1993 780/1993 Työministeriön päätös vaaraa aiheuttavia kemikaaleja koskevien tietojen toimittamisesta Työministeriö on 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/89) 48 a §:n nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä joulukuuta 1992 annetulla lailla (1412/92), päättänyt: 1 § Toiminnanharjoittajan velvollisuudet Toiminnanharjoittajan, joka vastaa kemikaalin luovuttamisesta markkinoille tai käyttöön Suomessa, on toimitettava kemikaalilain 17 §:ssä tarkoitetusta vaaraa aiheuttavasta kemikaalista liitteessä tarkoitetut tiedot työministeriölle. Tiedot ilmoitetaan liitteen 1 ohjeiden mukaisesti. Tietojen toimittamisessa voidaan käyttää liitteen 2 mukaista lomaketta. 2 § Lisätietojen toimittaminen Kemikaaliasetuksen 18 § mukaisten käyttöturvallisuustiedotteen tietojen lisäksi toimitetaan työministeriölle äkillisten myrkytysten hoidon ja ehkäisemisen sekä ammattitautien ja tapaturmien selvittämisen kannalta tarpeelliset muut lisätiedot valmisteen koostumuksesta. Työministeriö saa välittää salassa pidettävät tiedot valmisteen koostumuksesta vain Myrkytystietokeskukselle myrkytysten hoito-ohjeiden antamista varten. Lisätiedot voidaan toimittaa erikseen tai liitteen 2 mukaisella lomakkeella. Kun lisätiedot toimitetaan liitteen 2 mukaisella lomakkeella, tietojen toimittajan tulee merkitä selkeästi ilmoitukseen ne valmisteen aineosat ja muut tiedot, jotka ovat salassa pidettäviä. 3 § Poikkeukset tietojen toimittamisvelvollisuudesta Tietoja ei tarvitse toimittaa kemikaaleista, 1) joita käytetään tuotannollisessa tutkimus- ja kehitystyössä. Tuotannollisella tutkimus- ja kehitystyöllä tarkoitetaan tuotekehitykseen liittyvää toimintaa, jonka aikana kemikaalin soveltuvuus testataan tuotantokokeilujen avulla tai koelaitoksessa. 2) joita käytetään tieteellisessä tutkimus- ja kehitystyössä. Tieteellisellä tutkimus- ja kehitystyöllä tarkoitetaan valvotuissa olosuhteissa tehtyä tieteellistä koetta, analyysiä tai kemiallista tutkimusta, mukaan lukien kemikaalin ominaisuuksien, käyttäytymisen ja tehokkuuden määrittäminen sekä tuotekehitykseen liittyvät tieteelliset tutkimukset. Poikkeus ei kuitenkaan koske tavanomaisessa laboratoriotoiminnassa käytettäviä kemikaaleja, jollei kohdasta 3) muuta johdu. 3) jos vaaraa aiheuttavaa kemikaalia toimitetaan toiminnanharjoittajaa kohden vuosittain yhteensä niin pieniä määriä, että kemikaalin ei voida olettaa aiheuttavan vaaraa. 4 § Muutostietojen ilmoittaminen Jos annettavat tiedot olennaisesti muuttuvat, kemikaalista toimitetaan muutettu tiedote työministeriölle. Tällaisia olennaisia tietoja ovat 1) valmisteen kauppanimen muutos 2) toiminnanharjoittajaa koskevien tietojen muutokset 3) valmisteen koostumuksen muuttuminen siten kuin se on määritelty kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (739/93) 7 §:ssä. 4) uudet tai muuttuneet tiedot kemikaalin vaaraa aiheuttavista ominaisuuksista 5) muut seikat, jotka vaikuttavat olennaisesti tietosisältöön tai kemikaaliasetuksen 20 §:ssä tarkoitettujen tietojen rekisteröintiin. 5 § Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1993. Tämän päätöksen mukaiset tiedot vaaraa aiheuttavista kemikaaleista tulee toimittaa työministeriölle 1 päivästä tammikuuta 1994 lähtien, jos työsuojeluhallitukselle tai työministeriölle ennen tämän päätöksen voimaantuloa toimitettuja tietoja muutetaan. Jos tiedot kemikaalista on toimitettu työsuojeluhallitukselle ennen tämän päätöksen voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, tämän päätöksen mukaiset tiedot kemikaalista tulee toimittaa työministeriölle vuoden 1995 loppuun mennessä. ETA-sopimuksen liite 2: neuvoston direktiivi (88/379/ETY) Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1993 Työministeri Ilkka Kanerva Ylitarkastaja Matti Kajantie OHJEET TIETOJEN TOIMITTAMISEKSI Kemikaalitietojen toimittamisessa käytetään käyttöturvallisuustiedotetta. Liitteessä 2 on malli lomakkeesta, jota suositellaan käytettäväksi tietoja toimitettaessa ja jota voidaan käyttää myös käyttöturvallisuustiedotteen antamisessa. Tiedot toimitetaan suomenkielellä (ruotsinkielellä). Joitakin käyttöturvallisuustiedotteen kohtia täsmennetään tietojen ilmoittamista varten jäljempänä kuvatulla tavalla. Tähän ohjeeseen ja liitteenä 2 olevaan lomakepohjaan on merkitty - *:llä ne kohdat, joihin on aina merkittävä asianomainen tieto. Pääotsikot (16) on aina merkittävä ilmoitukseen. - #:lla ne kohdat, johon on aina tehtävä jokin merkintä. Jos tiedolla ei ole valmisteen turvallisen käytön kannalta merkitystä, merkitään ko. kohtaan viiva. Jos tietoa ei ole saatavissa, merkitään ko. kohtaan 'ei tiedossa'. Myös nämä otsikot merkitään aina ilmoitukseen. - ilman erityismerkintöjä ne kohdat, jotka voidaan jättää pois, jos tiedolla ei ole merkitystä. Nämä otsikot voidaan jättää merkitsemättä, jos ko. tieto ei ole merkityksellinen. Jos joitakin tietoja jätetään pois, suositellaan silti käytettäväksi lomakkeen eri kohtien alkuperäistä numerointia. Kemikaalilain 47 § ja kemikaaliasetuksen 19 § perusteella tiedot kemikaalien vuosittaisista valmistus- ja maahantuontimääristä toimitetaan työministeriölle jälkikäteen. Työministeriö antaa valmistus- ja maahantuontimääriä koskevien tietojen toimittamisesta erikseen ohjeet. Työministeriön julkaisumyynnistä (osoite: Työministeriö, Julkaisumyynti, PL 536, 33101 Tampere, puh: 931-608 111) on saatavana liitteen 2 mukaista lomaketta ja liitteen 1 mukaista täyttöohjetta. Lomake ja ohje on saatavana myös ruotsin- ja englanninkielellä. Lomakemalli on saatavana myös atk-tiedostona ASCII-muodossa ja tekstinkäsittelyasiakirjana WP (Word Perfect)-, Word (Word-Windows) -muodossa työministeriön julkaisumyynnistä. Tiedot kemikaaleista toimitetaan osoitteella: Työministeriö, Työsuojeluosasto, PL 536, 33101 Tampere. Seuraavassa annetaan ohjeita tietojen toimittamiseksi. 1. YLEISTÄ Tiedot toimitetaan kaikista niistä kemikaaleista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa terveydelle tai ympäristölle taikka palo- ja räjähdysvaaraa. Kemikaalien vaarallisten ominaisuuksien arvioimisessa käytetään periaatteita, jotka esitetään sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä. Myös ympäristölle vaarallista ainetta sisältävästä kemikaalista toimitetaan tiedot työministeriölle. Käyttöturvallisuustiedotetta ja ilmoitusta laadittaessa otetaan kemikaalin vaarallisten ominaisuuksien lisäksi huomioon kemikaalin käytön aiheuttama vaara terveydelle, ympäristölle ja omaisuudelle. Vaara arvioidaan ottaen huomioon kemikaalin ennakoitavissa oleva käyttö. Siten käyttöturvallisuustiedote laaditaan ja ilmoitus tehdään aina silloin, kun kemikaalia pidetään vaarallisena työssä käytettäessä tai jos kemikaali voi aiheuttaa vaaraa ympäristössä. Työssä käytettäville kemikaaleille on useimmiten määritelty raja-arvo työpaikan ilmassa tai pitoisuus biologisissa näytteissä, jonka ylittymistä pidetään osoituksena vaarasta terveydelle. Myös sellaisista kemikaaleista, joita pidetään sinällään vaarattomina, mutta joista ennakoitavissa olevan käytön yhteydessä voi muodostua vaarallisia aineita tai reaktioita, on toimitettava tiedot työministeriölle. 2. YKSITYISKOHTAISET TÄYTTÖOHJEET Päiväys (*) Ilmoitukseen merkitään ilmoituksen laatimispäiväys. Kun kemikaalia koskevissa tiedoissa tapahtuu muutoksia, on ilmoitus uusittava, jolloin päiväys muutetaan uudistamisajankohtaa vastaavaksi. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään päiväys. Edellinen päiväys (*) Kun ilmoitusta muutetaan, merkitään tähän kohtaan ilmoituksen edellinen päiväys. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään ilmoituksen edellinen päiväys. 1. Kemikaalin ja sen valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot 1.1. Aineen tai valmisteen tunnistustiedot (*) Merkitään se kauppanimi (*), joka esiintyy kemikaalin päällyksessä, ja jonka avulla kemikaali voidaan yksikäsitteisesti tunnistaa. Ilmoituksen jokaiselle sivulle merkitään valmisteen kauppanimi. Tapauksissa, joissa tuotesarjan (esimerkiksi valmisteen nimi yhdistettynä numerosarjaan) sisältämät vaaralliset aineet ovat samoja, voidaan tiedot ilmoittaa samalla ilmoituksella. Tällöin 'kauppanimi'-kohtaan merkitään tuotenimen lisäksi sarjanumerot tai muut tuotteen yksilöivät koodit. Eri kauppanimillä esiintyville valmisteille laaditaan erillinen ilmoitus. Jos valmisteen pakkauskoko tai pakkaustyyppi on sellainen, että sen johdosta kemikaali merkitään tavallisesta poikkeavalla tavalla, voidaan tästä ilmoittaa kauppanimen jälkeen merkittävällä lisäyksellä, esim. 'aerosoli' tai 'pakkauskoko 50 ml'. Tarvittaessa voidaan ilmoittaa myös valmisteesta käytetty tunnuskoodi. 1.2. Valmistajan, maahantuojan tai muun toiminnanharjoittajan tunnistustiedot (*) Ilmoituksen tekee se toiminnanharjoittaja, joka luovuttaa kemikaalin ensimmäisenä markkinoille tai käyttöön Suomessa. Ilmoituksen on velvollinen laatimaan jokainen toiminnanharjoittaja, joka valmistaa tai tuo kemikaalia Suomeen. Jos kemikaalia valmistetaan Suomessa, ilmoituksen tekee suomalainen valmistaja. Jos kemikaali tuodaan Suomeen raaka-aineeksi tai myyntiä varten, ilmoituksen tekee ensisijaisesti suomalainen maahantuoja. Jos kemikaalilla on useita maahantuojia Suomessa, jokaisen velvollisuutena on tehdä ilmoitus maahantuomastaan kemikaalista. Edustaja (agentti) voi laatia ilmoituksen maahantuojan puolesta omissa nimissään, jos edustaja on tehnyt asiasta sopimuksen maahantuojan kanssa. Kun edustaja laatii ja toimittaa ilmoituksen työministeriölle omalla nimellään, työministeriö kohdistaa mahdolliset ilmoituksesta johtuvat velvoitteet edustajaan. Edustajan tulee ilmoittaa työministeriölle niiden maahantuojien nimet, joiden puolesta toimii. Ulkomainen valmistaja tai Euroopan talousalueelle (ETA) tuoja voi hoitaa ilmoitusvelvollisuuden maahantuojan puolesta, mutta tällöin on ilmoitettava, kuka vastaa kemikaalin tuonnista Suomeen ja ilmoituksen sisällöstä Suomessa. Ulkomaisen ja suomalaisen yrityksen tulee tällöin sopia keskenään asiasta. Ilmoituksesta johtuvat velvoitteet kohdistetaan suomalaiseen yritykseen. Kemikaalin pakkaaja rinnastetaan valmistajaan siinä tapauksessa, että pakkaaja myy toiselta ostamaansa kemikaalia omalla kauppanimellään. Tällöin myös päällykseen merkitään pakkaajan nimi ja osoitetiedot valmistajaksi. Ilmoitus on aina tehtävä suomen kielellä (ruotsin kielellä). Suomalaisen toiminnanharjoittajan yhteystiedot merkitään kohtaan 1.2.1-1.2.2. Suomen ulkopuolella toimivan yrityksen tiedot merkitään tarvittaessa kohtaan 1.2.4. Suomessa toimivan yrityksen tunnistuskoodina käytetään liike- ja yhteisötunnusta (LY-tunnus). 1.2.3. Hätätapauksissa vastaavan tiedonantajan nimi ja osoite sekä hätänumero (§) Ilmoitetaan yhteystiedot, joiden avulla voidaan hätätapauksissa saada lisätietoja kemikaalista. Useita yhteystahoja voidaan ilmoittaa siinä tapauksessa, että tietoja on saatavissa useista eri lähteistä. 1.2.4. Ulkomaisen valmistajan tiedot Jos kemikaalin valmistaja toimii Suomen ulkopuolella, voidaan tarvittaessa ilmoittaa ulkomaisen valmistajan tunnistustiedot. Jos ulkomainen valmistaja, Euroopan talousalueen markkinoille luovuttaja tai muu ulkomainen toiminnanharjoittaja hoitaa ilmoitusvelvollisuuden Suomen markkinoille luovuttajan puolesta, ilmoitetaan tässä ulkomaisen yrityksen tiedot. Tällöin on myös aina ilmoitettava kohdassa 1.2.1 ja 1.2.2 kemikaalin luovuttamisesta käyttöön tai markkinoille Suomessa vastaavan yrityksen tiedot. 2. Koostumus ja tiedot aineosista Koostumuksesta ja valmisteen sisältämistä aineista (aineosista) annettavien tietojen tulee olla sellaisia, että niiden perusteella voidaan tunnistaa kemikaalin käyttöön liittyvät riskit. Kemikaalin täydellistä koostumusta ei siten yleensä tarvitse ilmoittaa. Koostumus tulee selvittää seuraavien periaatteiden mukaisesti: - sellaiset aineet ja niiden pitoisuudet tai pitoisuusalueet, jotka on määrätty ilmoitettavaksi kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 10 § mukaisesti varoitusetiketissä - ainakin aineet, joille on määrätty altistusraja-arvo työpaikan ilmassa. Jos joku ilmoitettavista aineosista on sellainen, että sitä tai siihen liittyviä tietoja voidaan ilmoituksen tekijän käsityksen mukaan ja ottaen huomioon, mitä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 10 §:ssä on määrätty, pitää salassa, merkitään aineosaa tai muuta salassa pidettävää tietoa koskevaan kohtaan selkeästi, että kysymys on salassa pidettävästä tiedosta. Vaaraa aiheuttavan aineosan nimen pitäminen salaisena tulee erikseen perustella (ks. liite 3). Aineiden nimiä, jotka merkitään kemikaalin päällykseen sen vuoksi, että niihin liittyy R-lauseke R23, R24, R25, R26, R27, R28, R39, R40, R42, R43, R45, R46, R47, R48 tai R49 ei voida pitää salaisina tietoina. Jos aineosan kemiallista nimeä pidetään salaisena, ilmoitetaan tällöin aineosalle vaihtoehtoinen nimi. Vaihtoehtoinen nimi merkitään tällöin kohtaan 2.2.1. Täydellinen kemiallinen nimi merkitään kohtaan 2.2.5. Vaihtoehtoinen nimi voidaan muodostaa liitteessä 3 esitetyllä tavalla. Kun aineosalle on ilmoitettu vaihtoehtoinen nimi, samaa vaihtoehtoista nimeä on käytettävä myös kemikaalin päällyksessä ja käyttöturvallisuustiedotteessa. Jos salassa pidettävää vaarallista ainetta ei ole mainittu sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen (690/93) sisältyvässä vaarallisten aineiden luettelossa, mutta ainetta on pidettävä sen ominaisuuksien perusteella vaarallisena, on ilmoituksen kohdassa 16.5 aina ilmoitettava ne tietolähteet, joihin vaarallisuuden arviointi perustuu. 2.1. Kuvaus (#) Ilmoitukseen merkitään, onko kysymys aineesta vai valmisteesta (seoksesta). Valmisteen kemiallista luonnetta voidaan kuvata yleisnimikkeillä tai muilla kemiallista luonnetta osoittavilla tavoilla. 2.2. Vaaraa aiheuttavat aineosat (#) Luetellaan ne aineosat (aineet), joita valmisteessa pidetään vaaraa aiheuttavina. 2.2.1. CAS-numero tai muu tunnuskoodi (#) Merkitään tunnuskoodi, jolla aineosa (aine) voidaan tunnistaa. Ensisijaisesti tulisi käyttää aineelle määriteltyä Chemical Abstracts Service (CAS) -numeroa. Jos CAS-numeroa ei ole tiedossa tai sitä ei ole määriteltävissä ilmoitettavalle aineelle, ilmoitetaan aineelle määritelty käytössä olevan aineen numero eli EINECS-numero (European Inventory of Existing Commercial Chemical Substances eli EINECS). EINECS-numero on määritelty aineelle luettelossa, johon on koottu tiedot Euroopan Yhteisön alueella kaupallisessa käytössä olleista aineista. Jos kumpaakaan em. tunnusta ei löydy ja aine on mainittu Euroopan Yhteisöjen vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkitsemistä koskevan direktiivin (67/548/EEC) liitteessä 1, aineelle voidaan merkitä luettelossa annettu EEC-numero (ETY-numero). ETY-numero esiintyy myös vaarallisten aineiden luettelosta annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä (690/93). Jos ns. uusi aine on ilmoitettu johonkin Euroopan Yhteisöjen jäsenmaahan tai EFTA-maahan, joka on hyväksynyt ETA-sopimuksen vaarallisia kemikaaleja koskevan osuuden, voidaan CAS-numeron sijasta käyttää näissä maissa aineelle annettua ELINCS-numeroa (= European List of Notified Chemical Substances). Väriaineille voidaan käyttää myös Colour Index -numeroa. Jos aineelle käytetään jotakin muuta koodia kuin CAS-numeroa, merkitään koodin nimi näkyviin kohtaan 2.2.1. 