laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: I OSA YLEISET PERIAATTEET, PERUSTAMINEN JA JÄSENET 1 luku Lain soveltaminen ja osuuskunnan toiminnan keskeiset periaatteet 1 § Soveltamisala Tätä lakia

§:ssä tarkoitetun asian osalta määrätä toisin. 8 § Ilmoittautuminen Säännöissä jäsenen osuuskunnan kokoukseen osallistumisen edellytykseksi voidaan asettaa ilmoittautuminen osuuskunnalle viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta. Viimeinen ilmoittautumispäivä on mainittava kokouskutsussa. Jos osuuskunnan osuudet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallintarekisteröidyn osuuden omistavan jäsenen katsotaan ilmoittautuneen osuuskunnan kokoukseen osallistumista varten, jos hänet on 15 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti ilmoitettu tilapäisesti merkittäväksi jäsenluetteloon. Jos jäsenellä voi olla osuuksien omistuksen perusteella useita ääniä ja hän osallistuu osuuskunnan kokoukseen usean asiamiehen välityksellä, ilmoittautumisen yhteydessä on ilmoitettava osuudet, joiden perusteella kukin asiamies edustaa jäsentä. Edellä 1 ja 2 momenttia sovelletaan myös sellaiseen osuuden ja osakkeen omistajaan, jolla on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen. 9 § Asiamies ja avustaja Jäsen saa käyttää oikeuttaan osuuskunnan kokouksessa myös asiamiehen välityksellä, jollei säännöissä rajoiteta sitä. Asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja tai hänen on muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan jäsentä. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtuutuksesta muuta ilmene. Asiamies voi samanaikaisesti edustaa enintään kolmea jäsentä, jollei säännöissä määrätä toisin. Tämän momentin estämättä asiamies voi edustaa jäseniä, jotka kuuluvat samaan kirjanpitolaissa tarkoitettuun konserniin. Jäsenellä ja tämän asiamiehellä saa olla avustaja osuuskunnan kokouksessa. Pörssiosuuskunnan jäsenellä voi olla useita asiamiehiä, jotka edustavat jäsentä eri arvopaperitileillä olevilla osuuksilla. Pörssiosuuskunnassa jäsenen oikeutta käyttää asiamiestä ja asiamiehen oikeutta edustaa useita jäseniä ei saa rajoittaa. Edellä tässä pykälässä asiamiehestä ja avustajasta säädettyä sovelletaan myös sellaiseen osuuden ja osakkeen omistajaan, jolla on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen. 10 § Tytäryhteisön osallistuminen Osuuskunnan jäsenenä oleva tai osuuskunnan osuuksia ja osakkeita omistava tytäryhteisö ei saa osallistua osuuskunnan kokoukseen. Tällaisen tytäryhteisön ääniä ei oteta lukuun, kun pätevän päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan kaikkien jäsenten suostumus tai suostumus jäseniltä, joilla on määräosa osuuskunnan kaikista äänistä. 11 § Muiden osallistuminen Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenellä sekä toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä osuuskunnan kokouksessa, jollei osuuskunnan kokous yksittäistapauksessa päätä toisin. Hallituksen, hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että jäsenen 27 §:ssä tarkoitettu kyselyoikeus voi toteutua. Tilintarkastajan läsnäolosta osuuskunnan kokouksessa säädetään tilintarkastuslaissa (459/2007) ja toiminnantarkastajan läsnäolosta tämän lain 7 luvun 13 §:ssä. Osuuskunnan kokous voi sallia myös muiden henkilöiden läsnäolon osuuskunnan kokouksessa. Yleistä päätöksenteosta 12 § Päätettävät asiat Osuuskunnan kokouksessa saadaan päättää vain asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai joka sääntöjen mukaan on käsiteltävä kokouksessa. Varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa on kuitenkin aina päätettävä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista asioista ja siinä voidaan päättää 7 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta tilintarkastajan valinnasta ja 7 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta toiminnantarkastajan valinnasta sekä käsitellä ehdotusta 7 luvun 15 §:ssä tarkoitetusta erityisen tarkastuksen määräämisestä. Osuuskunnan kokous voi 1 momentin estämättä päättää uuden kokouksen koolle kutsumisesta tai asian siirtämisestä jatkokokoukseen. 13 § Jäsenen äänimäärä Jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni kaikissa kokouksessa käsiteltävissä asioissa, jollei säännöissä määrätä toisin. Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenillä on erisuuruinen äänimäärä. Jäsenen äänimäärä saa olla suurempi kuin kaksikymmentä kertaa toisen jäsenen äänimäärä vain sellaisessa osuuskunnassa, jonka sääntöjen mukaan jäsenten enemmistön on oltava osuuskuntia tai muita oikeushenkilöitä tai jonka jäseninä on sääntöjen mukaan oltava vähintään yksi julkisyhteisö. Pörssiosuuskunnan jäsen saa äänestää eri osuuksilla eri tavalla, jollei säännöissä määrätä toisin. 14 § Yhdenvertaisuusperiaate Osuuskunnan kokouksessa ei saa tehdä 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä. 15 § Esteellisyys Jäsen tai hänen asiamiehensä ei saa äänestää asiassa, joka koskee vastuuvapauden myöntämistä jäsenelle, kannetta jäsentä itseään vastaan, jäsenen nostamaa kannetta osuuskuntaa vastaan, jäsenen vapauttamista vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta osuuskuntaa kohtaan taikka jäsenen ja osuuskunnan välistä sopimusta tai sitoumusta. Jäsen tai hänen asiamiehensä ei myöskään saa äänestää asiassa, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan, tämän vapauttamista velvoitteesta osuuskuntaa kohtaan tai tämän ja osuuskunnan välistä sopimusta tai sitoumusta, jos jäsenellä on asiassa odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa. Tämän momentin estämättä vastaanottava osuuskunta saa käyttää äänivaltaa 20 luvun 3 §:ssä tarkoitettua sulautumissuunnitelmaa käsiteltäessä sekä 21 luvun 3 §:ssä tarkoitettua jakautumissuunnitelmaa käsiteltäessä. Edellä 1 momenttia ei sovelleta, jos osuuskunnan kaikki jäsenet ovat esteellisiä. Mitä 1 momentissa säädetään jäsenestä ja hänen asiamiehestään, sovelletaan myös osuuden ja osakkeen omistajan sekä asiamiehen oikeuteen osallistua 32 §:ssä tarkoitettuun äänestykseen. Mitä 2 momentissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös osuuden ja osakkeen omistajaan. 16 § Muotovaatimusten sivuuttaminen Asiassa, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai sääntöjen määräyksiä, saa tehdä päätöksen vain, jos ne jäsenet, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Mitä 1 momentissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös osuuden ja osakkeen omistajaan 32 §:ssä tarkoitetussa äänestyksessä. Kokousmenettely 17 § Kokouspaikka ja osallistuminen teknisen apuvälineen avulla Osuuskunnan kokous on pidettävä osuuskunnan kotipaikassa, jollei säännöissä määrätä toisesta paikkakunnasta. Kokous voidaan erittäin painavista syistä pitää muullakin paikkakunnalla. Säännöissä voidaan määrätä, että kokoukseen saa osallistua postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa osuuskunnan kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Myös hallitus voi tehdä asiasta päätöksen, jollei säännöissä määrätä toisin. Kokouskutsussa on mainittava tässä momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, siihen liittyvistä jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä. Säännöissä voidaan määrätä, että osuuden tai osakkeen omistaja saa osallistua kokoukseen vain 2 momentissa tarkoitetulla tavalla postin tai teknisen apuvälineen avulla. Tällaisesta osallistumisoikeudesta on ilmoitettava osuuden tai osakkeen omistajalle samalla tavalla kuin kokouskutsu on toimitettava ja osallistumisoikeuden on oltava käytettävissä ainakin vuorokauden ajan. 18 § Kokouksen koolle kutsuminen Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto kutsuu kokouksen koolle. Jos osuuskunnan kokousta ei kutsuta koolle, vaikka kutsu tulisi lain, sääntöjen tai osuuskunnan kokouksen päätöksen mukaan toimittaa, tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu, aluehallintoviraston on hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan, toiminnantarkastajan tai osuuskunnan jäsenen hakemuksesta oikeutettava hakija kutsumaan kokous koolle osuuskunnan kustannuksella. Aluehallintoviraston päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. 19 § Kokouskutsun sisältö Kokouskutsussa on mainittava osuuskunnan nimi, kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai 21 §:ssä tarkoitettua asiaa taikka uusien osuuksien tai osakkeiden antamista tai omien osuuksien tai osakkeiden hankkimista tai lunastamista, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö sekä se, annetaanko, hankintaanko tai lunastetaanko osuuksia tai osakkeita suunnatusti. Kokouskutsun sisällöstä säädetään lisäksi: 1) ilmoittautumista koskevassa 8 §:ssä; 2) postin ja teknisen apuvälineen käyttämistä koskevassa 17 §:n 2 ja 3 momentissa; 3) jälkimmäistä kokousta koskevassa 20 §:n 3 momentissa; 4) suunnattua osuuksien antamista ja osakeantia koskevassa 9 luvun 5 §:n 2 momentissa; 5) osuus- tai osakepääomaa alentamalla toteutettavaa lunastamista koskevassa 19 luvun 5 §:n 3 momentissa; 6) suunnattua omien osuuksien ja osakkeiden hankkimista ja lunastamista koskevassa 19 luvun 6 §:n 3 momentissa ja yhdistämistä koskevassa 19 luvun 9 §:n 3 momentissa; 7) sulautumista koskevassa 20 luvun 10 §:ssä; sekä 8) jakautumista koskevassa 21 luvun 10 §:ssä. Pörssiosuuskunnan kokouskutsussa on lisäksi mainittava: 1) edellytykset, joilla jäsenellä on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen 15 luvun 2 §:n 2 momentin ja tämän luvun 7 ja 8 §:n mukaan; 2) edellytykset, joilla jäsenellä on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen asiamiehen välityksellä 9 §:n mukaan; 3) jäsenen 27 §:ssä tarkoitettu kyselyoikeus; 4) osuuskunnan osuuksien ja osakkeiden kokonaismäärä ja kokonaisäänimäärä osuus- ja osakelajeittain osuuskunnan kokousta koolle kutsuttaessa; 5) internetsivut, joilla tässä laissa ja arvopaperimarkkinalaissa säädetyt osuuskunnan kokousta koskevat tiedot ovat saatavina. 