f § Finanssivalvonnan oikeus määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä Finanssivalvonta voi määrätä poikkeuksellisissa olosuhteissa sijoittajien edun vaatiessa vaihtoehtorahastojen hoitajan ottamaan käyttöön tai poistamaan käytöstä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisen, jos se on tarpeen sijoittajansuojan tai rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien vuoksi. Finanssivalvonnan on kuultava vaihtoehtorahastojen hoitajaa ennen kuin määrää merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Asianosaisen kuulemisesta säädetään hallintolain (434/2003) 34 §:ssä. 10 luku Toiminnan ulkoistaminen 1 § Toimintojen ulkoistaminen Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi ulkoistaa toimintojaan. Vaihtoehtorahastojen hoitaja voi ulkoistaa tämän lain mukaisia toimintojaan ainoastaan, jos ulkoistaminen ei haittaa vaihtoehtorahastojen hoitajan riskien hallintaa, sisäistä valvontaa, muun toiminnon hoitamista tai toiminnan valvontaa. Vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa ulkoistaa toimintojaan siinä määrin, että sen ei enää voida katsoa harjoittavan vaihtoehtorahastojen hoitamista tai 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettujen muiden palveluiden taikka mainitun luvun 3 §:ssä tarkoitettujen liitännäispalveluiden tarjoamista. Vaihtoehtorahastojen hoitaja vastaa kaikkien tästä laista johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisestä toimintojen ulkoistamisesta riippumatta. Tämän luvun mukaisena toiminnan ulkoistamisena ei pidetä vaihtoehtorahastojen jakelua, jos jakelija markkinoi vaihtoehtorahastoa omaan lukuun sijoituspalvelulain tai vakuutusten tarjoamisesta annetun lain (234/2018) mukaisesti. 2 § Toimintojen ulkoistamisen edellytykset Vaihtoehtorahastojen hoitajan, joka toimiluvan myöntämisen jälkeen aikoo ulkoistaa 2 luvun 3 §:ssä tai 3 luvun 2 §:ssä taikka 3 §:ssä tarkoitettuja toimintojaan, on ilmoitettava ulkoistamisesta etukäteen Finanssivalvonnalle. 12 luku Osuuksien tarjoaminen 5 § Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Vaihtoehtorahastojen hoitajan on annettava sijoittajille kustakin hoitamastaan vaihtoehtorahastosta, ETA-valtioon sijoittautuneesta vaihtoehtorahastosta sekä muusta ETA-valtiossa markkinoimastaan vaihtoehtorahastosta säännöllisesti: 3) sen hetkinen riskiprofiili ja tiedot riskienhallintajärjestelmistä, joita kyseisen rahaston vaihtoehtorahastojen hoitaja käyttää näiden riskien hallintaan; 4) tiedot alullepantujen lainojen salkun koostumuksesta; 5) vuosittain kuvaus kaikista sellaisista maksuista ja kuluista, jotka koituvat suoraan tai välillisesti osuudenomistajien maksettaviksi; 6) vuosittain kuvaus kaikista emoyhtiöistä, tytäryhtiöistä ja erillisyhtiöistä, joita vaihtoehtorahastojen hoitaja on hyödyntänyt tai joita on hyödynnetty vaihtoehtorahaston hoitajan lukuun vaihtoehtorahaston sijoituksissa. 14 luku Lupa toimia säilytysyhteisönä 3 § Erityinen säilytysyhteisö Vaihtoehtorahaston erityisenä säilytysyhteisönä voi ilman eri toimilupaa toimia arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 1 luvun 3 §:n mukainen arvopaperikeskus. 15 luku Säilytysyhteisön tehtävät 5 § Säilytystehtävän ulkoistaminen Edellä 1 momentin 3 kohdassa säädettyä velvollisuutta ei sovelleta, jos ulkoistetun tehtävän hoitaja on arvopaperikeskusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan ja 48 artiklan 10 kohdan nojalla annetussa delegoidussa asetuksessa määritellyn sijoittavan arvopaperikeskuksen ominaisuudessa toimiva arvopaperikeskus. Arvopaperikeskusasetuksen 29 artiklan 3 kohdan ja 48 artiklan 10 kohdan nojalla annetussa delegoidussa asetuksessa määritellyn liikkeeseen laskevana arvopaperikeskuksena toimivan arvopaperikeskuksen palvelujen tarjoamista ei katsota säilytysyhteisön säilytystoimintojen ulkoistamiseksi. Sijoittavana arvopaperikeskuksena toimivan arvopaperikeskuksen palvelun tarjoaminen katsotaan säilytysyhteisön säilytystoimintojen ulkoistamiseksi. 16 a luku Erikoissijoitusrahastot 1 § Erikoissijoitusrahastoon ja sen hoitajaan sovellettavat erityiset säännökset Vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa tai joka on rekisteröitynyt Finanssivalvontaan siten kuin tässä laissa säädetään, saa hoitaa erikoissijoitusrahastoa noudattaen lisäksi, mitä sijoitusrahastolain 2 luvun 10, 11 ja 14 §:ssä, 5 luvun 4–11 §:ssä, 7 luvun 3 §:ssä, 8 luvun 2 ja 3 §:ssä sekä 9 §:n 2 ja 3 momentissa, 9 luvun 1–7 §:ssä, 10–12, 17 ja 18 luvussa, 19 luvun 5–8 §:ssä sekä 26 luvun 9, 10 ja 12 §:ssä säädetään rahastoyhtiöstä ja sijoitusrahaston hoitamisesta. 6 § Erikoissijoitusrahaston varojen sijoittaminen Pääasiallisesti kiinteistöihin varojaan sijoittavan erikoissijoitusrahaston on noudatettava, mitä 18 a luvun 16–25 §:ssä säädetään kiinteistörahaston varojen sijoittamisesta, luotonotosta, omaisuuden arvostamisesta ja arvioinnista sekä kiinteistönarvioitsijasta ja kiinteistönarvioinnista. 8 § Erikoissijoitusrahaston merkinnän maksu apporttina Apporttiomaisuuden arvosta ja vaikutuksesta rahasto-osuudenomistajien yhdenvertaisuuteen on ennen rahasto-osuuden merkintää hankittava 18 a luvun 20 §:ssä tarkoitetun riippumattoman ja ulkopuolisen kiinteistönarvioitsijan arvio, tai jollei apporttiomaisuuteen kuulu kiinteistöjä tai kiinteistöarvopapereita, lausunto KHT-tilintarkastajalta taikka tilintarkastusyhteisöltä, jolloin lausunnosta vastuullisen tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja. 18 a luku Kiinteistörahastot Yleisiä säännöksiä 1 § Kiinteistörahastotoiminta Toimintaa, jossa yleisölle tarjotaan mahdollisuus osallistua yhteisiin kiinteistösijoituksiin, voidaan harjoittaa tämän luvun mukaisesti siten, että yleisö osallistuu sijoittamiseen julkisen osakeyhtiön osakkeita tai kommandiittiyhtiön osuuksia merkitsemällä, ostamalla tai muutoin hankkimalla, ja yhtiö sijoittaa yleisöltä hankkimansa varat edelleen pääasiallisesti kiinteistöihin sekä kiinteistöarvopapereihin muussa kuin rakentamisen tai kiinteistöjalostustoiminnan tarkoituksessa. Kiinteistörahaston harjoittamaa rakentamista ja kiinteistönjalostustoimintaa koskee, mitä 16 §:n 5 momentissa säädetään. Pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavasta erikoissijoitusrahastosta säädetään 16 a luvussa. Osakeyhtiömuotoisesta kiinteistörahastosta ja siihen rinnastettavasta kommandiittiyhtiöstä säädetään tämän luvun ohella muualla tässä laissa. 2 § Kiinteistörahasto Tässä laissa tarkoitetaan kiinteistörahastolla julkista osakeyhtiötä, joka yhtiöjärjestyksensä mukaan harjoittaa yksinomaisena tai pääasiallisena liiketoimintanaan kiinteistörahastotoimintaa. Kiinteistörahasto on tässä laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto. Kommandiittiyhtiö, jonka osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita, ja joka tarjoaa yleisölle mahdollisuuden osallistua yhteisiin kiinteistösijoituksiin 1 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla, rinnastetaan kiinteistörahastoon 12 §:ssä säädettyä lukuun ottamatta. Mitä tässä luvussa säädetään kiinteistörahastosta, sen osakepääomasta, perustamiskirjasta, osakkeesta, omistajasta ja yhtiöjärjestyksestä, koskee 12 §:ssä säädettyä lukuun ottamatta kommandiittiyhtiötä, sen osuuksien yhteismäärää, osuutta, yhtiömiestä ja yhtiösopimusta. Tässä momentissa tarkoitettu kommandiittiyhtiö on tässä laissa tarkoitettu vaihtoehtorahasto. 