2.2.2. Aineosan nimi (#) Ilmoitetaan valmisteeseen sisältyvän aineen (aineosan) joko triviaalinimi tai systemaattinen kemiallinen nimi (ks. edellä kohta 2). Nimen perusteella tulisi olla tunnistettavissa aine ja siihen liittyvät ominaisuudet. Jos kemiallinen nimi voidaan pitää salassa ja nimi ilmoitetaan vain viranomaisille, merkitään tähän kohtaan aineelle vaihtoehtoinen kemiallinen nimi. Aineen täydellinen kemiallinen nimi merkitään tällöin kohtaan 2.2.5. Vaihtoehtoisen aineen nimen tulee olla sama, jota käytetään kemikaalin päällyksessä tai käyttöturvallisuustiedotteessa. 2.2.3. Pitoisuus (#) Ilmoitetaan aineen pitoisuus tai pitoisuusalue valmisteessa. 2.2.4. Varoitusmerkki, R-lausekkeet ja muut tiedot aineosasta (#) Ilmoitetaan aineosalle määrätty vaarallisten aineiden varoitusmerkki. Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, merkitään tähän kohtaan viiva. Aineen vaarallisiin ominaisuuksiin liittyvät tiedot eivät voi olla salaisia. Ilmoitetaan aineosalle määrätyt R-lausekkeet. Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, merkitään tähän kohtaan viiva. Varoitusmerkki ja R-lausekkeet saadaan sosiaali- ja terveysministeriön päätökseen sisältyvästä aineluettelosta (690/93). Jos ainetta ei ole mainittu ko. päätöksen aineluettelossa, mutta sillä on vaarallisia ominaisuuksia, määrätään luokitus ja R-lausekkeet sen mukaisesti, mitä on määrätty sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä. Jos ainetta ei ole luokiteltu vaaralliseksi, mutta sillä on sellaisia vaarallisia ominaisuuksia, joiden vuoksi se aiheuttaa riskiä käyttäjille, kuvataan näitä vaarallisia ominaisuuksia lyhyesti. Myös aineen raja-arvo työpaikan ilmassa suositellaan merkittäväksi tähän kohtaan mieluummin kuin kohtaan 8.2.1, koska kysymyksessä on aineosaan liittyvä tieto. 2.2.5. Aineosan täydellinen kemiallinen nimi Ilmoitetaan salaisena tietona pidettävän aineen (aineosan) täydellinen kemiallinen nimi. Täydellinen aineen nimi merkitään siten, että se on yhdistettävissä kohdassa 2.2.2 esitettyyn aineen (aineosan) vaihtoehtoiseen nimeen (esim. viitataan kirjain- tai numeromerkinnällä 2.2.2-kohdassa esitettyihin aineisiin). 2.2.6. Muut tiedot Voidaan ilmoittaa muita aineosia tai valmistetta koskevia tietoja. Esimerkiksi aineosat, joita ei pidetä vaarallisina, voidaan tarvittaessa ilmoittaa. Aineosien vaarallisia ominaisuuksia koskevia tarkempia tietoja voidaan merkitä myös tähän siten kuin on kuvattu kohdassa 11. Aineosia koskevat tiedot voidaan tässä tapauksessa jättää merkitsemättä kohtaan 11. 3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus Merkitään tärkeimmät valmisteen vaaralliset ominaisuudet. 4. Ensiapuohjeet Ilmoitetaan ensiapuohjeet. Jos lääkärin apu on välttämätöntä, tästä on mainittava erikseen. Myös lääkäriä ja muita ensiapua antavia ammattihenkilöitä varten voidaan antaa tietoja. Tietojen tulee olla selkeässä ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Jos ensiavun antamista varten on tarpeellista kuvata myrkytyksestä tai onnettomuudesta johtuvia oireita, ne voidaan ilmoittaa. Jos myrkytyksestä tai onnettomuudesta on odotettavissa viivästyneitä oireita, tulisi tästä mainita ja antaa tätä varten tarpeelliset ensiapuohjeet. Jos ensiavun antaminen työpaikalla edellyttää erityisvalmiuksia, annetaan ohjeet toimintatavoista ja ensiaputarvikkeista ja -aineista. Tiedot ilmoitetaan eri altistustapoja (4.2 Hengitys (#), 4.3 Iho (#), 4.4 Roiskeet silmiin (#), 4.5 Nieleminen (#)) varten. 5. Ohjeet tulipalon varalta 5.1. Sopivat sammutusaineet (*) Ilmoitetaan ne sammutusaineet, joita voidaan käyttää tulipalon sammutuksessa. 5.2. Sammutusaineet, joita ei pidä käyttää turvallisuussyistä Ilmoitetaan ne sammutusaineet, joita ei saa käyttää niiden aiheuttaman vaaran vuoksi. 5.3 Erityiset altistumisvaarat Ilmoitetaan ne aineet tai tulipalossa syntyvät hajoamistuotteet, jotka voivat aiheuttaa erityistä vaaraa sammutushenkilöstölle tai muulle ympäristölle. 5.4. Erityiset suojaimet tulipaloa varten Ilmoitetaan ne erityiset suojaimet tai varustus, jota on käytettävä tulipaloa sammutettaessa. 5.5. Muita ohjeita Ilmoitetaan muut tarpeelliset ohjeet. 6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi 6.1. Ohjeet henkilövahinkojen estämiseksi (#) Annetaan tarvittaessa ohjeet henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi päästön sattuessa. Tällaisia ovat mm. ohjeet sytytyslähteiden poistamisesta, ilmanvaihdon järjestämisestä ja hengityksen suojainten käyttämisestä, toimenpiteistä pölyn leviämisen sekä iho- ja silmäkosketuksen estämiseksi. 6.2. Ohjeet ympäristövahinkojenestämiseksi (#) Annetaan ohjeet kemikaalin pääsyn estämiseksi viemäreihin, maaperään ja pinta- ja pohjavesiin sekä tarvittaessa ohjeet lähiseudun asukkaiden varoittamiseksi. 6.3. Puhdistusohjeet (*) Annetaan ohjeet päästön puhdistamisesta. Ilmoitetaan esimerkiksi materiaalit, joita voidaan käyttää kemikaalin imeyttämiseen, kuten hiekka, happoa sitova aine, yleissidonta-aine, sahajauho. Annetaan ohjeet esimerkiksi veden käyttämisestä kaasujen/huurujen poistamiseksi tai kemikaalin laimentamiseksi. Ohjeita voidaan antaa esimerkiksi muodossa: 'Älä koskaan käytä...' tai 'Neutraloi (aine)...'. 6.4. Muita ohjeita Annetaan tarvittaessa muita lisäohjeita. Tässä yhteydessä voidaan myös viitata kohtiin 8 ja 13. 7. Käsittely ja varastointi 7.1. Käsittely (#) Kuvataan tarpeelliset toimenpiteet turvallista käsittelyä varten. Näihin kuuluvat mm. teknilliset toimenpiteet kuten paikallis- ja yleisilmanvaihto, toimenpiteet aerosolin ja pölyn muodostumisen sekä tulipalon estämiseksi, ja muut erityiset kemikaalia koskevat vaatimukset tai käyttöohjeet (esim. menettelytavat tai laitteet, joita ei pidä käyttää tai joita suositellaan). 7.2. Varastointi (#) Kuvataan tarpeelliset toimenpiteet turvallisia varastointiolosuhteita varten ja annetaan tiedot määrällisistä varastointirajoituksista. Tällaisia ovat mm. varastohuoneiden tai astioiden erityiset rakenne- ja muut vaatimukset (mukaan luettuna ainetta pidättävät seinämät ja ilmastointi), sopimattomat materiaalit, varastointiolosuhteet (lämpötila- ja kosteusraja/alue, valo, inertti kaasu...), erityiset sähkölaitteet ja staattisen sähkön muodostumisen estäminen. Merkitään kaikki erityiset vaatimukset kuten kemikaalin pakkaus- tai astiamateriaalityyppi. Jos on tarpeellista erottaa kemikaali varastoitaessa muista kemikaaleista, annetaan tästä yksityiskohtaiset ohjeet, joissa mainitaan yhteensopimattomat kemikaalit. 8. Altistumisen ehkäiseminen/henkilökohtaisetsuojaimet Tässä yhteydessä tarkoitetaan altistumisen ehkäisemisellä kaikkia niitä varotoimenpiteitä, joihin ryhdytään kemikaalin käytön aiheuttaman työntekijän altistuksen minimoimiseksi. 