20 § Kutsuaika Kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen osuuskunnan kokousta, 8 §:n mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää tai 15 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitä osuuskuntia koskevaa määräpäivää sen mukaan, mikä niistä on aikaisin. Pörssiosuuskunnassa kutsu on kuitenkin toimitettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen edellä mainittua päivää. Kutsuajasta säädetään lisäksi: 1) tiettyjä päätöksiä koskevassa 21 §:ssä; ja 2) jatkokokousta koskevassa 26 §:n 3 momentissa. Jos sääntöjen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on päätöksen tekeminen kahdessa osuuskunnan kokouksessa, kutsua jälkimmäiseen kokoukseen ei saa toimittaa ennen kuin ensimmäinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös. Pörssiosuuskunnan on toimitettava kokouskutsu viimeistään kolme viikkoa ennen osuuskunnan kokousta. Kutsu osuuskunnan kokoukseen on kuitenkin toimitettava viimeistään yhdeksän päivää ennen 15 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua osuuskunnan kokouksen täsmäytyspäivää. 21 § Erityinen kutsuaika Kokouskutsu on aina toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kuukautta ennen kokousta, 8 §:n mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää tai 15 luvun 2 §:n 2 momentin mukaista arvo-osuusjärjestelmään liittyneitä osuuskuntia koskevaa määräpäivää, jos kokouksessa käsitellään: 1) osuuskunnan tarkoituksen tai toimialan olennaista muuttamista taikka toiminnan jatkamista yli säännöissä määrätyn ajan; 2) jäsenten äänimäärän muuttamista; 3) osuuskunnan johdon, tilintarkastajien tai edustajiston valinnan vaalitavan tai vaalipiirien muuttamista taikka jäsenten päätösvallan siirtämistä edustajistolle; 4) jo jäsenenä olevan eroamisoikeuden rajoittamista; 5) jo annettujen osuuksien irtisanomis- tai siirto-oikeuden rajoittamista taikka osuuden palautuksen lykkäämistä; 6) jo jäsenenä olevan tai jo annetun osuuden osalta ylijäämää, osuuden palautusta tai osuuskunnan netto-omaisuutta koskevan oikeuden rajoittamista muulla kuin 4 tai 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla taikka ylijäämän tai netto-omaisuuden jakoperusteiden muuttamista muulla tavalla; 7) jo jäsenenä olevan maksuvelvollisuuden lisäämistä maksullisella merkintähinnan korotuksella tai muulla tavalla; 8) osuuspääoman alentamista taikka omien osuuksien lunastamista tai hankkimista; taikka 9) osuuskunnan sulautumista, jakautumista, muuttamista toiseen yritysmuotoon taikka osuuskunnan asettamista selvitystilaan, selvitystilan lopettamista tai osuuskunnan poistamista rekisteristä. Edellä 1 momentissa säädettyä kutsuaikaa sovelletaan myös muihin samassa kokouksessa käsiteltäviin asioihin sen estämättä, mitä säännöissä määrätään lyhyemmästä kutsuajasta. Pörssiosuuskunnassa kutsu voidaan kuitenkin toimittaa aikaisintaan kolme kuukautta ennen 1 momentissa mainittua päivää. 22 § Kutsutapa Jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa, on lähetettävä kirjallinen kokouskutsu, jollei säännöissä määrätä toisin. Sen lisäksi, mitä säännöissä määrätään, jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on osuuskunnan tiedossa, on lähetettävä kirjallinen kutsu tai kutsu on toimitettava muulla yleisesti jäsenten tiedoksi tulevalla tavalla, jos kokouksessa käsitellään 21 §:ssä tarkoitettua asiaa. Jokaiselle osuuden ja osakkeen omistajalle on toimitettava kirjallinen kutsu osuuskunnan kokoukseen siten kuin 1 ja 2 momentissa säädetään,

§:ssä tarkoitetun asian osalta määrätä toisin. 23 § Kokousasiakirjat, niiden nähtävänä pitäminen ja lähettäminen Päätösehdotukset sekä, jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus, on vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä jäsenten nähtävänä osuuskunnan pääkonttorissa tai internetsivuilla. Kokousasiakirjat on viivytyksettä lähetettävä niitä pyytävälle jäsenelle, jos asiakirjoja ei voi ladata ja tulostaa osuuskunnan internetsivuilta. Jos päätös koskee 21 §:ssä tarkoitettua asiaa, osuus- tai osakeantia, optio-oikeuksien tai muiden osuuksiin tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista, osakepääoman rahastokorotusta, ylijäämän jakamista, vapaan oman pääoman rahaston jakamista, omien osuuksien ja osakkeiden hankkimista tai lunastamista, eikä kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, myös seuraavat asiakirjat on pidettävä nähtävinä 1 momentissa säädetyllä tavalla: 1) viimeinen tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus; 2) viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen mahdollisesti tehty varojen jakoa koskeva päätös; 3) viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen mahdollisesti laadittu osavuosikatsaus; sekä 4) hallituksen selostus tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen laatimisen jälkeisistä osuuskunnan asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista. Sulautumisesta, jakautumisesta ja yritysmuodon muuttamisesta päätettäessä nähtävänä pidettävistä ja pyynnöstä lähetettävistä asiakirjoista säädetään 20 luvun 11 §:ssä, 21 luvun 11 §:ssä ja 22 luvun 3 §:ssä. Jos asiasta on sääntöjen mukaan päätettävä kahdessa osuuskunnan kokouksessa ja jälkimmäinen kokous pidetään kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä kokouksesta, jälkimmäistä kokousta varten ei tarvitse laatia uusia tässä pykälässä tarkoitettuja asiakirjoja. Tämän pykälän säännöksiä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä sovelletaan osuuden ja osakkeen omistajaan,

§:ssä tarkoitetun asian osalta määrätä toisin. 24 § Pörssiosuuskuntaa koskevat erityissäännökset asiakirjojen nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä Pörssiosuuskunnan on pidettävä nähtävänä 19 §:ssä tarkoitettu kokouskutsu ja 23 §:ssä tarkoitetut jäsenen nähtävänä pidettävät asiakirjat osuuskunnan internetsivuilla ajanjakson, joka alkaa viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta ja päättyy aikaisintaan kolme kuukautta kokouksen jälkeen. Edellä 23 §:ssä säädetystä poiketen tilinpäätöstä, toimintakertomusta ja tilintarkastuskertomusta ei tarvitse pitää nähtävänä tai lähettää ennen pörssiosuuskunnan kokousta, jos osuuskunta on julkistanut niiden tiedot arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. 25 § Puheenjohtaja, ääniluettelo ja pöytäkirja Osuuskunnan kokouksen avaa kokouksen koolle kutsujan nimeämä henkilö. Osuuskunnan kokous valitsee kokouksen puheenjohtajan, jollei säännöissä määrätä toisin. Jos säännöissä määrätään osuuskunnan kokouksen puheenjohtajasta, tämä myös avaa kokouksen. Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista jäsenistä, asiamiehistä ja avustajista laaditaan luettelo, johon merkitään kunkin jäsenen osuuksien ja osakkeiden lukumäärä ja jäsenen äänimäärä (ääniluettelo). Siinä on mainittava myös jäsenen äänimäärä ja sen määräytymisperuste, jos jäsenellä voi sääntöjen mukaan olla useita ääniä. Jäsen- ja omistajaluettelon on oltava nähtävänä kokouksessa. Puheenjohtajan on huolehdittava pöytäkirjan laatimisesta. Pöytäkirjaan merkitään tehdyt päätökset ja äänestyksen tulokset. Puheenjohtajan ja yhden pöytäkirjan tarkastajaksi valitun on allekirjoitettava pöytäkirja. Ääniluettelo otetaan tai liitetään kokouksen pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä osuuskunnan pääkonttorissa tai internetsivuilla jäsenten nähtävänä ja siitä on toimitettava jäljennös sitä pyytävälle jäsenelle. Jäsenellä on oikeus saada jäljennös pöytäkirjan liitteistä korvattuaan osuuskunnan kulut. Sama koskee osuuden ja osakkeen omistajaa,

§:ssä tarkoitetun asian osalta määrätä toisin. Jos pörssiosuuskunnan kokouksessa on suoritettu täysi ääntenlaskenta, kokouksen pöytäkirjaan on lisäksi merkittävä niiden osuuksien osuus kaikista osuuksista, joilla on äänestetty, äänten jakautuminen äänestyksessä ja niiden kokouksessa edustettujen osuuksien lukumäärä, joilla ei ole äänestetty. Nämä tiedot on pidettävä saatavana osuuskunnan internetsivuilla viimeistään kahden viikon kuluttua osuuskunnan kokouksesta ja vähintään kolmen kuukauden ajan osuuskunnan kokouksesta. 26 § Jatkokokous Osuuskunnan kokous voi päättää, että asian käsittely siirretään jatkokokoukseen. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen tilinpäätöksen hyväksymistä ja ylijäämän käyttämistä koskeva asia on siirrettävä jatkokokoukseen, jos sitä vaativat jäsenet, joilla on vähintään yksi kymmenesosa tai säännöissä määrätty pienempi osa jäsenten koko äänimäärästä. Tässä tarkoitettu jatkokokous on pidettävä aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua varsinaisesta osuuskunnan kokouksesta. Päätöstä ei tarvitse vähemmistön vaatimuksesta siirtää toistamiseen. Jatkokokoukseen on toimitettava eri kutsu, jos se pidetään yli neljän viikon kuluttua osuuskunnan kokouksesta. Kutsu jatkokokoukseen voidaan aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. 27 § Kyselyoikeus Hallituksen ja toimitusjohtajan on osuuskunnan kokouksessa jäsenen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös osuuskunnan taloudellista asemaa yleisemmin, mukaan lukien osuuskunnan suhde samaan konserniin kuuluvaan toiseen yhteisöön tai säätiöön. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi osuuskunnalle olennaista haittaa. Jos jäsenen kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, vastaus on annettava kahden viikon kuluessa kirjallisesti. Vastaus on toimitettava kysymyksen esittäneelle jäsenelle ja muulle jäsenelle, joka sitä pyytää. Jos hallitus katsoo, ettei pyydettyä tietoa voi antaa jäsenelle aiheuttamatta olennaista haittaa osuuskunnalle, hallituksen on kahden viikon kuluessa kokouksesta annettava pyydetty tieto osuuskunnan tilintarkastajille ja toiminnantarkastajille. Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien on kuukauden kuluessa kokouksesta annettava hallitukselle kirjallinen lausunto tiedon vaikutuksesta tilintarkastuskertomukseen, muuhun tilintarkastajien kokoukselle antamaan lausuntoon tai toiminnantarkastuskertomukseen. Lausunnon säilyttämistä, nähtävänä pitämistä ja jäljennösten antamista koskee, mitä 25 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään osuuskunnan kokouksen pöytäkirjasta. Lausunto on viipymättä lähetettävä kysymyksen esittäneelle jäsenelle ja muulle jäsenelle, joka sitä pyytää. Osuuden ja osakkeen omistajalla on 1—3 momentin mukainen kyselyoikeus,

