laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja määritelmät 1 § Tätä lakia sovelletaan: 1) kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden muodostamiseen; 2) kiinteistöjaotuksen mu

§:ssä säädetään. Oikeudet, joista vastaanottava kiinteistö vastaa, laajenevat koskemaan myös siirrettyä aluetta. Kirjattu erityinen oikeus voidaan määrätä kohdistumaan vaihdettuun tai siirrettyynalueeseen vain oikeuden haltijan suostumuksella. Tällainen oikeus saa etusijan sen ajankohdan mukaan, jolloin toimitusinsinöörin ilmoitus kohteen muuttumisesta on tullut kirjaamisviranomaiselle. 66 § Mitä 56―65 §:ssä säädetään kiinteistöstä, koskee soveltuvin osin myös yhteismetsää ja muuta yhteistä aluetta sekä sellaista määräalaa, joka tilusvaihdon taikka 60―62 §:ssä tarkoitetun toimituksen yhteydessä muodostetaan kiinteistöksi. 9 luku Uusjako 67 § Uusjako saadaan suorittaa, jos siitä saatava hyöty on kustannuksia ja haittoja suurempi ja jos uusjaolla voidaan: 1) parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen käyttöä; 2) olennaisesti parantaa alueen tie- ja kuivatusoloja; tai 3) edistää maaseutuelinkeinolain (1295/90) tarkoituksiin hankitun alueen käyttämistä. Jos uusjaosta paikalliset olot, osakkaiden taloudellinen asema tai muut sellaiset seikat huomioon ottaen aiheutuisi kiinteistöjen omistajille kohtuutonta haittaa, se voidaan jättää suorittamatta, vaikka 1 momentissa säädetyt edellytykset olisivat olemassa. Jos osakkaat yksimielisesti sopivat, uusjako voidaan suorittaa, vaikka 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei olisi, jos jaosta tuleva hyöty on siitä aiheutuvia kustannuksia suurempi. 68 § Uusjakoa saa hakea tilan omistaja tai osaomistaja. Jos uusjaolla voidaan poistaa tai vähentää yleisen tien, rautatien, voimajohtolinjan, lentokentän tai muun sellaisen hankkeen toteuttamisesta kiinteistöjen käyttäjille aiheutuvaa huomattavaa haittaa, uusjakoa saa hakea myös hankkeen toteuttaja. Edellä tarkoitetunlaiseen uusjakoon sekä sellaiseen uusjakoon, jolla voidaan edistää maan luovuttamista lisäalueiksi tai muutoin huomattavasti parantaa paikkakunnan oloja, maanmittaustoimisto voi antaa toimitusmääräyksen ilman hakemusta. 69 § Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Asemakaava-aluetta taikka rakennus- tai rantakaavan mukaista muuta aluetta kuin maa- tai metsätalousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ottaa uusjakoon. Kokonaan muussa kuin maa- tai metsätalouskäytössä oleva kiinteistö saadaan ilman omistajan suostumusta ottaa uusjakoon vain, jos se on tärkeätä uusjaon tarkoituksen saavuttamiseksi. Uusjakoon voidaan tarvittaessa ottaa vain osa kiinteistön alueesta. 70 § Toimitusmiesten on laadittava selvitys uusjaon edellytyksistä ja laajuudesta sekä yleispiirteinen selvitys uusjaossa noudatettavista periaatteista ja suoritettavista toimenpiteistä. Selvitystä laadittaessa on tarpeen mukaan kuultava asianomaista kuntaa. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta selvityksestä on kuultava asianosaisia, minkä jälkeen toimitusmiehet päättävät, suoritetaanko uusjako vai jätetäänkö se sikseen. Jos uusjako päätetään suorittaa, on samalla tehtävä päätös uusjakoalueesta. Uusjako voidaan ulottaa koskemaan muutakin kuin toimitusmääräyksessä tarkoitettua aluetta. 71 § Uusjaon suorittamista ja uusjakoaluetta koskevaa lainvoimaista päätöstä saadaan muuttaa olosuhteiden merkittävän muuttumisen tai muun olennaisen syyn vuoksi. Toimituksen aikana saadaan uusjakoalueeseen tehdä vähäisiä muutoksia. 72 § Uusjaossa tehdään ne tiet, jotka ovat jaon tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia. Uusjaossa voidaan rakentaa osakaskiinteistöjen tarvitsemat vedenhankinta- ja viemäröintilaitteet. Laitteiden rakentamista koskevan suunnitelman laatii tai teettää asianomainen alueellinen ympäristökeskus. 73 § Uusjaossa tehdään tarvittavat kuivatustyöt sekä rakennetaan tarpeen mukaan yhteisesti käytettäviä kastelulaitteita. Kuivatustöiden tekeminen ja kastelulaitteiden rakentaminen voivat koskea myös sellaisia uusjakoalueen ulkopuolisia tiluksia, joiden omistajat siihen suostuvat. Toimenpiteiden suorittaminen edellyttää, että asianomainen maatalousviranomainen niitä puoltaa ja niiden suorittamiseen ovat vesilainsäädännön mukaiset edellytykset olemassa. Jos kuivatuksen toteuttamiseksi on tärkeää tehdä oja uusjakoalueeseen kuulumattoman kiinteistön alueelle, voidaan kuivatuksesta hyötyä saavan kiinteistön hyväksi perustaa rasiteoikeus ojan tekemiseen ilman rasitetun kiinteistön omistajan suostumusta. 74 § Uusjaossa voidaan raivata peltoa, jos se on tarpeen peltoalueen tuotantolohkojaotuksen tai peltojen sijoituksen parantamiseksi, sekä metsittää sellaista peltoa, jonka käyttäminen peltona ei ole tarkoituksenmukaista. Kenenkään osakkaan peltoalaa ei saa kuitenkaan ilman hänen suostumustaan sanottavasti vähentää. 75 § Jos ojitus koskee vain uusjakoaluetta tai 73 §:n 3 momentissa tarkoitetun ojan tekemistä, toimitusmiehet päättävät ojituksen suorittamisesta, jollei ojitukseen tarvita vesilain 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesioikeuden lupaa. Sama koskee ojituksesta päättämistä myös silloin, kun uusjakoalueeseen kuulumattomien kiinteistöjen omistajat suostuvat yhteiseen ojitukseen. Muussa tapauksessa asiasta päätetään sen mukaan kuin vesilaissa yhteisen ojituksen osalta säädetään. 76 § Edellä 72―74 §:ssä tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseen voidaan ryhtyä, kun toimitusmiesten tätä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Hankkeet on mahdollisuuksien mukaan saatettava loppuun toimituksen kestäessä. 77 § Jokaisen osakkaan tulee saada tiluksia nautintansa mukaan niin, että hänen jakoon luovuttamiensa tilusten jyvitysarvo ja jaossa saamiensa tilusten jyvitysarvo vastaavat toisiaan (jakoperuste). Osakkaalle voidaan kuitenkin antaa tiluksia enintään 10 prosenttia vähemmän tai enintään 20 prosenttia enemmän kuin hänelle jakoperusteen mukaan kuuluu, jos se on tärkeää tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi eikä aiheuta kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa. Osakkaan suostumuksella hänelle voidaan antaa tiluksia enemmänkin kuin 20 prosenttia yli hänen osuutensa. Jos osakkaan saama tilusmäärä on pienempi kuin hänelle jakoperusteen mukaan kuuluva tilusmäärä, maksetaan erotuksesta korvaus. Korvauksen suorittavat ne osakkaat, jotka ovat saaneet tiluksia yli jakoperusteen mukaisen määrän. 78 § Ellei kiinteistöä voida uusjaossa sanottavasti parantaa, sitä ei saa muuttaa enempää kuin on välttämätöntä muiden kiinteistöjen parantamiseksi. Kiinteistöä ei saa vastoin omistajan suostumusta muuttaa niin, että sen kelpoisuus aikaisempaan käyttöönsä tai sellaiseen muuhun käyttöön, johon kiinteistö olisi tarkoituksenmukaisesti soveltunut, huononee tuntuvasti. Erityiskäytössä olevia tai muutoin erityisen arvokkaita tiluksia taikka sellaisia tiluksia, joiden tuleva käyttötarkoitus ja arvo eivät ole riittävän luotettavasti arvioitavissa, ei saa ilman omistajan suostumusta vaihtaa, ellei se ole välttämätöntä tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi. Ilman omistajan suostumusta ei saa vaihtaa myöskään metsätalouskäytössä olevia tiluksia siten, että kiinteistöllä olevan hakkuuikäisen puuston määrä muuttuu huomattavasti. Vahvistetussa yleis-, asema- tai rakennuskaavassa yleistä tarvetta varten osoitettu alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan, valtion, seurakunnan tai muun sellaisen yhteisön omistamaan kiinteistöön, jonka tarpeisiin alue on osoitettu. 79 § Jos osakas omistaa uusjakoalueella vain arvoltaan vähäisen alueen, jota hän ei voi tarkoituksenmukaisesti käyttää ja jota ei voida uusjaolla sanottavasti parantaa ja josta ei uusjaossakaan voida muodostaa tarkoituksenmukaista käyttöyksikköä, alue voidaan täyttä korvausta vastaan lunastaa ja antaa muille osakkaille. 80 § Talouskeskus voidaan uusjaossa siirtää, jos siirtämisestä aiheutuva hyöty on kustannuksia suurempi. Talouskeskuksen siirtäminen ilman kiinteistön omistajan suostumusta edellyttää lisäksi, että se on erityisen tärkeää tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi eikä siirtäminen aiheuta kiinteistön omistajalle huomattavaa vahinkoa tai haittaa. 81 § Jos rakennuksen sijaintipaikan omistaja vaihtuu, on rakennus määrättävä alueen uuden omistajan lunastettavaksi tai myytävä taikka määrättävä rakennuksen omistajan siirrettäväksi sen mukaan, mikä menettely aiheuttaa pienimmän rakennusmenetyksen tai on muusta syystä tarkoituksenmukaisin. Määrättäessä rakennus lunastettavaksi tai hyväksyttäessä myytäväksi saa rakennuksen luovuttaja siitä korvauksen sen arvon mukaan, joka rakennuksella oli hänen hallussaan. Rakennuksen lunastushinta määrätään sen arvon mukaan, joka rakennuksella on lunastajan käyttöyksikön osana. Jos lunastushinta tai myyntihinta on pienempi kuin rakennuksen omistajalle maksettava korvaus, on erotus rakennusmenetystä, joka korvataan rakennuksen luovuttajalle. Määrättäessä rakennus omistajan siirrettäväksi saa tämä siitä siirtokorvauksen, jonka suuruus on rakennuksella sen alkuperäisellä paikalla omistajansa hallussa oleva arvo lisättynä rakennuksen purkamisesta ja puretun materiaalin pois kuljettamisesta aiheutuneilla kustannuksilla sekä vähennettynä purettujen rakennustarvikkeiden käyttöarvolla. 82 § Osakkaalle maksetaan talouskeskuksen siirtämisestä sen lisäksi, mitä 81 §:ssä rakennuksen osalta säädetään, korvaus niistä kustannuksista ja menetyksistä, jotka hänelle aiheutuvat: 1) entisen ja uuden talouskeskuksen alueen asianmukaisesta kunnostamisesta; 2) puutarhan ja istutusten siirtämisestä tai niitä vastaavan edun hankkimisesta; 3) tien tekemisestä uuteen talouskeskukseen; 4) kaivon tekemisestä tai sitä vastaavan edun hankkimisesta sekä vesi-, viemäri-, sähkö- ja puhelinjohdon ja muiden osakkaalla olleiden tarpeellisten johtojen, laitteiden ja rakennelmien siirtämisestä tai niitä vastaavan edun hankkimisesta; 5) irtaimen omaisuuden siirtämisestä; 6) muuttamisesta aiheutuvasta taloustoiminnan väliaikaisesta vaikeutumisesta; sekä 7) muista edellisiin verrattavista toimenpiteistä. 