8.1. Tekniset ohjeet altistumisen torjumiseksi (#) Koska teknillisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä ennen kuin henkilökohtainen suojautuminen on tarpeellista, annetaan tietoja altistuksen torjumiseksi tarpeellisista teknillisistä järjestelyistä, esim. suljetuista järjestelmistä. Annetaan ohjeita, joiden noudattaminen on tarpeellista palo- ja räjähdysvaaran torjumiseksi kemikaalia käsiteltäessä. Tällaisia ovat esim. käsittelyastioiden maadoitus staattisen kipinän aiheuttaman syttymisvaaran poistamiseksi, pölyämisen estämistä koskevat ohjeet tai huoltotöissä huomioonotettavat erityisolosuhteet, joihin voi liittyä palo- ja räjähdysvaara. Näiden tietojen tulisi täydentää 7.1 kohdassa annettuja tietoja. 8.2. Raja-arvot työpaikan ilmassa Annetaan tiedot erityisistä altistumisen estämiseen liittyvistä tekijöistä kuten työpaikan ilman raja-arvoista ja biologisista raja-arvoista valmisteen sisältämille aineosille lähdeviittauksineen. Jos nämä tiedot on merkitty kohtaan 2.2.4, niitä ei tarvitse tässä toistaa. Suomessa työsuojeluhallitus on julkaissut työpaikan ilman haitalliseksi tunnetut pitoisuusarvot, jotka ilmoitetaan aineosille. Tällöin raja-arvosta käytetään lyhennettä HTP. Sitovia raja-arvoja on Suomessa määritelty eräille aineille valtioneuvoston päätöksissä. Biologisia raja-arvoja on määritelty työsuojeluhallituksen ja Työterveyslaitoksen julkaisussa 'Lääkärintarkastusohjeet erityistä sairastumisenvaaraa aiheuttavissa töissä'. Näistä käytetään lyhennettä BRA (biologinen raja-arvo). Menettelytapoja altistumisen seuraamiseksi tulisi kuvata ja merkitä lähdeviittaus. 8.3. Henkilönsuojaimet (#) 8.3.1. Erityisiä suojautumis- ja hygieniaohjeita Kuvataan esim. erityistä työvaatetusta ja peseytymistä koskevat vaatimukset. Tällaisia ovat esimerkiksi erityisvaatimukset työ- ja vapaa-ajan vaatteiden säilytyksestä erillisissä tiloissa ja erityiset vaatimukset puhdistautumisesta ennen vapaa-ajanvaatteiden vaihtoa. Jos tarvitaan henkilökohtaista suojautumista, ilmoitetaan laitetyyppi, joka tarjoaa riittävän ja sopivan suojauksen: 8.3.2. Hengityksensuojaus Jos on mahdollisuus altistua vaarallisille kaasuille, höyryille tai pölylle, ilmoitetaan sopiva suojain kuten kannettava hengityksensuojain (raitisilmalaite, painesäiliö tms.), asianmukaiset naamarit ja suodattimet. Hengityksensuojain tulisi yksilöidä ilmoittamalla hengityksensuojaimelta vaadittava luokka ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, suodatintyyppi ja tarvittaessa naamarityyppi. 8.3.3. Käsiensuojaus Määritellään kemikaalin käsittelyssä tarvittavien käsineiden tyyppi. Käsinemateriaalin tulisi kestää kemikaalin vaikutusta riittävän pitkään ilman, että materiaali alkaa vuotaa. Jos on tarpeellista, ilmoitetaan muut ihon ja käsien suojaustoimenpiteet. 8.3.4. Silmiensuojaus Määritellään tarpeellisen silmien suojaimen tyyppi kuten: suojasilmälasit, naamiomalliset suojasilmälasit, levykasvonsuojus. 8.3.5. Ihonsuojaus Jos on tarpeellista suojata muuta kehon osaa kuin käsiä, määritellään vaaditun suojaimen tyyppi ja laatu kuten: esiliina, saappaat ja täysin suojaava puku. 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet Ilmoitetaan seuraavat kemikaaleja koskevat tiedot, jos ne ovat kemikaalin turvallisen käytön kannalta tarpeellisia: 9.1. Olomuoto, väri ja haju (*) Ilmoitetaan kemikaalin fysikaalinen tila (kiinteä, neste, kaasu) ja väri. Jos haju on selvä, annetaan lyhyt kuvaus siitä. 9.2. pH-arvo (#) Ilmoitetaan luovutettavan kemikaalin pH-arvo. Myös laimennetun liuoksen pH-arvo voidaan ilmoittaa, kun samalla ilmoitetaan liuoksen väkevyys. 9.3-9.14 Kohtiin merkitään asianomaiset tiedot fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista käyttäen kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä tarkoitettuja testimenetelmiä tai muita vertailukelpoisia menetelmiä. Käytetty menetelmä voidaan yksilöidä viitteellä. Liukoisuutena ilmoitetaan sekä vesiliukoisuus että rasvaliukoisuus öljyyn ja/tai liuottimeen. 9.15. Muut tiedot Ilmoitetaan tärkeitä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kuten höyryn tiheys, sekoittuvuus, höyrystymisnopeus, johtavuus, viskositeetti. 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus Ilmoitetaan kemikaalin stabiilisuus ja haitalliset reaktiot, joita voi ilmetä tunnetuissa olosuhteissa. 10.1. Vältettävät olosuhteet Luetellaan sellaiset olosuhteet kuten lämpötila, paine, valo, isku, jne, jotka voivat aiheuttaa vaarallisia reaktioita ja kuvataan olosuhteita lyhyesti. 10.2. Vältettävät materiaalit Luetellaan materiaalit kuten vesi, ilma, hapot, emäkset, hapettavat aineet tai mikä tahansa muu erityinen aine, joka voi aiheuttaa vaarallisen reaktion ja kuvataan ilmiötä lyhyesti. 10.3. Haitalliset hajoamistuotteet (#) Luetellaan haitalliset materiaalit, joita muodostuu vaarallisessa määrin hajotessa. Huom. Erityisesti tulisi mainita: - stabilisaattoreiden tarve ja läsnäolo, - haitallisten eksotermisten reaktioiden mahdollisuus, - turvallisuuden merkitys, jos tarpeen, aineen tai valmisteen fysikaalisen tilan muuttuessa, - haitalliset hajoamistuotteet, jos tarpeen, jotka muodostuvat kosketuksessa veden kanssa, - epästabiilien tuotteiden hajoamismahdollisuus. 11. Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot Tässä ilmoituksen osassa kuvataan tiiviisti, mutta mahdollisimman täydellisesti ja perusteellisesti erilaisia terveydelle haitallisia vaikutuksia, joita voi ilmetä, jos käyttäjä joutuu kosketukseen aineen tai valmisteen kanssa. Sekä kokemukseen että tieteellisiin kokeisiin perustuvat altistuksesta johtuvat terveydelle vaaralliset vaikutukset ilmoitetaan. Merkitään tiedot erilaisista altistusteistä (hengittäminen, nieleminen, iho- ja silmäkosketus) ja kuvataan oireita, jotka liittyvät fysikaalisiin, kemiallisiin ja toksikologisiin ominaisuuksiin. Ilmoitetaan tunnetut viivästyneet ja välittömät vaikutukset ja myös krooniset vaikutukset, jotka johtuvat lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta altistumisesta: esimerkiksi huumaava vaikutus, herkistyminen, syöpävaarallisuus, perimää vaurioittava ominaisuus, vaarallisuus lisääntymiselle mukaan lukien sikiövauriot. Eläinkokeet tulisi suorittaa käyttäen kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä tarkoitettuja testimenetelmiä. Testien tuloksia verrataan kysymyksessä olevassa päätöksessä määriteltyihin kriteereihin. Kun tiettyä testimenetelmää on käytetty, siihen voidaan viitata käyttämällä testiohjeen lyhennettä ja numeroa, esim. EC 83 tai OECD 406. Jos tietoja terveysvaikutuksista on saatavissa muista kuin em. menetelmillä suoritetuista kokeista, tulee kokeiden tuloksia arvioida ottaen huomioon suositellut testimenetelmät ja kriteerit ja suhteuttaa saadut tulokset suositeltuihin testimenetelmiin. Seuraavassa voidaan ilmoittaa, ellei tietoja ole merkitty kohtaan 2, valmisteen aineosista saatavissa olevia tietoja tietojen puuttuessa itse valmisteesta. Kun tiedot annetaan aineosasta, viitataan kohdassa 2 ilmoitettuun aineosaan. 11.1. Välitön myrkyllisyys (#) Ilmoitetaan välitöntä myrkyllisyyttä kuvaavat koe-eläintulokset seuraavasti, jos tiedot ovat saatavissa: Välitön myrkyllisyys - LD 50 -arvo suun kautta rotalla (mg/kg) - LD 50 -arvo ihon kautta kaniinilla tai rotalla (mg/kg) - LC 50 -arvo hengittämällä ro-talla 4 tunnin kokeessa (mg/m 3) tai (cm 3 /m 3) - vakioannostason raja-arvo (discriminating dose) suun kautta rotalla (mg/kg) Pysyvät vauriot kerta-altistuksessa - kerta-altistus rotalle nieltynä (mg/kg) - kerta-altistus rotalle tai kaniinille ihon kautta (mg/kg) - kerta-altistus rotalle hengittämällä (mg/m 3) tai (cm 3 /m 3) Ilmoitetaan eläinkokeissa havaitut erityiset vaikutukset, joilla voi olla merkitystä ihmisen terveyteen. 