§:ssä tarkoitetun asian osalta määrätä toisin. Päätöksentekovaatimukset 28 § Enemmistöpäätös Osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, jollei tässä laissa säädetä toisin. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Osuuskunnan kokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää tai säännöissä voi määrätä, että valituksi tulee se, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä, jollei säännöissä määrätä toisin. Säännöissä voi 1 momentin estämättä määrätä, että vaalit toimitetaan suhteellista vaalitapaa noudattaen. Säännöissä on tällöin määrättävä, missä vaaleissa sovelletaan suhteellista vaalitapaa, sekä äänestäjäryhmien muodostamisesta, toimeenpano- ja tarkastuselimistä ja muista vaalin toimittamiseen liittyvistä seikoista. Säännöissä voi määrätä lievemmästä enemmistövaatimuksesta vaalien osalta ja muutettaessa jäsenen äänimäärää osuuskunnassa, jonka säännöissä määrätään jäsenten erisuuruisesta äänimäärästä. Äänimäärän muuttamisen osalta säännöissä ei voida kuitenkaan määrätä 29 §:n 1 momentissa säädettyä määräenemmistöä lievemmästä vaatimuksesta. 29 § Määräenemmistöpäätökset Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, osuuskunnan kokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat, jollei muualla tässä laissa säädetä tai säännöissä määrätä toisin: 1) sääntöjen muuttaminen; 2) suunnattu osuus- tai osakeanti; 3) optio-oikeuksien ja muiden osuuksiin tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen; 4) suunnattu omien osuuksien tai osakkeiden hankkiminen; 5) sulautuminen; 6) jakautuminen; 7) yritysmuodon muuttaminen osakeyhtiöksi; sekä 8) osuuskunnan asettaminen selvitystilaan ja selvitystilan lopettaminen. Säännöissä ei voi lieventää määräenemmistövaatimusta. 30 § Osuus- tai osakelajien oikeuksien muuttaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta siten, että osuus- tai osakelajeja yhdistetään tai koko osuus- tai osakelajin oikeudet muuten vähenevät, on tehtävä 29 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Pätevän päätöksen edellytyksenä on lisäksi se, että päätöstä kannattavat jäsenet, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kunkin osuus- ja osakelajin kokouksessa edustetuista osuuksista ja osakkeista. 31 § Tiettyjen sääntömuutosten enemmistövaatimukset Sääntöjen muuttamista koskevan pätevän päätöksen edellytyksenä on niiden jäsenten kannatus, joilla on vähintään yhdeksän kymmenesosaa kokouksessa annetuista äänistä, jos päätöksellä: 1) rajoitetaan jo jäsenenä olevan eroamisoikeutta tai rajoitetaan jo annettujen osuuksien osalta oikeutta irtisanoa osuuksia; taikka 2) lykätään jo annetun osuuden palautuksen suorittamista, kun jäsenyys päättyy taikka jäsen tai osuuden muu omistaja irtisanoo osuuksiaan. Sääntöjen muutosta koskevan pätevän päätöksen edellytyksenä on kuitenkin kaikkien kokouksessa edustettujen jäsenten kannatus, jos päätöksellä: 1) muutetaan osuuskunnan pääasiallista tarkoitusta; 2) määrätään jäsenten erisuuruisesta äänimäärästä; 3) rajoitetaan jo jäsenenä olevan tai jo annetun osuuden tai osakkeen tuottamaa oikeutta ylijäämään, merkintähinnan palautukseen tai osuuskunnan netto-omaisuuteen muuten kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla; 4) lisätään jo jäsenenä olevan tai jo annetun osuuden tai osakkeen omistajan maksuvelvollisuutta määräyksellä, jolla lisätään palautuskelvotonta merkintähintaa, ylimääräisiä maksuja tai lisämaksuvelvollisuutta tai rajoitetaan eroamisoikeutta tai oikeutta irtisanoa osuuksia osuuskunnassa, jonka säännöissä määrätään ylimääräisistä maksuista tai lisämaksuvelvollisuudesta; 5) rajoitetaan jo annetun osuuden tai osakkeen hankkimista; 6) rajoitetaan jäsenyyteen tai osuuden tai osakkeen omistukseen perustuvaa etuoikeutta osuuksiin tai osakkeisiin; 7) liitetään jo annettuun osuuteen tai osakkeeseen 19 luvun 10 §:ssä tarkoitettu lunastusehto; 8) rajoitetaan osuuskunnan oikeutta vahingonkorvaukseen 25 luvun 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla; taikka 9) muutetaan samanlajisten osuuksien tai osakkeiden tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta. Omien osuuksien ja osakkeiden lunastukseen sekä osuuspääoman ja osakepääoman alentamiseen on kuitenkin saatava kaikkien kokouksessa edustettujen jäsenten kannatus, jos päätöksellä rajoitetaan jo annetun osuuden tai osakkeen tuottamaa oikeutta osuuskunnan ylijäämään, osuuden palautukseen tai netto-omaisuuteen. Osuuskunnan kokous ei saa tehdä 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ilman sen jäsenen tai osuuden tai osakkeen omistajan suostumusta, jonka kustannuksella epäoikeutettua etua annetaan. 32 § Osuuden ja osakkeen omistajien kannatus Jos osuuskunnan kokouksen päätös koskee jo annettua osuutta tai osaketta 30 tai 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai siten, että rajoitetaan osuuden tai osakkeen omistajan 7, 9, 22, 23, 25 tai 27 §:ssä tarkoitettua oikeutta, päätökseen vaaditaan mainituissa lainkohdissa tarkoitetun kannatuksen lisäksi, että päätöstä kannattavat osuuksien tai osakkeiden omistajat, joilla on mainituissa lainkohdissa tarkoitettu enemmistö kunkin tällaisen osuus- tai osakelajin osuuksien tai osakkeiden omistajien annetuista äänistä. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa äänestyksessä osuuden ja osakkeen omistajalla on yksi ääni, jollei säännöissä määrätä toisin. 33 § Kokouskutsusta poikkeavan päätöksen ilmoittaminen jäsenille ja osuuden omistajille Osuuskunnan kokouksen päätöksestä on ilmoitettava osuuskunnan jäsenelle ja osuuden omistajalle, jos säännöissä rajoitetaan jäsenen eroamisoikeutta taikka jäsenen tai osuuden omistajan oikeutta irtisanoa osuuksiaan tai lykätään osuuden palautusta ja 21 §:ssä tarkoitetun päätöksen pääasiallinen sisältö poikkeaa kutsussa mainitusta siten, että päätöksellä jäsenen tai osuuden omistajan oikeutta osuuskunnassa vähennetään tai lisätään velvollisuutta osuuskunnassa tai muutetaan osuuskunnan pääasiallista tarkoitusta tai olennaisesti osuuskunnan toimialaa tai jatketaan osuuskunnan toimintaa ehdotettua pitemmän ajan. Ilmoitus on toimitettava viipymättä niille jäsenille ja osuuden omistajille, jotka eivät olleet edustettuina kokouksessa. Ilmoitus on toimitettava samalla tavalla kuin kutsu osuuskunnan kokoukseen. Muut säännökset 34 § Sääntöjen muuttaminen ja muutoksen täytäntöönpano Sääntöjen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous 29—31 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Sääntöjen muuttamista koskeva päätös on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi. Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on rekisteröity. Jos sääntöjen muutos edellyttää sellaisia täytäntöönpanotoimia, joista tehdään merkintä rekisteriin, muutos tulee kuitenkin ilmoittaa rekisteröitäväksi ja rekisteröidä samanaikaisesti täytäntöönpanotoimien kanssa. Päätöstä sääntöjen muuttamisesta sovelletaan kuitenkin ennen päätöksen rekisteröintiä jäseneksi otettuun ja ennen rekisteröintiä annettuun osuuteen vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana rekisteröitävällä päätöksellä: 1) lykätään osuuteen perustuvaa maksuvelvollisuutta; 2) aikaistetaan osuuden palautusta; 3) lisätään oikeutta rahastokorotuksen tai ylimääräisen maksun palautukseen; 4) alennetaan osuuspääomaa muuten kuin tappion kattamiseksi; taikka 5) rajoitetaan jäsenen lisämaksuvelvollisuutta. Jos osuuden tuottama oikeus määräytyy osuuden nimellisarvon perusteella, nimellisarvosta luopuminen ei vaikuta osuuden tuottamaan oikeuteen, ellei toisin päätetä. 35 § Ylimääräinen oikeus eroamiseen, osuuden irtisanomiseen ja osuuden palautukseen Säännöissä määrätyn eroamisoikeuden rajoituksen ja merkintähinnan palautuksen lykkäyksen estämättä jäsenellä on oikeus erota osuuskunnasta ja saada osuuden palautus tässä pykälässä säädetyllä tavalla, jos hän ei ole kannattanut 21 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa koskevaa päätöstä (ylimääräinen eroamis- ja palautusoikeus). Tätä ei kuitenkaan sovelleta sulautumista koskevaan vastaanottavan osuuskunnan kokouksen päätökseen eikä selvitystilaan asettamista tai rekisteripoistoa koskevaan päätökseen. Ylimääräinen eroamis- ja palautusoikeus on, jos jäsen eroaa osuuskunnasta tai jäsenyys muuten päättyy 30 päivän kuluessa osuuskunnan kokouksen päätöksestä taikka jos jäsenyys on päättynyt aiemmin sen tilikauden aikana, jonka kuluessa päätös tehdään. Jos päätös koskee osuuskunnan sulautumista toiseen osuuskuntaan, jakautumista tai osakeyhtiöksi muuttamista, jäsenellä on oikeus saada vastaanottavalta osuuskunnalta tai rekisteröitävältä osakeyhtiöltä koko se määrä, joka hänen osaltaan on maksettu merkintähinnasta, ja muu säännöissä määrätty määrä. Oikeus palautukseen syntyy, kun osuuskunnan kokouksen päätös on rekisteröity. Jos päätös koskee muuta 1 momentissa tarkoitettua asiaa, jäsenellä on oikeus saada osuuden palautus, kun osuuskunnan kokouksen päätös on rekisteröity, jos tässä laissa niin säädetään. Muilta osin palautuksesta säädetään 17 luvussa. Jos sääntöjen muutos koskee jäsenen maksuvelvollisuuden lisäämistä, eronnut jäsen vapautuu samalla muutokseen perustuvasta velvollisuudesta. Säännöissä voi määrätä ylimääräisen eroamis- ja palautusoikeuden rajoituksesta tai poistamisesta. Mitä tässä pykälässä säädetään jäsenen ylimääräisestä eroamis- ja palautusoikeudesta, sovelletaan muun osuuden omistajan oikeuteen irtisanoa osuutensa ja saada osuuden palautus. 