83 § Mitä 81 §:ssä säädetään toisen maalle jääneen rakennuksen osalta, koskee soveltuvin kohdin myös rakennelmaa, laitetta, johtoja, istutuksia ja muuta sellaista kiinteän omaisuuden osaa, jonka lunastaminen tai myyminen aiheuttaa pienemmän omaisuusmenetyksen kuin 82 §:ssä tarkoitettu omaisuuden siirtäminen. 84 § Jos ennen uusjakosuunnitelman laillistumista on välttämätöntä rakentaa uusia rakennuksia tai laitteita, on toimitusmiesten määrättävä siitä sekä rakennusten paikoista. Tällöin on tarvittaessa laadittava alustava tilusten sijoitussuunnitelma. Jos rakennus tai laite 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sijoitetaan toisen maalle, annetaan tarpeelliset tilukset rakennuksen tai laitteen omistajan käyttöön vastiketiluksia tai vuotuista korvausta vastaan. Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamiseen saadaan ryhtyä sen jälkeen, kun sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman. 85 § Jako-osakkaille, jotka siitä sopivat, saadaan muodostaa heille annettavista metsätalouden harjoittamiseen soveltuvista tiluksista yhteismetsälaissa (37/91) tarkoitettu yhteismetsä noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 luvussa säädetään. 86 § Maanvuokralain 2, 3 ja 5 luvun mukaisella vuokrasopimuksella vuokrattu alue, jolla on pysyviä rakennuksia taikka arvokkaita rakennelmia tai laitteita, on pyrittävä antamaan vuokranantajalle, jollei se huomattavasti vaikeuta jaon suorittamista. Muu maanvuokralain mukainen vuokraoikeus muutetaan kohdistumaan vuokranantajan uusiin tiluksiin, jollei muuttamisesta aiheudu vuokramiehelle huomattavaa haittaa. Jos vuokramiehen asemaa ei voida järjestää 1 momentin mukaisesti, on vuokra-alueen uuden omistajan ja vuokramiehen välillä pyrittävä aikaansaamaan sopimus aluetta koskevasta vuokrasuhteesta. Jos sopimusta ei synny, voidaan entinen vuokrasopimus määrätä jäämään voimaan alueen uutta omistajaa sitovana, jollei siitä aiheudu tälle huomattavaa haittaa. Muussa tapauksessa vuokrasopimus määrätään raukeamaan. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään vuokraoikeudesta, sovelletaan myös muuhun erityiseen oikeuteen. Jos rakennuksen, joka on kokonaan tai osaksi annettu vuokralle, omistaja vaihtuu jaon johdosta, on uudella omistajalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman, irtisanoa vuokrasopimus. 87 § Vuokramiehelle tai 86 §:n 3 momentissa tarkoitetun oikeuden haltijalle taikka jako-osakkaalle, jolle aiheutuu vahinkoa tai haittaa 86 §:ssä tarkoitetusta oikeuden järjestämisestä tai sen lakkaamisesta, on suoritettava korvaus haitasta ja vahingosta. Jos kiinteistönomistaja saa hyötyä oikeuden järjestämisen tai lakkaamisen johdosta, tulee hänen osallistua oikeudenhaltijalle maksettavaan korvaukseen saamansa hyödyn mukaisella määrällä. Muulta osin 1 momentissa tarkoitetun korvauksen suorittamisesta säädetään 93 §:ssä. 88 § Uusjaossa laaditaan uusjakosuunnitelma, jossa esitetään: 1) tehtävät tiet ja kuivatustyöt sekä rakennettavat vedenhankinta-, viemäröinti- ja kastelulaitteet niihin liittyvine suunnitelmineen; 2) jako-osakkaille muodostettavat kiinteistöt, yhteiset alueet ja yhteisalueosuudet, erityiset etuudet, rasitteet ja tieoikeudet; 3) siirrettävien talouskeskusten paikat sekä määräykset rakennusten lunastamisesta tai muusta järjestelystä; 4) muodostettava yhteismetsä; 5) tilusten haltuunoton aika ja muut haltuunottoa koskevat määräykset; 6) määräykset vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämisestä; sekä 7) muita uusjaossa tehtäviä toimenpiteitä koskevat suunnitelmat. Uusjakosuunnitelman perusteella on tehtävä alustava ehdotus korvauksista, jos se ei viivästytä kohtuuttomasti uusjakosuunnitelman esittämistä. 89 § Asianosaisille on kokouksessa selostettava uusjakosuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Samalla on asianosaisille esitettävä alustava ehdotus korvauksista, jos sellainen on tehty. Muistutusten käsittelyn jälkeen toimitusmiehet päättävät uusjakosuunnitelman vahvistamisesta. 90 § Uusjako on tehtävä uusjakosuunnitelman mukaisesti. Tie-, kuivatus-, vedenhankinta-, kastelu- ja viemäriverkkoa saadaan kuitenkin vähäisessä määrin täydentää sekä tehdä uusjakosuunnitelmaan muitakin vähäisiä tarkistuksia. 91 § Kun uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman, on muodostetut kiinteistöt merkittävä kiinteistörekisteriin, jollei niitä ole tarkoituksenmukaisempaa merkitä kiinteistörekisteriin vasta toimituksen lopettamisen jälkeen. 92 § Jos jaettavan omaisuuden kokonaisarvo ei jakaudu osakkaiden kesken jakoperusteen mukaan, on erotuksesta suoritettava korvaus. Lisäksi on suoritettava korvaukset muista jaon yhteydessä suoritetuista toimenpiteistä osakkaille aiheutuvista menetyksistä. 93 § Edellä 72―74 §:ssä tarkoitettujen hankkeiden kustannukset, 81 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakennusmenetys, 81 §:n 3 momentissa tarkoitettu siirtokorvaus ja 83 §:ssä tarkoitettu omaisuusmenetys sekä 82 ja 84 §:ssä ja 87 §:n 2 momentissa tarkoitetut korvaukset ja kustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän toimenpiteestä saamansa hyödyn mukaan. Jollei tällaista hyötyä voida arvioida, kustannukset ja korvaukset jaetaan muun kohtuullisen perusteen mukaan. 94 § Saapuvilla olevien osakkaiden pääluvun mukainen enemmistö voi toimituskokouksessa valita yhden tai useampia edustajia osallistumaan toimituksessa käsiteltävien asioiden valmisteluun. Edustajia on kuultava laadittaessa 70 §:ssä tarkoitettua selvitystä, käsiteltäessä uusjakosuunnitelman laatimisessa noudatettavia periaatteita ja suoritettavia toimenpiteitä sekä tarpeen mukaan muissakin toimituksen suorittamista koskevissa tärkeissä kysymyksissä. 95 § Määräalaan, joka on saatu ennen kuin päätös uusjaon suorittamisesta on tehty ja joka sijaitsee uusjakoalueella, sovelletaan, mitä kiinteistöstä säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräala muodostetaan uusjaon yhteydessä kiinteistöksi, jos sen lohkomisen edellytykset ovat olemassa. Kiinteistönmuodostamiseen sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään. 10 luku Yhteismetsän muodostaminen 96 § Jos kiinteistöjen omistajat sopivat, yhteismetsälaissa tarkoitettu yhteismetsä voidaan muodostaa sellaisista metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä tiluksista, jotka muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia, joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja joiden liittäminen yhteismetsään on tarpeen tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi. 97 § Yhteismetsään otettavat tilukset jyvitetään 197 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Kukin kiinteistö saa yhteismetsään osuuden (yhteismetsäosuus), joka vastaa kiinteistön luovuttamien tilusten jyvitysarvon osuutta yhteismetsän kaikkien tilusten yhteenlasketusta jyvitysarvosta. Jos osakkaan yhteismetsään luovuttamilla tiluksilla olevan puuston arvo poikkeaa hänen saamaansa yhteismetsäosuutta vastaavan puuston arvosta, erotuksesta suoritetaan korvaus. Puuston arvoa määrättäessä ei oteta huomioon sellaista puustoa, johon kohdistuu metsänhakkuuoikeus tai muu puuston ottamiseen oikeuttava oikeus. Jos yhteismetsään otettavan tiluksen arvo muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen käytettynä poikkeaa osakkaan saamaa yhteismetsäosuutta vastaavasta yhteismetsän tilusten metsätaloudellisesta arvosta, erotuksesta suoritetaan korvaus. 98 § Yhteismetsä muodostetaan uusjaossa tai sitä varten suoritettavassa kiinteistötoimituksessa. Toimitusta saa hakea se, joka on valmis luovuttamaan maata yhteismetsän muodostamista varten. 99 § Ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään, jos tilusten omistaja ja yhteismetsän osakaskunta siitä sopivat. Liittämisen edellytyksistä ja menettelystä on voimassa, mitä yhteismetsän muodostamisesta säädetään. 100 § Tämän luvun mukaisesta toimituksesta aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan valtion varoista. 11 luku Kiinteistönmääritys 101 § Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön ulottuvuutta tai kiinteistöjaotusta muutoin koskevan riidan tai epäselvyyden käsittelemiseksi suoritetaan kiinteistönmääritys. Kiinteistönmäärityksellä selvitetään ja ratkaistaan: 1) rajan paikkaa ja rajamerkkiä koskeva epäselvyys (rajankäynti); 2) epäselvyys siitä, mihin rekisteriyksikköön jokin alue kuuluu; 3) rasiteoikeutta ja rasitteen sijaintia koskeva epäselvyys; 4) kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen ja osuudensuuruus sekä kiinteistölle kuuluva erityinen etuus; 5) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskiinteistöt ja niille kuuluvien osuuksien suuruudet; 6) epäselvän, kadonneen tai turmeltuneen toimitusasiakirjan tai kartan sisältö; 7) ristiriitaisista toimitusasiakirjoista tai -kartoista johtuva epäselvyys; sekä 8) muu kiinteistöjaotukseen liittyvä epäselvyys. Sellainen ennen 1 päivää tammikuuta 1917 voimassa olleen lainsäädännön nojalla maanmittaustoimituksessa yleisenä tai yhteisenäalueena jakokunnan osakastilojen tarvetta laajempaan tarkoitukseen käytettäväksi jätetty tai erotettu alue tai tällaisen alueen osa, jota ei ole myöhemmin muodostettu kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja joka on tarkoitettu sotaväen harjoituskentäksi tai käytettäväksi kirkkoa, kappelia, hautausmaata, pitäjänkoulua, köyhäinhuonetta, kruununmakasiinia, pitäjänmakasiinia, sairaanhoitolaitosta tai muuta sellaista yleistä tarvetta varten, muodostetaan kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja alueen omistaja selvitetään ja ratkaistaan kiinteistönmäärityksellä. 102 § Jos kiinteistönmäärityksessä ilmenee, että on tapahtunut 278 §:ssä tarkoitettu virhe, tulee kiinteistörekisteriviranomaisen saattaa asia maanmittauslaitoksen keskushallinnon käsiteltäväksi sen jälkeen, kun toimitus on saanut lainvoiman. 103 § Kiinteistönmääritys tehdään rekisteriyksikön omistajan, osaomistajan tai muun sellaisen henkilön hakemuksesta, jonka oikeutta kiinteistönmääritys välittömästi koskee. Kaavan laatimista tai toteuttamista varten tarpeellinen kiinteistönmääritys tehdään kunnan hakemuksesta. Rajankäynti, jonka tarkoituksena on rajamerkin rakentaminen, siirtäminen tai korjaaminen, tehdään myös sellaisen viranomaisen, yhteisön tai muun henkilön hakemuksesta, jonka toimenpiteen vuoksi rajankäynti on tullut tarpeelliseksi. Rajankäynti tehdään hakemuksetta muun toimituksen yhteydessä, jos se on tarpeen toimituksen suorittamista varten. Jos kiinteistöjärjestelmän selvyys edellyttää kiinteistönmääritystä, määräys kiinteistönmääritykseen voidaan antaa kiinteistörekisterin pitäjän esityksestä ilman hakemusta. 