11.2. Ärsyttävyys ja syövyttävyys (#) Ilmoitetaan kokeissa todetut vaikutukset iholla, silmissä ja limakalvoilla, käytetyt eläinlajit, annokset ja testimenetelmät. 11.3. Herkistyminen (#) Ilmoitetaan kokeissa todetut vaikutukset, käytetyt eläinlajit, annokset ja testimenetelmät. 11.4. Subakuutti, subkrooninen ja pitkäaikaismyrkyllisyys Subakuuteilla ja subkroonisilla tutkimuksilla tarkoitetaan eläinkokeita, joissa tutkittavaa kemikaalia annetaan koe-eläimille 28-90 vrk ajan. Pitkäaikaiset kokeet kestävät yleensä lähes koe-eläimen eliniän. Kokeiden aikana havainnoidaan koe-eläimiä kemikaalin vaikutusten toteamiseksi. Kokeen päätyttyä koe-eläinten elimistö tutkitaan kemikaalin vaikutusten havaitsemiseksi. Tutkimuksissa voidaan selvittää kemikaalien vaikutusta esim. verenkuvaan, immuunijärjestelmään, hermostoon, sisäelimiin tai selvittää kemikaalin aiheuttamaa vaaraa jälkeläisille, mutageenisuutta tai syöpävaarallisuutta. Valmisteen syöpävaarallisuutta, mutageenisuutta tai vaarallisuutta lisääntymiselle ei saa kuitenkaan arvioida valmisteella tehtyjen kokeiden perusteella, vaikka valmiste sisältäisi tällaiseksi todettua ainetta. Valmisteen syöpää aiheuttavat, mutageeniset ja lisääntymiselle vaaralliset vaikutukset arvioidaan aineosien määrien perusteella. Kuvataan lyhyesti käytetty koejärjestely: annostus, koe-eläinlaji, altistustapa, kokeen kestoaika ja tulos. 11.5. Kokemusperäinen tieto vaikutuksista ihmisiin (#) Ilmoitetaan tiedot, jotka on saatu kemikaalien käyttökokemukseen perustuvien tutkimusten johdosta. Tietoja on saatavissa kirjallisuudesta ja niitä on koottu mm. toksikologian käsikirjoihin. Tällaisia tietoja ovat esim. äkillisen altistuksen aiheuttama ohimenevä huumaava vaikutus, päänsärky tai kuumeilu, tai paikalliset vaikutukset kuten ärsytys silmissä, iholla tai hengityselimissä. Pitkäaikainen altistus on voinut aiheuttaa altistuneille sairauksia tai ammattitauteja. Tällaisia ovat esimerkiksi pölykeuhkosairaudet, syöpä, hermostovauriot, maksavauriot, munuaisvauriot, hengityselinten allergiset sairaudet, ihottumat, immuunijärjestelmän häiriöt jne. 11.6. Muut terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot Tietoja voi olla saatavissa joko eläinkokeista tai ihmisillä tehtyjen tutkimusten perusteella. Jos tietoja on käytettävissä valmisteella tehdyistä eläinkokeista edellä kuvatuilla tavoilla, ne ilmoitetaan. Myrkkyvaikutuksia voidaan kuvata kirjallisuudessa vaikutuksen aiheuttaneilla annoksilla esimerkiksi: - LD LO -arvot (mg/kg) tai LCLO-arvot (mg/m 3) tai (cm 3 /m 3) (LD LO = lethal dose lowest, alin kuolemaan johtanut annos, joka tunnetaan) - TD LO -arvot (mg/kg) tai TC LO -arvot (mg/m 3) tai (cm 3 /m 3) (TD LO = toxic dose lowest, alin myrkkyvaikutuksen aiheuttanut annos, joka tunnetaan) - muut myrkyllisyysindeksit. Muilla organismeilla kuin selkärankaisilla saadut tutkimustulokset voidaan myös ilmoittaa. Tällaisia ovat esim. mutageenisuustutkimusten tulokset. 12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle Kemikaalin vaarallisuutta ympäristössä voidaan arvioida sen käyttäytymisen (pysyvyys ja muuntuminen, kertyvyys, kulkeutuvuus) sekä sen myrkyllisyyden perusteella. Kemikaalin käyttöön liittyviä mahdollisia haittoja arvioitaessa otetaan lisäksi huomioon erilaiset käyttöolosuhteet, kuten käyttötarkoitus ja käyttömäärät. Kemikaalien testauksessa tulisi käyttää kansainvälisesti hyväksyttyjä testimenetelmiä (esim. EY ja OECD). Testituloksen yhteydessä viitataan käytettyyn menetelmään aina, kun tieto on olemassa. Valmisteiden käytöstä aiheutuvia ympäristöhaittoja arvioidaan pääasiassa aineosille tehtyjen testien perusteella. Kunkin tuloksen yhteydessä ilmoitetaan, mitä aineosaa tulos koskee. 12.1. Pysyvyys ympäristössä (#) 12.1.1 Biologinen hajoavuus Ilmoitetaan, onko aine helposti biologisesti hajoava (readily biodegradable). Tulos voidaan testistä riippuen ilmoittaa myös aineen hajoamista kokeen aikana kuvaavana lukuarvona. Tällöin ilmoitetaan hajoamistuloksen lisäksi (%) mitattu suure (esim. CO2 tai BOD 5 sekä kokeen kesto (esim. 28 vrk). Jos biologista hajoavuutta ei ole testattu, voidaan ilmoittaa aineen BOD5/COD-suhde. 12.1.2. Kemiallinen hajoavuus Hydrolyysinopeus ilmoitetaan puoliintumisaikana (T 1/2). Ilmoitetaan myös pH ja lämpötila, jossa määritys on tehty. Tarvittaessa annetaan tiedot aineen hajoamisesta lämmön ja valon vaikutuksesta. 12.2. Kertyvyys eliöihin (#) Ilmoitetaan aineen n-oktanoli/vesi-jakaantumiskerroin, P OW tai log P OW. Kokeellisesti määritetty biokertyvyystekijä, BCF, ilmoitetaan, jos se on käytettävissä. 12.3. Kulkeutuminen ympäristössä (#) Ilmoitetaan aineen kiinnittymistä maaperään tai sedimenttiin kuvaava adsorptiokerroin, Kd tai Koc. Jos tätä ei ole käytettävissä, voidaan kulkeutumista kuvata sanallisesti. 12.4. Myrkyllisyys eliöille (#) Ilmoitetaan tulokset valmisteella tai aineella tehdyistä myrkyllisyystesteistä. Testituloksen ja yksikön lisäksi ilmoitetaan määritetty suure, testilaji, kokeen kesto ja käytetty testimenetelmä. Esimerkiksi: EC 50, Daphnia, 10 mg/l, 24 h, OECD 202. Yleisimmin käytössä olevia testejä ovat seuraavat: 12.4.1. Myrkyllisyys vesieliöille Levän kasvun estyminen, EC 50 tai IC 50 (mg/l) Välitön myrkyllisyys vesikirpulle, EC 50 (mg/l) Vaikutus vesikirpun lisääntymiseen, EC 50 (mg/l) Välitön myrkyllisyys kalalle, LC 50 (mg/l) Subakuutti myrkyllisyys kalalle, NOEC (mg/l) 12.4.2. Myrkyllisyys muille eliöille Vaikutukset mikrobeihin Vaikutus aktiivilietteen hengitykseen, EC 50 (mg/l) Välitön myrkyllisyys lieroille, LC 50 (mg/l) Myrkyllisyys pölyttäville hyönteisille (esim. LD 50 æg/mehiläinen Välitön myrkyllisyys linnuille, LD 50 (mg/kg) Subakuutti myrkyllisyys linnuille, LC 50 (mg/kg) 12.5. Muut tiedot Ilmoitetaan muut tiedot aineen käyttöön mahdollisesti liittyvistä ympäristöhaitoista. 13. Jätteiden käsittely Ilmoitetaan valmisteen tai aineen vaarallisista ominaisuuksista johtuvat suositeltavat menetelmät siitä syntyvän jätteen käsittelyssä. Jätteen käsittelystä määräävät paikallisesti jätehuoltoviranomaiset, tässä esitettävän tiedon tulisi olla apuna arvioitaessa turvallista käsittelytapaa. Ilmoitetaan, onko kemikaalista syntyvä jäte ongelmajätettä, voidaanko kemikaali tehdä vaarattomaksi (esim. neutraloida) ennen kuin se toimitetaan käsiteltäväksi jätteenä, annetaan tiedot mahdollisuuksista kemikaalin hyötykäyttöön tai mahdollisuudesta palauttaa jäte valmistajalle tai maahantuojalle. Tarvittaessa ilmoitetaan suositeltu käsittelytapa tyhjille pakkauksille. 14. Kuljetustiedot Annetaan kemikaalin käyttäjälle ohjeita, jotka ovat tarpeen kemikaalia kuljetettaessa tai siirrettäessä. Ohjeiden tulee olla sovellettavissa sekä käyttäjän oman alueen sisäpuolella että ulkopuolella. 14.1. YK-numero Merkitään aineelle tai seokselle kuljetusmääräyksissä määritelty YK-numero. 14.2. Pakkausryhmä Merkitään aineelle tai valmisteelle kuljetusmääräyksissä määritelty pakkausryhmä. 14.3. Maakuljetukset (#) 14.3.1 Kuljetusluokka Merkitään kuljetusluokka sekä suomalaisten tie- tai rautatiekuljetusmääräysten mukaisesti, jos on kysymys kansallisesta kuljetuksesta, että kansainvälisten ADR-/RID-kuljetusmääräysten mukaisesti, jos on kysymys kansainvälisestä kuljetuksesta. Tiedon perään merkitään lyhenteenä käytetty luokitusperuste (VAK, RID, ADR). Suomessa tiedot saadaan liikenneministeriön päätöksestä vaarallisen aineiden kuljettamisesta tiellä (147/92) ja liikenneministeriön päätöksestä vaarallisten aineiden kuljettamisesta rautatiellä (394/92). Näitä kutsutaan VAK-määräyksiksi. 