36 § Päätöksen moittiminen Osuuskunnan kokouksen päätöksen moittimisesta säädetään 24 luvussa. Edustajisto 37 § Tehtävät Säännöissä voi määrätä, että jäsenten päätösvaltaa joko kaikissa tai joissakin asioissa käyttää osuuskunnan kokouksen sijasta jäsenten valitsema edustajisto. Säännöissä on tällöin määrättävä, miten edustajisto asetetaan, edustajiston tehtävät, siihen valittavien jäsenten lukumäärä ja toimikausi sekä edustajiston täydentäminen tapauksessa, jossa siihen valitun toimi päättyy kesken toimikauden. Toimikauden on päätyttävä viimeistään kuudentena valinnan jälkeisenä tilikautena, joko silloin, kun uusi edustajisto on valittu, tai tilikauden päättyessä. Osuuskunnan jäsenellä ja osuuden ja osakkeen omistajalla ei ole oikeutta osallistua edustajiston kokoukseen, jollei säännöissä määrätä toisin. Säännöissä ei kuitenkaan voi määrätä osuuskunnan jäsenen äänioikeudesta edustajiston kokouksessa. 38 § Valinta Edustajisto on aina valittava suhteellista vaalitapaa noudattaen, jollei säännöissä määrätä toisin. Säännöissä voi määrätä, että edustajiston jäsenet valitaan eri jäsenryhmien tai eri alueiden mukaan määrättävistä vaalipiireistä. Säännöissä on tällöin määrättävä myös perusteista, joilla jäsenet jaetaan eri vaalipiireihin. Säännöissä voi määrätä, että kustakin vaalipiiristä valittavien edustajiston jäsenten suhteellinen osuus edustajistosta määräytyy: 1) osuuskunnan jäsenten lukumäärän perusteella; 2) jäsenten osuuksien lukumäärän tai niistä suoritetun määrän perusteella; 3) osuuskunnan tarjoamien tai muulla tavalla järjestämien palveluiden käytön mukaan; taikka 4) muun kuin 1—3 kohdassa tarkoitetun perusteen mukaan. Jos edustajiston jäsenet on valittava vaalipiireittäin, säännöissä voidaan määrätä valitsijamiehet toimittamaan vaalipiiristään edustajistoon tulevien jäsenten vaali. Osuuskunnan jäsenet valitsevat valitsijamiehet vaalipiireittäin noudattaen suhteellista vaalitapaa ja mitä tässä pykälässä säädetään edustajiston jäsenten valinnasta. Säännöissä on määrättävä valitsijamiesten toimikausi, joka saa olla enintään edustajiston toimikauden pituinen. Säännöissä voi määrätä, että jäsenet osallistuvat edustajiston tai valitsijamiesten valintaa koskevaan äänestykseen postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Säännöissä on tällöin määrättävä äänestysmenettelystä, joka turvaa jäsenten äänioikeuden ja oikeuden asettaa ehdokkaita. 39 § Uusi valinta kesken toimikauden Edustajiston jäsenten valinta on järjestettävä kesken heidän toimikautensa, jos osuuskunnan jäsenet, jotka edustavat vähintään puolta tai säännöissä määrättyä pienempää osaa jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, vaativat kirjallisesti sitä. Jäsenet on valittava neljän kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Uusien jäsenten toimikausi alkaa valinnan tuloksen toteamista seuraavana päivänä. Säännöissä voi kuitenkin määrätä, että uusien jäsenten toimikausi alkaa viimeistään kahden viikon kuluttua valinnasta. 40 § Valinnan laiminlyönti Jos edustajiston jäsenten valinta laiminlyödään, noudatetaan, mitä 18 §:n 2 momentissa säädetään aluehallintoviraston oikeudesta oikeuttaa hakija kutsumaan koolle tarvittava kokous. Siinä tarkoitetun hakemuksen edustajiston vaalin järjestämisestä voi tehdä myös osuuskunnan jäsen. 41 § Edustajiston kokous Edustajiston kokoukseen sovelletaan osuuskunnan kokousta koskevia tämän lain säännöksiä, jollei tässä pykälässä säädetä toisin. Edustajiston jäsenellä on kokouksessa aina yksi ääni, eikä hän voi käyttää oikeuttaan asiamiehen välityksellä. Edustajiston jäsen saa käyttää avustajaa vain, jos säännöissä niin määrätään tai edustajiston kokous niin päättää. Ylimääräinen edustajistolle kuuluvaa asiaa käsittelevä edustajiston kokous on pidettävä, jos vähintään neljäsosa edustajiston jäsenistä sitä vaatii. Kokous on pidettävä myös, jos säännöissä määrätty mainittua pienempi osa edustajiston jäsenistä sitä vaatii. Edustajiston kokous ei saa päättää 21 §:ssä tarkoitetusta asiasta ennen kuin on kulunut kuukausi siitä, kun osuuskunnan jäsenille on toimitettu ilmoitus päätösehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä ja edustajiston kokouksen ajankohdasta samalla tavalla kuin kutsu tällaista asiaa käsittelevään osuuskunnan kokoukseen toimitetaan. Jos 31 §:ssä tarkoitettua asiaa koskeva päätös poikkeaa osuuskunnan ja edustajiston jäsenille ilmoitetusta, poikkeamisesta on ilmoitettava jäsenille siten kuin 21 §:ssä säädetään. Edustajiston kokouksen päätökseen 30 tai 31 §:ssä tarkoitetussa asiassa vaadittavaan osuuden ja osakkeen omistajien kannatukseen sovelletaan, mitä 32 §:ssä säädetään osuuskunnan kokouksen päätökseen vaadittavasta osuuden ja osakkeen omistajien kannatuksesta. 42 § Päätösten moittiminen ja vahingonkorvausvastuu Mitä 24 luvussa säädetään osuuskunnan kokouksen päätöksen moittimisesta, sovelletaan myös edustajiston kokouksen päätöksen moittimiseen. Edustajiston jäsenen vahingonkorvausvastuusta säädetään 25 luvun 2 §:ssä ja edustajiston kokouksen puheenjohtajan vahingonkorvausvastuusta mainitun luvun 3 §:ssä. 43 § Osuuskunnan jäsenen oikeussuojakeinot Osuuskunnan jäsenellä on aina oikeus vaatia 7 luvun 15 §:ssä tarkoitettua erityistä tarkastusta ja oikeus ajaa 25 luvun 7 §:ssä tarkoitettua kannetta osuuskunnan hyväksi. Tarkastusta hakevilla tai kanteen vireille panevilla osuuskunnan jäsenillä on oltava vähintään neljäsosa tai säännöissä määrätty pienempi osa osuuskunnan koko äänimäärästä. Osuuskunnan jäsenet voivat hakea tarkastusta tai panna vireille kanteen, vaikka edustajiston jäsenet eivät ole vastustaneet edustajiston päätöstä 7 luvun 15 §:ssä ja 25 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Osuuden ja osakkeen omistajilla on sama oikeus 25 luvun 7 §:ssä tarkoitetun kanteen ajamiseen osuuskunnan puolesta. 6 luku Osuuskunnan johto ja edustaminen Johto 1 § Osuuskunnan johto Osuuskunnalla on oltava hallitus. Sillä voi olla myös toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Kiellosta tehdä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisia päätöksiä säädetään 1 luvun 7 §:ssä, huolellisuusvelvollisuudesta 1 luvun 8 §:ssä ja vahingonkorvausvastuusta 25 luvussa. Osuuskunnan edustamisesta säädetään tämän luvun 26—29 §:ssä. Hallituksen tehtävät ja päätöksenteko 2 § Hallituksen yleiset tehtävät Hallitus huolehtii osuuskunnan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Hallitus vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa osuuskunnan tai edustajiston kokouksen, hallintoneuvoston taikka hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai osuuskunnan sääntöjen vastaisena pätemätön. 3 § Hallituksen päätöksenteko Hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide, jollei säännöissä edellytetä määräenemmistöä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Jos äänet menevät puheenjohtajan vaalissa tasan, eikä hallitusta valittaessa tai säännöissä ole määrätty muuta, vaali ratkaistaan arvalla. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet jäsenistä, ellei säännöissä edellytetä suurempaa määrää. Määrä lasketaan valituista hallituksen jäsenistä. Määrää laskettaessa esteellisten jäsenten ei katsota olevan paikalla. Päätöstä ei saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estynyt, tilaisuus on varattava varajäsenelle. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, päätös on kirjattava, allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä noudattaen, mitä hallituksen kokouksen pöytäkirjasta 6 §:ssä säädetään. 4 § Hallituksen jäsenen esteellisyys Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja osuuskunnan välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua osuuskunnan ja kolmannen välistä sopimusta tai sitoumusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuskunnan edun kanssa. Mitä tässä pykälässä säädetään sopimuksesta, sovelletaan myös muuhun oikeustoimeen sekä oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen. 5 § Hallituksen kokoontuminen Hallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa hallituksen jäsen, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen, tai toimitusjohtaja. Hallitus voi päättää, että muukin kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa. Toimitusjohtajan oikeudesta osallistua kokoukseen säädetään 18 §:ssä. Läsnäolo-oikeudesta voi määrätä säännöissä. 6 § Hallituksen pöytäkirja Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja, jos hallitukseen kuuluu useita jäseniä, vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. 7 § Tehtävien siirtäminen Hallitus voi yksittäistapauksessa tai sääntöjen määräyksen nojalla tehdä päätöksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa silloinkin, kun osuuskunnalla on toimitusjohtaja. Hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian osuuskunnan kokouksen tai hallintoneuvoston päätettäväksi. Hallituksen jäsenet sekä jäsenyyden alkaminen ja päättyminen 8 § Hallituksen jäsenet, varajäsenet ja puheenjohtaja Hallitukseen on valittava yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, jollei säännöissä määrätä toisin. Jos hallitukseen kuuluu vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin yksi varajäsen. Mitä tässä laissa säädetään jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen. Jos hallituksessa on useita jäseniä, sille on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jos hallitusta valittaessa ei ole päätetty toisin tai säännöissä ei määrätä toisin. 