104 § Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on määrättävä entiseen paikkaansa. Jos rajan paikka on määrätty eri toimituksissa eri tavoin, rajan paikka on määrättävä viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti. Jollei rajaa ole aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty, on toimituksessa selvitettävä rajan paikkaa koskevat vaatimukset ja niiden perusteet sekä ratkaistava niiden ja muun asiasta saatavan selvityksen nojalla, mikä on oleva rajan paikka. Jos rajan paikkaa ei 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa voida täysin luotettavasti määrätä ja jos rajan molemmin puolin olevien kiinteistöjen saapuvilla olevat omistajat sopivat sellaisesta rajan paikasta, joka ei ole ristiriidassa rajan paikasta saadun selvityksen kanssa, määrätään raja asianosaisten sopimaan paikkaan. 105 § Vesioikeudellisen kylän vesialueen raja vedessä, jos sitä ei ole aikaisemmin määrätty, määrätään noudattaen, mitä tällaisen rajan paikasta määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta sisältävässä laissa säädetään. 106 § Käytäessä kylien välistä rajaa vedessä on ulkopalstat vaihdettava ja raja oiottava, jos se on tarkoituksenmukaista. 107 § Käytäessä sellaista rajaa, jota ei ole osoitettu rajamerkeillä tai koordinaateilla, saadaan rajaa oikoa siten, että pinta-alaltaan ja arvoltaan vähäisiä alueita vaihdetaan kiinteistöjen kesken tai, jollei sopivaa vastikealuetta ole, siirretään kiinteistöstä toiseen. Vaihdettavien alueiden arvojen erotuksesta tai siirrettävästä alueesta suoritetaan korvaus. 108 § Jos rajamerkki on vaarassa tuhoutua tai siitä on haittaa, saadaan se siirtää toiseen paikkaan rajan paikkaa muuttamatta. Jos rajamerkki on huonokuntoinen tai muutoin puutteellinen eikä rajan oikeasta paikasta ole epäselvyyttä tai riitaa, saadaan rajamerkki korjata rajan paikkaa määräämättä. Rajan paikkaa muuttamatta saadaan rakentaa uusi rajamerkki, jos se on tarpeen rajan paikan osoittamiseksi maastossa. Edellä 1―3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet suoritetaan rajankäyntinä. 109 § Mitä tässä luvussa säädetään rekisteriyksikön rajan paikasta ja rajamerkistä, koskee soveltuvin osin myös rasitealueen ja muun kiinteistöjaotusta osoittavan rajan paikkaa ja rajamerkkiä. 110 § Edellä 101 §:n 2 momentissa tarkoitetunalueen omistaja on se, jota varten alue toimitusasiakirjoista tai muista asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan on yleiseksi tai yhteiseksi jätetty tai erotettu ja joka on ryhtynyt käyttämään aluetta alkuperäiseen tarkoitukseen. Jos alueen käytöstä alkuperäiseen tai sitä vastaavaan tarkoitukseen on ryhtynyt huolehtimaan toinen, joka on saanut alueen hallintaansa, on omistaja se, joka tehtävästä huolehtii. Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa alueen omistaja on se, joka aluetta omistajana hallitsee. Jollei aluetta kukaan omistajana hallitse eikä aluetta ole erotettu tai jätetty tilojen yhteiseksi alueeksi, omistaa kunta alueen. Mitä edellä tässä pykälässä säädetäänalueesta, koskee myös alueen osaa. 111 § Alue, jota 101 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, muodostetaan tilaksi tai liitetään ennestään olevaan tilaan noudattaen, mitä 41 §:ssä säädetään. Jos alue on yhteinen alue, määrätään sen rajat, mikäli ne ovat epäselvät, ja ne kiinteistöt, joiden yhteinen alue on, sekä osuuksien suuruudet. 112 § Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka 101 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kiinteistönmäärityksessä tehdyn ratkaisun mukaan on toimituksessa muodostetun tilan tai tilaan liitetynalueen omistaja, katsotaan toimituksessa laaditun selitelmän ote riittäväksi selvitykseksi hänen saannostaan. 12 luku Rakennusmaan järjestely 113 § Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa, jos sillä voidaan edistää asema- tai rakennuskaavassa eri käyttöön osoitettujen alueiden kiinteistöiksi muodostamista tai tasata rakennusoikeuden ilmeisen epätasaista jakautumista alueella, jolle sanottu kaava on ensi kerran vahvistettu. Lisäksi järjestelyn suorittaminen edellyttää, että siihen on tarvetta alueelle välittömästi odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa vain, jos asianomaiseen rakennus- tai asemakaavaan on otettu kaavamääräys siitä, että kaavan toteuttamiseksi voidaan suorittaa rakennusmaan järjestely. 114 § Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin alueelle laadittu asema- tai rakennuskaava on tullut lainvoimaiseksi. Määräys järjestelyn suorittamiseen voidaan antaa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville. 115 § Rakennusmaan järjestely suoritetaan alueella, jota 113 §:ssä tarkoitettu kaava koskee (järjestelyalue). Erityisestä syystä järjestelyalueena voi olla osa kaavan alueesta. Kunnan omistama alue saadaan ottaa järjestelyalueeseen vain, jos kunta antaa siihen suostumuksensa tai jos kysymys on vähäisestä alueesta taikka jos alueen ottaminen järjestelyalueeseen on välttämätöntä korttelialueen järjestelemiseksi. 116 § Ennen kuin päätetään järjestelyn suorittamisesta, toimitusmiesten on laadittava selvitys järjestelyn edellytyksistä ja järjestelyalueesta. Toimitusmiehet päättävät järjestelyn suorittamisesta ja järjestelyalueesta. Ennen päätöksen tekemistä asianosaisille ja kunnalle on varattava mahdollisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuun selvitykseen ja lausua mielipiteensä järjestelyyn ryhtymisestä ja järjestelyalueesta. 117 § Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteistön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden asema- tai rakennuskaavaan soveltuvan tontin tai rakennuspaikan, ei ilman erityistä syytä saa järjestellä tai lunastaa. Järjestelyn suorittamista koskevassa päätöksessä on erikseen mainittava ne kiinteistöt ja muut alueet, joiden tiluksia ei 1 momentin perusteella järjestellä tai lunasteta. Näitä kiinteistöjä ja alueita eivät koske 177 §:ssä tarkoitetut rajoitukset. 118 § Jos rakennusmaan järjestely suoritetaan asemakaava-alueella, kunnalle erotetaan päältäpäin rakennuslain 36 §:n 1 momentin 2―8 kohdassa mainitut kunnan tarpeisiin kaavassa osoitetut alueet siltä osin kuin ne eivät ole ennestään kunnan omistuksessa. Sama koskee rakennuskaava-alueella rakennuslain 96 §:n 1 momentissa tarkoitettuja liikenneväyliä ja muita yleisiä alueita. 119 § Rakennusmaan järjestelyssä on jakoperusteena osakkaan järjestelyalueella omistamien alueiden se arvo, joka niillä oli ennen kaavan laatimista. Osakkaalle annetaan jakoperusteen mukainen osuus järjestelyalueeseen kuuluvista muista kuin 118 §:ssä tarkoitetuista alueista. Tällöin alueet arvioidaan niillä kaavan vahvistamisen jälkeen olevan arvon mukaan. Siltä osin kuin aluetta ei voida antaa jakoperusteen mukaan, suoritetaan erotuksesta korvaus. 120 § Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin osakas saa alueensa ensisijaisesti omistamistaan alueista ja että jako helpottaa tonttijaon laatimista tai tarkoituksenmukaisten rakennuspaikkojen muodostamista. Jos alueelle on hyväksytty tonttijako, ei aluetta ilman erityistä syytä saa jakaa siten, että osakkaalle annettavan alueen raja poikkeaa kaavatontin rajasta. Osakkaalle annetaan aluetta jakoperusteesta poiketen siltä osin kuin se on tarpeen alueiden jakamiseksi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Osakas ei kuitenkaan ole velvollinen ottamaan vastaan aluetta enempää kuin 30 prosenttia yli hänelle jakoperusteen mukaan tulevasta alueen arvosta. 121 § Osakkaalle, jonka jakoperusteen mukainen osuus on niin vähäinen, ettei se vastaa yhtäkään kaavaan soveltuvaa tonttia tai rakennuspaikkaa, annetaan tontiksi tai rakennuspaikaksi soveltuva alue, jos hän sitä vaatii eikä kukaan sellainen osakas, joka on tehnyt samanlaisen vaatimuksen ja jonka osuus on ensiksi mainitun osakkaan osuutta suurempi, jää ilman vastaavanlaista aluetta. 122 § Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momentissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, saadaan rakennuspaikaksi tai tontiksi soveltuvasta alueesta antaa osia usealle vähäisen osuuden omistavalle osakkaalle, jollei näistä kukaan halua lunastaa koko aluetta. Jos lunastamista vaativia osakkaita on useita, etuoikeus on sillä, jonka jakoperusteen mukainen osuus on suurin. Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta, kunta saa lunastaa koko alueen. Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimituksessa lunastaa kaavassa sen tarpeisiin osoitetun rakennuslain 50 ja 111 §:ssä tarkoitetun alueen sikäli kuin aluetta ei ole erotettava kunnalle tämän lain 118 §:n mukaisesti. 123 § Katualueen tai rakennuskaavatien alueen määrä, joka kunnalla on oikeus saada rakennuslain mukaan korvauksetta, määrätään noudattaen, mitä siitä sanotussa laissa säädetään. Laskelmaa tehtäessä koko järjestelyalue kuitenkin rinnastetaan yhdelle maanomistajalle kuuluvaan alueeseen ja laskelmasta jätetään pois kunnan omistamat alueet. Edellä 118 §:ssä tarkoitetuista alueista, lukuun ottamatta tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettuja kunnan omistukseen tai hallintaan korvauksetta siirtyviä alueita, järjestelyn osakkailla on oikeus saada kunnalta korvaus, joka jaetaan osakkaiden kesken jakoperusteen mukaan. Korvauksen määräämistä varten alueet arvioidaan niillä ennen kaavan laatimispäätöksen tekemistä olleen arvon mukaan lisättynä sillä arvon nousulla, joka sanotun ajankohdan jälkeen on aiheutunut yleisen hintatason kohoamisesta tai muusta syystä kuin siitä kaavoituksesta, jonka vuoksi järjestely suoritetaan. 124 § Jos rakennuksen sijaintipaikan omistaja vaihtuu järjestelyssä, rakennus määrätäänalueen uuden omistajan lunastettavaksi. Jos rakennus ei sovellu kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen tai jos 1 momentissa tarkoitettu rakennus soveltuu huonosti uuden omistajan käyttöön, rakennus on arvioitava siihen arvoon, joka sillä on ottaen huomioon kaavan mukainen alueen käyttötarkoitus ja rakennuksen tosiasiallinen käyttömahdollisuus. Jos 2 momentin mukaisesti arvioitu rakennuksen arvo on pienempi kuin se arvo, joka rakennuksella oli ilman kaavasta tai omistajan vaihtumisesta johtuvaa vaikutusta, on erotus rakennusmenetystä, jonka korvaamisesta asianosaiset vastaavat 130 §:n 2 momentin mukaisesti. 125 § Mitä 124 §:ssä säädetään, koskee soveltuvin kohdin myös rakennelmaa, laitetta, johtoja, istutuksia, puutarhaa ja muuta sellaista kiinteään omaisuuteen kuuluvaa. 126 § Järjestelyalueeseen kohdistuvan vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämiseen sovelletaan,