14.3.2. Vaaran tunnusnumero Vaarallisia aineita kuljettaessa säiliöissä merkitään säiliöön varoituslipukkeen lisäksi ns. oranssikilpi, jonka yläosaan merkitään vaaran tunnusnumero ja alaosaan YK-numero. Tunnusnumero saadaan kuljetusmääräyksistä. Tunnusnumero ilmoitetaan kohdassa 14.3.2, jos on kysymys säiliökuljetuksesta. 14.3.3. Rahtikirjan mukainen nimitys Merkitään vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevan rahtikirjan mukainen nimitys. Vaatimukset on määritelty em. liikenneministeriön päätöksissä. 14.3.4. Muita tietoja Ilmoitetaan kuljetuksia koskevia muita tietoja, esim. kuljetusohjekortin numero, yhteenpakkaamiskiellot ja muut kuljetusta koskevat erityisvaatimukset. 14.4. Merikuljetukset (#) 14.4.1 IMDG-luokka Merkitään kansainvälisten merikuljetusmääräysten mukainen kuljetusluokka. Merikuljetusvaatimukset on esitetty IMO:n julkaisussa International Maritime Dangerous Goods Code (IMDG-koodi), joka on Suomessa määrätty noudatettavaksi merenkulkuhallituksen päätöksellä. 14.4.2. Oikea tekninen nimi Merkitään merikuljetusmääräysten mukainen oikea tekninen nimi. 14.4.3. Muita tietoja Ilmoitetaan muita merikuljetuksiin liittyviä erityisiä vaatimuksia. 14.5. Ilmakuljetukset (#) 14.5.1 ICAO/IATA-luokka Ilmoitetaan kansainvälisten ilmakuljetusmääräysten mukainen kuljetusluokka. 14.5.2. Oikea tekninen nimi Merkitään ilmakuljetusmääräysten mukainen oikea tekninen nimi. 14.5.3. Muita tietoja Ilmoitetaan muita ilmakuljetuksiin liittyviä erityisiä vaatimuksia. 15. Kemikaaleja koskevat määräykset Annetaan vaarallisten aineiden ja valmisteiden luokitusta, pakkaamista ja merkitsemistä koskevien määräysten mukaiset etiketin tiedot. Ilmoitukseen voidaan myös liittää etikettimalli. 15.1. Varoitusetiketin tietoja (#) Valmisteen etiketin sisältövaatimukset määräytyvät kemikaaliasetuksen (675/92) ja kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti. 15.1.1. Valmisteen varoitusmerkin kirjaintunnus ja varoitusmerkin nimi Ilmoitetaan varoitusmerkin kirjaintunnus ja sen nimi: T+ (erittäin myrkyllinen), T (myrkyllinen), C (syövyttävä), Xn (haitallinen), Xi (ärsyttävä), F+ (erittäin helposti syttyvä), F (helposti syttyvä), O (hapettava), E (räjähtävä) tai N (ympäristölle vaarallinen). 15.1.2. Varoitusetikettiin merkittävien aine-osien nimet Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkittyjen aineosien nimet. 15.1.3. R-lausekkeet Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkityt R-lausekkeet kirjain-numerotunnuksin sekä tekstinä. Jos muista voimassa olevista merkintämääräyksistä johtuu muita merkintöjä, ne kirjoitetaan. 15.1.4. S-lausekkeet Ilmoitetaan valmisteen etikettiin merkityt S-lausekkeet kirjain-numerotunnuksin sekä tekstinä. 15.1.5. Eräitä valmisteita koskevat erityisvaatimukset Jos valmisteelle on määrätty erityismerkintöjä muusta lainsäädännöstä johtuen, ne tulisi ilmoittaa tai liittää jäljennös erityismerkinnöistä ilmoitukseen. Tällaisia merkintävaatimuksia voi sisältyä myös valmisteen käyttöä tai markkinoille luovuttamista koskeviin rajoituksiin. Jos kemikaalin käyttö on kielletty tai sitä on rajoitettu johonkin käyttötarkoitukseen, siitä ilmoitetaan. 15.2. Kansalliset määräykset Jos kemikaalia koskevat kansalliset erityismääräykset, näistä ilmoitetaan. 16. Muut tiedot 16.1. Käyttötarkoitus (*) 16.1.1 Sanallisesti ilmoitettuna (*) Ilmoitetaan tiedossa olevat kemikaalin käyttötarkoitukset sanallisesti. Liitteessä 4 on lueteltu erilaisia kemikaalien käyttöaloja (toimialaluokitus) ja käyttötarkoituksia sanallisessa muodossa. 16.1.2. Käyttötarkoituskoodi (#) Ilmoitetaan käyttötarkoitus numerokoodina siten kuin on merkitty liitteeseen 4. 16.2. Käyttöohjeet Annetaan kemikaalin turvallisen käytön kannalta tarpeelliset käyttöohjeet, jos se on mahdollista. Jos kemikaalia ei suositella käytettäväksi johonkin erityiseen käyttötarkoitukseen, siitä ilmoitetaan. 16.3. Muut tiedot Merkitään muut tiedot, jotka voivat olla tärkeitä turvallisuudelle ja terveydelle kuten koulutusohjeet. 16.4. Lisätietoja antaa Voidaan merkitä yhteystiedot, mistä on saatavissa kemikaalin ominaisuuksia ja teknistä käyttöä koskevia lisätietoja. 16.5. Tietolähteet, joita on käytetty ilmoituksen laadinnassa Merkitään tietolähteet, joita on käytetty ilmoituksen laatimisessa. Liite 2, tiedote OHJE VAIHTOEHTOISEN KEMIALLISEN NIMEN (GENEERISEN NIMEN) MUODOSTAMISEKSI 1. Johdanto Tämä ohje perustuu vaarallisten aineiden luettelosta annetun sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen liitteen 1 mukaiseen vaarallisten aineiden ryhmittelyyn (jako ryhmiin kemiallisen samankaltaisuuden perusteella). Ryhmät on määritelty seuraavalla tavalla: - epäorgaaniset ja orgaaniset aineet, joiden ominaisuudet tunnistetaan siitä, että niissä on yhteinen kemiallinen alkuaine, joka määrää niiden pääominaisuuden. Ryhmänimi johdetaan kemiallisen alkuaineen nimestä. Nämä ryhmät (001 - 013) tunnistetaan kemiallisen alkuaineen järjestysluvusta alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä niin kuin em. sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä on esitetty. - orgaaniset aineet, joiden ominaisuudet tunnistetaan niiden pääominaisuuden määräävän yhteisen funktionaalisen ryhmän perusteella. Ryhmänimi johdetaan funktionaalisen ryhmän nimestä. Nämä ryhmät on merkitty ainedirektiivin liitteessä I numeroilla 601-650. Joissakin tapauksissa käytetään lisäksi alaryhmiä, joilla on yhteisiä erikoisominaisuuksia. 2. Vaihtoehtoisen (geneerisen) nimen muodostaminen Yleiset periaatteet Geneerisen nimen muodostamiseksi noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: (i) tunnistetaan molekyylissä olevat funktionaaliset ryhmät ja kemialliset alkuaineet (ii) tunnistetaan nimeä muodostettaessa huomioonotettavat funktionaaliset ryhmät ja kemialliset alkuaineet. Tunnistetut funktionaaliset ryhmät ja alkuaineet ovat ryhmänimiä ja alaryhmänimiä siten kuin esitetään kohtaan 3 sisältyvässä luettelossa. Käytännön soveltaminen Kun on selvitetty, kuuluuko aine yhteen tai useampaan luettelossa mainittuun ryhmään tai alaryhmään, geneerinen nimi muodostetaan seuraavasti: (i) Jos ryhmänimi tai alaryhmänimi on riittävä luonnehtimaan kemiallisia alkuaineita tai tärkeitä funktionaalisia ryhmiä, tämä nimi valitaan geneeriseksi nimeksi. Esimerkkejä: - 1,4-dihydroksibentseeni ryhmä 604: fenolit ja johdannaiset ← geneerinen nimi: fenolijohdannainen - butanoli ryhmä 603: alkoholit ja johdannaiset alaryhmä: alifaattiset alkoholit ← geneerinen nimi: alifaattinen alkoholi - 2-isopropoksietanoli ryhmä 603: alkoholit ja johdannaiset alaryhmä: glykolieetterit ← geneerinen nimi: glykolieetteri- metakrylaatti ryhmä 607: orgaaniset hapot ja johdannaiset alaryhmä: akrylaatit geneerinen nimi: akrylaatti (ii) Jos nimi tai ryhmänimi ei riittävästi kuvaa kemiallisia alkuaineita tai funktionaalisia ryhmiä, geneerinen nimi muodostetaan vastaavista eri ryhmien tai alaryhmien nimistä yhteenliittämällä: Esimerkkejä: - lyijyheksafluorisilikaatti ryhmä 009: fluoriyhdisteet alaryhmä: epäorgaaniset fluoridit ryhmä 082: lyijy-yhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen lyijyfluoridi - klooribentseeni ryhmä 602: halogenoidut hiilivedyt alaryhmä: halogenoidut aromaattiset hiilivedyt ryhmä 017: klooriyhdisteet ← geneerinen