9 § Hallituksen jäsenten valinta Osuuskunnan kokous valitsee hallituksen jäsenet, jollei säännöissä määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet. Säännöissä voi määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä. Jos jäsentä ei kuitenkaan ole valittu muussa järjestyksessä, osuuskunnan kokous tai hallintoneuvosto voi valita jäsenen, jollei säännöissä määrätä toisin. 10 § Hallituksen jäsenen kelpoisuus Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985). Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä osuuskunnalle lupaa poiketa tästä. 11 § Hallituksen jäsenen toimikausi Hallituksen jäsenen toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta. Toimikausi päättyy ja uuden jäsenen toimikausi alkaa uuden jäsenen valinnasta päättävän kokouksen päättyessä, jollei säännöissä määrätä tai uutta jäsentä valittaessa päätetä toisin. 12 § Hallituksen jäsenen eroaminen Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. Jos hallituksen jäsenen on valinnut muu kuin osuuskunnan kokous, eroamisesta on ilmoitettava myös valitsijalle. Jos hallituksen jäsenellä on erotessaan syytä olettaa, että osuuskunnalla ei enää ole muita hallituksen jäseniä, hänen on huolehdittava siitä, että osuuskunnan kokous kutsutaan koolle valitsemaan uutta hallitusta. 13 § Hallituksen jäsenen erottaminen Hallituksen jäsenen voi ennen toimikauden päättymistä erottaa se, joka on hänet valinnut. Muun kuin osuuskunnan kokouksen valitseman jäsenen voi kuitenkin erottaa osuuskunnan kokous, jos sääntöjä on muutettu siten, ettei valintaoikeutta enää ole. Erotetun jäsenen toimikausi päättyy erottamisesta päättävän osuuskunnan kokouksen päättyessä, jollei osuuskunnan kokous päätä muusta ajankohdasta. Muun kuin osuuskunnan kokouksen erottaman jäsenen toimikausi päättyy välittömästi, jollei erottamisen yhteydestä käy muuta ilmi. 14 § Hallituksen täydentäminen Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikauden avoimeksi tai jos jäsen menettää 10 §:ssä säädetyn kelpoisuutensa, jäsenen sijalle tulee varajäsen sen mukaan kuin säännöissä määrätään tai varajäsentä valittaessa on päätetty. Jos varajäsentä ei ole, hallituksen muiden jäsenten on huolehdittava siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos hallitus varajäsenineen on päätösvaltainen, valinta voi tapahtua seuraavassa hallituksen jäsenet valitsevassa osuuskunnan tai hallintoneuvoston kokouksessa. Hallitusta koskevat muut säännökset 15 § Konsernisuhde Jos osuuskunnasta on tullut emo-osuuskunta tai se on lakannut olemasta emo-osuuskunta, hallituksen on viivytyksettä ilmoitettava siitä tytäryhteisön hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle. Tytäryhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen on annettava emo-osuuskunnan hallitukselle konsernin aseman arvioimiseksi ja sen toiminnan tuloksen laskemiseksi tarvittavat tiedot. 16 § Sopimus ainoan jäsenen kanssa Sellainen osuuskunnan ja sen ainoan jäsenen välinen sopimus tai sitoumus, joka ei kuulu osuuskunnan tavanomaiseen liiketoimintaan, on merkittävä tai liitettävä hallituksen kokouksen pöytäkirjaan. Toimitusjohtaja 17 § Toimitusjohtajan yleiset tehtävät Toimitusjohtaja hoitaa osuuskunnan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta). Toimitusjohtaja vastaa siitä, että osuuskunnan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi. Toimitusjohtaja saa ryhtyä osuuskunnan toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voi odottaa aiheuttamatta osuuskunnan toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista. 18 § Toimitusjohtajan läsnäolo hallituksen kokouksessa Toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, jollei hallitus päätä toisin. 19 § Toimitusjohtajaan ja hänen sijaiseensa sovellettavat säännökset Toimitusjohtajaan sovelletaan lisäksi, mitä hallituksen jäsenestä säädetään pätemättömiä päätöksiä koskevassa 2 §:n 2 momentissa, esteellisyyttä koskevassa 4 §:ssä ja kelpoisuutta koskevassa 10 §:n 1 momentissa. Toimitusjohtajan asuinpaikan on aina oltava Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä osuuskunnalle lupaa poiketa tästä. Mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta, sovelletaan myös hänen sijaiseensa. 20 § Toimitusjohtajan valinta, eroaminen ja erottaminen Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Säännöissä voi määrätä, että hallintoneuvos tai osuuskunnan kokous valitsee toimitusjohtajan. Toimitusjohtajalla on oikeus erota tehtävästään. Eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. Toimitusjohtajan voi erottaa tehtävästään se, joka on hänet valinnut. Erottaminen tulee voimaan välittömästi, jollei hallitus päätä myöhemmästä ajankohdasta. Jos toimitusjohtajan on valinnut muu kuin hallitus, erottaminen tulee voimaan välittömästi, jollei valitsija päätä myöhemmästä ajankohdasta. Hallintoneuvosto 21 § Hallintoneuvoston tehtävät Hallintoneuvostosta määrätään säännöissä. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa osuuskunnan hallintoa. Hallintoneuvosto voi antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Säännöissä voi määrätä, että: 1) hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja määrää heidän palkkionsa; 2) hallintoneuvosto valitsee toimitusjohtajan ja muut osuuskunnan ylimpään johtoon kuuluvat sekä päättää heidän palkkaeduistaan; 3) hallintoneuvosto päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka osuuskunnan organisaation olennaista muuttamista; 4) hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon tilinpäätöksestä; sekä 5) hallintoneuvostolla on myös muita kuin 2—4 kohdassa tarkoitettuja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä ja tehtäviä, joita ei ole säädetty muille toimielimille. Hallintoneuvostolle ei kuitenkaan voi siirtää 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua juoksevaa hallintoa, kirjanpitoa ja varainhoitoa koskevia tehtäviä. Säännöissä ei myöskään voi rajoittaa hallituksen, sen jäsenen eikä toimitusjohtajan oikeutta edustaa osuuskuntaa. Hallituksella ei ole toimivaltaa hallintoneuvostolle siirretyissä tehtävissä, ellei säännöissä määrätä toisin. 22 § Hallintoneuvoston tiedonsaanti Hallituksen, hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava hallintoneuvostolle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen hallintoneuvoston tehtävien hoitamiseksi. 23 § Hallintoneuvoston jäsenet ja puheenjohtaja Hallintoneuvostossa on oltava vähintään kolme jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen. Hallintoneuvostolle on valittava puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallintoneuvosto, jos hallintoneuvostoa valittaessa ei ole päätetty tai säännöissä määrätä toisin. 24 § Hallintoneuvostoon sovellettavat säännökset Hallintoneuvostoon ja sen jäseneen sovelletaan lisäksi, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään pätemättömistä päätöksistä, 3—6 §:ssä päätöksenteosta, esteellisyydestä, kokoontumisesta ja pöytäkirjasta sekä 9—14 §:ssä valinnasta, kelpoisuudesta, toimikaudesta, eroamisesta, erottamisesta ja täydentämisestä. 25 § Muut toimielimet Säännöissä voi määrätä myös muista osuuskunnan toimielimistä. Tällaisille elimille ei voi antaa tämän lain mukaan osuuskunnan tai edustajiston kokoukselle, valitsijamiehille, hallitukselle, toimitusjohtajalle tai hallintoneuvostolle kuuluvia tehtäviä. Edustaminen 26 § Hallitus ja toimitusjohtaja edustajina Hallitus edustaa osuuskuntaa. Toimitusjohtaja voi edustaa osuuskuntaa asiassa, joka 17 §:n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä. 27 § Muut edustajat Säännöissä voi määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa osuuskuntaa tai että hallitus voi antaa oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle nimetylle henkilölle. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden osuuskunnan edustamiseen. 28 § Edustamisoikeuden rajoitukset Kaupparekisteriin voi merkitä vain sellaisen rajoituksen oikeuteen edustaa osuuskuntaa, jonka mukaan kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä tämä oikeus. Sääntöjen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa. 29 § Edustajan toimien sitovuus Osuuskunnan tässä laissa tarkoitetun edustajan osuuskunnan puolesta tekemä oikeustoimi ei sido osuuskuntaa, jos: 1) edustaja on toiminut vastoin tässä laissa säädettyä kelpoisuuden rajoitusta; 2) edustaja on toiminut vastoin 28 §:ssä tarkoitettua rajoitusta; taikka 3) edustaja on ylittänyt toimivaltansa ja se, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa riittävänä osoituksena siitä, että oikeustoimen kohteena ollut tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä, ei voi pitää pelkästään sitä, että toimivaltaa koskevat rajoitukset on rekisteröity. 7 luku Tilintarkastus, toiminnantarkastus, jäsenen tarkastusoikeus ja erityinen tarkastus Tilintarkastus 1 § Sovellettava laki Osuuskunnan tilintarkastuksesta säädetään tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa. 2 § Tilintarkastajan valinta Tilintarkastusvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 2 luvussa ja tämän luvun 6 §:ssä. Tilintarkastajan valitsee osuuskunnan kokous. Jos tilintarkastajia on valittava useita, säännöissä voi määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. 3 § Varatilintarkastaja Velvollisuudesta valita varatilintarkastaja säädetään tilintarkastuslain 4 §:ssä. Osuuskunnan kokous voi valita varatilintarkastajan myös osuuskunnassa, jossa siihen ei ole velvollisuutta, ja valita useamman varatilintarkastajan. Säännöissä voi määrätä, että myös 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla muussa järjestyksessä valitun tilintarkastajan varatilintarkastaja valitaan muussa järjestyksessä. Mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa säädetään tilintarkastajasta, koskee myös varatilintarkastajaa. 4 § Tilintarkastajan toimikausi Tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi, jollei säännöissä määrätä määräaikaisesta toimikaudesta. Toimikausi päättyy ja uuden tilintarkastajan toimikausi alkaa uuden tilintarkastajan valinnasta päättävän osuuskunnan kokouksen päättyessä, jollei säännöissä määrätä tai uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. 5 § Vähemmistön oikeus vaatia tilintarkastajaa Osuuskunnassa, jossa ei lain tai sääntöjen mukaan ole valittava tilintarkastajaa, osuuskunnan kokouksen on valittava tilintarkastaja, jos jäsenet, joilla on vähintään yksi neljäsosa osuuskunnan jäsenten koko äänimäärästä tai yksi kolmasosa kokouksessa edustettujen jäsenten äänimäärästä, vaativat sitä varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa tai siinä osuuskunnan kokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jollei osuuskunnan kokous valitse tilintarkastajaa, aluehallintovirasto määrää tilintarkastajan noudattaen, mitä tilintarkastuslain 9 §:n 1 ja 4 momentissa säädetään. Edellytyksenä on lisäksi, että jäsen hakee tilintarkastajan määräämistä kuukauden kuluessa osuuskunnan kokouksesta. 6 § Erityinen velvollisuus valita KHT-tilintarkastaja Pörssiosuuskunnassa vähintään yhden osuuskunnan kokouksen valitseman tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslain 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. Toiminnantarkastus 7 § Toiminnantarkastajan valinta ja toimikausi Osuuskunnassa on oltava osuuskunnan kokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa ja säännöissä ei määrätä toisin. Toiminnantarkastaja on kuitenkin aina valittava, jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa ja jäsenet, joilla on vähintään yksi neljäsosa osuuskunnan jäsenten koko äänimäärästä tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista jäsenten äänimäärästä, vaativat sitä varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa, jossa asiaa on kokouskutsun mukaan käsiteltävä. Toiminnantarkastajan valitsee osuuskunnan kokous. Jos osuuskunnassa on tilintarkastaja, osuuskunnan kokous voi päättää toiminnantarkastajan valinnasta 5 luvun 28 §:ssä tarkoitetulla enemmistöllä. Jos toiminnantarkastajia on valittava useita, säännöissä voi määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, valitaan muussa järjestyksessä. Jos toiminnantarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai sääntöjen mukaisesti, aluehallintovirasto määrää toiminnantarkastajan noudattaen, mitä 5 §:ssä säädetään tilintarkastajan määräämisestä. Toiminnantarkastajan toimikauteen sovelletaan 4 §:n säännöksiä tilintarkastajan toimikaudesta. 8 § Toiminnantarkastajan sijainen Jos valitaan vain yksi toiminnantarkastaja, lisäksi on valittava ainakin yksi toiminnantarkastajan sijainen, johon sovelletaan, mitä toiminnantarkastajasta säädetään. 9 § Toiminnantarkastajan kelpoisuus ja riippumattomuus Toiminnantarkastajana ei voi olla: 1) oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa; 2) osuuskunnan hallituksen jäsen taikka toimitusjohtaja tai vastaavassa asemassa samaan konserniin kuuluvassa muussa yhteisössä oleva henkilö; 3) se, jonka tehtävänä on osuuskunnan kirjanpidon tai varojen hoito taikka varojen hoidon valvonta; 4) se, joka on palvelussuhteessa osuuskuntaan taikka 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun henkilöön; 5) se, jolla on rahalaina, vakuus tai muu vastaava etuus osuuskunnalta tai sen johtoon kuuluvalta taikka joka on antanut mainitulle taholle tällaisen etuuden; taikka 6) se, joka on 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun henkilön puoliso, veli, sisar taikka tällaiseen henkilöön suoraan ylenevässä tai alenevassa sukulaisuussuhteessa. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin osuuskunnan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton toiminnantarkastusta suorittaessaan. Jos edellytykset riippumattomaan toimintaan olennaiselta osin puuttuvat, toiminnantarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä. 10 § Toiminnantarkastuksen sisältö Toiminnantarkastus sisältää osuuskunnan talouden ja hallinnon tarkastuksen osuuskunnan toiminnan laadun ja laajuuden kannalta riittävällä tavalla. 11 § Toiminnantarkastuskertomus Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Toiminnantarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös. Toiminnantarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö: 1) tilinpäätös olennaisilta osin osuuskunnan tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja osuuskunnan antamat vakuudet; sekä 2) toimintakertomus olennaisilta osin tiedot 8 luvun 5—8 §:ssä tarkoitetuista seikoista. Jos toiminnantarkastaja ei voi antaa lausuntoa, toiminnantarkastajan on ilmoitettava tästä toiminnantarkastuskertomuksessa. Toiminnantarkastuskertomuksessa voi antaa tarpeellisia lisätietoja. Toiminnantarkastajan on huomautettava toiminnantarkastuskertomuksessa, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että osuuskunnan hallituksen jäsen, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja on: 1) syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus osuuskuntaa kohtaan; tai 2) rikkonut tätä lakia tai osuuskunnan sääntöjä. Toiminnantarkastuskertomus on luovutettava osuuskunnan hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä osuuskunnan kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. 12 § Palkkio ja muut kustannukset Toiminnantarkastajalla on oikeus saada osuuskunnalta palkkio. Osuuskunta vastaa myös muista toiminnantarkastuksesta aiheutuvista kuluista. 13 § Toiminnantarkastajan tietojensaantioikeus, tietojenantovelvollisuus ja salassapitovelvollisuus Osuuskunnan hallituksen ja toimitusjohtajan on varattava toiminnantarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota toiminnantarkastaja pyytää. Tytäryrityksen vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emo-osuuskunnan toiminnantarkastajaa kohtaan. Toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa sellaisessa hallituksen kokouksessa ja osuuskunnan kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Toiminnantarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. Toiminnantarkastajan on osuuskunnan kokouksen pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi osuuskunnalle olennaista haittaa. Toiminnantarkastajan on annettava jäsenen pyynnöstä osuuskunnan kokoukselle kaikki osuuskuntaa koskevat tiedot, jos siitä ei aiheudu osuuskunnalle olennaista haittaa. Toiminnantarkastaja saa muutoin ilmaista tehtäväänsä suorittaessaan tietoonsa saamansa seikan: 1) josta toiminnantarkastajan on ilmoitettava tai lausuttava lain nojalla; 2) jonka viranomainen, tuomioistuin tai muu henkilö on lain perusteella oikeutettu saamaan tietoonsa; 3) jonka ilmaisemiseen osuuskunta on antanut suostumuksensa; 4) joka on tullut yleiseen tietoon; tai 5) jos siitä ei aiheudu osuuskunnalle haittaa. Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvastuusta säädetään 25 luvussa. Jäsenen tarkastusoikeus ja erityinen tarkastus 14 § Jäsenen tarkastusoikeus harvainosuuskunnassa Jäsenellä on oikeus osuuskunnassa, jossa on enintään kymmenen jäsentä, tutustua osuuskunnan kirjanpitoon ja muihin osuuskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin siinä laajuudessa kuin se on tarpeen 5 luvun 27 §:n 1 momentissa tarkoitettujen seikkojen arvioimiseksi. Hallitus voi evätä tarkastusoikeuden, jos siitä aiheutuu olennaista haittaa osuuskunnalle. Hallituksen velvollisuuteen antaa olennaista haittaa aiheuttavia tietoja jäsenen asemesta tilintarkastajille sovelletaan, mitä 5 luvun 27 §:n 3 momentissa säädetään. Määräaika tiedon antamiselle ja tilintarkastajien lausunnolle lasketaan kuitenkin oikeuden pyytämisestä. Jäsenellä on oikeus käyttää avustajaa sekä korvattuaan osuuskunnan kulut oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja asiakirjoista. Hallitus voi kieltää muun kuin tilintarkastajan käyttämisen avustajana. Jäsen tai avustaja ei saa ilmaista eikä käyttää tietoa, jonka hän saa tässä pykälässä säädetyllä tavalla, jos tiedon ilmaisemisesta tai käyttämisestä saattaa aiheutua olennaista haittaa osuuskunnalle. 15 § Erityisen tarkastuksen määrääminen Jäsen voi hakea osuuskunnan kotipaikan aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista osuuskunnan hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Edellytyksenä on, että ehdotusta on osuuskunnan kokouksessa käsitelty ja kannatettu 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hakemus aluehallintovirastolle on tehtävä kuukauden kuluessa osuuskunnan kokouksesta. Ehdotus tarkastuksen toimittamisesta on tehtävä varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa tai siinä osuuskunnan kokouksessa, jossa asiaa kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Hakemuksen voi tehdä, jos jäsenet, joilla on vähintään yksi neljäsosa jäsenten koko äänimäärästä tai yksi kolmasosa kokouksessa edustettujen jäsenten äänimäärästä, ovat ehdotusta kannattaneet. Aluehallintoviraston on kuultava osuuskunnan hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä. Aluehallintovirasto voi määrätä yhden tai useamman erityisen tarkastajan. Määräyksen voi panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. 16 § Erityinen tarkastaja Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Erityisellä tarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin tarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Mitä tilintarkastajasta säädetään 25 luvun 6—9 §:ssä ja 26 luvun 3 §:ssä sekä tilintarkastuslain 8, 18, 19, 24—26 ja 51 §:ssä, sovelletaan erityiseen tarkastajaan. 