§:ssä säädetään. 127 § Rakennusmaan järjestelyssä laaditaan järjestelysuunnitelma, jossa esitetään: 1) kunnalle 118 §:n nojalla erotettavatalueet; 2) osakkaille annettavat alueet sekä osakkailta lunastettavat alueet; 3) kunnalle, kuntayhtymälle tai valtiolle 122 §:n 2 ja 3 momentin mukaan lunastettavat alueet; 4) muodostettavia kiinteistöjä koskevat rasitteet, osuudet yhteisiin alueisiin ja etuudet; 5) määräykset rakennusten lunastamisesta; 6) määräykset vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämisestä; 7) alueiden haltuunoton aika ja muut haltuunottoa koskevat määräykset; 8) järjestelyn johdosta suoritettavat korvaukset; sekä 9) muut edellisiin verrattavat toimenpiteet. 128 § Asianosaisille on kokouksessa selostettava järjestelysuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia ja vaatimuksia. Kun muistutukset ja vaatimukset on käsitelty, vahvistetaan järjestelysuunnitelma. 129 § Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu, muodostetaan kunkin osakkaan ja muun asianosaisen saamat alueet yhdeksi tai useammaksi kiinteistöksi. Jos alueella on suoritettu tontinmittaus tai yleisen alueen mittaus, mitatut tontit ja yleiset alueet merkitään tontteina tai yleisinä alueina kiinteistörekisteriin, mikäli merkitsemisen edellytykset ovat olemassa. Muutoin kiinteistöjen alueet muodostetaan tiloiksi. Järjestelyalueeseen sisältyvä yhteinen alue voidaan siirtää muodostettavaan kiinteistöön noudattaen, mitä 60 ja 61 §:ssä tarkoitetusta alueen lunastamisesta säädetään. Jollei siirtämistä suoriteta, osakaskunnan saama alue jää kiinteistöjen yhteiseksi tai muodostetaan osakaskunnan pyynnöstä tilaksi. Edellä 118 §:ssä tarkoitettujen alueiden erottaminen kunnalle toimitetaan asemakaava-alueella järjestelyn yhteydessä suoritettavalla yleisen alueen mittauksella. Jollei yleisen alueen mittausta ole suoritettu tai jos kysymys on rakennuskaava-alueesta, alueet erotetaan kunnalle muodostamalla ne 1 momentin mukaisesti tiloiksi. 130 § Rakennusmaan järjestelyn kustannukset jaetaan osakkaiden ja kunnan kesken niiden järjestelyssä saamien alueiden arvojen mukaisessa suhteessa. Osakkaiden kesken kustannukset jaetaan heidän järjestelyssä saamansa hyödyn mukaisessa suhteessa. Edellä 124 §:n 3 momentissa ja 125 §:ssä tarkoitettu omaisuudenmenetys sekä vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijalle maksettava korvaus, siltä osin kuin korvauksen perusteena olevasta toimenpiteestä ei ole hyötyä kiinteistön omistajalle, jaetaan osakkaiden kesken 1 momentissa säädetyn perusteen mukaan. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen osallistumaan sanottujen menetysten ja korvausten maksamiseen. 13 luku Yhteiset alueet ja erityiset etuudet Yhteisalueosuuden siirtäminen ja tilaksimuodostaminen 131 § Kiinteistöstä luovutettu osuus yhteiseenalueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta siirretään luovutuksensaajan kiinteistöön tai, jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan tilaksi. Edellä sanotut toimenpiteet tehdään toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toimituksessa osuus katsotaan määräalaksi. Osuuden siirtäminen saadaan suorittaa silloinkin, kun kiinteistö, josta osuus erotetaan, sijaitsee eri kunnassa kuin saajakiinteistö, jos osuuden siirtäminen on tarkoituksenmukaista. Yhteisen alueen muodostaminen ja alueen liittäminen yhteiseen alueeseen 132 § Asianosaisten sopimuksesta saadaan yhden tai useamman kiinteistön yksityisiä tiluksia käsittävä alue muodostaa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi, jos se on näille kiinteistöille tarpeellinen. Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa yhteismetsää, tietä eikä valtaojaa tai muuta veden johtamista varten. Alueella, jolla on voimassa asema- tai rakennuskaava, ei saa muodostaa yhteistä aluetta. 133 § Alue, jonka yhteisen alueen osakaskunta on luovutuksen kautta saanut omistukseensa, liitetään osakaskunnalle kuuluvaan yhteiseen alueeseen. 134 § Alue erotetaan yhteiseksi tai liitetään ennestään olevaan yhteiseen alueeseen toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään, tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Alueen yhteiseen alueeseen liittämisen edellytyksenä on, että kiinteistöön, josta alue otetaan, ei kohdistu kiinnityksiä tai liitettävä alue vapautetaan vastaamasta sanotun kiinteistön kiinnityksistä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Vapauttaminen voi tapahtua panttioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiinteistö, josta alue otetaan, riittää liittämisen jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista. 135 § Kiinteistön vesialue erotetaan halkomisessa muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi, jollei sen jakamiseen ole erityistä syytä. 136 § Halkomisessa ja uusjaossa voidaan, jos se on tarpeen tarkoituksenmukaisen jakotuloksen saavuttamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa, ilman asianosaisten sopimusta erottaa yhteiseksi: 1) autojen pitämistä, venevalkamaa tai laituria varten tapeellinen alue; 2) veden ottamista tai patoamista varten tarpeellinen alue; 3) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun maa-aineksen ottamista varten tarpeellinen alue; sekä 4) yhteisen vesialueen tai yhteisenä erityisenä etuutena olevan kalastusoikeuden käyttämistä varten tarpeellinen maa-alue. Uusjaossa voidaan muutakin erityistä yhteistä tarvetta varten erottaa alue yhteiseksi. Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa, jos se tarve, jota varten alue tulisi muodostettavaksi, voidaan yhtä hyvin tyydyttää perustamalla rasite. Yhteisen alueen jako 137 § Muun yhteisen alueen kuin kosken tai yhteismetsälaissa tarkoitetun yhteismetsän osakas on oikeutettu saamaan osuutensa jaolla erotetuksi, jos erottaminen voi tapahtua kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa tuottamatta. Yhteisen vesialueen jaon edellytyksenä on lisäksi, että osuuden erottaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai että jakamiseen on muutoin painavia syitä. Jos osuutta yhteiseen maa-alueeseen ei voida erottaa eikä osuus ole tarpeen osakkaan kiinteistön käytön kannalta, ovat muut osakkaat hänen vaatiessaan velvolliset lunastamaan osuuden. Kun osuus on lunastettu, kuuluu yhteinen alue osallisiksi jääville kiinteistöille aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa, jolleivät osakkaat toisin sovi. Osuuden lunastaneiden osakkaiden on suoritettava lunastusta vaatineelle osakkaalle korvaus hänen menetyksestään. 138 § Jollei tarkoituksenmukaista tilusten sijoitusta saada aikaan jakamalla vain yhteinen alue ja suorittamalla tilusvaihtoja, saadaan jakoon ottaa yhteiseen alueeseen rajoittuvia tiluksia sen verran kuin tilusten tarkoituksenmukaisen sijoituksen aikaansaamiseksi on välttämätöntä. Edellytyksenä näiden tilusten jakoon ottamiselle on, ettei se aiheuta kenellekään sanottavaa haittaa. 139 § Jakoperusteena yhteisen alueen jaossa on kunkin kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen. Osuuden suuruus määrätään siinä toimituksessa noudatetun jakoperusteen tai muun osuuden suuruudesta annetun päätöksen mukaan, jossa alue on jätetty tai erotettu yhteiseksi. Jos alue on jäänyt tai muodostunut kiinteistöjen yhteiseksi ilman, että asiaa on käsitelty toimituksessa, muodostettujen kiinteistöjen osuudet ovat toimituksen suorittamisen ajankohtana voimassa olleen lain mukaiset. Siltä osin kuin osuudesta on myöhemmin toisin sovittu, määrätty tai laissa säädetty, osuus määräytyy tällaisen sopimuksen, päätöksen tai säännöksen mukaisesti. Kiinteistölle, josta 138 §:n nojalla on otettu tiluksia yhteisen alueen jakoon, annetaan jaossa tiluksia jakoon otettujen tilusten nautintaa vastaava määrä. 140 § Vesialueen jaossa on vesialueeseen kuuluva koskialue jätettävä yhteiseksi alueeksi. Jos kosken vesivoima on kosken kalastusta tai muuta käyttöä vähäarvoisempi tai jos koski voidaan kenellekään osakkaalle haittaa tuottamatta antaa jollekin tai joillekin osakkaista, voidaan koskialue ottaa muun vesialueen yhteydessä jakoon. Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen 1 päivää maaliskuuta 1903 muutoin kuin jaolla laillisesti erotettu, otetaan koskialue ilman sen vesivoimaa kuitenkin jakoon. Vesialueen jaossa saadaan muodostaa yhteiseksi alueeksi erityinen kalastuspaikka, jos se on tarpeen jaon toteuttamiseksi. Saapuvilla olevien asianosaisten sopimuksesta voidaan muukin vesialue muodostaa osakaskiinteistöjen yhteiseksi. 141 § Jos jaettava yhteinen maa-alue sijaitsee siten, että aluetta tai sen osaa voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvien, kiinteistöille yksityisesti kuuluvien tilusten yhteydessä tai jos jaettava maa-alue on vähäarvoinen, saadaan, siltä osin kuin 138 §:ssä mainituin toimenpitein ei saada aikaan tyydyttävää tilusten sijoitusta, yhteinen alue tai sen osa lunastaa ja liittää alueellisina osina niihin kiinteistöihin, joiden tiluksiin yhteinen alue rajoittuu. Erityisestä syystä yhteistä aluetta voidaan määrätä lunastettavaksi sellaiseen osakaskiinteistöön, joka ei rajoitu yhteiseen alueeseen. Mitä edellä tässä momentissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös yhteismetsää. Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhteinen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema-, rakennus- tai rantakaavan alueella ja joka kunnalla olisi rakennuslain nojalla oikeus lunastaa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa määrätä kunnan lunastettavaksi. Kun yhteinen alue 1 momentin nojalla liitetään kiinteistöön tai yhteismetsään taikka 2 momentin nojalla lunastetaan kunnalle, on yhteisen alueen osakkaalla oikeus saada korvaus, joka määräytyy saman perusteen mukaan kuin hänen kiinteistöllään oli osuutta yhteiseen alueeseen. 