nimi: kloorattu aromaattinen hiilivety - 2,3,6-trikloorifenyylietikkahapporyhmä 607: orgaaniset hapot alaryhmä: halogenoidut aromaattiset hapot ryhmä 017: klooriyhdisteet ← geneerinen nimi: kloorattu aromaattinen happo - 1-kloori-1-nitropropaani ryhmä 610: klooratut ja nitratut johdannaiset ryhmä 601: hiilivedyt alaryhmä: alifaattiset hiilivedyt ← geneerinen nimi: kloorattu alifaattinen hiilivety - tetrapropyyliditiopyrofosfaatti ryhmä 015: fosforiyhdisteet alaryhmä: fosforiesterit ryhmä 016: rikkiyhdisteet ← geneerinen nimi: tiofosforiesteri Huom! Tiettyjen alkuaineiden, erityisesti metallien, ollessa kysymyksessä, ryhmänimi tai alaryhmänimi voidaan ilmoittaa sanoilla 'orgaaninen' tai 'epäorgaaninen'. Esimerkkejä: - dielohopeakloridi ryhmä 080: elohopeayhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen elohopeayhdiste - bariumasetaatti ryhmä 056: bariumyhdisteet ← geneerinen nimi: orgaaninen bariumyhdiste - etyylinitriitti ryhmä 007: typpiyhdisteet alaryhmä: nitriitit ← geneerinen nimi: orgaaninen nitriitti - natriumvetysulfiitti ryhmä 016: rikkiyhdisteet ← geneerinen nimi: epäorgaaninen rikkiyhdiste 3. Aineiden jakaminen ryhmiin ja alaryhmiin Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen vaarallisten aineiden luettelosta (690/93) mukainen aineiden ryhmitys Ryhmät Alaryhmät 001 Vety-yhdisteet Hydridit 002 Heliumyhdisteet 003 Litiumyhdisteet 004 Berylliumyhdisteet 005 Booriyhdisteet Boraanit Boraatit 006 Hiiliyhdisteet Karbamaatit Epäorgaaniset hiiliyhdisteet Syaanivedyn suolat Urea ja sen johdannaiset 007 Typpiyhdisteet Kvaternääriset ammoniumyhdisteet Happamat typpiyhdisteet Nitraatit Nitriitit 008 Happiyhdisteet 009 Fluoriyhdisteet Epäorgaaniset fluoridit 010 Neonyhdisteet 011 Natriumyhdisteet 012 Magnesiumyhdisteet Organometalliset magnesiumjohdannaiset 013 Alumiiniyhdisteet Organometalliset alumiinijohdannaiset 014 Piiyhdisteet Silikaanit Silikaatit 015 Fosforiyhdisteet Happamat fosforiyhdisteet Fosfoniumyhdisteet Fosforiesterit Fosfaatit Fosfiitit Fosforiamidit ja niiden johdannaiset 016 Rikkiyhdisteet Happamat rikkiyhdisteet Merkaptaanit Sulfaatit Sulfiitit 017 Klooriyhdisteet Kloraatit Perkloraatit 018 Argonyhdisteet 019 Kaliumyhdisteet 020 Kalsiumyhdisteet 021 Skandiumyhdisteet 022 Titaaniyhdisteet 023 Vanadiiniyhdisteet 024 Kromiyhdisteet Kromi(VI)yhdisteet 025 Mangaaniyhdisteet 026 Rautayhdisteet 027 Kobolttiyhdisteet 028 Nikkeliyhdisteet 029 Kupariyhdisteet 030 Sinkkiyhdisteet Organometalliset sinkkiyhdisteet 031 Galliumyhdisteet 032 Germaniumyhdisteet 033 Arseeniyhdisteet 034 Seleeniyhdisteet 035 Bromiyhdisteet 036 Kryptonyhdisteet 037 Rubidiumyhdisteet 038 Strontiumyhdisteet 039 Yttriumyhdisteet 040 Zirkoniyhdisteet 041 Niobiumyhdisteet 042 Molybdeeniyhdisteet 043 Teknetiumyhdisteet 044 Rutetiumyhdisteet 045 Rodiumyhdisteet 046 Palladiumyhdisteet 047 Hopeayhdisteet 048 Kadmiumyhdisteet 049 Indiumyhdisteet 050 Tinayhdisteet Organometalliset tinajohdannaiset 051 Antimoniyhdisteet 052 Telluuriyhdisteet 053 Jodiyhdisteet 054 Ksenonyhdisteet 055 Cesiumyhdisteet 056 Bariumyhdisteet 057 Lantaaniyhdisteet 058 Ceriumyhdisteet 059 Praseodyymiyhdisteet 060 Neodyymiyhdisteet 061 Prometiumyhdisteet 062 Samariumyhdisteet 063 Europiumyhdisteet 064 Gandoliniumyhdisteet 065 Terbiumyhdisteet 066 Dysprosiumyhdisteet 067 Holmiumyhdisteet 068 Erbiumyhdisteet 069 Tuliumyhdisteet 070 Ytterbiumyhdisteet 071 Lutetiumyhdisteet 072 Hafniumyhdisteet 073 Tantaaliyhdisteet 074 Volframiyhdisteet 075 Reniumyhdisteet 076 Osmiumyhdisteet 077 Iridiumyhdisteet 078 Platinayhdisteet 079 Kultayhdisteet 080 Elohopeayhdisteet Organometalliset elohopeajohdannaiset 081 Talliumyhdisteet 082 Lyijy-yhdisteet Organometalliset lyijyjohdannaiset 083 Vismuttiyhdisteet 084 Poloniumyhdisteet 085 Astatiiniyhdisteet 086 Radonyhdisteet 087 Frankiumyhdisteet 088 Radiumyhdisteet 089 Aktiniumyhdisteet 090 Toriumyhdisteet 091 Protaktiniumyhdisteet 092 Uraaniyhdisteet 093 Neptuniumyhdisteet 094 Plutoniumyhdisteet 095 Amerikiumyhdisteet 096 Curiumyhdisteet 097 Berkeliumyhdisteet 098 Kaliforniumyhdisteet 099 Einsteiniumyhdisteet 100 Fermiumyhdisteet 101 Mendeleviumyhdisteet 102 Nobeliumyhdisteet 103 Lawrensiumyhdisteet 601 Hiilivedyt Alifaattiset hiilivedyt Aromaattiset hiilivedyt Alisykliset hiilivedyt Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) 602 Halogenoidut hiilivedyt (*) Halogenoidut alifaattiset hiilivedyt (*) Halogenoidut aromaattiset hiilivedyt (*) Halogenoidut alisykliset hiilivedyt (*) (*) Eritellään halogeenia vastaavan ryhmän mukaan. 603 Alkoholit ja niiden johdannaiset Alifaattiset alkoholit Aromaattiset alkoholit Alisykliset alkoholit Alkanoliamiinit Epoksijohdannaiset Eetterit Glykolieetterit Glykolit ja polyolit 604 Fenolit ja niiden johdannaiset Halogenoidut fenolijohdannaiset (*) (*) Eritellään halogeenia vastaavan ryhmän mukaan. 605 Aldehydit ja niiden johdannaiset Alifaattiset aldehydit Aromaattiset aldehydit Alisykliset aldehydit Alifaattiset asetaalit Aromaattiset asetaalit Alisykliset asetaalit 606 Ketonit ja niiden johdannaiset Alifaattiset ketonit Aromaattiset ketonit (*) Alisykliset ketonit (*) Kinonit mukaanluettuna 607 Orgaaniset hapot ja niiden johdannaiset Alifaattiset hapot Halogenoidut alifaattiset hapot (*) Aromaattiset hapot Halogenoidut aromaattiset hapot (*) Alisykliset hapot Halogenoidut alisykliset hapot (*) Alifaattiset happoanhydridit Halogenoidut alifaattiset happoanhydridit (*) Aromaattiset happoanhydridit Halogenoidut aromaattiset happoanhydridit (*) Alisykliset happoanhydridit Halogenoidut alisykliset happoanhydridit (*) Alifaattisten happojen suolat Halogenoitujen alifaattisten happojen suolat (*) Aromaattisten happojen suolat Halogenoitujen aromaattisten happojen suolat (*) Alisyklisten happojen suolat Halogenoitujen alisyklisten happojen suolat (*) Alifaattisten happojen esterit Halogenoitujen alisyklisten happojen esterit (*) Aromaattisten happojen esterit Halogenoitujen aromaattisten happojen esterit (*) Alisyklisten happojen esterit Halogenoitujen alisyklisten happojen esterit (*) Glykolieettereiden esterit Akrylaatit Metakrylaatit Laktonit Asyylihalogenidit (*) Eritellään halogeenia vastaavan ryhmän mukaan. 608 Nitriilit ja niiden johdannaiset 609 Nitroyhdisteet 610 Kloorinitroyhdisteet 611 Atsoksi- ja atsoyhdisteet 612 Amiinijohdannaiset Alifaattiset amiinit ja niiden johdannaiset Alisykliset amiinit ja niiden johdannaiset Aromaattiset amiinit ja niiden johdannaiset Aniliini ja sen johdannaiset Bentsidiini ja sen johdannaiset 613 Heterosykliset emäkset ja niiden johdannaiset Bentsimidatsoli ja sen johdannaiset Imidatsoli ja sen johdannaiset Pyretrinoidit Kinoliini ja sen johdannaiset Triatsiini ja sen johdannaiset Triatsoli ja sen johdannaiset 614 Glykosidit ja alkaloidit Alkaloidit ja niiden johdannaiset Glykosidit ja niiden johdannaiset 615 Syanaatit ja isosyanaatit Syanaatit Isosyanaatit 616 Amidit ja niiden johdannaiset Asetamidi ja sen johdannaiset Anilidit 617 Orgaaniset peroksidit 650 Sekalaiset aineet Tätä ryhmää ei tule käyttää. Sen sijaan käytetään yllä mainittuja ryhmänimiä ja alaryhmänimiä. KÄYTTÖTARKOITUKSEN SANALLINEN ILMOITTAMINEN JAKÄYTTÖTARKOITUSKOODIT Käyttötarkoitus ilmoitetaan valitsemalla luettelosta 1 tiedossa olevat toimialat, joilla kemikaalia käytetään. Toimialaluokitus ohjeineen on julkaistu Tilastokeskuksen julkaisussa Toimialaluokitus 1995. Luettelosta 2 valitaan kemikaalin