17 § Tarkastuslausunto Erityisestä tarkastuksesta on annettava lausunto osuuskunnan kokoukselle. Lausunto on vähintään viikon ajan ennen osuuskunnan kokousta pidettävä jäsenten nähtävänä osuuskunnan pääkonttorissa tai internetsivuilla, viivytyksettä lähetettävä jäsenelle, joka pyytää sitä, sekä asetettava nähtäväksi osuuskunnan kokouksessa. 18 § Palkkio ja muut kustannukset Erityisellä tarkastajalla on oikeus saada osuuskunnalta palkkio. Osuuskunta vastaa myös muista erityisestä tarkastuksesta aiheutuvista kuluista. Tuomioistuin voi kuitenkin erityisistä syistä velvoittaa tarkastusta hakeneen jäsenen kokonaan tai osittain korvaamaan osuuskunnalle sen kulut. 8 luku Oma pääoma, tilinpäätös, toimintakertomus ja konserni Oma pääoma 1 § Oman pääoman lajit ja käyttö Osuuskunnan oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Osuuspääoma, vararahasto ja osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto ovat sidottua pääomaa. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien ylijäämä ovat vapaata omaa pääomaa. Jos sääntöjen mukaan osuuskunnan tarkoitus on voiton tuottaminen, omassa pääomassa ylijäämän voi nimetä voitoksi ja alijäämän tappioksi. Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneestä ylikurssirahastosta ja kumotun osuuskuntalain (1488/2001) 6 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta erästä säädetään osuuskuntalain voimaanpanosta annetussa laissa (422/2013). Oman pääoman jakamisesta ja muusta käyttämisestä säädetään tämän luvun lisäksi 16—19 luvussa. 2 § Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osuuden ja osakkeen merkintähinnasta, jota perustamissopimuksen, sääntöjen taikka osuuksien antamista koskevan päätöksen tai osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osuuspääomaan tai osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osuuspääomaa tai osakepääomaa alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen jakamiseen. Tilinpäätös ja toimintakertomus 3 § Kirjanpitolain soveltaminen Tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava kirjanpitolain ja tämän luvun säännösten mukaisesti. 4 § Tilikausi Osuuskunnan tilikaudesta määrätään osuuskuntaa perustettaessa perustamissopimuksessa tai säännöissä. Silloinkin, kun tilikaudesta ei määrätä säännöissä, sen muuttamisesta päättää osuuskunnan kokous. Muutos tulee voimaan, kun se on rekisteröity. 5 § Toimintakertomus Toimintakertomuksessa on aina ilmoitettava tässä laissa edellytetyt tiedot. Vastaavat tiedot voi kuitenkin toimintakertomuksen sijasta ilmoittaa tilinpäätöksen liitetietoina, jollei kirjanpitolaissa säädetä toisin. Toimintakertomuksessa on oltava hallituksen esitys osuuskunnan ylijäämää koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava: 1) osuuskunnan osuuksien ja osakkeiden määrä osuus- ja osakelajeittain ja kutakin lajia koskevat sääntöjen pääasialliset määräykset; 2) osuuskunnan osuuspääoma jaoteltuna osuuslajeittain; sekä 3) pääomalainoista pääasialliset lainaehdot ja lainoille kertynyt kuluksi kirjaamaton korko. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava osuuskunnan ulkomaiset sivuliikkeet. 6 § Toimintakertomuksen tiedot lähipiirilainoista Toimintakertomuksessa on erikseen ilmoitettava rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset osuuskunnan lähipiiriin kuuluvalle sekä niiden pääasialliset ehdot, jos rahalainojen, vastuiden ja vastuusitoumusten yhteismäärä ylittää 20 000 euroa tai 5 prosenttia osuuskunnan taseen omasta pääomasta. Osuuskunnan ja toisen henkilön katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai pystyy käyttämään huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. 7 § Toimintakertomuksen tiedot rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä Toimintakertomuksessa on annettava selostus: 1) jos osuuskunnasta on tullut emo-osuuskunta, se on ollut vastaanottavana osuuskuntana sulautumisessa tai jakautumisessa taikka se on jakautunut; 2) osuuden merkintähinnasta tilinpäätöksen tai aiemman tilinpäätöksen perusteella palautettaviksi tulevista määristä ja palautusajankohdista osuuslajeittain; 3) 9 luvun 6 §:ssä tarkoitetun maksullisen tai 18 §:ssä tarkoitetun maksuttoman osuus- ja osakeantipäätöksen tai sääntöjen määräyksen pääasiallisesta sisällöstä; 4) 10 luvun 3 §:ssä tarkoitetun optio-oikeuksien ja muiden osuuksiin tai osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan päätöksen pääasiallisesta sisällöstä; 5) osuuskunnan aikaisemmin antamiin optio-oikeuksiin ja muihin osuuksiin ja osakkeisiin oikeuttaviin erityisiin oikeuksiin perustuvan merkinnän pääasiallisista ehdoista; sekä 6) hallituksen voimassa olevista osuus- ja osakeantia sekä optio-oikeuksien ja muiden osuuksiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevista valtuutuksista. Toimintakertomuksessa on annettava tilikaudelle kuuluvasta osuuden apporttimaksusta 2 luvun 6 §:ssä ja 9 luvun 13 §:ssä tarkoitetut tiedot. 8 § Toimintakertomuksen tiedot omista osuuksista ja osakkeista Toimintakertomuksessa on ilmoitettava osuus- ja osakelajeittain: 1) osuuskunnan ja sen tytäryhteisöjen hallussa ja panttina olevien osuuskunnan ja emo-osuuskunnan omien osuuksien ja osakkeiden kokonaismäärät sekä suhteelliset osuudet kaikista niiden tuottamista äänistä; 2) tilikauden aikana osuuskunnalle tulleet ja pantiksi otetut omat ja emo-osuuskunnan osuudet ja osakkeet sekä niiden luovuttaminen ja mitätöiminen. Toimintakertomuksessa on annettava seuraavat tiedot tilikauden aikana osuuskunnalle tulleista, pantiksi otetuista, luovutetuista ja mitätöidyistä omista ja emo-osuuskunnan osuuksista ja osakkeista: 1) miten osuudet ja osakkeet ovat tulleet osuuskunnalle tai miten ne on luovutettu; 2) osuuksien ja osakkeiden lukumäärä ja suhteellinen osuus kaikista osuuksista ja osakkeista; sekä 3) maksettu vastike. Osuuskunnan hallussa ja panttina olevat osuudet ja osakkeet on ilmoitettava erikseen. Jos osuuksia ja osakkeita on tullut osuuskunnan lähipiiriin kuuluvalta tai niitä on luovutettu lähipiiriin kuuluvalle, lähipiiriin kuuluva on mainittava nimeltä. 9 § Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on sen lisäksi, mitä muualla säädetään, noudatettava tämän luvun säännöksiä. Emo-osuuskunnan on aina laadittava konsernitilinpäätös, jos se jakaa varoja jäsenille taikka osuuden tai osakkeen omistajille. Konsernitilinpäätöstä ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos osuuskunta on vapautettu konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta kirjanpitolain 6 luvun 1 §:n 4 momentin perusteella. 10 § Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen rekisteröiminen Osuuskunnan on ilmoitettava tilinpäätös ja toimintakertomus rekisteröitäväksi kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Ilmoitukseen on liitettävä jäljennös tilintarkastuskertomuksesta ja konsernitilintarkastuskertomuksesta sekä hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan kirjallinen ilmoitus tilinpäätöksen vahvistamisen päivämäärästä ja osuuskunnan ylijäämää koskevasta osuuskunnan kokouksen päätöksestä. Jos 1 momentissa säädetty velvollisuus laiminlyödään, rekisteriviranomainen voi velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen sakon uhalla täyttämään velvollisuuden määräämässään ajassa. Päätökseen, jolla rekisteriviranomainen on asettanut uhkasakon, ei saa hakea muutosta valittamalla. Rekisteriviranomaisen velvollisuudesta määrätä osuuskunta laiminlyönnin vuoksi selvitystilaan tai poistettavaksi kaupparekisteristä säädetään 23 luvun 4 §:n 1 momentissa. 11 § Kirjanpitolautakunnan ohjeet ja lausunnot Kirjanpitolautakunta voi kirjanpitolain 8 luvun 2 §:ssä säädetyllä tavalla antaa ohjeita ja lausuntoja tämän lain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten soveltamisesta. 12 § Konserni Jos osuuskunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta toisessa kotimaisessa tai ulkomaisessa yhteisössä tai säätiössä, osuuskunta on emo-osuuskunta ja määräysvallassa oleva on tytäryhteisö. Emo-osuuskunta tytäryhteisöineen muodostaa konsernin. Osuuskunnalla on määräysvalta toisessa yhteisössä tai säätiössä myös silloin, kun osuuskunnalla yhdessä yhden tai useamman tytäryhteisönsä kanssa taikka tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta siinä. Mitä kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä säädetään kirjanpitovelvollisesta, sovelletaan edellä tarkoitettuun osuuskuntaan ja mitä mainitussa pykälässä säädetään kohdeyrityksestä, sovelletaan edellä tarkoitettuun toiseen kotimaiseen tai ulkomaiseen yhteisöön tai säätiöön. III OSA RAHOITUS 9 luku Osuuden ottamisvelvollisuus, sääntöihin perustuvat osuudet ja osakkeet ja osuus- ja osakeanti 1 § Osuuksien ja osakkeiden ottamisvelvollisuus sekä oikeus ottaa osuuksia ja osakkeita sääntöjen perusteella Jäsenen on otettava yksi osuus. Säännöissä voi määrätä, että osuuskunnan jäsenen on otettava useita osuuksia tai osuuksien lisäksi osakkeita ja tällaisen velvollisuuden lisäämisestä ja vähenemisestä. Tällöin säännöissä on määrättävä velvollisuuden lisäämisen tai vähentämisen perusteet. Uusien osuuksien ja osakkeiden merkintähinnasta ja sen suorittamisajasta ja -tavasta on määrättävä säännöissä tai osuuskunnan kokouksen päätöksessä. Säännöissä voi määrätä, että osuuskunnan jäsenellä tai muulla on oikeus saada osuuksia tai osakkeita. Tällöin säännöissä on määrättävä oikeuden perusteet. Uusien osuuksien ja osakkeiden merkintähinnasta ja sen suorittamisajasta ja -tavasta on määrättävä säännöissä tai osuuskunnan kokouksen päätöksessä. Tässä luvussa tarkoitetulla tavalla osuuskunta voi antaa uusia osuuksia ja osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osuuksiaan ja osakkeitaan. 