Tämä asetus koskee maatilojen veroluokitusta ja metsämaan verotusta, määritellen eri maankäyttölajit ja niiden luokitteluperusteet verotusta varten.
§:n 1 momentin 2 kohdassa mainitulla runkopuulla tarkoitetaan sellaisia puun runkoja, jotka ovat myyntikelpoista käyttöpuuta tai joiden voidaan arvioida kehittyvän sellaiseksi. 17 § Suurimmalla kestävällä hakkuumahdollisuudella tarkoitetaan sitä suurinta puumäärää, joka kunnassa tai kuntaryhmässä voidaan hakata keskimäärin vuodessa 10 vuoden aikana metsätaloudessa yleisesti käytettävien metsänhoito-ohjeiden mukaan ja alentamatta kasvavan puuston määrää laskentajakson kuluessa enemmän kuin 5 prosentilla. Hakkuumahdollisuutta vähentävänä tekijänä otetaan huomioon myös runkopuun luontainen poistuma. 18 § Laskettaessa
§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja hankintahinnoista johdettuja kantohintoja hankinnasta aiheutuvat menot arvioidaan rahana siihen määrään, joka puutavaran valmistamisesta ja kuljettamisesta olisi ulkopuoliselle työnsuorittajalle maksettava puutavaran hankinta- ja käteiskauppojen keskimääräisissä leimikko-olosuhteissa. 19 §
§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna kotitarvepuuna pidetään maatilan metsästä verovelvollisen yksityiskäyttöön otettua tai maataloudessa käytettyä puutavaraa. Kotitarvepuuna ei pidetä maatilan metsästä otetun ja maatilalla myytäväksi valmistetun puutavaran jalosteen raaka-ainetta. 20 §
§:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin puun kasvatuksen kuluihin luetaan muun ohessa seuraavista metsänhoitotoimista ja metsätalouden hallinnosta aiheutuneet metsänomistajan maksamat menot ja käyttöomaisuuden poistot: 1) pystykarsinta; 2) metsänlannoitus; 3) metsätuhojen torjunta; 4) pysyvien metsäteiden kunnossapito; 5) talviteiden pohjanteko; 6) alle 0,5 hehtaarin suuruisten metsänuudistusalojen uudistaminen; 7) metsän uudistamisen, taimikonhoidon, ojituksen ja metsäteiden rakentamisen suunnittelu- ja työnjohto; 8) metsätaloussuunnitelman laatiminen; 9) metsälautakuntien ja metsänhoitoyhdistysten toimitusmaksut; 10) ammattiavusta maksetut palkkiot; 11) maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maksetut vakuutusmaksut sekä metsävakuutusmaksut; 12) metsänomistajien matkakustannukset; 13) ammattilehtien tilausmaksut ja ammattikirjallisuuden hankkimismenot; 14) työmarkkinajärjestön jäsenmaksut; 15) metsätalouteen otetuista lainoista maksetut leimaverot ja luotonvarausprovisiot; 16) hallinnosta ja puun myynnistä aiheutuneet yleiskulut. Puun kasvatuksen kuluihin ei lueta metsänomistajan oman työn arvoa. 21 § Maatilatalouden tuloverolain 14 a §:n 4 momentissa tarkoitetussa vakiintuneessa taimikossa on oltava kasvupaikalle sopivien puulajien kehityskelpoisia taimia alueelle säännöllisesti jakaantuneena seuraavat vähimmäismäärät: Alue Mänty Pääpuulaji Kuusi kpl/hehtaari Muu puulaji Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1 000 1 000 1000 Kittilän, Kolarin, Kuusamon, Muonion, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnissa 1 200 1 000 1 000 Kemijärven, Pellon, Rovaniemen, Rovaniemen mlk:n, Suomussalmen, Taivalkosken ja Ylitornion kunnissa 1 400 1 200 1 200 Muissa kunnissa 1 600 1 400 1 200 Edellä 1 momentissa mainittu taimien vähimmäismäärä voidaan alittaa poikkeuksellisissa kasvupaikkaolosuhteissa enintään 200 kappaleella hehtaarilla. Vakiintuneessa taimikossa on myös tehty taimien kehityksen turvaamiseksi tarpeelliset vesakon ja heinän torjuntatoimenpiteet, joiden seurauksena taimikossa ei ole 1 momentissa tarkoitettujen taimien kehitystä vaarantavaa muuta puustoa tai pintakasvillisuutta. 22 § Ensiharvennusvähennyksen edellytyksenä olevalla puuston keskiläpimitalla tarkoitetaan metsikön vallitsevan jakson elävien puiden pohjapinta-alan jakauman mediaanipuun läpimittaa. Erinäisiä säännöksiä 23 § Metsäntutkimuslaitos antaa valtiovarainministeriölle ja verohallitukselle lausuntoja ja ehdotuksia metsätaloustulojen verotusperusteita koskevissa asioissa. Verohallituksen tulee metsäntutkimuslaitosta kuultuaan tehdä valtiovarainministeriölle ehdotus 13–15 §:ssä säädettyjen arviointiperusteiden muuttamisesta silloin, kun todetaan, että perusteissa on tapahtunut muutos, joka aiheuttaa tuoton lisääntymisen tai vähentymisen ainakin viidellä prosentilla. 24 § Valtiovarainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta. 25 § Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1991 toimirerravassa verotuksessa. Asetuksen 17§:ää sovelletan ensimmäisen kerran, kun valtakunnan metsien kahdeksannen inventoinnin tiedot otetaan metsäverotuksen perusteiksi. Tällä asetuksella kumotaan 18 päivänä maaliskuuta 1988 annettu maatilaatalouden tuloveroastesus (233/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä 22 päivänä maaliskuuta 1991 annettu asetus eräistä metsäverotuksessa käytettävistä määritelmistä (550/91). Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1991 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Valtiovarainministeri Iro Viinanen
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.