3 § Kiinteistörahastotoimintaa koskevat määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) kiinteistöllä kiinteistörekisterilain (392/1985) 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua kiinteistöä; 2) kiinteistöarvopaperilla osaketta tai muuta arvopaperia taikka sijoituspalvelulaissa tarkoitettua rahoitusvälinettä, joka yksin tai yhdessä muiden arvopapereiden tai rahoitusvälineiden kanssa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa, muuta tilaa tai kiinteistöä taikka kiinteistön osaa; 3) johdannaissopimuksella sellaista johdannaissopimusta, jolla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai muulla säännellyllä, säännöllisesti toimivalla, tunnustetulla ja yleisölle avoimella markkinapaikalla, sekä muuta johdannaissopimusta, jonka kohteena on arvopaperi, valuutta, korko, johdannaissopimus, kiinteistö, kiinteistöarvopaperi, muu varallisuus tai tällaisen kohde-etuuden hinnan kehitystä kuvaava tunnusluku; 4) vuokra-asunnolla asuinrakennuksen tai sen osan huoneistoa, joka on tarkoitettu toisen tai häneltä oikeutensa johtaneen yksinomaiseen käyttöön pääasiallisesti asumista varten ja vastiketta eli vuokraa vastaan; 5) vuokra-asuntosijoittamisella kiinteistörahastotoimintaa, jossa varoja sijoitetaan yksinomaan tai pääasiallisesti vuokra-asuntoihin; 6) vuokra-asuntojen uudisrakentamisella yhden tai usean asuinrakennuksen rakentamista käytettäväksi pääasiallisesti vuokra-asuntoina; 7) vuokra-asuntojen hankinnalla yhden tai usean asuinrakennuksen hankintaa taikka yhden tai usean asuinhuoneiston tai muun asuinkäyttöön tulevan tilan hankkimista olemassa olevasta rakennuskannasta käytettäväksi pääasiallisesti vuokra-asuntoina; 8) vuokra-asuntojen perusparantamisella asunnon, asuinrakennuksen tai niiden piha-alueen tai muun välittömän ympäristön varuste- tai muun laatutason nostamista alkuperäisestä tasosta taikka palauttamista muilla kuin vuosikorjaustoimenpiteillä uudenveroiseen tai alkuperäiseen tasoon taikka olemassa olevien tilojen muuttamista tai laajentamista pääasiassa asunnoiksi tai niihin liittyviksi tiloiksi käytettäväksi pääasiallisesti vuokra-asuntoina; 9) kiinteistönjalostustoiminnalla varojen sijoittamista kiinteistöihin, joista saadaan tuottoa pääasiallisesti vasta saneerauksen, kaavoituksen tai rakentamisen toteuttamisen jälkeen. Mitä tässä luvussa säädetään kiinteistöstä, sovelletaan myös kiinteistörekisterilain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettuun muuhun rekisteriyksikköön, ja sellaiseen vuokra- ja käyttöoikeuteen, jonka haltija on maakaaren (540/1995) 14 luvun 2 §:n mukaan velvollinen hakemaan oikeutensa kirjaamista, sekä kiinteistön käyttöä pysyvästi palvelevaan rakennukseen tai rakennelmaan. 4 § Erinäisten säännösten soveltaminen kiinteistörahastotoimintaan Kiinteistörahastoon ja sen osakkeenomistajaan sekä kiinteistörahastotoimintaa harjoittavaan kommandiittiyhtiöön ja sen yhtiömiehiin sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään vaihtoehtorahastoista, vaihtoehtorahastojen hoitajista ja niiden osakkeenomistajista. Osakeyhtiömuotoiseen kiinteistörahastoon ja sen osakkeenomistajaan sovelletaan osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia, kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia, jollei tässä luvussa toisin säädetä. Kiinteistörahastotoimintaa harjoittavaan kommandiittiyhtiöön ja sen yhtiömieheen sovelletaan osakeyhtiölain sijaan avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä annettua lakia (389/1988). Vuokra-asuntosijoittamista harjoittavaan osakeyhtiömuotoiseen kiinteistörahastoon sovelletaan eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettua lakia (299/2009), jos kiinteistörahasto on saanut mainitussa laissa tarkoitetun verovapauden. Vuokra-asuntosijoittamista harjoittavan osakeyhtiömuotoisen kiinteistörahaston toiminnasta on tässä luvussa erityisiä säännöksiä: 1) kaupankäyntiä kiinteistörahaston osakkeilla koskevassa 12 §:ssä; 2) rakentamista ja kiinteistönjalostustoimintaa koskevassa 16 §:n 5 momentissa; 3) voitonjakoa koskevassa 17 §:ssä; 4) luotonottoa koskevan 18 §:n 1 momentissa; 5) vahingonkorvausvelvollisuutta koskevan 30 §:n 3 momentissa. Kiinteistörahastoon, joka on tässä laissa tarkoitettu sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto, ei sovelleta tämän luvun 16 §:n 5 momenttia eikä 29 §:ää. 5 § Kiinteistörahaston toiminimi Kiinteistörahaston toiminimessä on oltava sana kiinteistörahasto joko sellaisenaan tai yhdysosana. Kiinteistörahasto, joka harjoittaa ainoastaan vuokra-asuntosijoittamista, voi vaihtoehtoisesti käyttää toiminimessään sanaa asuntorahasto joko sellaisenaan tai yhdysosana. Jokaisen kiinteistörahaston toimialan kuvauksessa on oltava sana kiinteistörahasto. Ainoastaan tämän lain vaatimukset täyttävällä kiinteistörahastolla on oikeus käyttää toiminimessään tai muutoin toimintaansa osoittamaan nimitystä kiinteistörahasto. 6 § Finanssivalvonnan kiinteistörahastoja koskeva valvonta Tämän luvun 14, 15, 17, 18, 26–29 §:n ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista sekä tämän luvun 16, 19 ja 20 §:ssä säädettyjen tiedonantovelvollisuuksien noudattamista valvoo Finanssivalvonta niin kuin Finanssivalvonnasta annetussa laissa ja tässä laissa säädetään. 7 § Kiinteistörahaston varautuminen Kiinteistörahaston on varmistettava tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla rahoitusmarkkinoiden valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein. Jos 1 momentista aiheutuvat toimenpiteet selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä kiinteistörahaston toiminnasta ja niistä aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta. Finanssivalvonta voi antaa määräyksiä 1 momentin soveltamisesta. Kiinteistörahaston perustaminen ja toiminta 8 § Kiinteistörahaston liiketoiminta Kiinteistörahaston on harjoitettava kiinteistörahastotoimintaa huolellisesti ja asiantuntevasti omistajien yhteiseksi eduksi. Kiinteistörahaston on toiminnassaan kohdeltava omistajia yhdenvertaisesti. 9 § Kiinteistörahaston muu sallittu toiminta Kiinteistörahasto saa harjoittaa vain kiinteistörahastotoimintaa. Kiinteistörahasto, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto, ei saa vaihtoehtorahastojen hoidon lisäksi harjoittaa muuta toimintaa. Kiinteistörahasto saa harjoittaa kiinteistörahastotoimintaan olennaisesti liittyvää toimintaa, jos tällainen toiminta on omiaan edistämään kaikkien omistajien etua. Kiinteistörahasto saa harjoittaa 16 §:n 5 momentissa säädetyin rajoituksin rakentamista ja kiinteistönjalostustoimintaa. 10 § Kiinteistörahaston osakepääoma Kiinteistörahaston osakepääoman on oltava vähintään viisi miljoonaa euroa, kokonaan maksettu sekä kiinteistörahaston hallinnassa ennen kuin kiinteistörahasto ilmoitetaan rekisteröitäväksi ja ennen kuin se aloittaa toimintansa. Kiinteistörahaston on saavutettava 1 momentissa tarkoitettu osakepääoman määrä 18 kuukauden kuluessa kiinteistörahaston perustamisesta, jollei Finanssivalvonta erityisestä syystä myönnä tästä vaatimuksesta poikkeusta. Kiinteistörahaston osakepääoma on maksettava rahassa kiinteistörahaston Suomessa olevalle, luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivuliikkeen tilille. Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, kiinteistörahaston perustamiskirjaan sekä yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa määräys siitä, että osake voidaan merkitä oikeuksin tai velvollisuuksin panna rahastoon osaketta vastaan apporttiomaisuutta. Tällaisessa määräyksessä voidaan yhdelle tai useammalle kiinteistörahaston perustajalle antaa oikeus tai velvollisuus maksaa merkityt osakkeet tai osa niistä apporttiomaisuudella. Apporttina tai muutoin osakkeiden merkinnän yhteydessä kiinteistörahastoon voidaan panna vain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua omaisuutta. Sen estämättä, mitä 4 momentissa säädetään, kiinteistörahastoon, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ja jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa, sovelletaan lisäksi 6 luvun 2 §:n 6 momentin omien varojen sijoittamista koskevia rajoituksia. Kiinteistörahastoon, joka on sisäisesti hoidettu vaihtoehtorahasto ja jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan toimilupa, sovelletaan lisäksi, mitä 6 luvun 2 §:n 2–6 momentissa säädetään. 11 § Kiinteistörahaston perustaminen Kiinteistörahastolla on perustettaessa oltava ainakin viisi osakkeenomistajaa, jollei Finanssivalvonta erityisestä syystä myönnä tästä vaatimuksesta poikkeusta. Osakkeenomistajien lukumäärää laskettaessa yhtenä kokonaisuutena on pidettävä kirjanpitovelvollisia, joilla yksin tai yhdessä on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa tai siihen verrattavassa ulkomaisessa yrityksessä. 12 § Kaupankäynti kiinteistörahaston osakkeilla Kiinteistörahaston on haettava osakkeittensa ottamista kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai sanotussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä taikka muussa valtiossa sijaitsevassa tai toimivassa, säänneltyyn markkinaan tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään rinnastuvassa vaihdantajärjestelmässä kaupankäynnin kohteeksi kolmen vuoden kuluessa kiinteistörahastotoiminnan aloittamisesta, jollei Finanssivalvonta erityisestä syystä myönnä tästä vaatimuksesta poikkeusta enintään kahdeksi vuodeksi. Ennen kuin kiinteistörahaston osakkeet otetaan julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteeksi kiinteistörahaston on vähintään neljännesvuosittain julkistettava osakkeidensa arvo ja määrä. Kiinteistörahaston on viipymättä oikaistava osakkeen arvon julkistamisessa tapahtunut virhe, jollei se ole vähäinen. 13 § Kiinteistörahaston yhtiöjärjestyksestä ilmoittaminen Finanssivalvonnalle Kiinteistörahaston on ilmoitettava rekisteröity yhtiöjärjestys ja sen muutos välittömästi Finanssivalvonnalle. 14 § Kiinteistösijoitustoiminnan säännöt Kiinteistörahastolla on yhtiöjärjestyksen lisäksi oltava kiinteistösijoitustoiminnan säännöt, jotka turvaavat kiinteistörahaston luotettavan toiminnan. Kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä ei ole määrättävä seikoista, jotka osakeyhtiölain mukaan on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Kiinteistörahaston on pidettävä kiinteistösijoitustoiminnan säännöt ajan tasalla. Kiinteistösijoitustoiminnan säännöt on saatettava sijoittajien tietoon ja sääntöjen pääkohdat on ilmoitettava esitteessä. Kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä on mainittava ainakin kiinteistörahaston: 1) sijoituspolitiikka ja sijoitusrajoitukset; 2) osakkeen arvon laskemis- ja julkistamisperusteet; 3) kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen muuttamismenettely; 4) vieraan pääoman käyttämistä koskevat periaatteet; 5) aikomuksesta tehdä johdannaissopimuksia sekä näiden laatu ja käyttölaajuus sekä -tarkoitus; 6) aikomuksesta tehdä arvopapereiden lainaus- ja takaisinostosopimuksia sekä näiden laatu ja käyttölaajuus sekä -tarkoitus; sekä 7) osakkeiden ja muiden arvopapereiden liittämisestä arvo-osuusjärjestelmään. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen sisältöä koskevista vähimmäisvaatimuksista. 15 § Kiinteistörahaston sääntöjen toimittaminen Finanssivalvonnalle Kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen on oltava lain mukaiset ja selkeät. Säännöt on toimitettava Finanssivalvonnalle tiedoksi. Finanssivalvonta voi asettaa 16 §:n 3 momentissa, 18 §:n 2 ja 4 momentissa sekä 19 §:n 4 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä koskevia rajoituksia ja ehtoja. Finanssivalvonta voi vaatia kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen muuttamista tai asettaa valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja, jos voidaan pitää todennäköisenä, että: 1) rahoitusmarkkinoiden vakaus, toimivuus tai luottamus rahoitusmarkkinoiden toimintaan voi vaarantua; 2) sijoitustoimintaa koskevat sääntöjen määräykset ovat riittämättömiä riskienhallinnan ja sijoittajansuojan kannalta; 3) sääntöjä on muutoin pidettävä kiinteistörahaston osakkeenomistajien edun vastaisina. Kiinteistösijoitustoiminnan sääntöjen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun muutos on saatettu osakkeenomistajien tietoon kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä määrätyllä tavalla. Sääntöjen muutokset on toimitettava Finanssivalvonnalle tiedoksi. Kiinteistörahaston on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, milloin se aloittaa toimintansa. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seikoista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa kiinteistörahaston toiminnan vaikutusta rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja toimivuuteen sekä rahoitusmarkkinoiden toimintaa kohtaan tunnettuun luottamukseen. Kiinteistörahaston sijoitustoiminta ja voitonjako 16 § Kiinteistörahaston varojen sijoittaminen Kiinteistörahaston on kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä määrätyllä tavalla hajautettava liiketoiminnan sekä 9 §:ssä tarkoitetun toiminnan harjoittamisesta aiheutuvat riskit sijoittaessaan kiinteistörahaston varoja. Kiinteistörahaston varat on sijoitettava ilman aiheetonta viivytystä kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä tarkemmin määrättävällä tavalla seuraaviin kohteisiin: 1) ETA-valtiossa sijaitseviin kiinteistöihin; 2) ETA-valtiossa sijaitsevia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin; 3) arvopapereihin, jotka ovat kaupankäynnin kohteena kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai sanotussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä; 4) arvopapereihin, jotka ovat kaupankäynnin kohteena muussa valtiossa sijaitsevassa tai toimivassa, 3 kohdassa tarkoitettuun säänneltyyn markkinaan tai monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään rinnastuvassa vaihdantajärjestelmässä; 5) saataviin, joita ei ole pidettävä arvopapereina; 6) käteisvaroihin tai käteisvaroihin rinnastettaviin, helposti rahaksi muutettaviin varoihin; 7) arvopapereihin, jotka liittyvät 1 ja 9 §:ssä tarkoitettuun liiketoimintaan; 8) johdannaissopimuksiin noudattaen sijoitusrahastolain 13 luvun 15 §:ää; sekä 9) arvopapereiden lainaus- ja takaisinostosopimuksiin noudattaen sijoitusrahastolain 13 luvun 18 §:ää. Kiinteistörahasto voi kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä mainitusta erityisestä syystä poiketa 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista. Kiinteistörahaston on julkistettava tällainen poikkeus puolivuotiskatsauksessa ja tilinpäätöksessä. Kiinteistörahaston on kuitenkin aina sijoitettava vähintään kolme viidesosaa varallisuudestaan Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa sijaitseviin kiinteistöihin tai tällaisia kiinteistöjä koskeviin kiinteistöarvopapereihin. Tästä vaatimuksesta kiinteistörahasto voi tilapäisesti poiketa kiinteistörahastoa perustettaessa ja sen osakkeita liikkeeseen laskettaessa sekä myydessään tai hankkiessaan kiinteistöjä tai kiinteistöarvopapereita. Kiinteistörahastolla on oltava kiinteistörahastotoiminnan maksuvalmiuden edellyttämät käteisvarat. Kiinteistörahasto saa sijoittaa rakentamiseen sekä kiinteistönjalostustoimintaan enintään yhden viidesosan kiinteistörahaston varallisuudesta. Vuokra-asuntosijoittamista harjoittava osakeyhtiömuotoinen kiinteistörahasto saa lisäksi kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä mainitusta erityisestä syystä sijoittaa vuokra-asuntojen uudisrakentamisen, hankinnan ja perusparantamisen edellyttämiin sitoumuksiin enintään puolet kiinteistörahaston varallisuudesta. Vuokra-asuntosijoittamista harjoittava osakeyhtiömuotoinen kiinteistörahasto voi kuitenkin, jollei eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetusta laista muuta johdu, sijoittaa vuokra-asuntojen uudisrakentamisen, hankinnan ja niiden perusparantamisen edellyttämiin sitoumuksiin enintään kolme neljäsosaa kiinteistörahaston varallisuudesta. 17 § Kiinteistörahaston voitonjako Vuokra-asuntosijoittamista harjoittavan osakeyhtiömuotoisen kiinteistörahaston on, jollei eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetusta laista muuta johdu, vuosittain jaettava kaikille osakkeille osakeomistuksen keston huomioon ottaen tai muulla perusteella samassa suhteessa vähintään kahdeksan kymmenesosaa tilikauden voitosta pois lukien realisoitumattomat arvonmuutokset. Kiinteistörahaston omaisuuden arvostaminen ja arviointi 18 § Kiinteistörahaston luoton ottaminen Kiinteistörahasto saa ottaa luottoa määrän, joka vastaa enintään puolta kiinteistörahaston varallisuudesta. Vuokra-asuntosijoittamista harjoittava osakeyhtiömuotoinen kiinteistörahasto voi kuitenkin, jollei eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetusta laista muuta johdu, ottaa luottoa määrän, joka vastaa neljää viidesosaa kiinteistörahaston varallisuudesta. Luoton enimmäismäärään lasketaan mukaan kiinteistörahaston sijoitukset arvopapereihin, joita ei ole täysin maksettu, sekä kiinteistörahaston omistamien kiinteistöarvopapereiden velkaosuudet, joita ei ole täysin maksettu. Luoton enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon 16 §:n 5 momentissa tarkoitetut vuokra-asuntojen uudisrakentamisen, hankinnan ja perusparantamisen edellyttämät sitoumukset. Kiinteistörahasto saa lisäksi kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä mainitusta erityisestä syystä ottaa luottoa määrän, joka vastaa enintään yhtä kolmasosaa kiinteistörahaston varoista. Kiinteistörahastoon saadaan hankkia myös luotonvälityksen avulla ulkomaista valuuttaa, joka otetaan huomioon laskettaessa luoton enimmäismäärää. Kiinteistörahaston varoja saadaan antaa vakuudeksi 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta luotosta ja 16 §:n 2 momentin 8 kohdassa tarkoitetusta johdannaissopimuksesta johtuvasta vastuusta sekä 9 kohdassa tarkoitetusta arvopaperien lainaus- ja takaisinostosopimuksesta. Kiinteistörahasto ei saa myöntää luottoa eikä antaa takausta tai muuta vakuutta kolmannen sitoumuksista muusta kuin kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä mainitusta erityisestä syystä. Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kiinteistörahaston luotonotosta ja kiinteistörahaston varojen käyttämisestä luoton vakuutena. 19 § Kiinteistörahaston omaisuuden arvostaminen ja arviointi Kiinteistörahaston on puolivuotiskatsauksessa ja tilinpäätöksessä sekä kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä selvitettävä kiinteistöjen ja kiinteistöarvopapereiden arvostamis- ja arviointiperusteet. Kiinteistörahaston arvostamis- ja arviointiperusteet sisältävät tiedot ainakin: 1) kiinteistöjen ja kiinteistöarvopapereiden arvostamis- ja arviointimenettelystä; 2) kiinteistörahaston tunnusluvuista ja niiden laskentamenetelmistä; 3) kiinteistöjen ja kiinteistöarvopapereiden erittelytiedot kiinteistötyyppikohtaisesti asunto-, varasto-, liike- ja toimisto- sekä tuotantotilakohteista; 4) kiinteistöjen käyttöasteista; 5) kiinteistöjen vuokrasopimusten rakenteesta; 6) kiinteistörahaston merkittävimmistä hankkeista; sekä 7) kiinteistörahaston veloista, takauksista, panttauksista ja kiinnityksistä. Kiinteistörahaston omistamien kiinteistöjen ja muiden kuin julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevien kiinteistöarvopapereiden arvot on arvostettava ja julkistettava vähintään kerran vuodessa sekä aina, kun kiinteistörahaston taloudellisen tilanteen muutos tai muutokset kiinteistöjen kunnossa vaikuttavat olennaisesti kiinteistörahaston omistamien kiinteistöjen ja kiinteistöarvopapereiden arvoon. Lisäksi kiinteistörahaston on arvostettava kiinteistöt ja muut kuin julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevat kiinteistöarvopaperit ostaessaan ja myydessään niitä. Niin ikään kiinteistörahaston on arvostettava rahastoon tuleva omaisuus vastaanottaessaan omaisuuden apporttina tai merkinnän yhteydessä. Kiinteistörahasto voi kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä mainitusta erityisestä syystä julkistaa tiedot harvemmin kuin 3 momentissa säädetään, jos tällainen menettely ei olennaisesti vaaranna kiinteistörahaston osakkeenomistajien etua. Kiinteistörahaston on julkistettava tällainen poikkeus puolivuotiskatsauksessa ja tilinpäätöksessä. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitetuista arvostamis- ja arviointiperusteista. 20 § Kiinteistönarvioitsija ja kiinteistönarviointi Kiinteistörahaston on arvostettava muussa kuin omassa käytössä olevat kiinteistöt taseessaan käypään arvoon sekä hankittava ja julkistettava omistamistaan kiinteistöistä ja muista kuin julkisen kaupankäynnin tai monenkeskisen kaupankäynnin kohteena olevista kiinteistöarvopapereista riippumattoman ja ulkopuolisen, Keskuskauppakamarin hyväksymän arvioitsijan (kiinteistönarvioitsija) arvio. Kiinteistörahaston on toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa nimettävä ja julkistettava kiinteistörahaston käyttämät kiinteistönarvioitsijat. Kiinteistörahasto voi erityisestä syystä arvostaa muussa kuin omassa käytössä olevat kiinteistöt muuhun kuin käypään arvoon tai päättää olla käyttämättä kiinteistönarvioitsijaa, jolloin kiinteistörahaston on toimintakertomuksessa tai tilinpäätöksen liitetiedoissa perusteltava menettelynsä. Jos taseen aineellisiin hyödykkeisiin merkitty muussa kuin omassa käytössä oleva kiinteistöomaisuus merkitään tilinpäätökseen tilinpäätöspäivän käypään arvoon, kiinteistörahaston on arvostettava käypään arvoon kaikki tällaiset sijoituskiinteistöt. Tilikauden tuotoksi tai kuluksi kirjataan omaisuuden tilinpäätöshetken käyvän arvon ja edellisen tilinpäätöksen mukaisen kirjanpitoarvon erotus tai, jos tällainen omaisuus on hankittu tilikauden aikana, hankintamenon erotus. Vain kirjanpitolain 5 luvun 5 §:ssä tarkoitettuun hankintamenoon arvostettuun omaisuuteen voidaan tehdä mainitun luvun 17 §:ssä tarkoitettu arvonkorotus. Kiinteistönarvioitsijan on täytettävä seuraavat kelpoisuusvaatimukset. Kiinteistönarvioitsijan on: 1) oltava luonnollinen henkilö; 2) omattava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin tehtävän hoitamiseksi on tarpeen; 3) oltava oikeustoimikelpoinen, jolloin vajaavaltaista tai konkurssissa tai liiketoimintakiellossa olevaa ei voida valita kiinteistönarvioitsijaksi; sekä 4) suoritettava arviointi itsenäisesti ja riippumattomasti. Kiinteistörahaston on julkistettava 1 momentissa tarkoitetuissa asiakirjoissa käyttämänsä kiinteistönarviointimenetelmät sekä annettava kuvaus niiden käyttämisestä. Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kiinteistönarviointimenetelmää koskevista vaatimuksista sekä kiinteistönarvioitsijan lausunnossa käytettävien tietojen vähimmäisvaatimuksista. 21 § Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta Kiinteistönarvioinnin yleisestä ohjauksesta, kehittämisestä ja valvonnasta sekä kiinteistönarvioitsijoiden hyväksymiseen ja hyväksyttyjen kiinteistönarvioitsijoiden toiminnan valvontaan liittyvästä ohjauksesta ja kehittämisestä huolehtii Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta (kiinteistönarviointilautakunta). Lautakunnan tehtävänä on järjestää riittävän usein kansainvälisissä kiinteistönarviointistandardeissa asetettuja vaatimuksia vastaavia kiinteistönarvioitsijakokeita. Valtiovarainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset kiinteistönarvioitsijakokeista. Kiinteistönarviointilautakunta edistää hyvää kiinteistönarviointitapaa ja ohjaa sen noudattamisessa suositeltavia menettelytapoja. Lisäksi lautakunta ylläpitää rekisteriä kiinteistönarvioitsijoista. Lautakunta voi myös rekisteröidä kiinteistönarviointiyhteisöksi osakeyhtiön, kommandiittiyhtiön tai avoimen yhtiön, jonka toimialaan kuuluu harjoittaa kiinteistönarviointia yksinomaisena, pääasiallisena tai muuna liiketoimintanaan ja jonka palveluksessa on vähintään kaksi kiinteistönarvioitsijaa. Kiinteistönarviointilautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään viisi ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä sihteerin on oltava kiinteistönarviointiin hyvin perehtyneitä. Kullakin jäsenellä on, puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta, henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita kiinteistönarvioitsijaa. Enemmistön lautakunnan jäsenistä on oltava muita kuin kiinteistönarvioitsijoita taikka henkilöitä, joiden kiinteistönarvioitsijaksi hyväksymisen lakkaamisesta tai lakkauttamisesta on kulunut enemmän kuin kolme vuotta. Keskuskauppakamari valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka edustavat kiinteistömarkkinoiden taloudellista, teknistä tai oikeudellista asiantuntemusta, ja lautakunnan muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että muista jäsenistä vähintään: 1) yksi nimetään oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittaneista henkilöistä, joiden ei voida katsoa edustavan kiinteistönarviointia yksinomaisena, pääasiallisena tai muuna liiketoimintanaan harjoittavia yrityksiä; 2) yksi edustaa kiinteistönarviointia yksinomaisena, pääasiallisena tai muuna liiketoimintanaan harjoittavia yrityksiä; 3) yksi nimetään laaja-alaisesti ja monipuolisesti tunnustetuista asiantuntijoista; sekä 4) kaksi nimetään liikkeeseenlaskijoita ja sijoittajia edustavien rekisteröityjen yhdistysten ehdotuksista. Lautakunta voi toimia jaostoina sekä perustaa jaostoja tukemaan lautakunnan toimintaa. Mitä edellä säädetään lautakunnan jäsenistä, koskee vastaavasti heidän varajäseniään ja jaostojen jäseniä. 22 § Asioiden käsittely kiinteistönarviointilautakunnassa Kiinteistönarviointilautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai, kummankin ollessa esteellinen, tilapäiseksi puheenjohtajaksi valittu jäsen, joka ei ole kiinteistönarvioitsija, sekä vähintään kolme muuta jäsentä. Päätöstä lautakunnassa tehtäessä kiinteistönarvioitsijat eivät saa muodostaa läsnäolijoiden enemmistöä. Päätökset lautakunnan kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Jos lautakunta toimii jaostoina, päätösvaltaisessa jaostossa on oltava vähintään kolme jäsentä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Kiinteistönarviointilautakunnan jäsenen ja sihteerin virkavastuuseen sekä asioiden käsittelyyn lautakunnassa sovelletaan muuten, mitä kauppakamarilain (878/2002) 6 §:n 1 momentissa säädetään. Kiinteistönarvioitsijakoetta koskevan päätöksen tiedoksiantoon sovelletaan lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettua lakia (13/2003). Kiinteistönarvioitsijakokeen yhteydessä syntyviin asiakirjoihin sovelletaan arkistolakia (831/1994). 23 § Kiinteistönarvioitsijoiden valvonta Kiinteistönarviointilautakunta valvoo kiinteistönarvioitsijoita ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta kiinteistönarvioitsijat säilyttävät ammattitaitonsa ja muut hyväksymisen edellytykset sekä toimivat tämän luvun ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Kiinteistönarviointilautakunnalla on oikeus saada kiinteistönarvioitsijalta tarkastettavakseen kaikki kiinteistönarvioitsijan toiminnan valvonnan kannalta tarpeelliseksi katsomansa asiakirjat ja muut tallenteet. Kiinteistönarvioitsijan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava kiinteistönarviointilautakunnalle sen pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset. 24 § Kiinteistöarviointilautakunnan kustannukset ja kiinteistönarvioitsijakoemaksut Keskuskauppakamari vastaa kiinteistönarviointilautakunnan toiminnan kustannuksista sekä vahvistaa puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten palkkioiden perusteet. Keskuskauppakamarilla on oikeus periä maksu kiinteistönarvioitsijakokeeseen osallistumisesta, rekisteröintimaksu ja vuosimaksu kiinteistönarvioitsijoilta ja kiinteistönarviointiyhteisöiltä sekä maksu lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä. Enimmillään koemaksun on vastattava kokeeseen osallistumisesta aiheutuneita kustannuksia ja muiden maksujen lautakunnan muun toiminnan järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. 25 § Oikaisun ja muutoksen hakeminen kiinteistönarviointilautakunnan päätökseen Kiinteistönarvioitsijakoetta koskevaan kiinteistönarviointilautakunnan päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Kiinteistörahaston tiedonantovelvollisuus 26 § Arvopaperimarkkinalain soveltaminen kiinteistörahaston tiedonantovelvollisuuteen Kiinteistörahastoon ja sen osakkeenomistajaan sovelletaan arvopaperimarkkinalain 3–10 lukua, jollei tämän luvun 2, 12 tai 26–29 §:ssä, tämän lain 7, 12 ja 13 luvussa tai kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 5 luvussa toisin säädetä. 27 § Kiinteistörahaston puolivuotiskatsaus ja tilinpäätös Osakeyhtiömuotoisen kiinteistörahaston ja kommandiittiyhtiömuotoisen kiinteistörahaston puolivuotiskatsauksessa ja tilinpäätöksessä on esitettävä kiinteistörahaston omistamat kiinteistöt ja kiinteistöarvopaperit kiinteistötyyppikohtaisesti asunto-, varasto-, liike- ja toimisto- sekä tuotantotilakohteittain, paitsi jos kyseisen toimialan mukaisia kiinteistöjä on vain yksi. Puolivuotiskatsaukseen ja tilinpäätökseen on liitettävä kiinteistösijoitustoiminnan säännöt sekä mainittava, mitä muutoksia niihin on tehty viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana. Kommandiittiyhtiömuotoisen kiinteistörahaston, jonka osuus ei ole kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, on laadittava ja julkistettava puolivuotiskatsaus ja tilinpäätös noudattaen, mitä arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5–7, 7 b ja 8 sekä 10–14 §:ssä säädetään. Puolivuotiskatsauksessa on selvitettävä kommandiittiyhtiön yhtiösopimukseen otetut sijoittajan asemaan vaikuttavat määräykset. 28 § Tiedonantovelvollisuutta koskevat tarkemmat säännökset Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään sijoitustoiminnan ja sijoitusmenetelmien perusteita, sijoitustoiminnan rajoituksia ja lainanottovaltuuksia, omaisuuden arvostamisperusteita, kiinteistörahaston tärkeimpiä ominaisuuksia sekä muita riskienhallinnan kannalta merkityksellisiä seikkoja koskevasta tiedonantovelvollisuudesta noudattaen, mitä arvopaperimarkkinalain 7 luvun 5, 6 ja 10–12 §:ssä säädetään, ja ottaen huomioon, että kyseiset tiedot voidaan esittää myös kiinteistösijoitustoiminnan säännöissä. 29 § Poikkeusten myöntäminen kiinteistörahastotoimintaa koskevista velvollisuuksista Finanssivalvonta voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 26–28 §:ssä säädetyistä kiinteistörahastotoimintaa koskevista velvollisuuksista, jos se ei vaaranna sijoittajien asemaa. Erinäisiä säännöksiä 30 § Kiinteistörahastotoimintaa koskeva vahingonkorvausvelvollisuus Joka tämän luvun nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai vahvistettujen sääntöjen vastaisella menettelyllä aiheuttaa vahinkoa, on velvollinen korvaamaan vahingon kärsineelle aiheuttamansa vahingon. Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman kanssa säädetään vahingonkorvauslain 2 ja 6 luvussa. Jos osakkeenomistajan osuus vuokra-asuntosijoittamista harjoittavan osakeyhtiömuotoisen kiinteistörahaston osakkeista tai pääomasta saavuttaa tai ylittää yhden kymmenesosan ja rahastolle sen johdosta määrätään eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain mukainen seuraamus, osakkeenomistaja on kiinteistörahaston vaatimuksesta velvollinen korvaamaan kiinteistörahastolle tahallaan tai huolimattomuudesta raja-arvon ylittämisellä aiheuttamansa vahingon. 31 § Kiinteistönarvioitsijan riippumattomuus ja hyvä kiinteistönarviointitapa Kiinteistönarvioitsijan on oltava riippumaton kiinteistönarvioinnin toimittamiseen. Jos edellytykset riippumattomaan kiinteistönarviointiin puuttuvat, kiinteistönarvioitsijan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä. Kiinteistönarvioitsijan on noudatettava hyvää kiinteistönarviointitapaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan. 32 § Kiinteistönarvioitsijan esteellisyys Kiinteistönarvioitsija ei ole 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton, jos hän on: 1) yhteisön tai säätiön taikka kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla samaan konserniin kuuluvan yhteisön tai osakkuusyhteisön yhtiömies, hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja tai sitä vastaavassa asemassa taikka se, jonka tehtävänä on yhteisön tai säätiön kirjanpidon tai varojen hoito taikka hoidon valvonta; 2) 1 kohdassa tarkoitettuun yhteisöön tai säätiöön taikka siinä tarkoitettuun henkilöön palvelussuhteessa tai muutoin alistussuhteessa; tai 3) 1 kohdassa tarkoitetun henkilön aviopuoliso tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö, veli tai sisar taikka se, joka on häneen suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuus- tai lankoussuhteessa taikka sellaisessa lankoussuhteessa, että toinen heistä on naimisissa toisen veljen tai sisaren kanssa. Kiinteistönarvioitsijalla ei saa olla rahalainaa tai vakuutta taikka muuta vastaavaa etuutta 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulta yhteisöltä, säätiöltä tai henkilöltä. 33 § Kiinteistönarvioitsijan salassapitovelvollisuus Kiinteistönarvioitsija ei saa ilmaista tässä laissa tarkoitettua tehtävää suorittaessaan arvioitavasta kiinteistöstä tai kiinteistöarvopaperista tietoonsa saamaa seikkaa, jos siitä voi aiheutua kiinteistörahastolle haittaa. Edellä sanottua ei sovelleta, jos seikka on muualla laissa säädetty ilmaistavaksi tai se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, on antanut siihen suostumuksen. Kiinteistönarvioitsijan on vaadittaessa annettava yhtiökokoukselle tai vastaavalle toimielimelle kaikki kiinteistörahastoa koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu olennaista haittaa kiinteistörahastolle. 34 § Kiinteistönarvioitsijan erottaminen ja eroaminen Kiinteistönarvioitsijan voi erottaa toimestaan kesken toimikauden se, joka on kiinteistönarvioitsijan valinnut, määrännyt tai osoittanut tehtävään. Kiinteistönarvioitsija voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä kiinteistörahastolle. Jos kiinteistönarvioitsija eroaa kesken toimikauden, hänen on annettava toiminnastaan selvitys eroamiseen saakka, jollei se ole olosuhteet huomioon ottaen tarpeetonta. Jos kiinteistönarvioitsijan toimi tulee kesken toimikauden avoimeksi taikka jos kiinteistönarvioitsija menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen, kiinteistönarvioitsijan valintaan osallistuvien yhtiömiesten, hallituksen tai vastaavan toimielimen on huolehdittava siitä, että uusi kiinteistönarvioitsija valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 18 b luku Lainanantorahastot ja lainojen alullepano 1 § Lainanantorahaston suljettu tai avoin rakenne Vaihtoehtorahastojen hoitajan hoitaman lainanantorahaston on oltava suljettu. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, lainanantorahasto voi olla avoin, jos vaihtoehtorahastojen hoitaja pystyy osoittamaan Finanssivalvonnalle, että lainanantorahaston maksuvalmiusriskin hallintajärjestelmä on yhteensopiva kyseisen lainanantorahaston sijoitusstrategian tai lunastuspolitiikan kanssa. Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, lainanostorahastoon sovelletaan eurooppalaisia riskipääomarahastoja koskevan asetuksen, eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevan asetuksen ja eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen mukaisia kynnysarvoja, rajoituksia ja edellytyksiä. 2 § Lainojen alullepanon toimintaperiaatteet, menettelyt ja prosessit Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava vaihtoehtorahastojen lainojen alullepanoa koskevan toiminnan osalta tehokkaat toimintaperiaatteet, menettelyt ja prosessit luottojen myöntämiseksi. Vaihtoehtorahastojen hoitajalla on oltava vaihtoehtorahastojen lainojen alullepanoa koskevan toiminnan osalta tehokkaat toimintaperiaatteet, menettelyt ja prosessit luottoriskien arvioimiseksi sekä luottosalkun hallinnoimiseksi ja seuraamiseksi. Niitä on sovellettava myös vaihtoehtorahaston hankkiessa lainat kolmannen osapuolen välityksellä. Toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja prosessien tehokkuutta on tarkasteltava ja tarvittaessa päivitettävä vähintään vuosittain. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta osakaslainojen alullepanoon, jos osakaslainojen nimellisarvo ei kokonaisuudessaan ylitä 150 prosenttia vaihtoehtorahaston pääomasta. Tällöin vaihtoehtorahastojen hoitajan on kuitenkin noudatettava, mitä 6 luvun 1 §:n 2 kohdassa säädetään vaihtoehtorahastojen hoitajan velvollisuuksista. 3 § Eturistiriitatilanteiden rajoittaminen lainojen alullepanossa Vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, ettei sen hoitama vaihtoehtorahasto myönnä lainoja: 1) vaihtoehtorahastojen hoitajalle tai kyseisen vaihtoehtorahastojen hoitajan henkilöstölle; 2) vaihtoehtorahaston säilytysyhteisölle tai sille, jolle säilytysyhteisö on 15 luvun 5 §:n mukaisesti siirtänyt tehtäviä; 3) sellaiselle taholle, jolle vaihtoehtorahastojen hoitaja on siirtänyt tehtäviään 10 luvun mukaisesti tai tällaisen tahon henkilöstölle; tai 4) vaihtoehtorahastojen hoitajan kanssa samaan konserniin kuuluvalle taholle, paitsi jos tämä on rahoitusalan yritys, joka rahoittaa ainoastaan muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja tahoja. 4 § Lainanantorahaston vivutusrajat Vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistuttava, ettei sen hoitaman lainanantorahaston vivutus ylitä 175 prosenttia vaihtoehtorahaston ollessa avoin tai 300 prosenttia vaihtoehtorahaston ollessa suljettu. Vivutusraja lasketaan rahaston position ja nettoarvon välisestä suhteesta. Lainapositioksi ei katsota sellaisia lainajärjestelyjä, jotka katetaan kokonaisuudessaan lainoja alullepanevan vaihtoehtorahaston sijoittajien tekemillä sopimuksiin perustuvilla pääomasitoumuksilla. Edellä 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta sellaiseen lainanantorahastoon, jonka luotonantotoiminto koostuu yksinomaan osakaslainojen alullepanosta, jos osakaslainojen nimellisarvo ei kokonaisuudessaan ylitä 150 prosenttia kyseisen vaihtoehtorahaston pääomasta. Jos vaihtoehtorahastojen hoitajasta riippumattomasta syystä lainanantorahasto ei täytä 1 momentissa säädettyjä vaatimuksia, vaihtoehtorahastojen hoitajan on kohtuullisen ajan kuluessa toteutettava tarvittavat toimenpiteet vaatimusten täyttämiseksi. Sijoittajien etu on otettava asianmukaisesti huomioon toimenpiteiden toteuttamisessa. 5 § Lainojen alullepanon sijoitusraja-arvot Lainoja alullepanevan vaihtoehtorahastojen hoitajan on varmistettava, ettei sen yksittäiselle lainanottajalle alullepanemien lainojen nimellisarvo ylitä kokonaisuudessaan 20 prosenttia kyseisen vaihtoehtorahaston pääomasta, sitoumuksista tai kokonaismerkinnöistä, jos lainanottaja on rahoitusalan yritys, vaihtoehtorahasto tai sijoitusrahastolaissa tarkoitettu sijoitusrahasto. Sijoitusraja-arvon soveltaminen ei estä eurooppalaisia riskipääomarahastoja koskevan asetuksen, eurooppalaisia yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneita rahastoja koskevan asetuksen tai eurooppalaisia pitkäaikaissijoitusrahastoja koskevan asetuksen mukaisten kynnysarvojen, rajoitusten ja edellytysten soveltamista. Edellä 1 momentissa säädettyä sijoitusraja-arvoa on sovellettava viimeistään vaihtoehtorahaston säännöissä tai tarjousesitteessä määrättynä päivänä, joka saa olla enintään 24 kuukauden kuluttua vaihtoehtorahaston osuuksien ensimmäisestä merkintäpäivästä. Soveltamispäivän asettamisessa otetaan huomioon niiden omaisuuserien erityispiirteet ja ominaisuudet, joihin vaihtoehtorahaston on tarkoitus sijoittaa. Finanssivalvonta voi poikkeuksellisissa olosuhteissa asianmukaisesti perustellun sijoitussuunnitelman vastaanotettuaan hyväksyä määräajan pidentämisen enintään 12 kuukaudella. Sen estämättä mitä 1 momentissa säädetään, sijoitusraja-arvon soveltaminen keskeytetään väliaikaisesti tilanteissa, joissa vaihtoehtorahaston pääomaa korotetaan tai alennetaan. Keskeytys ei saa kuitenkaan kestää pidempään kuin on ehdottoman välttämätöntä ottaen huomioon vaihtoehtorahaston sijoittajien etu. Keskeytys voi kestää enintään 12 kuukautta. Edellä 1 momentissa säädetyn sijoitusraja-arvon soveltaminen päättyy, kun vaihtoehtorahastojen hoitaja alkaa myydä vaihtoehtorahaston omaisuuseriä hoitaakseen osuuksien lunastukset vaihtoehtorahaston selvitysmenettelyn yhteydessä. 6 § Lainojen tuottojen kohdistaminen Jos vaihtoehtorahasto on pannut alulle lainoja, on lainojen tuotot osoitettava kokonaisuudessaan kyseiseen vaihtoehtorahastoon. Lainojen tuotoista voidaan vähentää niiden hallinnoinnista mahdollisesti perittävät sallitut kulut. Kaikki lainojen hallinnointiin liittyvät kulut on ilmoitettava 12 luvun 5 §:n mukaisesti. 7 § Vähimmäislainamäärän säilyttäminen Lainoja alullepanevan vaihtoehtorahaston hoitajan on varmistuttava siitä, että sen hoitama vaihtoehtorahasto säilyttää vähintään viisi prosenttia kunkin sellaisen lainan nimellisarvosta, jonka vaihtoehtorahasto on myöntänyt ja sen jälkeen siirtänyt kolmansille osapuolille. Vähimmäismäärä on säilytettävä alullepannun lainan erääntymiseen asti, jos laina on myönnetty kuluttajalle tai laina-aika on enintään kahdeksan vuotta. Muissa tapauksissa vähimmäismäärä on säilytettävä vähintään kahdeksan vuotta. Edellä 1 momentista säädetystä poiketen, vähimmäismäärän säilyttämisvelvollisuutta ei sovelleta, jos: 1) vaihtoehtorahastojen hoitaja alkaa myydä omaisuuseriä hoitaakseen osuuksien lunastukset vaihtoehtorahaston selvitysmenettelyn yhteydessä; 2) alullepannusta lainasta luopuminen on tarpeen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklassa määrättyjen rajoittavien toimenpiteiden tai tuotevaatimusten noudattamiseksi; 3) alullepannusta lainasta luopuminen on tarpeen, jotta vaihtoehtorahastojen hoitaja pystyy toteuttamaan hoitamansa vaihtoehtorahaston sijoitusstrategiaa sen sijoittajien edun mukaisesti; tai 4) alullepannun lainan myynti johtuu lainaan liittyvän riskitilanteen heikkenemisestä, jonka vaihtoehtorahastojen hoitaja on havainnut osana asianmukaisen huolellisuuden ja riskienhallinnan prosessiaan ja josta lainan ostajalle on ilmoitettu lainan oston yhteydessä. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on Finanssivalvonnan pyynnöstä osoitettava, että 2 momentissa säädetyt poikkeukset säilyttämisvelvollisuudesta täyttyvät. Sellaiset sijoitusstrategiat, joissa lainanantorahasto yksinomaan siirtää myöntämänsä lainat tai lainapositiot kolmansille tahoille, on kielletty. 19 luku ETA-valtiot 3 § Oikeus markkinoida ja ennakkomarkkinoida ETA-valtioon sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Suomessa Poiketen siitä, mitä 13 luvussa säädetään, ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja saa markkinoida ei-ammattimaiselle asiakkaalle pääasiassa tietyn yhtiön osakkeisiin sijoittavan ETA-vaihtoehtorahaston osuuksia kyseisen yhtiön tai sen sidosyhteisöjen työntekijöille henkilöstötalletusjärjestelmien tai henkilöstöedustusjärjestelmien puitteissa. Markkinoitaessa tällaista vaihtoehtorahastoa rajan yli, Finanssivalvonta ei saa asettaa ETA-vaihtoehtorahaston kotivaltiossa sovellettavien vaatimusten lisäksi muita vaatimuksia. 20 luku Kolmannet maat 2 § Oikeus markkinoida kolmanteen maahan sijoittautunutta vaihtoehtorahastoa Toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi Suomessa markkinoida hoitamansa kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava selvitys siitä, että: 3) vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevaa kolmatta maata ei ole yksilöity rahanpesuasetuksen 31 artiklan mukaiseksi suuririskiseksi kolmanneksi maaksi; 4) vaihtoehtorahastojen hoitajan tai vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, ja että kyseistä kolmatta maata ei mainita veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I; 3 § Kolmannesta maasta markkinointi Kolmanteen maahan sijoittautunut vaihtoehtorahastojen hoitaja voi Suomessa markkinoida hoitamansa ETA-valtioon sijoittautuneen vaihtoehtorahaston tai kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahaston osuuksia ammattimaisille asiakkaille tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on oltava selvitys siitä, että: 3) vaihtoehtorahastojen hoitajan tai vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevaa kolmatta maata ei ole yksilöity rahanpesuasetuksen 31 artiklan mukaiseksi suuririskiseksi kolmanneksi maaksi; 4) vaihtoehtorahastojen hoitajan tai vaihtoehtorahaston sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, ja että kyseistä kolmatta maata ei mainita veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I. 4 § Säilytysyhteisö Vaihtoehtorahastojen hoitajan on nimetessään kolmanteen maahan sijoittautunutta säilytysyhteisöä varmistuttava siitä, että säilytysyhteisö ja sen sijoittautumismaa täyttävät seuraavat valvonnan, tietojenvaihdon, sääntelyn ja sijoittajanvastuun edellytykset: 3) säilytysyhteisön sijoittautumismaana olevaa kolmatta maata ei ole yksilöity rahanpesuasetuksen 31 artiklan mukaiseksi suuririskiseksi kolmanneksi maaksi; 4) säilytysyhteisön sijoittautumismaana olevan kolmannen maan ja Suomen välillä on sopimus, joka vastaa täysin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön tuloa ja varallisuutta koskevan malliverosopimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia ja jolla varmistetaan tehokas tietojenvaihto veroasioissa, ja kyseistä kolmatta maata ei mainita veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaa tarkistettua EU:n luetteloa koskevien neuvoston päätelmien liitteessä I; Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä on noudatettava säilytysyhteisön nimeämisestä lukien. Jos nimetty säilytysyhteisö ei täytä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, vaihtoehtorahaston hoitajan on nimettävä uusi säilytysyhteisö kohtuullisen ajan kuluessa ja sijoittajien etu asianmukaisesti huomioon ottaen. Kohtuullinen aika voi olla enintään kaksi vuotta. 21 luku Finanssivalvontaa koskevat säännökset 2 a § Finanssivalvonnan velvollisuus ilmoittaa maksuvalmiuden hoidon keinojen käytöstä Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle saamistaan 8 luvun 6 e §:ssä tarkoitetuista tiedoista. Finanssivalvonnan on ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille 8 luvun 6 f §:n nojalla määräämästään merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Finanssivalvonnan on toimitettava 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, tiedot on toimitettava myös Euroopan järjestelmäriskikomitealle. 2 b § Pyyntö maksuvalmiuden hoidon keinojen käyttämiseksi Vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat esittää perustellun pyynnön Finanssivalvonnalle käyttää 8 luvun 6 f §:ssä tarkoitettua oikeuttaan määrätä merkintöjen, takaisinostojen ja lunastusten keskeyttämisestä. Pyyntö on toimitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, tiedot on toimitettava myös Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Jos Finanssivalvonta ei hyväksy 1 momentissa tarkoitettua pyyntöä, sen on ilmoitettava asiasta perusteluineen vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Finanssivalvonnan on lisäksi ilmoitettava asiasta Euroopan järjestelmäriskikomitealle, jos vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat toimittaneet tälle 1 momentissa tarkoitetun pyynnön. Jos Finanssivalvonta ei toimi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen lausunnon mukaisesti, sen on ilmoitettava asiasta perusteluineen vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. 8 a § Finanssivalvonnan velvollisuus ilmoittaa ja vastaanottaa ilmoitus säilytysyhteisön säännösten vastaisesta toiminnasta Jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy epäillä, että sen valvonnan piiriin kuulumaton säilytysyhteisö harjoittaa tai on harjoittanut vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin vastaista toimintaa muussa ETA-valtiossa, sen on ilmoitettava tästä asianomaisen ETA-valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos Finanssivalvonta vastaanottaa säilytysyhteisön toimivaltaisena viranomaisena ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen ilmoituksen säilytysyhteisön säännösten vastaisesta toiminnasta, on sen ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin. Finanssivalvonnan on ilmoitettava toteuttamiensa toimenpiteiden tuloksista Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja ilmoituksen antaneille toimivaltaisille viranomaisille. 10 § Tietojenvaihto Finanssivalvonnan on toimitettava ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle tietoja, joilla on merkitystä seurattaessa ja ehkäistäessä vaihtoehtorahastojen hoitajien toiminnan mahdollisia vaikutuksia rahoitusjärjestelmän kannalta merkityksellisten luottolaitosten, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten vakauteen ja markkinoiden asianmukaiseen toimintaan niillä markkinoilla, joilla kyseiset vaihtoehtorahastojen hoitajat toimivat, ja joilla on merkitystä kyseisen ETA-valtion rahoitusjärjestelmän vakauteen. Tiedot on toimitettava myös Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle. Jos vaihtoehtorahastolla tai vaihtoehtorahastojen hoitajalla on eri ETA-valvontaviranomainen kuin säilytysyhteisöllä, Finanssivalvonnan on: 1) säilytysyhteisön valvontaviranomaisena viipymättä annettava vaihtoehtorahaston ja vaihtoehtorahastojen hoitajan ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle tiedot, joilla on merkitystä kyseisen ETA-valvontaviranomaisen valvontavaltuuksien käytön kannalta; 2) vaihtoehtorahaston tai vaihtoehtorahastojen hoitajan valvontaviranomaisena viipymättä annettava säilytysyhteisön ulkomaiselle ETA-valvontaviranomaiselle tiedot, joilla on merkitystä kyseisen viranomaisen valvontavaltuuksien käytön kannalta. 11 § Valvontayhteistyö Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä käyttämistään valtuuksista ja havainnoista vaihtoehtorahastojen hoitajan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Jos rahoitusjärjestelmän vakauteen ja eheyteen saattaa kohdistua riskejä, Finanssivalvonnan on ilmoitettava asiasta myös Euroopan järjestelmäriskikomitealle. 15 § Finanssivalvonnan salassapitovelvollisuus Kaikki tiedot, jotka Finanssivalvonta saa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, ulkomaiselta ETA-valvontaviranomaiselta, Euroopan pankkiviranomaiselta, Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta tai Euroopan järjestelmäriskikomitealta vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista annetun direktiivin mukaisesti on katsottava salassa pidettäviksi. Tietoja ei kuitenkaan katsota salassa pidettäviksi, jos: 1) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen tai toimivaltainen tai muu asianomainen viranomainen tai elin ilmoittaa toisin tietoja toimittaessaan; 2) tietoja luovutetaan Suomen tai muun ETA-valtion syyttäjä- tai esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi; tai 3) tietoja käytetään tiivistelmässä tai koosteessa, josta yksittäisiä rahoitusmarkkinoiden toimijoita ei voida tunnistaa. 22 luku Seuraamukset, muutoksenhaku ja rikkomuksista ilmoittaminen 2 § Seuraamusmaksu Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään vaihtoehtorahastojen hoitajille seuraamusmaksu, ovat: 12) 20 luvun 4 §:n säännökset säilytysyhteisöstä; 13) 18 a luvun 5 §:n säännökset kiinteistörahaston toiminimen käyttämisestä, 8 §:n säännökset kiinteistörahaston liiketoiminnan harjoittamisesta, 9 §:n säännökset kiinteistörahastolle sallitusta muusta toiminnasta, 10 §:n säännökset kiinteistörahaston osakepääomasta, 11 §:n säännökset kiinteistörahaston perustamisesta, 12 §:n säännökset kaupankäynnistä kiinteistörahaston osakkeilla, 13 §:n säännökset kiinteistörahaston yhtiöjärjestyksestä, 14 §:n säännökset kiinteistösijoitustoiminnan säännöistä, 15 §:n säännökset kiinteistörahaston sääntöjen toimittamisesta Finanssivalvonnalle, 16 §:n säännökset kiinteistörahaston varojen sijoittamisesta, 18 §:n säännös kiinteistörahaston luoton ottamista koskevista rajoituksista ja 19 §:n säännökset kiinteistöjen tai kiinteistöarvopapereiden hankinnasta tai luovutuksesta. 5 § Vaihtoehtorahastorikos Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 5) käyttää nimitystä erikoissijoitusrahasto 16 a luvun 2 §:n 1 momentin vastaisesti tai nimitystä kiinteistörahasto 18 a luvun 5 §:n vastaisesti tai 5 a § Kiinteistönarvioitsijarikkomus Kiinteistöarvioitsija, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo olennaisesti 18 a luvun 19 §:n 2 momentissa tarkoitettuja omaisuuden arvostamis- ja arviointiperusteita, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaista, kiinteistönarvioitsijarikkomuksesta sakkoon. Tämä laki tulee voimaan 16 päivänä huhtikuuta 2026. Lain 7 luvun 3 §:n 1 momentin 3, 6–8 kohta sekä 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 16 päivänä huhtikuuta 2027. Tällä lailla kumotaan kiinteistörahastolaki (1173/1997). Ennen 15 päivää huhtikuuta 2024 perustettujen lainoja alullepanevien vaihtoehtorahastojen osalta vaihtoehtorahastojen hoitajien ei tarvitse noudattaa 18 b luvun 1, 4 ja 5 §:ää ennen 16 päivää huhtikuuta 2029. Jos vaihtoehtorahaston yksittäistä lainanottajaa varten alullepanemien lainojen nimellisarvo on suurempi kuin mainitun luvun 5 §:n 1 momentissa säädetty raja tai sen vivutus ylittää mainitun luvun 4 §:ssä säädetyt rajat, ei sitä hoitava vaihtoehtorahastojen hoitaja saa korottaa kyseistä arvoa tai vivutusta ennen 16 päivää huhtikuuta 2029. Jos vaihtoehtorahaston yksittäistä lainanottajaa varten alullepanemien lainojen nimellisarvo on pienempi kuin mainitun luvun 5 §:n 1 momentissa säädetty raja tai vaihtoehtorahaston vivutus alittaa mainitun luvun 4 §:n mukaiset rajat, kyseistä vaihtoehtorahastoa hoitava vaihtoehtorahastojen hoitaja ei saa korottaa sitä näiden rajojen yli. Vaihtoehtorahastojen hoitajan ei tarvitse noudattaa 18 b luvun 1, 4 ja 5 §:ssä säädettyjä velvollisuuksia ennen 15 päivää huhtikuuta 2024 perustetun lainoja alulle panevan vaihtoehtorahaston osalta, ellei vaihtoehtorahasto hanki lisäpääomaa mainitun päivän jälkeen. Vaihtoehtorahastojen hoitaja, joka hoitaa ennen mainittua päivää perustettua lainoja alulle panevaa vaihtoehtorahastoa, voi päättää noudattaa mainittuja pykäliä. Vaihtoehtorahastojen hoitajan on ilmoitettava päätöksestään Finanssivalvonnalle. Jos vaihtoehtorahasto on pannut lainoja alulle ennen 15 päivää huhtikuuta 2024, vaihtoehtorahastojen hoitaja voi jatkaa tällaisten rahastojen hoitamista noudattamatta, mitä 18 b luvun 2, 3, 6 ja 7 §:ssä säädetään. Finanssivalvonta voi ottaa vastaan maksuvalmiuden hoidon keinojen valintaa koskevan 8 luvun 6 b §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tämän lain mukaan jo ennen lain voimaantuloa. Kiinteistörahastolain nojalla annettu valtiovarainministeriön asetus kiinteistörahastolain nojalla annettavien tietojen vähimmäisvaatimuksista (233/2014) sekä mainitun lain nojalla annetut Finanssivalvonnan määräykset jäävät kuitenkin edelleen voimaan. Muualla lainsäädännössä olevalla viittauksella kiinteistörahastolakiin tarkoitetaan tämän lain tultua voimaan viittausta tähän lakiin tai sen vastaavaan säännökseen. HE 139/2025 TaVM24/2025 EV183/2025 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi EU) 2024/927 (32024L0927), EUT L-sarja,26.3.2024, s. 1 Helsingissä 30.12.2025 Tasavallan Presidentti Alexander Stubb Elinkeinoministeri Sakari Puisto