2 § Osuus- ja osakeanti Osuuskunta voi sääntöjen määräyksen tai osuuskunnan kokouksen päätöksen perusteella antaa uusia osuuksia ja luovuttaa hallussaan olevia omia osuuksiaan (osuusanti) sekä antaa uusia osakkeita tai luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeitaan (osakeanti). Osuuksia ja osakkeita voi antaa merkittäväksi maksua vastaan jäsenelle ja muulle (maksullinen osuusanti, maksullinen osakeanti) tai maksuttomasti (maksuton osuusanti, maksuton osakeanti) jäsenelle, osuuden ja osakkeen omistajalle ja osuuskunnalle itselleen. Jos osuus- tai osakeanti perustuu sääntöihin, säännöissä on määrättävä osuuksien tai osakkeiden antamisen perusteet. Uusien osuuksien merkintähinnasta ja sen suorittamisajasta ja -tavasta on määrättävä säännöissä tai osuuskunnan kokouksen päätöksessä. Uusien osuuksien antamisesta päättää jäseneksi ottamisesta päättävä osuuskunnan elin, jollei säännöissä määrätä toisin. 3 § Päätöksentekoa koskevat yleiset säännökset Osuusannista ja osakeannista päätetään osuuskunnan kokouksessa, jollei säännöissä määrätä toisin siten kuin 2 §:ssä säädetään. Osuuskunnan kokouksen päätöksellä, jossa määrätään annettavien osuuksien enimmäismäärä osuuslajeittain, voidaan myös valtuuttaa hallitus päättämään osuusannista kokonaan tai joiltakin osin (osuusantivaltuutus). Valtuutus voi koskea myös osakeantia (osakeantivaltuutus). Osakeantivaltuutus on ilmoitettava rekisteröitäväksi ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua päätöksestä. Jollei valtuutuksessa määrätä toisin, se on voimassa toistaiseksi. Uusi osuusantivaltuutus kumoaa aikaisemman osuusantivaltuutuksen ja uusi osakeantivaltuutus kumoaa aikaisemman osakeantivaltuutuksen, jollei toisin päätetä. Osuuskunnan kokouksen kokouskutsusta sekä kokousasiakirjoista, niiden nähtävänä pitämisestä ja lähettämisestä säädetään 5 luvun 19—24 §:ssä. 4 § Etuoikeus osuuksiin ja osakkeisiin Osuusannissa ja osakeannissa jäsenillä ja osuuksien ja osakkeiden omistajilla on etuoikeus annettaviin osuuksiin ja osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä ennestään on osuuskunnan osuuksia ja osakkeita. Jos osuuskunnassa on erilajisia osuuksia ja osakkeita, etuoikeus on toteutettava antamalla kaikkien osuus- ja osakelajien osuuksia ja osakkeita lajien suhteessa ja tarjoamalla kunkin osuus- ja osakelajin osuuksia ja osakkeita jäsenille ja osuuden ja osakkeen omistajille samassa suhteessa kuin heillä ennestään on sellaisia osuuksia ja osakkeita. Säännöissä voi poiketa 1 ja 2 momentista. 5 § Suunnattu osuusanti ja osakeanti Osuusantia ja osakeantia koskevassa osuuskunnan kokouksen päätöksessä voidaan poiketa 4 §:ssä säädetystä etuoikeudesta (suunnattu osuusanti, suunnattu osakeanti), jos siihen on osuuskunnan kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osuuden merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Suunnattu osuusanti ja suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on osuuskunnan kannalta ja sen kaikkien jäsenten ja osuuden ja osakkeen omistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Jos hallitus ehdottaa, että osuuskunnan kokous päättää suunnatusta osuusannista tai suunnatusta osakeannista tai sellaisesta osuusanti- tai osakeantivaltuutuksesta, jossa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta osuus- tai osakeannista, asiasta on mainittava osuuskunnan kokouskutsussa. Osuuskunnan kokouksen tällainen päätös on tehtävä 5 luvun 29 §:ssä tarkoitetulla määräenemmistöllä. Etuoikeudesta poikkeamisena ei pidetä sitä, että annin toteuttamisen helpottamiseksi päätetään antaa merkintäoikeuksia kullekin etuoikeutetulle vain se enimmäismäärä, joka on jaollinen osuuksiin ja osakkeisiin oikeuttavalla määrällä, ja myydä loput oikeudet kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai julkisella huutokaupalla niihin oikeutettujen lukuun siten, että saadut varat tilitetään viimeistään merkintäajan päättymistä seuraavan varojen jaon yhteydessä. Maksullinen osuusanti ja osakeanti 6 § Päätöksen sisältö Maksullista osuus- tai osakeantia koskevassa päätöksessä on mainittava: 1) annettavien osuuksien ja osakkeiden lukumäärä tai enimmäismäärä osuus- ja osakelajeittain sekä se, annetaanko uusia vai osuuskunnan hallussa olevia osuuksia tai osakkeita; 2) kenellä on oikeus merkitä osuuksia ja osakkeita sekä suunnatussa osuus- tai osakeannissa lisäksi perustelut sille, miksi jäsenten sekä osuuden ja osakkeen omistajien etuoikeudesta poikkeamiseen on 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu painava taloudellinen syy; 3) osuudesta ja osakkeesta maksettava määrä (merkintähinta) ja perustelut sen määrittämiselle; sekä 4) osuuden ja osakkeen maksuaika. Jos kaikki merkintään oikeutetut eivät merkitse osuuksiaan ja osakkeitaan osuus- tai osakeannista päättävässä kokouksessa, päätöksessä on lisäksi mainittava: 1) osuuksien ja osakkeiden merkintäaika; sekä 2) muussa kuin suunnatussa osuus- tai osakeannissa aika, jona merkintäetuoikeutta tulee käyttää. Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu aika ei pääty ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut merkintäajan alkamisesta. 7 § Merkintähinta Uudesta osuudesta maksettu merkintähinta merkitään osuuspääoman korotukseksi, jollei sitä osuusantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. Uudesta osakkeesta maksettu merkintähinta merkitään osakepääoman korotukseksi, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. Osuuskunnan hallusta luovutettavasta omasta osuudesta ja osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei sitä osuus- tai osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain osuuspääomaan tai osakepääomaan taikka kirjanpitolaissa toisin säädetä. 8 § Päätöksen rekisteröiminen Maksullista osakeantia koskeva päätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi, jos osakeannissa annetaan uusia osakkeita. Ilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua päätöksestä. Jos ilmenee, että uusia osakkeita annetaan päätöksen mukaista enimmäismäärää vähäisempi määrä, muutoksen voi ilmoittaa rekisteröitäväksi. 9 § Jäsenen ja osuuden ja osakkeen omistajan oikeus saada tietoja Jäsenelle sekä osuuden ja osakkeen omistajalle, jolla 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen mukaan on oikeus osuuden tai osakkeen merkintään, on ennen merkintäajan alkamista ilmoitettava päätöksestä samalla tavalla kuin kutsu osuuskunnan kokoukseen toimitetaan. Samalla on ilmoitettava, kuinka ja missä ajassa jäsenen sekä osuuden ja osakkeen omistajan on toimittava, jos hän haluaa käyttää oikeuttaan. Edellä 1 momentissa tarkoitettua ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos: 1) vastaavat tiedot sisältyvät osuus- tai osakeannista päättävän osuuskunnan kokouksen kokouskutsuun tai ovat saatavilla osuus- tai osakeannista päättävässä kokouksessa, jossa jäsen tai osuuden tai osakkeen omistaja on paikalla; taikka 2) vastaavat tiedot julkistetaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 4 luvussa tarkoitetulla tavalla. Osuus- ja osakeantipäätöksen sisältö ja 5 luvun 23 §:n 2 momentissa tarkoitetut osuuskunnan taloudellista asemaa koskevat asiakirjat on pidettävä merkintäajan 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten sekä osuuden ja osakkeen omistajien saatavilla. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos osuuskunta on julkistanut arvopaperimarkkinalain 4 luvussa tarkoitetun esitteen, josta vastaavat tiedot ilmenevät. 10 § Merkintä Osuuden ja osakkeen merkinnän tulee tapahtua todisteellisesti. Merkinnästä on käytävä ilmi merkitsijä, mihin osuus- tai osakeantipäätökseen merkintä perustuu ja merkinnän kohteena olevat osuudet tai osakkeet. 11 § Merkintähintasaaminen Osuuskunta ei saa luovuttaa eikä pantata merkintähintasaamistaan. Jos osuuskunta asetetaan konkurssiin, saaminen kuuluu konkurssipesään. Jollei osuus- tai osakeantipäätöksessä ole määrätty toisin, merkintähinnan voi kuitata osuuskunnalta olevalla saamisella ainoastaan osuuskunnan hallituksen suostumuksella. 12 § Rahamaksu Rahassa maksettava osakkeen merkintähinta on maksettava osuuskunnan Suomessa olevalle talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille tai vastaavalle ulkomailla olevalle tilille. 13 § Apportti Jos merkintähinta maksetaan rahan sijasta kokonaan tai osittain apporttiomaisuudella, omaisuudella on luovutushetkellä oltava vähintään maksua vastaava taloudellinen arvo osuuskunnalle. Sitoumus työn tai palvelun suorittamiseen ei voi olla apporttiomaisuutta. Merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella on mainittava osuus- ja osakeantipäätöksessä. Päätöksessä tulee lisäksi olla selvitys, jossa yksilöidään apporttiomaisuus ja sillä suoritettava maksu sekä selvitetään omaisuuden arvostamiseen vaikuttavat seikat ja omaisuuden arvostamisessa noudatetut menetelmät. Jos tämän momentin säännöksiä ei ole noudatettu, merkitsijällä on velvollisuus näyttää, että omaisuudella oli maksua vastaava taloudellinen arvo osuuskunnalle. Puuttuva määrä on maksettava osuuskunnalle rahassa. Jos merkintähinta maksetaan rahassa edellytyksin, että osuuskunta hankkii vastiketta vastaan omaisuutta, hankintaan sovelletaan vastaavasti, mitä maksusta apporttiomaisuudella säädetään. 14 § Maksuviivästyksen seuraamukset Hallitus voi todeta oikeuden osuuteen ja osakkeeseen menetetyksi, jos merkintähintaa mahdollisine viivästyskorkoineen ei ole maksettu sen eräännyttyä, eikä hallitus ole antanut merkitsijälle lisää maksuaikaa. Hallitus voi tällöin antaa merkintäoikeuden toiselle tai mitätöidä maksamattoman uuden osuuden ja osakkeen. Se, jonka o