142 § Toimitusmiehet päättävät yhteisen alueen jaon edellytyksistä ja laajuudesta. Samalla heidän on päätettävä, miltä osin jako suoritetaan 137 §:n 1 momentissa tarkoitettuna jakona ja miltä osin 141 §:ssä tarkoitettua lunastusmenettelyä käyttäen sekä mitä osuuksia määrätään 137 §:n 3 momentin nojalla lunastettaviksi. 143 § Yhteisen alueen jaossa laaditaan jakosuunnitelma, jossa esitetään: 1) jaettujen tilusten liittäminen osakkaiden kiinteistöihin tai muodostaminen eri kiinteistöiksi; 2) tilusten antaminen kiinteistöille 139 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa; 3) alueiden jättäminen tai muodostaminen yhteiseksi; 4) alueiden lunastaminen ja niiden liittäminen kiinteistöihin tai yhteismetsään taikka muodostaminen eri kiinteistöiksi; 5) 137 §:n 3 momentissa tarkoitetun osuuden lunastaminen ja jakaantuminen kiinteistöille; 6) perustettavat rasitteet; 7) 145 §:ssä tarkoitetun oikeudenhaltijan aseman järjestäminen tai oikeuksien lakkaaminen; 8) jaon johdosta maksettavat korvaukset; sekä 9) muut tarpeelliset edellisiin verrattavat toimenpiteet. 144 § Asianosaisille on kokouksessa selostettava jakosuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua jakosuunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Muistutusten käsittelyn jälkeen toimitusmiesten on päätettävä jakosuunnitelman vahvistamisesta. Jos jakosuunnitelma on saanut lainvoiman, voidaan tästä johtuvat merkinnät tehdä kiinteistörekisteriin ennen toimituksen lopettamista. 145 § Jos jaettavaan alueeseen kohdistuu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus, sovelletaan oikeudenhaltijan aseman järjestämiseen,

§:ssä säädetään. 146 § Kiinteistön jaossa saama alue liitetään osakaskiinteistöön tai erotettua osuutta vastaava alue muodostetaan erityisestä syystä eri kiinteistöksi. Sama koskee aluetta, joka 141 §:n 2 momentin nojalla lunastetaan kunnalle. 147 § Alue tai osuus, joka yhteisen alueen jaossa siirretään kiinteistöstä toiseen tai muodostetaan eri kiinteistöksi, vapautuu sitä rasittavista panttioikeuksista. Vastaanottavaa kiinteistöä rasittavat panttioikeudet kohdistuvat toimituksen saatua lainvoiman myös kiinteistöön siirrettyyn alueeseen tai osuuteen. Erityiset etuudet 148 § Jos jaettavalla alueella sijaitsevaan määrättyyn alueeseen kohdistuva erityinen etuus, kuten oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen, kuuluu usealle kiinteistölle yhteisesti, jätetään tällainen etuus jaossa edelleen voimaan. Etuus saadaan kuitenkin lakkauttaa noudattaen, mitä 149 §:ssä säädetään. Jos etuus kuuluu yksinomaan jaossa mukana oleville kiinteistöille, voidaan se ottaa jakoon, jos siihen on erityistä syytä. Alue, johon etuus kohdistuu, voidaan erottaa jaon mukaan etuuteen oikeutettujen kiinteistöjen yhteiseksi, jos se on tarkoituksenmukaista. Jaettavaan alueeseen kohdistuva, kiinteistölle yksityisesti kuuluva erityinen etuus jätetään edelleen voimaan. Etuus voidaan kuitenkin lakkauttaa noudattaen, mitä 149 §:ssä säädetään, taikka ottaa jakoon, jos etuus kuuluu jaossa mukana olevalle kiinteistölle ja jos etuuden jakoon ottamiseen on erityistä syytä. 149 § Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön alueeseen kohdistuva yhteinen erityinen etuus tai yksityinen erityinen etuus voidaan rasitetun rekisteriyksikön omistajan vaatimuksesta lakkauttaa, jos etuus on muuttuneiden olosuhteiden johdosta tullut siihen oikeutetuille kiinteistöille vähämerkitykselliseksi taikka jos etuuden käyttämisestä johtuva rasitus on muodostunut kohtuuttoman suureksi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Lakkauttaminen suoritetaan erillisessä toimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Rasitetun rekisteriyksikön omistajan on suoritettava korvaus etuuden lakkauttamisesta aiheutuvasta menetyksestä. Erinäisiä säännöksiä 150 § Halottavaan kiinteistöön kuuluva osuus yhteiseen maa-alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka sille yksityisesti kuuluva erityinen etuus annetaan yhdelle halkomisessa muodostetuista kiinteistöistä, jollei osuuden tai etuuden jakaminen usean halkomisessa muodostetun kiinteistön kesken ole kiinteistöjen käytön kannalta tarkoituksenmukaista taikka jolleivät asianosaiset jakamisesta sovi. Halottavan kiinteistön osuus yhteiseen vesialueeseen jaetaan muodostettavien kiinteistöjen kesken toimituksessa noudatetun jakoperusteen mukaan, jolleivät asianosaiset toisin sovi. Emäkiinteistöön kuuluvasta osuudesta yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka emäkiinteistön yksityisestä erityisestä etuudesta saa lohkokiinteistö tai saajakiinteistö osuuden, jos asianosaiset ovat niin sopineet. Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, määrätään lohkokiinteistön tai saajakiinteistön osuus lohkokiinteistön tai siirretyn määräalan ja kantakiinteistön maapinta-alojen suhteessa tai erityisestä syystä muun kohtuullisen perusteen mukaan. Lohkokiinteistö tai saajakiinteistö ei kuitenkaan saa osuutta siitä osuudesta yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen, joka emäkiinteistöllä on yli sen, mikä sille maapinta-alansa perusteella kuuluisi (säästöosuus), elleivät asianosaiset ole tästä nimen- omaisesti sopineet. 151 § Osuus yhteiseen erityiseen etuuteen voidaan siirtää toiseen kiinteistöön noudattaen, mitä yhteisalueosuuden siirtämisestä säädetään. Jos sellaisen kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka yksityinen erityinen etuus, koko alue muodostetaan yleiseksi alueeksi, pakkolunastusyksiköksi taikka tie- tai liitännäisalueeksi taikka liitetään yhteismetsään, muodostaa kiinteistölle kuuluva osuus tai etuus jäljelle jäävän kiinteistön. 152 § Kiinteistötoimituksessa on aina todettava, mihin yhteisiin alueisiin tai yhteisiin erityisiin etuuksiin muodostetuilla kiinteistöillä on osuutta ja mikä on kullekin kiinteistölle kuuluvan osuuden suuruus. Jos kiinteistötoimituksessa muodostettavan kiinteistön emäkiinteistön osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistötoimituksessa on todettava, mikä on kunkin muodostettavan kiinteistön osuus emäkiinteistön osuudesta yhteiseenalueeseen tai erityiseen etuuteen. Kiinteistötoimituksessa on myös todettava muodostetuille kiinteistöille yksityisesti kuuluvat erityiset etuudet. 153 § Tämän luvun säännökset koskevat yhteismetsää ja osuutta yhteismetsään vain, jos niin erikseen säädetään. Yhteismetsäosuuden osalta noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin 152 §:n säännöksiä. 14 luku Rasitteet 154 § Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus: 1) talousveden ottamiseen ja johtamiseen sekä vesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 2) veden johtamiseen maan kuivattamista varten; 3) viemärijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 4) puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 5) autojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia, lastauspaikkaa ja kalastusta varten tarvittavan alueen käyttämiseen; 6) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen; 7) väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; 8) kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen tai jätteiden kokoamispaikan sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä 9) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen rakennuskaava- tai asemakaava-alueella, ei kuitenkaan katualueella, liikenneväylän alueella eikä rakennuskaavatien alueella. Jos 1 momentissa tarkoitetun oikeuden perustamista pysyvänä rasitteena ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan sanottu oikeus perustaa määräaikaisena rasitteena. Toimituksessa on määrättävä se ajankohta, johon saakka määräaikainen rasite on voimassa. Jos on tarpeen, toimituksessa voidaan myös määrätä se tapahtuma, jonka johdosta määräaikainen rasite lakkaa ennen määräajan päättymistä. Rakennusrasitteista säädetään erikseen. 155 § Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momentin 1―4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun momentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämiseen voidaan asemakaava- ja rakennuskaava-alueella perustaa myös kuntaa varten. 156 § Rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat taikka kunta ja kiinteistönomistaja, milloin rasite voidaan perustaa kuntaa varten, siitä sopivat ja rasite on kiinteistölle tai kunnalle tarpeellinen eikä siitä aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. Jos kuitenkin rasitteen perustaminen on tarpeen halkomisen, yhteisen alueen jakamisen, pakollisen tilusvaihdon, alueen siirtämisen, uusjaon tai rakennusmaan järjestelyn suorittamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla, saadaan 154 §:n 1 momentin 1―6 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite perustaa ilman asianosaisten suostumusta toimituksen alaisella alueella. Asemakaava- ja rakennuskaava-alueella saadaan perustaa 154 §:n 1 momentin 1―3 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle. Kiinteistötoimituksessa on kullekin kiinteistölle ja palstalle järjestettävä tarpeellinen kulkuyhteys perustamalla 154 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettu rasite taikka perustamalla yksityisistä teistä annetussa laissa (358/62) tarkoitettu pysyvä tai määräaikainen tieoikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen oikeus noudattaen, mitä sanotussa laissa säädetään. 157 § Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa asemakaavan tai rakennuskaavan toteuttamista. Rasite on muutoinkin perustettava siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja että rasitteesta tai sen käyttämisestä ei aiheudu ympäristölle tarpeetonta haittaa eikä kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä. Rasitetta ei saa perustaa, jos sen käyttäminen muun lainsäädännön mukaan olisi kiellettyä. Jos rasitteen käyttämiselle muun lainsäädännön mukaan vaaditaan viranomaisen lupa, ei rasitteen perustaminen korvaa tällaista lupaa. Edellä 154 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rasitteen käyttäminen ei edellytä vesilain 9 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua omistajan suostumusta. 158 § Toimituksessa on määrättävä alue, johon perustettu rasite kohdistuu, sekä tarvittavat ehdot ja rajoitukset rasitteen käyttämiselle. Jos rasitteen käyttäminen edellyttää tien tekemistä tai rakennuksen, rakennelman tai laitteen rakentamista taikka rasitealueen muuta kuntoonpanoa, toimituksessa on annettava tarpeelliset määräykset oikeutettujen kiinteistöjen omistajien ja rasitetun alueen omistajan osallistumisesta kuntoonpanokustannuksiin, jos joku asianosaisista sitä vaatii tai jos se on muutoin tarpeellista. Jolleivät asianosaiset sovi kuntoonpanokustannusten osittelusta, on ositteluperusteena kunkin asianosaisen rasitteesta saama hyöty. Kuivattamista varten perustettavan rasitteen osalta hyöty määrätään vesilain 6 luvun säännösten mukaisesti. Tällöin voidaan myös perustaa vesilaissa tarkoitettu ojitusyhtiö. Mitä edellä tässä momentissa säädetään kuntoonpanokustannuksista, sovelletaan myös rasitealueen kunnossapitokustannuksiin. Kuivattamista varten perustetun rasitteen kunnossapitoon sovelletaan, mitä vesilaissa ojan kunnossapidosta säädetään. Jos rasite on perustettu kuntaa varten, sovelletaan kuntaan, mitä 2 momentissa säädetään rasitteeseen oikeutetun kiinteistön omistajasta. 159 § Toimituksessa, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, vaihdetaan alueita tai liitetään alueita kiinteistöön, on määrättävä se kiinteistö, jonka hyväksi aikaisemmin perustettu rasite tai 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu oikeus jää voimaan. Jos rasite tai oikeus on tarpeellinen usealle toimituksessa muodostetulle kiinteistölle, se voidaan määrätä jäämään voimaan myös näiden hyväksi, mikäli 156 ja 157 §:ssä säädetyt edellytykset rasitteen perustamiselle ovat olemassa. Toimituksen kohteena olevaa aluetta koskeva rasite, joka on tarpeeton, on poistettava toimituksessa. 160 § Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetun rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia rasitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikaisemmin annettuja määräyksiä, jos asianosaiset siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta asemakaavan tai rakennuskaavan toteuttamista. Tällainen toimenpide voidaan suorittaa ilman asianosaisten sopimustakin, jos rasitteesta olosuhteiden muuttumisen johdosta aiheutuva haitta voidaan poistaa tai sitä vähentää eikä toimenpiteestä aiheudu oikeutetulle kiinteistölle huomattavaa haittaa. 161 § Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite voidaan poistaa, jos olosuhteet ovat niin muuttuneet, ettei rasitetta enää 156 ja 157 §:n säännökset huomioon ottaen voitaisi perustaa eikä rasite ole oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle välttämätön. Välttämätön rasite voidaan poistaa, jos rasitteesta aiheutuvan kohtuuttoman haitan poistaminen ei ole mahdollista 160 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein ja jos poistetun rasitteen sijaan voidaan 156 ja 157 §:ssä säädetyin edellytyksin perustaa vastaavanlainen rasite toiseen paikkaan. Jos rasitteesta aiheutuvaa kohtuutonta haittaa ei voida poistaa 1 momentissa tarkoitetuin toimenpitein ja jos rasitteen rasittavuuden lisääntyminen on aiheutunut rasitteen käytön muuttumisesta, on niiden rasiteoikeuden haltijoiden, joiden käytön johdosta rasittavuus on lisääntynyt, korvattava muutoksesta johtuva lisähaitta rasitetun rekisteriyksikön omistajalle. 162 § Rasitetun rekisteriyksikön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus rasitteen perustamisesta aiheutuvista menetyksistä siltä, jonka hyväksi rasite perustetaan. Lohkomisessa lohkokiinteistön hyväksi perustetusta 156 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulkuyhteyttä varten tarpeellisesta rasitteesta tai oikeudesta kantakiinteistön omistajalla on kuitenkin oikeus korvaukseen vain erityisestä syystä. Jos 159 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen vuoksi rasitteen rasittavuus sanottavasti lisääntyy, rasitetun rekisteriyksikön omistajalla on oikeus saada korvaus tästä johtuvasta lisähaitasta sanotussa momentissa tarkoitetuilta rasiteoikeuden haltijoilta. 163 § Kun jaossa perustetaan kaikkien osakastilojen kesken 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu pysyvä oikeus, voidaan jakoperusteen mukainen osa oikeutta varten tarvittavien tilusten jyvitysarvosta lukea kunkin osakkaan osuudeksi, jos se osakkaiden oikeuden perustamisesta saama hyöty huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Tällöin ei alueen luovuttamisesta oikeuden perustamista varten määrätä korvausta. 164 § Jos rasite poistetaan tai siirretään taikka sen käyttämistä rajoitetaan tai käyttämisestä annettuja määräyksiä muutetaan, on rasiteoikeuden haltijalla oikeus saada korvaus toimenpiteen aiheuttamista menetyksistä siltä, joka saa toimenpiteestä hyötyä. Korvausta vähennetään toimenpiteestä korvauksen saajalle aiheutuvaa hyötyä vastaavasti. Jos korvausvelvollisia on useita, he osallistuvat korvauksen maksamiseen saamansa hyödyn mukaan. 165 § Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen tai poistaminen taikka muu rasitetta tai oikeutta koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Asemakaava-alueen tonttijakoalueella suoritettavassa rasitetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu, yksityisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia vain, jos kysymys on tällaisen oikeuden siirtämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta. Muulla kuin edellä tarkoitetulla alueella rasitetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksityisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia vain, jos samalla on kysymys 154 §:n 1 momentissa tarkoitettua rasitetta koskevasta toimenpiteestä. 166 § Rasitetoimitusta saa hakea rekisteriyksikön omistaja. Kunta saa hakea rasitetoimitusta, jos kysymys on kuntaa varten perustettavasta tai perustetusta rasitteesta. Yhteiseen alueeseen kohdistuvan rasitteen poistamista, siirtämistä tai muuta muuttamista saa hakea myös yhteisen alueen osakas. 167 § Rasitetoimituksen toimituskustannukset on hakijan maksettava. Jos toimituksesta on hyötyä muullekin asianosaiselle, on tämän osallistuttava kustannuksiin toimenpiteestä saamansa hyödyn tai muun kohtuullisen perusteen mukaan. Mitä 1 momentissa säädetään rasitetoimituksen toimituskustannusten maksamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun rasitetta koskeva asia käsitellään muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. 15 luku Toimitusmenettely Tiedottaminen 168 § Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kaikille asianosaisille kutsukirjeellä. Jos toimitus koskee usean yhdessä omistamaa kiinteistöä tai määräalaa, kutsukirje toimitetaan erikseen kaikille yhteisomistajille. Jos toimitus koskee yhteistä aluetta eikä toimituksessa ole kysymys sen jakamisesta tai 101 §:n 1 momentin 2, 4 tai 5 kohdassa tarkoitetusta kiinteistönmäärityksestä tai vastaavasta toimenpiteestä, kutsukirje toimitetaan osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 §:ssä säädetään. Jos toimitus koskee aluetta, johon usealla kiinteistöllä on rasiteoikeus tai yksityisistä teistä annetun lain mukainen oikeus, eikä kysymys ole tällaisen oikeuden poistamisesta, siirtämisestä tai muuttamisesta, riittää kutsukirjeen toimittaminen yhdelle oikeuden haltijoista. Kirje toimitetaan kuitenkin tiekunnalle, jos toimitushakemuksesta ilmenee tai muutoin on tiedossa, että toimitus koskee tiekunnan tietä. Toimituksesta, joka suoritetaan taaja-asutukseen käytetyllä alueella, yleiskaava-, asemakaava-, rakennuskaava- tai rantakaava-alueella taikka alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asema- tai rakennuskaavan laatimista varten tai jolle rantakaavan laatiminen on rakennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen, lähetetään asianomaiselle kunnalle kutsukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole toimituksessa asianosaisena. Tässä tarkoitettua kutsukirjettä ei lähetetä kunnalle kuitenkaan niissä toimituksissa, jotka 5 §:n 3 momentissa on säädetty kiinteistöinsinöörin toimitettavaksi. 169 § Jos kutsukirjettä ei voida lähettää jollekin asianosaiselle sen vuoksi, että häntä tai hänen osoitettaan ei saada vaikeuksitta selville, toimituksen aloittamisesta tiedotetaan lisäksi julkaisemalla kutsu yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Samoin kutsu on julkaistava sanomalehdessä silloin, kun on epätietoisuutta siitä, ketkä ovat toimituksen asianosaisia. Toimituksen aloittaminen katsotaan tiedotetuksi, jos kutsukirje on vähintään 10 päivää ennen alkukokousta annettu postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitettu asianomaiselle taikka vähintään seitsemän päivää ennen alkukokousta luovutettu vastaanottajalle kirjallista todistusta vastaan taikka jos kutsu on julkaistu sanomalehdessä vähintään 10 päivää ennen alkukokousta. 170 § Jos toimituksen aloittamisesta on tiedotettu 168 ja 169 §:ssä säädetyllä tavalla, asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen suorittamista. Toimitus voidaan suorittaa tiedottamatta siitä 168 ja 169 §:ssä säädetyllä tavalla, jos kaikki asianosaiset siihen suostuvat. Jos toimituksen aikana ilmenee, että jollekin asianosaiselle ei ole tiedotettu toimituksen aloittamisesta, toimituksessa on pidettävä jatkokokous, josta asianomaiselle tiedotetaan kuten toimituksen aloittamisesta. Toimitus saadaan kuitenkin suorittaa loppuun jatkokokousta pitämättä, jos asianosainen, jolle toimituksen aloittamisesta ei ole tiedotettu, on toimituksessa saapuvilla eikä vaadi käsittelyn lykkäämistä tai jos hän ennen toimituksen lopettamista on kirjallisesti ilmoittanut, ettei hän osaltaan pidä jatkokokousta tarpeellisena. Mitä edellä tässä momentissa säädetään asianosaisesta, koskee myös kuntaa, kun kysymys on 168 §:n 3 momentissa tarkoitetusta toimituksesta. 171 § Toimituksen jatkokokouksesta ilmoitetaan toimituskokouksessa tai tiedotetaan toimituksen aloittamisesta säädetyllä tavalla. Kokouksessa saapuvilla olevat asianosaiset voivat kuitenkin sopia muustakin sellaisesta jatkokokouksen tiedottamistavasta, jota toimitusinsinööri pitää riittävänä. Kokoukset ja muu toimitusmenettely 172 § Toimituksessa esille tulevien asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista varten pidetään tarpeen mukaan yksi tai useampia kokouksia, jollei 178 §:n 2 momentista muuta johdu. 173 § Toimitus katsotaan aloitetuksi silloin, kun toimitusinsinööri on aloittanut ensimmäisen kokouksen. Ennen toimituksen aloittamista saadaan kuitenkin suorittaa toimitukseen liittyviä teknisiä tehtäviä. 174 § Toimitusmiesten on huolehdittava siitä, että kaikki toimitukseen kuuluvat asiat tulevat toimituksessa käsitellyiksi. 175 § Toimituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan toimitusmiesten päätöksellä. Teknisten tehtävien suorittamista koskevat asiat ratkaisee kuitenkin toimitusinsinööri yksin. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sellaista asiaa, josta asianosaisilla on oikeus sopia ja josta sopimus on tehty. Jos toimitusmiehet eivät ole päätöksestä yksimielisiä, ratkaistaan asia äänestyksessä, johon sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa äänestyksestä monijäsenisessä tuomioistuimessa säädetään. 176 § Toimituksessa ratkaistavaa asiaa koskeva sopimus, joka tehdään toimituskokouksen aikana, merkitään pöytäkirjaan. Jos asianosaiset toimituksen kuluessa muutoin kuin toimituskokouksessa sopivat asiasta, sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tällainen sopimus on pätevä, vaikka joku, jota sopimus koskee, ei ole sitä allekirjoittanut, jos hän sopimuksen tekemisen jälkeen pidettävässä toimituskokouksessa ilmoittaa hyväksyvänsä sopimuksen. Toimitusmenettelyä koskeva asianosaisten sopimus tehdään toimituskokouksessa ja merkitään pöytäkirjaan. 177 § Sellaisen toimituksen kohteena olevanalueen, jonka omistus voi muuttua toimituksen seurauksena, hoitoa ei saa laiminlyödä. Tällaisella alueella saadaan toimituksen tiedottamisen ja tilusten haltuunoton välisenä aikana suorittaa puuston hakkuuta tai maa-ainesten ottamista myytäväksi tai muuten poisvietäväksi, uusien rakennusten rakentamista tai olemassa olevien rakennusten peruskorjaamista taikka muita sellaisia omaisuuden arvoa tai käyttötarkoitusta muuttavia toimenpiteitä vain toimitusmiesten asettamin rajoituksin tai erikseen antamalla luvalla. Rajoitukset on asetettava siten, että ne eivät tarpeettomasti vaikeuta sellaisten toimenpiteitten suorittamista, joiden vaikutukset toimituksen suorittamiseen ovat vähäisiä. Lupa toimenpiteen suorittamiseen on annettava, jollei toimenpide merkittävästi vaikeuta toimituksen suorittamista tai vaaranna toimituksen tarkoituksen toteuttamista. Jos halottavan kiinteistön kaikki yhteisomistajat ovat sopineet puiden tai maa-ainesten myynnistä tai poisviemisestä, ei 1 momenttia tältä osin sovelleta. Toimituksissa, joita 1 momentin säännökset koskevat, toimitusinsinöörin on selostettava sanottuja säännöksiä ja niistä johtuvia rajoituksia. Toimitusmiesten on annettava tarpeelliset määräykset niistä rajoituksista, joita noudattaen toimenpide saadaan suorittaa ilman erityistä lupaa. Toimitusmiesten asettamia rajoituksia ja luvasta antamaa ratkaisua on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. 178 § Jos hakija peruuttaa hakemuksensa ennen kuin toimituksen aloittamisesta on tiedotettu, toimitusmääräys peruutetaan. Samoin menetellään, jos hakija peruuttaa hakemuksensa toimituksen tiedottamisen ja aloittamisen välisenä aikana ja jos peruuttamisesta saadaan tieto ennen alkukokousta kaikille asianosaisille. Jos toimituksen hakija luopuu hakemuksesta sen jälkeen, kun toimitus on aloitettu tai toimituksen vaatimia teknisiä tehtäviä on suoritettu, asia käsitellään toimituskokouksessa. Toimitus raukeaa, jollei kukaan kokouksessa saapuvilla oleva, toimituksen hakemiseen oikeutettu asianosainen vaadi sen suorittamista. Toimitusinsinööri voi kuitenkin päättää toimituksen raukeamisesta kokousta pitämättä, jos kaikki asianosaiset siihen suostuvat eikä kokouksen pitäminen ole tarpeen korvausten tai toimituskustannusten käsittelemistä varten. 179 § Jos toimituksen aloittamisen jälkeen ilmenee, ettei toimitusta voida lainkaan suorittaa, jätetään toimitus sikseen. Toimituksen sikseen jättämisestä huolimatta voidaan kuitenkin suorittaa loppuun sellainen toimitukseen kuuluva erillinen tehtävä tai toimenpide, joka on keskeneräinen ja jonka loppuun saattamista asianosainen pyytää. Jos toimituksen aloittamisen jälkeen toimituksen suorittamisen edellytyksissä ilmenee sellainen puutteellisuus, joka voi korjautua, keskeytetään toimitus, jos joku asianosainen sitä vaatii tai jos keskeyttäminen on muutoin tarkoituksenmukaista. 180 § Toimitusinsinöörin tehtävänä on hankkia toimituksen suorittamisessa tarvittavat apuhenkilöt sekä rajojen merkitsemistä ja muita maastotöitä varten tarpeelliset tarvikkeet ja työvälineet. Toimitusinsinööri voi antaa tehtävän asianosaisen suoritettavaksi. Asianosaisella on oikeus saada korvaus suorittamansa tehtävän aiheuttamista menoista ja tehtävään käyttämästään työajasta. Korvaus maksetaan asianosaiselle 208 §:n 1 momentin mukaisesti tai, mikäli se on tarkoitusenmukaisempaa, toimituksessa määrätään tarpeen mukaan korvauksesta johtuvat asianosaisten väliset suoritukset. 181 § Jos toimituksen laatu tai laajuus sitä edellyttää, toimituksessa valitaan yksi tai useampi toimitsija. Ketään ei voida valita toimitsijaksi ilman suostumustaan. Toimitsijan tehtävänä on avustaa toimitusinsinööriä 180 §:n 1 momentissa mainittujen tehtävien suorittamisessa ja saattaa toimitusmiesten tiedonannot asianosaisten tietoon, huolehtia korvausten perimisestä ja edelleen suorittamisesta sekä toimittaa muitakin näihin verrattavia toimitusinsinöörin antamia tehtäviä. Toimitsija on oikeutettu saamaan tehtävistään palkkion, jonka perusteet vahvistetaan toimituksessa. 182 § Toimitusmiehillä ja heidän avustajillaan on oikeus toimituksen suorittamista varten kulkea toimitusalueella, päästä asianosaisten rakennuksiin, avata kartoituslinjoja ja panna alueelle merkkejä. Tällöin on vältettävä aiheuttamasta vahinkoa tai haittaa. Pihassa, puutarhassa tai muussa näihin verrattavassa paikassa olevia puita ja istutuksia ei saa omistajan tai haltijan suostumuksetta vahingoittaa tai kaataa. Samoin asianosaisella on oikeus liikkua toimitusalueella sekä päästä toimituskokouksessa määrättynä ajankohtana toisen asianosaisen omistamaan rakennukseen, jos se on tarpeen hänen etujensa valvomiseksi toimituksessa. Edellä tarkoitettuja toimenpiteitä saadaan suorittaa myös toimitusalueen ulkopuolella, jos se on välttämätöntä. Jos 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu toimituksen asianosaisen omaisuudelle huomattavaa vahinkoa tai haittaa, siitä on vaadittaessa maksettava korvaus. Muun henkilön omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta tai haitasta on suoritettava korvaus. 183 § Jos toimituksen kohteena olevasta alueesta tai sen käytöstä on voimassa ennen toimituksen vireilletuloa tehty yksityisoikeudellinen sopimus, toimitus on pyrittävä tekemään niin, että sopimusta voidaan noudattaa, jollei toimituksen lopputulos tämän johdosta tule epätarkoituksenmukaiseksi tai sopimuksen huomioon ottamisella loukata toisten asianosaisten oikeutta. 184 § Jos ennen toimituksen aloittamista on tuomioistuimessa tullut vireille riita, jonka ratkaisu voi vaikuttaa toimituksen lopputulokseen, ei toimitusta saa lopettaa ennen kuin riita on ratkaistu. Jos tällainen riita syntyy toimituksen aloittamisen jälkeen, se ratkaistaan toimituksessa. 185 § Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti määrättävä ja merkittävä pysyvästi maastoon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää maastoon merkitsemättä asemakaava- tai rakennuskaava-alueella sekä erityisistä syistä muuallakin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muodostettavan kiinteistön omistaja merkitsemistä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja voidaan jättää merkitsemättä maastoon. Jollei vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamerkein osoittaa, merkitään se yksinomaan kartalle. Mitä 1 momentissa rajan merkitsemisestä säädetään, koskee myös kiinteistönmäärityksessä ja muun toimituksen yhteydessä määrättyä ennestään olevaa rekisteriyksikön rajaa. Rasitealueen raja määrätään ja merkitään maastoon noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa rekisteriyksikön rajasta säädetään, jollei alueen merkitseminen maastoon ole ilmeisen tarpeetonta. 186 § Tarvittaessa on määrättävä tilusten haltuunoton ajankohta sekä annettava määräyksiä vaihtuvalla alueella olevan sadon ja puuston korjaamisesta sekä omaisuuden poissiirtämisestä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin myös aluetta, johon on perustettu rasite- tai muu käyttöoikeus tai jota rasittanut tällainen oikeus on poistettu. Jollei kysymys ole uusjaosta tai rakennusmaan järjestelystä, asianosaisilla on oikeus sopia 1 momentissa tarkoitetuista asioista. Omaisuuden siirtämiseen ja muuttamiseen ei kuitenkaan saa ryhtyä ennen kuin omaisuus on arviointia varten selvitetty. 187 § Toimituksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan merkitään asianosaisten vaatimukset ja muiden lausumien sisältö, sopimukset, toimitusmiesten ratkaisut ja niiden perustelut sekä muut toimituksen kannalta merkitykselliset asiat, jos ne eivät sisälly muuhun toimituksen asiakirjaan. Pöytäkirjan ja muut toimituksessa laaditut asiakirjat allekirjoittaa toimitusinsinööri. 188 § Toimituksen kohteena olevasta alueesta on tehtävä kartta, jollei sen tekeminen toimituksen laadun vuoksi ole tarpeetonta. 189 § Toimituksessa tehdyt ratkaisut ja sopimukset on esitettävä saapuvilla oleville asianosaisille sitä mukaa kuin toimitus edistyy. 190 § Kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat on käsitelty, toimitusinsinööri lopettaa toimituksen sekä ilmoittaa saapuvilla oleville asianosaisille muutoksenhakuoikeudesta ja siitä, miten muutoksenhaussa on meneteltävä. Samoin muutoksenhakuoikeudesta ja muutoksenhaussa noudatettavasta menettelystä on ilmoitettava silloin, kun toimituksessa annetaan ratkaisu, johon saadaan hakea muutosta toimituksen kestäessä. Asianosaiselle, joka sitä pyytää, on annettava valitusosoitus heti toimituksen lopettamisen jälkeen tai kun 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu on tehty. 191 § Pöytäkirjan sekä muiden toimitusta koskevien asiakirjojen on oltava asianosaisten saatavilla 14 päivän kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien, jos asianosainen sitä pyytää toimituksessa, tai edellä mainitussa määräajassa pyynnöstä lukien, jos pyyntö esitetään toimituksen lopettamisen jälkeen. Jos toimituksessa on annettu 190 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu, pöytäkirjan ja muiden valituskelpoista ratkaisua koskevien asiakirjojen on oltava asianosaisten saatavilla 14 päivän kuluessa ratkaisun tekemisestä lukien. Toimituksen rekisteröiminen 192 § Kun toimitus on 284 §:n mukaan saanut lainvoiman, toimituksesta tehdään merkinnät kiinteistörekisteriin. Jos kaikki asianosaiset ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä toimituksen, merkinnät kiinteistörekisteriin voidaan tehdä valitusajan päättymistä odottamatta. Ennen merkintöjen tekemistä on todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistöjärjestelmän selvyydelle ja luotettavuudelle asetettavat sekä kiinteistörekisterilaissa säädetyt vaatimukset. Jos toimituksesta ei voida tehdä merkintöjä kiinteistörekisteriin sen vuoksi, etteivät rekisteriin merkittävät tiedot täytä 2 momen- tissa säädettyjä vaatimuksia, toimitus on korjattava. Kiinteistö ja muu rekisteriyksikkö sekä niitä koskevat toimituksessa perustetut oikeudet syntyvät tai lakkaavat silloin, kun toimituksesta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin, jollei erikseen toisin säädetä. 193 § Tehtäessä halkomisesta, uusjaosta tai yhteisen alueen jaosta merkintöjä kiinteistörekisteriin toimituksen kestäessä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 192 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. 194 § Jos muun toimituksen yhteydessä suoritettu rajankäynti tai tilusvaihto tulee lainvoimaiseksi toimituksen kestäessä, voidaan siitä tehdä merkintä kiinteistörekisteriin heti sen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Jyvitys ja muu arviointi 195 § Jos toimituksen suorittamista varten on tarpeen määrittää eri tilusten suhteelliset arvot, suoritetaan tilusten jyvitys. Jyvitystä varten erotellaan erilaiset tilukset toimituksen tarkoituksen vaatimalla tavalla ja määritetään kullekin tilukselle jyväluku, joka osoittaa tiluksen arvon verrattuna toisten tilusten arvoihin. 196 § Jyväluku määritetään tiluksen kauppa-arvon tai tuottoarvon taikka kestävän tuottokyvyn perusteella. Jyväluvun määrittämisessä otetaan huomioon tiluksen käyttötarkoitus ja käyttömahdollisuudet, laatu ja sijainti sekä muut tiluksen arvoon vaikuttavat tekijät. Jos samassa toimituksessa tiluksia jyvitetään eri perusteiden mukaan, on eri perusteiden mukaan jyvitetyt tilukset verrattava keskenään kauppa-arvon tai tuottoarvon mukaan. 197 § Jos pellon tai muun maatalouskäytössä olevan tiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä maatalouteen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella. Jos tiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä metsätalouteen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella siten, että jyvälukuun sisältyy tiluksen metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla. Jos vesitiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä kalastukseen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella. 198 § Jos jyvitettävillä tiluksilla on yleisesti erityisarvoa rakentamiseen, maa-ainesten ottoon, virkistykseen tai muuhun sellaiseen erityiseen tarkoitukseen käytettynä, jyväluvut tilukselle määritetään kauppa-arvon tai tuottoarvon perusteella. Jos jyvitettävistä tiluksista vain vähäisellä osalla on erityisarvoa ja se on suuri verrattuna tiluksilla maa- tai metsätalouteen taikka kalastukseen käytettynä olevaan arvoon, tilukset jyvitetään 197 §:ssä mainittujen käyttötarkoitusten perusteella, jolleivät asianosaiset toisin sovi. Kun tiluksen jyväluku on määritetty ottamatta huomioon tiluksen erityisarvoa, korvataan erityisarvon ja jyvityksessä käytetyn arvon ero rahana. Korvaukset 199 § Ennen toimituksen lopettamista on tehtävä lopulliset tilit asianosaisten kesken suoritettavista korvauksista. 200 § Jollei 81 tai 124 §:n säännöksistä muuta johdu, omaisuus, joka toimituksessa lunastetaan tai josta muutoin suoritetaan korvaus, arvioidaan kauppa-arvon perusteella (kauppa-arvomenetelmä). Mikäli kauppa-arvo ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, korvattava omaisuus arvioidaan tuottoarvon mukaan (tuottoarvomenetelmä) tai omaisuuteen pantujen kustannusten perusteella (kustannusarvomenetelmä). Haitasta tai vahingosta suoritettavaa korvausta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki taloudelliset menetykset. Lunastushinta ja korvaus määrätään päätöksen antamisajankohdan hintatason mukaan ja sen kunnon mukaan, joka omaisuudella on haltuunoton ajankohtana. 201 § Jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, korvaukset tutkitaan ja ratkaistaan, vaikka korvausta ei olisi vaadittu. Saapuvilla olevat asianosaiset, joita tilikorvaus koskee, saavat sopia korvauksen määrästä ja muista korvaukseen liittyvistä kysymyksistä. Sopimuksella ei saa loukata kenenkään oikeutta. 202 § Korvauksesta vastaa velallisena se, joka korvauksen määräämisen perusteena olevasta toimenpiteestä hyötyy. Jos hyödyn saajia on useita eikä korvauksen osittelusta ole muualla tässä laissa nimenomaisesti säädetty, korvaus jaetaan hyödynsaajien maksettaviksi heidän toimenpiteestä saamansa hyödyn tai muun kohtuullisen perusteen mukaan. 203 § Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien. Erityisestä syystä toimitusmiehet voivat päättää, että maksuaika on pitempi, kuitenkin enintään kolme vuotta. Uusjaon johdosta maksettavia korvauksia voidaan määrätä maksettavaksi jo ennen toimituksen lopettamista, jos se jonkun tai joidenkin osakkaiden kannalta on tärkeätä ja maksuvelvollisten kannalta kohtuullista. Jos korvauksen maksuaika on määrätty kolmea kuukautta pitemmäksi toimituksen lopettamispäivästä tai 2 momentin perusteella määrätystä maksuajan alkamispäivästä lukien, on korvaukselle suoritettava kuuden prosentin vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päivästä lukien, kun kolme kuukautta on kulunut maksuajan alkamisesta. Jollei korvausta makseta määräajassa, on maksamatta olevalle korvaukselle suoritettava korkolain (633/82) mukaista viivästyskorkoa. Jos korvauksen määrää sen suorittamisen jälkeen alennetaan, on liikaa maksettu määrä sille maksettuine korkoineen palautettava maksajalle sekä suoritettava palautettavalle pääomalle kuuden prosentin vuotuinen korko korvauksen maksamispäivästä lukien. 204 § Kiinteistö, jonka osalta korvaus on määrätty suoritettavaksi, on panttina maksamattomasta korvauksesta ja sille suoritettavasta korosta niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle edellä tarkoitetusta panttioikeudesta. Toimitusmiehet voivat määrätä rajoituksia kiinteistön puuston myymiselle ja käyttämiselle myös tilusten haltuunoton jälkeiselle ajalle, jos se on tarpeen kiinteistöstä menevän korvauksen saamisen turvaamiseksi. 205 § Kiinteistölle tuleva korvaus kuuluu kiinteistöön. Jos kiinteistön omistajalle alueen tai osuuden siirtämisen, tilusvaihdon, osittelusta poikkeamisen, maan tai rakennuksen lunastamisen taikka muun sellaisen toimenpiteen johdosta on määrätty maksettavaksi suuruudeltaan merkittävä korvaus ja kiinteistön arvo on edellä tarkoitetun toimenpiteen vuoksi siinä määrin alentunut, että kiinteistöön kohdistuva panttioikeuden haltijan oikeus saattaa vaarantua, on omistajalle tuleva korvaus korkoineen määrättävä talletettavaksi lääninhallitukseen. Talletettuun korvaukseen on panttoikeuden haltijalla sama oikeus kuin hänellä on kiinteistöön. Jollei kiinteistön omistaja voi näyttää kaikkien panttioikeuden haltijain antaneen lupaa talletetun korvauksen nostamiseen, on lääninhallituksen jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden kauppahinnan jakamisesta ulosottolaissa säädetään. 206 § Jos yhteisen alueen osakaskunta on järjestäytynyt yhteisaluelaissa säädetyllä tavalla, yhteistä aluetta koskeva korvaus maksetaan osakaskunnalle. Jollei osakaskunta ole järjestäytynyt, osakkaille maksettava korvaus jaetaan toimituksessa osakkaiden kesken, tai jos korvaus on vähäinen yhteisen alueen osakkuussuhteiden selvittämisen kustannuksiin verrattuna, korvaus talletetaan lääninhallitukseen. Jos talletettua korvausta ei nosteta 14 päivän kuluessa, lääninhallituksen on pantava korvaussumma pankkiin sitä varten perustettavalle tilille. Talletettu korvaus on maksettava osakaskunnalle sen jälkeen, kun osakaskunta on järjestäytynyt taikka kokouksessaan päättänyt korvauksen nostamisesta ja käyttämisestä sekä valinnut tehtävän hoitamista varten asiamiehen. Kunnes korvaus on maksettu osakaskunnalle, lääninhallituksen on maksettava korvaussummasta järjestäytymättömän osakaskunnan osakkaalle kuuluva osuus, jos osakas esittää luotettavan selvityksen osuutensa suuruudesta. 16 luku Toimituskustannukset 207 § Toimituskustannuksiin kuuluvat toimitusmenot ja kiinteistötoimitusmaksu. Toimitusmenoja ovat: 1) 180 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta aiheutuneet menot ja korvaukset; 2) 182 §:n 2 momentissa tarkoitetut korvaukset; 3) uskotuille miehille, toimitsijoille ja asiantuntijoille suoritetut palkkiot ja korvaukset; sekä 4) muut sellaiset toimituksen suorittamisesta aiheutuvat kustannukset ja korvaukset, jotka eivät kuulu kiinteistötoimitusmaksuun tai jotka eivät ole edunvalvontakustannuksia. Kiinteistötoimitusmaksusta säädetään erikseen. 208 § Toimitusmenojen maksamisesta päättävät toimitusmiehet ja ne maksetaan, jollei 180 §:stä muuta johdu, etukäteen valtion tai, milloin toimitusinsinöörinä on kiinteistöinsinööri, kunnan varoista sitä mukaa kuin niitä aiheutuu. Valtion tai kunnan varoista etukäteen maksetut toimitusmenot peritään valtiolle tai kunnalle takaisin kiinteistötoimitusmaksun perimisen yhteydessä noudattaen kiinteistötoimitusmaksun perimistä koskevia säännöksiä. 209 § Toimituskustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän toimituksesta saamansa hyödyn mukaan, jollei muualla tässä laissa toisin säädetä tai jolleivät asianosaiset jakamisesta toisin sovi. Yleise