tiedossa olevat käyttötarkoitukset. Toimialoja ja käyttötarkoituksia voidaan merkitä useita sen mukaan, mitkä ovat toiminnanharjoittajan tiedossa. Jos kemikaalia esimerkiksi käytetään kasvinviljelyssä torjunta-aineena, valitaan luettelosta 1 toimiala 011 Kasvinviljely; puutarhatalous ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 26 Torjunta- aineet. Koodi ilmoitetaan tällöin TOL1:011, KT:26. Jos kemikaalia käytetään esimerkiksi tekstiilien viimeistelyssä, valitaan luettelosta 1 toimiala 173 Tekstiilien viimeistely ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 33 Tekstiilien apuaineet. Toimialakoodi merkitään tällöin TOL1:173 ja käyttötarkoituskoodi KT:33. Jos kemikaalia käytetään maalina rakennusmaalauksessa, valitaan luettelosta 1 toimiala 454 Rakentamisen viimeistelytyöt ja luettelosta 2 käyttötarkoitus 2 Rakennusmateriaalit, lisäaineet. Toimialakoodi on tällöin TOL1:454 ja käyttötarkoituskoodi KT:2. Luettelo 1 Toimialat, joilla kemikaalia käytetään TOIMIALALUOKITUS 1995 PÄÄLUOKAT JA KOLMANNET ALALUOKAT A Maatalous, riistatalous ja metsätalous 01 Maatalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 011 Kasvinviljely; puutarhatalous 012 Kotieläintalous 013 Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous 014 Maataloutta palveleva toiminta 015 Metsästys, riistanhoito ja niitä palveleva toiminta 02 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut 020 Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut B Kalatalous 05 Kalatalous ja siihen liittyvät palvelut 050 Kalatalous ja siihen liittyvät palvelut C Kaivostoiminta ja louhinta CA Energiaa tuottavien raaka-aineiden kaivostoiminta ja louhinta 10 Kivi- ja ruskohiilen kaivu; turpeen nosto 101 Kivihiilen kaivu 102 Ruskohiilen kaivu 103 Turpeen nosto 11 Raakaöljyn ja luonnonkaasun tuotanto sekä siihen liittyvät palvelut 111 Raakaöljyn ja luonnonkaasun tuotanto 112 Raakaöljyn ja luonnonkaasun tuotantoon liittyvät palvelut 12 Uraani- ja toriummalmien louhinta 120 Uraani- ja toriummalmien louhinta CB Muiden kuin energiaa tuottavien aineiden kaivannaistoiminta 13 Metallimalmien louhinta 131 Rautamalmien louhinta 132 Muiden metallimalmien louhinta 14 Muu kaivostoiminta ja louhinta 141 Kivenlouhinta 142 Hiekan ja saven otto 143 Kemiallisten mineraalien louhinta 144 Suolan tuotanto 145 Muiden tuotteiden kaivu ja louhinta D Teollisuus DA Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 15 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 151 Teurastus ja lihanjalostus 152 Kalatuotteiden valmistus 153 Hedelmä- ja kasvistuotteiden valmistus 154 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 155 Meijerituotteiden ja jäätelön valmistus 156 Myllytuotteiden ja tärkkelyksen valmistus 157 Eläinten ruokien valmistus 158 Muu elintarvikkeiden valmistus 159 Juomien valmistus 16 Tupakkatuotteiden valmistus 160 Tupakkatuoteiden valmistus DB Tekstiilien ja vaatteiden valmistus 17 Tekstiilien valmistus 171 Tekstiilikuitujen valmistus 172 Kankaiden kudonta 173 Tekstiilien viimeistely 174 Sovitettujen tekstiilituotteiden valmistus 175 Muu tekstiilituotteiden valmistus 176 Trikooneulosten valmistus 177 Neuletuotteiden valmistus 18 Vaatteiden valmistus; turkisten muokkaus 181 Nahkavaatteiden valmistus 182 Kangasvaatteiden ja -asusteiden valmistus 183 Turkisten muokkaus; turkistuotteiden valmistus DC Nahan ja nahkatuotteiden valmistus 19 Nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden valmistus 191 Nahan valmistus 192 Laukkujen yms. tuotteiden valmistus 193 Jalkineiden valmistus DD Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus; korkki- ja punontatuotteiden valmistus 201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus 203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 204 Puupakkausten valmistus 205 Muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus DE Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus; kustantaminen ja painaminen 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus 211 Massan, paperin ja kartongin valmistus 212 Paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 22 Kustantaminen, painaminen sekä ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden jäljentäminen 221 Kustantaminen 222 Painaminen ja painamista palveleva toiminta 223 Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden jäljentäminen DF Koksin, öljytuotteiden ja ydinpolttoaineen valmistus 23 Koksin, öljytuotteiden sekä ydinpolttoaineen valmistus 231 Koksin valmistus 232 Öljytuotteiden valmistus 233 Ydinpolttoaineen valmistus DG Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus 24 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus 241 Peruskemikaalien valmistus 242 Torjunta-aineiden ja muiden maatalouskemikaalien valmistus 243 Maalien ja painovärien valmistus 244 Lääkekemikaalien ja lääketuotteiden valmistus 245 Pesuaineiden, kosmetiikka- ja toalettituotteiden valmistus 246 Muu kemiallisten tuotteiden valmistus 247 Tekokuitujen valmistus DH Kumi- ja muovituotteiden valmistus 25 Kumi- ja muovituotteiden valmistus 251 Kumituotteiden valmistus 252 Muovituotteiden valmistus DI Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 261 Lasin ja lasituotteiden valmistus 262 Keraamisten tuotteiden valmistus, lukuunottamatta ei-tulenkestävien tuotteiden valmistusta rakennustarkoituksiin 263 Keraamisten laattojen valmistus 264 Tiilien ja muun rakennuskeramiikan valmistus 265 Sementin, kalkin ja kipsin valmistus 266 Betoni-, sementti- ja kipsituotteiden valmistus 267 Kivenhakkuu, muotoilu ja viimeistely 268 Muu ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus DJ Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 27 Perusmetallien valmistus 271 Raudan ja teräksen valmistus 272 Putkien valmistus 273 Muu raudan ja teräksen alkujalostus 274 Muiden kuin rautametallien valmistus 275 Metallien valu 28 Metallituotteiden valmistus 281 Metallirakenteiden valmistus 282 Metallisäiliöiden, keskuslämmityskattiloiden, -pattereiden ja kuumavesivaraajien valmistus 283 Höyrykattiloiden valmistus 284 Metallien takominen, puristaminen ja meistäminen; jauhemetallurgia 285 Metallien työstö ja päällystäminen; metallin käsittely palkkiotyönä 286 Ruokailuvälineiden, työkalujen yms. metallituotteiden valmistus 287 Muu metallituotteiden valmistus DK Koneiden ja laitteiden valmistus 29 Koneiden ja laitteiden valmistus 291 Voimakoneiden valmistus 292 Muu yleiskäyttöön tarkoitettujen koneiden valmistus 293 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus 294 Työstökoneiden valmistus 295 Muu erikoiskoneiden valmistus 296 Aseiden ja ammusten valmistus 297 Muualla luokittelemattomien kodinkoneiden valmistus DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus 300 Konttori- ja tietokoneiden valmistus 31 Muu sähkökoneiden ja laitteiden valmistus 311 Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteiden valmistus 313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus 314 Akkujen ja paristojen valmistus 315 Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus 316 Muu sähkölaitteiden valmistus 32 Radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus 321 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radiolähettimien sekä puhelin- ja lennätinlaitteiden valmistus 323 Televisio- ja radiovastaanottomien, äänen- ja kuvantallennus- ja toistolaitteiden valmistus 33 Lääkintä- ja hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien …