laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: I OSA KAIVOSMINERAALIEN ETSINTÄ JA HYÖDYNTÄMINEN 1 luku Yleiset säännökset 1 § Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää kaivostoimintaa ja jär

§:ssä säädetään lupapäätöksen antamisesta. Kaivosviranomaisen on toimitettava päätös hakijalle ja jäljennös siitä siirron saajalle. Malminetsintäluvan siirron saaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan asiasta kirjallisesti malminetsintäalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille ja kaivosluvan siirron saaja kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistön omistajille. Kaivosviranomaisen on julkaistava tieto päätöksestä ainakin yhdessä päätöksessä tarkoitetun toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Kaivosviranomaisen on huolehdittava, että kunnat, joiden alueita luvan siirtopäätös koskee, julkaisevat viipymättä tiedon päätöksestä siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään. Kaivosviranomaisen on tiedotettava kaivosaluelunastusluvan siirrosta luvanhaltijalle ja siirron saajalle. 75 § Varauspäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen Varauspäätöksen antamiseen sovelletaan,

§:ssä säädetään lupapäätöksen antamisesta. Kaivosviranomaisen on toimitettava varauspäätös varaajalle. Kaivosviranomaisen on julkaistava tieto päätöksestä ainakin yhdessä päätöksessä tarkoitetulla varausalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja tarvittaessa sellaisessa sanomalehdessä, josta alueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden voidaan otaksua parhaiten saavan tiedon asiasta. Kaivosviranomaisen on huolehdittava, että kunnat, joiden alueilla varausalue sijaitsee, julkaisevat viipymättä tiedon päätöksestä siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään. 76 § Varauspäätöksen voimassaolo Varauspäätös on voimassa enintään kaksikymmentäneljä kuukautta siitä, kun varausilmoitus on tehty. Kaivosviranomaisen on varauspäätöksen voimassaolon pituutta harkitessaan otettava huomioon erityisesti tutkimussuunnitelman laadintaan ja muihin malminetsintälupahakemuksen valmisteleviin toimenpiteisiin tarvittava aika. Varauspäätös raukeaa määräajan päättyessä. Varauspäätös raukeaa myös kokonaan tai osittain, kun sen tuottamalla etuoikeudella on haettu malminetsintälupaa 34 §:ssä säädetyllä tavalla. Kaivosviranomaisen on lisäksi päätettävä, että varauspäätös raukeaa, jos varaaja tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen kaivosviranomaiselle. Kaivosviranomainen voi peruuttaa varauspäätöksen, jos varausilmoituksessa tai sen liitteissä on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet varauspäätökseen liittyvään harkintaan. III OSA KAIVOSTOIMITUS, KORVAUKSET JA VAKUUDET 8 luku Kaivostoimitus ja siinä suoritettavat korvaukset 77 § Kaivostoimitus Kaivosalueeksi ja kaivoksen apualueeksi tarvittavien alueiden käyttöoikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien lunastaminen suoritetaan kaivostoimituksessa. Lunastamisessa noudatetaan, jollei jäljempänä muuta säädetä, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977), jäljempänä lunastuslaki, säädetään. Kaivostoimituksessa havaitun virheen korjaamisesta tai oikaisemisesta sekä toimituksen tai päätöksen purkamista koskevasta esityksestä on voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) kiinteistötoimituksesta säädetään. Toimitusinsinööri voi kuitenkin suorittaa kaivostoimituksen ilman uskottuja miehiä, jos kukaan 81 §:ssä tarkoitetuista kaivostoimituksen asianosaisista ei sitä vaadi eikä toimituksessa ole kysymys korvauksista. 78 § Toimivaltainen maanmittaustoimisto Kaivostoimituksia koskevissa asioissa toimivaltainen on maanmittaustoimisto, jonka toimialueella lunastettava omaisuus on. Jos vain vähäinen osa kaivosalueesta tai kaivoksen apualueesta on toisen maanmittaustoimiston toimialueella, kaikki lunastukset toimeenpannaan siinä maanmittaustoimistossa, jonka toimialueella on suurin osa omaisuudesta. 79 § Kaivostoimituksen vireille tulo Toimivaltaisen maanmittaustoimiston on välittömästi annettava määräys kaivostoimitusta varten saatuaan tiedon kaivosaluelunastusluvan tai kaivosluvan myöntämistä koskevasta päätöksestä. Kaivostoimitusta ei saa lopettaa, ennen kuin kaivosaluelunastuslupa ja kaivoslupa ovat saaneet lainvoiman. Toimivaltaisen maanmittaustoimiston pyynnöstä kaivosviranomaisen on annettava lausunto asian selvittämiseksi. 80 § Kaivostoimituksen kustannukset Kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltija vastaa kaivostoimituksen kustannuksista. 81 § Kaivostoimituksen asianosainen Kaivostoimituksen asianosainen on kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltija sekä muu henkilö, jonka oikeutta tai etua toimitus välittömästi koskee. Kaivoksesta taikka kaivosalueen tai kaivoksen apualueen käyttämisestä aiheutuvasta haitasta tai vahingosta voidaan vaadittaessa määrätä korvaus lunastuslain 38 §:n estämättä. 82 § Haltuunotto Kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltijalle syntyy kaivostoimituksessa lunastuslaissa tarkoitetulla haltuunotolla oikeus käyttää alueita ja oikeuksia luvassa osoitettuihin tarkoituksiin kiinteistöön kohdistuvan muun oikeuden estämättä. Kaivosaluelunastusluvassa ja kaivosluvassa osoitetut alueet sekä perustettavat oikeudet otetaan asianomaisen luvanhaltijan haltuun kaivostoimituksessa pidettävässä haltuunottokatselmuksessa määrättynä ajankohtana. Edellytyksenä haltuunotolle on, että kaivostoimituksessa määrätty ennakkokorvaus on maksettu. Jos haltuunotosta aiheutuu lunastuslain 57 §:n 2 momentissa tarkoitettu seuraus, voi lunastustoimikunta kaivostoimituksen asianosaisen vaatimuksesta määrätä, että haltuunotto siltä osin saa tapahtua aikaisintaan toimikunnan määräämän enintään kolmen kuukauden pituisen ajan kuluttua siitä, kun asianosaiselle määrätty ennakkokorvaus on maksettu. Jos haltuun otetulla alueella olevan omaisuuden poistamisesta tai siirtämisestä ei päästä sopimukseen, kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltijan on asetettava poistettavan omaisuuden omistajalle tai haltijalle kohtuullinen ja kaivostoiminnan aloittamisen kannalta sopiva määräaika, jonka päätyttyä asianomainen luvanhaltija poistaa omaisuuden. Tällöin on luvanhaltijan ennen omaisuuden poistamista ilmoitettava siitä poistettavan omaisuuden omistajalle tai haltijalle, jollei se ole mahdotonta. Jos kaivostoimintaa varten luovutettavalta tai luovutetulta alueelta joudutaan poistamaan tai siirtämään rakennuksia, varastoja tai laitteita taikka puita, kasvavaa satoa tai muuta kasvillisuutta, on siitä aiheutuvan vahingon tai haitan lisäksi korvattava asianomaiselle aiheutuneet poistamis- tai siirtämiskustannukset. 83 § Korvauksen perusteet erityistilanteessa Jos kaivoshanke on merkittävästi korottanut tai alentanut lunastettavan omaisuuden arvoa, korvaus on määrättävä vastaamaan sitä arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman sanottua vaikutusta. Kun lunastetaan käyttöoikeus omaisuuteen, jota sen omistaja pääasiallisesti käyttää asumiseensa tai ammattinsa harjoittamiseen, lunastuslaissa tarkoitettu kohteenkorvaus on 1 momentin estämättä aina määrättävä niin suureksi kuin on tarpeen vastaavan oman asunnon tai saman toimeentulon tarjoavan, lunastettua vastaavan omaisuuden hankkimiseen lunastetun tilalle. 84 § Lunastuksen kohteen vahvistaminen ja käyttöoikeuden perustaminen Kaivostoimituksen loppukokouksessa on julistettava lunastuspäätös ja annettava valitusosoitus. Lunastuspäätöksessä vahvistetaan kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan perusteella sekä tarvittaessa luvanhaltijan osoituksen mukaan lunastuksen kohde ja perustetaan käyttö- ja muut oikeudet sekä asetetaan tarvittavat ehdot ja rajoitukset alueiden käyttämiselle. Kaivosaluelunastusluvasta ja kaivosluvasta voidaan vähäisessä määrin poiketa, jos siihen on erityinen syy ottaen huomioon, mitä 19 §:ssä sekä 47 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. Lunastuspäätöksen saatua lainvoiman syntyy kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltijalle kaivostoimintaa varten käyttöoikeus kaivosalueeksi vahvistettuun alueeseen ja kaivoksen apualueeseen sen käyttötarkoitusta vastaava rajoitettu käyttö- tai muu erityinen oikeus, jolleivät alueet ole jo aiemmin kuuluneet luvanhaltijalle. 85 § Oikeuksien raukeaminen Kaivosalueeseen ja kaivoksen apualueeseen kohdistuvat erityiset oikeudet raukeavat, kun kaivostoimitus on saanut lainvoiman. Kaivostoimituksessa voidaan kuitenkin päättää erityisen oikeuden pysyttämisestä, jos oikeudesta ja sen käyttämisestä ei aiheudu vaaraa yleiselle turvallisuudelle tai haittaa kaivostoiminnalle eikä oikeuden pysyttäminen vaaranna kiinteistöjärjestelmän selkeyttä. 86 § Kiinteistön omistajan lunastusvaatimus Jos kaivosalueesta tai kaivoksen apualueesta aiheutuu merkittävää haittaa kiinteistön tai sen osan käyttämiselle, kiinteistön omistajalla on oikeus vaatia, että kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltija lunastaa kiinteistön tai sen osan. Jos asemakaavassa on osoitettu alue kaivostoimintaa varten, kiinteistön omistajalla on oikeus kaivostoimituksessa vaatia kaavaan merkityn alueen lunastamista kokonaisuudessaan. Kiinteistöistä tai niiden osista, jotka lunastetaan 1 ja 2 momentin nojalla, muodostetaan yksi tai useampi kaivosalueesta erillinen lunastusyksikkö noudattaen, mitä lunastusyksiköiden muodostamisesta lunastuslain 49 a §:n 1 momentissa säädetään. Määrättäessä lunastuskorvausta kiinteistöstä ja niiden osista, jotka lunastetaan 1 ja 2 momentin nojalla, on korvauksen määrä puolitoistakertainen suhteessa lunastusalueen arvoon. 87 § Yksityistiejärjestelyt Kaivostoimituksessa on tehtävä sellaiset yksityisiä teitä ja tieoikeuksia koskevat järjestelyt, jotka ovat tarpeen kaivosalueen tai kaivoksen apualueen perustamisen vuoksi. Toimituksessa käsitellään ja ratkaistaan myös muut yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisessa tietoimituksessa käsiteltäviksi säädetyt asiat. Yksityistieyhteydet ja tieoikeudet voidaan järjestellä yksityisistä teistä annetun lain 38 c §:ssä tarkoitetussa alueellisessa tietoimituksessa, joka voidaan suorittaa kaivosluvan haltijan pyynnöstä ilman erillistä hakemusta. 88 § Tilusjärjestelyn tarpeellisuuden selvittäminen Kaivostoimituksessa on selvitettävä 89 §:ssä tarkoitetun tilusjärjestelyn suorittamisen tarpeellisuus. Tilusjärjestelyn tarpeellisuus selvitetään ja ratkaistaan kuitenkin kaivostoimituksen sijasta kiinteistönmuodostamislain 68 §:n 2 momentissa tarkoitetussa uusjakotoimituksessa, jos kaivostoimituksen ajankohtana sellainen on vireillä. Tällaisessa uusjaossa sovelletaan sen lisäksi, mitä kiinteistönmuodostamislaissa ja lunastuslain 82 §:ssä säädetään, tämän lain 89—92 §:n säännöksiä. 89 § Tilusjärjestely Tilusjärjestelynä voidaan suorittaa tilusvaihto kiinteistöjen kesken. Jos tilusvaihtoa ei kuitenkaan voida sopivasti toimittaa, alue voidaan siirtää kiinteistöstä toiseen rahana suoritettavaa täyttä korvausta vastaan. Tilusvaihdosta ja alueen siirtämisestä kaivostoimituksessa on voimassa, mitä kiinteistönmuodostamislain 59, 65 ja 66 §:ssä säädetään, jollei tämän lain 90—92 §:stä muuta johdu. 90 § Tilusjärjestelyn edellytykset Tilusjärjestely voidaan suorittaa, jos: 1) se on tarpeen kaivosalueen tai kaivoksen apualueen aiheuttaman tilusten haitallisen pirstoutumisen korjaamiseksi; 2) sillä voidaan poistaa tai huomattavasti vähentää niitä kustannuksia tai korvauksia, jotka muutoin aiheutuisivat uuden kulkuyhteyden järjestämisestä kaivosalueen katkaiseman kulkuyhteyden sijaan; 3) tilusvaihto tai alueen siirtäminen lisäalueen antamiseksi kaivosalueeseen tai kaivoksen apualueeseen rajoittuvalle kiinteistölle on erityisen tärkeää kiinteistön käyttökelpoisuuden lisäämiseksi; tai 4) se on tarpeen sellaisen arvoltaan vähäisen, kaivosalueen tai kaivoksen apualueen vuoksi erilleen jäävän alueen siirtämiseksi toiseen kiinteistöön, jota alueen omistaja ei voi käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla hyväkseen, mutta jota voidaan käyttää toisen kiinteistön yhteydessä. Tilusjärjestelyn suorittaminen edellyttää lisäksi, että: 1) 1 momentin 1 kohdassa mainitussa tapauksessa sillä saadaan aikaan merkittävä parannus kiinteistöjaotukseen; 2) siitä ei aiheudu kenellekään sanottavaa haittaa; ja 3) se ei vaikeuta asemakaavan toteuttamista. Tilusjärjestelyn suorittamiseen ei vaadita kiinteistön omistajan eikä siihen kohdistuvan pantti- tai erityisen oikeuden haltijan suostumusta. 91 § Tilusjärjestelysopimukset Jos asianomaisten kiinteistöjen omistajat sopivat, voidaan kaivostoimituksessa muissakin kuin 90 §:n 1 momentissa mainituissa tapauksissa tehdä kaivoksen perustamisen tai kaivostoiminnan takia tarpeellisia, kiinteistöjaotusta parantavia tilusjärjestelyjä noudattaen, mitä tilusjärjestelyn edellytyksistä 90 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa säädetään. 92 § Tilusjärjestelyn korvaukset Tilusjärjestelyssä arvioidaan kiinteistöstä toiseen siirtyvä alue erikseen luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön kannalta. Jos nämä arvot eroavat toisistaan, on erotus määrättävä kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltijan korvattavaksi. 93 § Kaivostoimituksen rekisteröinti Kaivostoimitus voidaan rekisteröidä korvausten suorittamisesta riippumatta, kun se on saanut lainvoiman. Korvausten suorittamisesta ei tarvitse ilmoittaa maanmittaustoimistolle. Kaivostoimituksesta voidaan tehdä merkinnät kiinteistörekisteriin muutoksenhausta huolimatta niiden kiinteistöjen osalta, joita muutoksenhaku ei koske. Kaivostoimituksesta voidaan tehdä merkinnät kiinteistörekisteriin myös muutoksenhaun kohteena olevien kiinteistöjen osalta, jos muutoksenhaku ei vaikuta lunastuksen kohteen vahvistamiseen, käyttö- tai muiden oikeuksien perustamiseen taikka tehtäviin merkintöihin. Kiinteistörekisterin pitäjän on näissä tapauksissa pyydettävä maaoikeudelta lupa rekisteröintiin. Maaoikeus on tällöin päätösvaltainen myös, kun siinä on vain maaoikeuden puheenjohtaja. 94 § Arvohetki ja yleisen hintatason muutoksen huomioon ottaminen Kaivostoimituksessa korvaus lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä haltuunoton ajankohdan (arvohetki) arvon perusteella. Jos yleinen hintataso on arvohetken jälkeen kohonnut, on lopullisen lunastuskorvauksen ja toimituksessa määrätyn ennakkokorvauksen välinen erotus sovitettava kohonnutta hintatasoa vastaavaksi. 95 § Korvauksensaajan määrääminen Lunastuskorvaus on kaivostoimituksessa määrättävä suoritettavaksi sille, jolle lunastettava omaisuus tai korvauksen kohde kuuluu korvauksen määräämisen ajankohtana, jollei toimituksessa esitetystä selvityksestä muuta johdu. 96 § Korvausten maksaminen ja korko Kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltijan suoritettavaksi määrätyt ennakko- ja lopulliset korvaukset tulee suorittaa kolmen kuukauden kuluessa niiden määräämisestä. Korvauksen maksamisen viivästyessä sille maksetaan vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Lopulliselle korvaukselle tulee maksaa kuuden prosentin vuotuista korkoa tämän lain 82 §:n mukaisesta haltuunotosta lukien. Kaivostoimituksessa maksettavaksi määrätyt tilusjärjestelyn korvaukset suorittaa kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltija. Tilusjärjestelyssä alueen saaja on velvollinen maksamaan saamastaan alueesta korvauksen asianomaiselle luvanhaltijalle siltä osin kuin korvausta ei voida vähentää asianomaiselle luvanhaltijalle maksettaviksi määrätyistä suorituksista. Alueen luovuttaja saa asianomaiselta luvanhaltijalta korvauksen luovuttamastaan alueesta. Tässä momentissa tarkoitettuihin korvauksiin sovelletaan, mitä 1 momentissa koron laskemisesta ja korvausten maksamisesta säädetään. Tilusjärjestelyn johdosta määrätylle korvaukselle korko lasketaan toimituksessa määrätystä alueiden haltuunottoajankohdasta lukien. 97 § Korvaukset erityisissä tapauksissa Jos tässä luvussa tarkoitettu korvaus voidaan määrätä vasta kaivostoimituksen päätyttyä eikä korvauksista sovita, on korvausasia ratkaistava kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltijan tai korvausta vaativan hakemuksesta pidettävässä toimituksessa, jossa noudatetaan vastaavasti, mitä kaivostoimituksesta säädetään. Toimitusta on haettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinko tai haitta ilmenee. Määräyksen sen suorittamiseen antaa hakemuksesta toimivaltainen maanmittaustoimisto. Kaivosviranomaisen on toimivaltaisen maanmittaustoimiston pyynnöstä annettava lausunto asian selvittämiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toimituksessa korvattava omaisuus, haitta tai vahinko arvioidaan ja korvaus määrätään toimituksen päättymisajankohdan mukaisena sekä 96 §:n mukainen vuotuinen korko lasketaan alkavaksi kaivostoimituksen loppukokouksen ajankohdasta lukien. Jos 1 momentissa tarkoitettu vaatimus on tehty ilmeisen aiheettomasti, toimituksen kustannukset on määrättävä osaksi tai kokonaan vaatimuksen esittäjän maksettavaksi. 98 § Pakkotäytäntöönpano erityisissä tapauksissa Kaivostoimituksessa määrättyyn korvaukseen, joka asiaosaisen on maksettava kaivosaluelunastusluvan ja kaivosluvan haltijalle, ja omaisuuteen, jonka omistus on tilusjärjestelyn vuoksi vaihtunut, sovelletaan kiinteistönmuodostamislain 288 §:ää. 9 luku Malminetsinnästä, kaivostoiminnasta ja kullanhuuhdonnasta suoritettavat korvaukset 99 § Malminetsintäkorvaus Malminetsintäluvan haltijan on suoritettava malminetsintäalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuinen korvaus (malminetsintäkorvaus). Malminetsintäkorvauksen vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on: 1) 20 euroa hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon ensimmäiseltä neljältä vuodelta; 2) 30 euroa hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon viidenneltä, kuudennelta ja seitsemänneltä vuodelta; 3) 40 euroa hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon kahdeksannelta, yhdeksänneltä ja kymmenenneltä vuodelta; 4) 50 euroa hehtaarilta malminetsintäluvan voimassaolon yhdenneltätoista vuodelta ja sen jälkeisiltä vuosilta. Malminetsintäkorvaus ensimmäiseltä vuodelta on maksettava viimeistään 30 päivänä siitä, kun malminetsintälupa on tullut lainvoimaiseksi. Seuraavilta vuosilta korvaus on maksettava vastaavana ajankohtana. 100 § Louhintakorvaus Kaivosluvan haltijan on maksettava kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuinen korvaus (louhintakorvaus). Louhintakorvauksen vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on 50 euroa hehtaarilta. Lisäksi louhintakorvauksena maksetaan: 1) 0,15 prosenttia vuoden aikana louhitun ja hyödynnetyn metallimalmin kaivosmineraalien lasketusta arvosta; sitä laskettaessa otetaan huomioon malmin sisältämien hyödynnettyjen metallien keskiarvohinta vuoden aikana ja muiden malmista hyödynnettyjen tuotteiden keskimääräinen arvo vuoden aikana; 2) kaivosmineraalin taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet huomioon ottaen kohtuullinen korvaus louhitusta ja hyödynnetystä muusta kaivosmineraalista kuin metallimalmista sen mukaan kuin:

1. a)kiinteistön omistaja ja kaivosluvan haltija sopivat; tai
2. b)kaivosviranomainen kiinteistön omistajan tai kaivosluvan haltijan hakemuksesta vahvistaa. Jos kaivosmineraalin taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet ovat olennaisesti muuttuneet, kiinteistön omistaja tai kaivosoikeuden haltija voi vaatia kaivosviranomaista tarkistamaan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun korvauksen. Jos lupaviranomainen on lykännyt kaivosluvan raukeamista 68 §:n 3 momentin mukaisesti, on tämän pykälän 2 momentissa tarkoitettu korvaus 100 euroa hehtaarilta (korotettu korvaus), kunnes kaivostoiminta aloitetaan tai sitä jatketaan. Velvollisuus louhintakorvaukseen alkaa, kun kaivoslupa on lainvoimainen. Velvollisuus korotettuun korvaukseen alkaa, kun päätös kaivostoiminnan uutta aloittamisaikaa tai toiminnan jatkamista koskevaksi määräajaksi on lainvoimainen. Kaivosluvan haltijan on toimitettava kaivosviranomaiselle tiedot louhintakorvauksen vahvistamista varten viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä maaliskuuta. Kaivosviranomainen vahvistaa päätöksellään louhintakorvauksen suuruuden vuosittain. Louhintakorvaus on maksettava viimeistään 30 päivänä siitä, kun kaivosviranomaisen päätös louhintakorvauksesta on tullut lainvoimaiseksi. Tarkempia säännöksiä louhintakorvauksen vahvistamista ja tarkistamista koskevasta hakemuksesta, louhintakorvauksen määrittämisen perusteista ja kaivosviranomaiselle louhintakorvauksen vahvistamista varten toimitettavista tiedoista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 101 § Sivutuotekorvaus Kaivosluvan haltijan on maksettava kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille muuhun kuin kaivostoimintaan käytetyistä kaivostoiminnan sivutuotteista saadusta hyödystä vuotuinen kiinteistökohtainen korvaus (sivutuotekorvaus). Sivutuotekorvauksen tulee olla kohtuullinen ottaen huomioon sivutuotteen taloudelliseen arvoon vaikuttavat perusteet. Jos kaivosluvan haltija ja kiinteistön omistaja eivät sovi korvauksesta, on se enintään 10 prosenttia sivutuotteesta saadusta myyntitulosta. 102 § Kullanhuuhdontakorvaus Kullanhuuhtojan on suoritettava alueen hallinnasta vastaavalle viranomaiselle tai laitokselle vuotuinen korvaus (kullanhuuhdontakorvaus). Kullanhuuhdontakorvauksen vuotuinen suuruus on 50 euroa hehtaarilta. Kullanhuuhdontakorvaus ensimmäiseltä vuodelta on maksettava viimeistään 30 päivänä siitä, kun kullanhuuhdontalupa on tullut lainvoimaiseksi. Seuraavilta vuosilta korvaus on maksettava viimeistään 15 päivänä maaliskuuta. 103 § Vahinkojen ja haittojen korvaaminen malminetsintäalueella, etsintäalueella ja kullanhuuhdonta-alueella Malminetsintäluvan haltijan on korvattava malminetsintäalueella tapahtuvasta tähän lakiin perustuvasta toiminnasta aiheutuneet vahingot ja haitat, jollei jonkin toimenpiteen osalta korvauksesta toisin säädetä. Mitä 1 momentissa säädetään malminetsintäluvan haltijan korvausvelvollisuudesta, sovelletaan etsintätyöstä vastaavan velvollisuuteen korvata etsintäalueella aiheutuneet vahingot ja haitat sekä kullanhuuhtojan velvollisuuteen korvata kullanhuuhdonta-alueella aiheutuneet vahingot ja haitat. 104 § Korvausta koskeva menettely Asianosaiset voivat sopia 101 ja 103 §:ssä tarkoitetun korvauksen suorittamisesta ja määrästä sekä muistakin korvausta koskevista seikoista. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Jollei 1 momentissa tarkoitetusta korvauksesta sovita, on korvausvaatimus esitettävä korvausta vaativan taikka asianomaisen etsintätyöstä vastaavan tai luvanhaltijan hakemuksesta pidettävässä 8 luvussa tarkoitetussa kaivostoimituksessa. Toimitusta on haettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun asianomainen lupa on rauennut tai peruutettu taikka etsintätyöstä aiheutunut vahinko tai haitta ilmenee. Jos malminetsintälupaan tai kullanhuuhdontalupaan perustuvasta toiminnasta aiheutunut vahinko tai haitta ilmenee myöhemmin, toimitusta on haettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahinko tai haitta ilmenee. Toimituksen kustannuksista vastaa etsintätyöstä vastaava tai luvanhaltija. Edellä 99, 100 ja 102 §:ssä tarkoitettuun korvaukseen liittyvään riita-asiaan sovelletaan vastaavasti, mitä 2 momentissa säädetään 1 momentissa tarkoitetusta korvausta koskevasta vaatimuksesta. 105 § Eräiden ympäristövahinkojen korvaaminen Vahingosta tai haitasta, joka aiheutuu veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta taikka melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä, hajusta taikka niitä vastaavasta häiriöstä, säädetään ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain (737/1994) 12 §:ssä. 106 § Luvan siirron vaikutus korvausvelvollisuuteen Edellä 73 §:ssä tarkoitettu luvan siirto ei vapauta luvanhaltijaa korvausvelvollisuudesta siltä osin kuin vahinko tai haitta on aiheutunut, ennen kuin kaivosviranomainen on hyväksynyt siirron. 10 luku Vakuudet 107 § Vakuus malminetsintää ja kullanhuuhdontaa varten Malminetsintäluvan haltijan ja kullanhuuhtojan on asetettava vakuus mahdollisen vahingon ja haitan korvaamista sekä jälkitoimenpiteiden suorittamista varten, jollei tätä ole pidettävä tarpeettomana toiminnan laatu ja laajuus, toiminta-alueen erityispiirteet, toimintaa varten annettavat lupamääräykset ja luvan hakijan vakavaraisuus huomioon ottaen. 108 § Vakuus kaivostoiminnan lopettamista varten Kaivosluvan haltijan on asetettava kaivostoiminnan lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten vakuus, jonka on oltava riittävä kaivostoiminnan laatu ja laajuus, toimintaa varten annettavat lupamääräykset ja muun lain nojalla vaaditut vakuudet huomioon ottaen. 109 § Vakuuden asettamista koskeva menettely Lupaviranomainen määrää vakuuden lajin ja suuruuden asianomaisessa luvassa. Vakuuden suuruutta on tarvittaessa tarkistettava, kun kaivoslupaa tarkistetaan 62 §:n mukaisesti taikka malminetsintälupaa, kaivoslupaa ja kullanhuuhdontalupaa muutetaan 69 §:n mukaisesti tai lupien voimassaoloa jatketaan 61, 63 tai 65 §:n mukaisesti. Vakuus on asetettava kaivosviranomaiselle, jonka tulee valvoa korvauksen saajan etua vakuuden asettamisessa sekä tarvittaessa toimia vakuuden rahaksi muuttamista ja varojen jakamista koskevissa asioissa. 110 § Vakuudesta suoritettavat kustannukset Vakuudesta voidaan suorittaa ne kustannukset, jotka ovat tarpeen tässä laissa säädettyjen tai asianomaisessa luvassa määrättyjen velvoitteiden suorittamiseksi. Kaivosviranomaisen tulee vapauttaa vakuus, kun luvanhaltija on täyttänyt 1 momentissa tarkoitetut velvoitteet. Vakuus on mahdollista vapauttaa myös osittain. 111 § Luvan siirron vaikutus vakuuteen Edellä 73 §:ssä tarkoitettu luvan siirto ei vapauta vakuutta. Kaivosviranomaisen on hyväksyessään luvan siirron arvioitava, onko vakuuden lajia tai suuruutta tarkistettava, sekä tehtävä asianomaisiin lupamääräyksiin tarvittavat muutokset. Samalla kaivosviranomaisen on määrättävä ajankohta, josta lukien muutokset ovat voimassa. IV OSA KAIVOSTURVALLISUUS 11 luku Kaivosturvallisuusvaatimukset 112 § Yleinen velvollisuus huolehtia kaivosturvallisuudesta Kaivostoiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan kaivosturvallisuudesta. Toiminnanharjoittajan on erityisesti huolehdittava kaivoksen rakenteellisesta ja teknisestä turvallisuudesta sekä kaivoksessa tapahtuvien vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisemisestä ja niistä aiheutuvien haitallisten seurausten rajoittamisesta. Kaivoksen työturvallisuudesta säädetään erikseen. 113 § Kaivosturvallisuuden edellyttämät toimenpiteet Kaivostoiminnan harjoittajan on kaivosturvallisuudesta huolehtiessaan noudatettava seuraavia toimintaperiaatteita: 1) vaarat ja onnettomuusuhat tunnistetaan; 2) vaaratekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, määritetään vaarojen rajoittamista koskevat turvallisuuspäämäärät ja ryhdytään toimenpiteisiin, joilla rajoitetaan vaaratekijöistä aiheutuvat haitalliset seuraukset mahdollisimman vähäisiksi; 3) toteutetaan onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeelliset toimenpiteet ja varaudutaan pelastustoimenpiteisiin; 4) yleisesti vaikuttavat toimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; 5) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Kaivostoiminnan harjoittajan on huolehdittava toimintaperiaatteiden noudattamisesta kaivoksessa ja seurattava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta kaivosturvallisuuteen sekä tarvittaessa ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa välittömästi eristettävä vaarallinen alue muusta kaivoksesta, keskeytettävä kaivoksen toiminta sekä tehtävä kaivosturvallisuuden edellyttämät toimenpiteet. Tarkempia säännöksiä kaivosturvallisuuden edellyttämien toimenpiteiden suunnittelussa, valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioon otettavista seikoista sekä noudatettavista toimintaperiaatteista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 114 § Vaarojen selvittäminen ja arviointi Kaivostoiminnan harjoittajan on järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava kaivosturvallisuutta vaarantavat seikat. Jos kaivosturvallisuutta vaarantavia seikkoja ei voida poistaa, on kaivostoiminnan harjoittajan arvioitava niiden merkitys. Kaivostoiminnan harjoittajalla tulee olla hallussaan 1 momentissa tarkoitettu selvitys ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi kirjallisena. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa, ja ne on muutenkin pidettävä ajan tasalla. 115 § Kaivoksen sisäinen pelastussuunnitelma Kaivostoiminnan harjoittajan tulee laatia kaivostoimintaa varten kaivoksen sisäinen pelastussuunnitelma. Kaivoksen sisäisessä pelastussuunnitelmassa on selvitettävä: 1) ennakoitavat vaaratilanteet ja onnettomuudet sekä niiden mahdolliset vaikutukset; 2) toimenpiteet vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä niistä aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi; 3) vaaratilanteiden tai onnettomuuksien johdosta viranomaiselle tai muille tahoille tehtävät ilmoitukset; 4) yhteistoiminta alueen pelastusviranomaisen kanssa; 5) poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt (omatoimiset pelastustoimenpiteet); 6) omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin osallistuva henkilöstö ja heidän kouluttaminen tehtäviinsä; 7) omatoimisiin pelastustoimenpiteisiin hankitut tarvikkeet; 8) varautuminen onnettomuuksien jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen. Kaivostoiminnan harjoittajan on laadittava kaivoksessa työskentelevien käyttöön ohjeet ennakoitujen vaaratilanteiden ja onnettomuuksien varalta. Tarkempia säännöksiä tilannekohtaisista omatoimisista pelastustoimenpiteistä, yhteistoiminnasta alueen pelastusviranomaisen kanssa, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden varalta pidettävistä pelastusharjoituksista, pelastustyöhön liittyvästä koulutuksesta ja muista kaivoksen sisäisessä pelastussuunnitelmassa selvitettävistä asioista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 116 § Asiattomien pääsyn estäminen ja alueen pelastustoimen yksiköiden opastaminen kohteessa Kaivostoiminnan harjoittajan tulee huolehtia rakenteellisin toimenpitein tai toiminnan luonteeseen nähden riittävän tehokkaalla muulla tavalla asiattomien pääsyn estämisestä kaivokseen ja kaivosalueelle. Kaivostoiminnan harjoittajan tulee huolehtia pelastustoimintaa johtavan pelastusviranomaisen ja alueen pelastustoimen yksiköiden pääsystä kaivokseen ja kaivosalueelle onnettomuuden tapahduttua tai sellaisen uhatessa sekä alueen pelastustoimen yksiköiden asianmukaisesta opastamisesta kohteessa. 117 § Organisaatio ja henkilöstö Kaivostoiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että kaivosturvallisuuteen liittyvät johdon ja henkilöstön tehtävät ja vastuualueet on selkeästi määritelty organisaation kaikilla tasoilla. Kaivostoiminnan harjoittajan tulee huolehtia koulutuksella, opastuksella ja ohjauksella siitä, että kaivoksessa toimivilla henkilöillä on riittävät tiedot kaivosturvallisuudesta ja kaivosturvallisuuden edellyttämistä toimenpiteistä. Kaivostoiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että kaivoksessa toimivat henkilöt noudattavat kaivosturvallisuuden edellyttämiä toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita. Tarkempia säännöksiä kaivosturvallisuuden kannalta keskeisten henkilöiden koulutuksesta, opastuksesta ja ohjeistuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 118 § Kaivosturvallisuuden vastuuhenkilö Kaivostoiminnan harjoittajan on nimettävä kaivosturvallisuuden vastuuhenkilö. Vastuuhenkilön tulee olla toiminnanharjoittajan palveluksessa, toimipaikkanaan asianomainen kaivos. Vastuuhenkilön tulee tuntea kaivostekniikkaa ja kaivosturvallisuutta koskevat säännökset sekä kaivosturvallisuuden edellyttämät toimenpiteet erityisesti toimipaikkansa kaivoksessa. Vastuuhenkilön tehtävänä on varmistaa, että kaivoksessa noudatetaan kaivosturvallisuutta koskevia säännöksiä, lupamääräyksiä sekä kaivosturvallisuuden edellyttämiä toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita. Vastuuhenkilön tulee osoittaa pätevyytensä kaivosviranomaisen järjestämässä kokeessa. Hyväksytystä kokeesta asianomaiselle henkilölle annetaan todistus. Tarkempia säännöksiä kaivosturvallisuuden vastuuhenkilön koulutuksesta, pätevyydestä ja sen ylläpidosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 119 § Kaivoskartta Kaivostoiminnan harjoittajan tulee laatia kaivoksesta ja kaivosalueesta kartta (kaivoskartta) ja pitää se ajantasaisena. Kaivostoiminnan harjoittajan tulee toimittaa kaivoskartasta kopio kunkin vuoden alussa kaivosviranomaiselle. Kaivoskartan tulee sisältää yksilöidyt tiedot kaivoksessa tehdyistä toimenpiteistä ja muusta kaivostoiminnasta kaivosalueella siten, että kaivosturvallisuutta, alueen maankäyttöä ja esiintymän hyödyntämistä sekä muita niihin liittyviä toimenpiteitä koskevat seikat voidaan selvittää. Tarkempia säännöksiä kaivoskartasta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 120 § Varautuminen kaivostoiminnan lopettamiseen Kaivostoiminnan harjoittajan on kaivoksen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä kaivostoiminnassa otettava huomioon, että kaivostoiminta voidaan lopettaa ja kaivos sulkea turvallisesti. 12 luku Kaivosturvallisuuslupaan liittyvät säännökset 121 § Kaivosturvallisuuslupa Kaivoksen rakentamiseen ja tuotannolliseen toimintaan on oltava kaivosviranomaisen lupa (kaivosturvallisuuslupa). 122 § Kaivosturvallisuuslupahakemus Kaivosturvallisuuslupaa koskeva hakemus on toimitettava kaivosviranomaiselle. Hakemuksessa on esitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen ja luotettava selvitys: 1) hakijasta; 2) kaivosturvallisuusvaatimusten huomioon ottamisesta; 3) muista kaivosturvallisuuden kannalta merkityksellisistä seikoista. Hakemukseen on liitettävä tiivistelmä hakemuksessa ja sen liitteissä olevista tiedoista, 114 §:n mukaisesti laadittu selvitys ja arviointi, kaivoksen sisäinen pelastussuunnitelma sekä yleissuunnitelma, jossa on ottaen huomioon, mitä 11 luvussa säädetään, esitettävä: 1) kaivoksen rakentamista koskeva suunnitelma; 2) kaivosalueelle sijoitettavia toimintoja ja rakennuksia koskeva suunnitelma; 3) esiintymän geologinen ja kalliotekninen kuvaus; 4) käytettävät louhintamenetelmät sekä louhosten täytöt ja täyttömateriaalit; 5) kivennostojärjestelmä. Hakemukseen on lisäksi liitettävä selvitys siitä, onko hakija merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen arvonlisävelvollisten rekisteriin sekä todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. Jos hakija on ulkomainen yritys, sen on toimitettava vastaavat tiedot yrityksen sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisella rekisteriotteella tai vastaavalla todistuksella tai muulla yleisesti hyväksytyllä tavalla. Tarkempia säännöksiä kaivosturvallisuuslupahakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 123 § Kaivosturvallisuuslupahakemusta koskevat menettelyt Kaivosviranomaisen tulee pyytää kaivosturvallisuuslupahakemuksesta lausunto asianomaiselta työsuojeluviranomaiselta ja alueen pelastusviranomaiselta, Säteilyturvakeskukselta sekä tarvittaessa muilta toimialallaan yleistä etua valvovilta viranomaisilta. Kaivosviranomaisen tulee lisäksi hankkia lupaharkinnan kannalta muut tarpeelliset lausunnot ja selvitykset. Kaivosturvallisuuslupahakemuksen käsittelyyn sovelletaan, mitä muistutuksia ja mielipiteen ilmauksia koskevasta menettelystä 39 §:ssä säädetään. Kaivosturvallisuuslupahakemuksesta tiedotetaan noudattaen, mitä lupahakemuksesta tiedottamisesta 40 §:ssä säädetään. Hakijan kuulemiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta sovelletaan, mitä 42 §:ssä säädetään hakijan kuulemisesta. Kaivosturvallisuuslupapäätöksen sisältöön sovelletaan, mitä 56 §:n 1 momentissa lupapäätöksen sisällöstä säädetään. 124 § Kaivosturvallisuusluvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinnan perusteet Kaivosturvallisuusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) kaivoksen ja kaivostoiminnan suunnittelussa on noudatettu, mitä 112—116 ja 120 §:ssä säädetään; 2) organisaatiota, henkilöstöä ja vastuuhenkilöä koskevat velvollisuudet on toteutettu noudattaen, mitä 117 ja 118 §:ssä säädetään. Kaivosturvallisuuslupa myönnetään, jos hakija osoittaa, että muutkin tässä laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Kaivosturvallisuuslupaa ei saa myöntää, ennen kuin kaivoslupa on saanut lainvoiman ja, jollei kaivosalue ja kaivoksen apualue kuulu kaivostoiminnan harjoittajalle, mainitut alueet on otettu toiminnanharjoittajan haltuun. Haltuunotosta säädetään 82 §:ssä. 125 § Kaivosturvallisuusluvassa annettavat määräykset Kaivosturvallisuusluvassa on annettava yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset: 1) kaivosturvallisuuden edellyttämistä toimenpiteistä; 2) kaivoksen sisäisestä pelastussuunnitelmasta; 3) vastuuhenkilön ja muun kaivosturvallisuuden kannalta keskeisen henkilöstön koulutuksesta, opastuksesta ja ohjauksesta; 4) kaivoskartasta; 5) kaivostoiminnan lopettamisen huomioon ottamisesta; 6) lupamääräysten tarkistamiseen liittyvien selvitysten toimittamiseen asetettavasta määräajasta; 7) muista yleisen ja yksityisen edun kannalta välttämättömistä ja luvan edellytysten toteuttamiseen liittyvistä seikoista. 126 § Kaivosturvallisuuslupaa koskevan päätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen Kaivosturvallisuuslupaa koskeva päätös annetaan noudattaen,

§:ssä säädetään lupapäätöksen antamisesta. Kaivosturvallisuuslupaa koskevasta päätöksestä tiedotetaan noudattaen, mitä 58 §:ssä säädetään lupapäätöksestä tiedottamisesta. 127 § Kaivosturvallisuusluvan voimassaolo Kaivosturvallisuuslupa on voimassa toistaiseksi luvan lainvoimaiseksi tulosta. Kaivosturvallisuuslupa voidaan myös myöntää määräajaksi, jos se on perusteltua ottaen huomioon kaivostoiminnan oletettu kesto, kaivosturvallisuuden varmistaminen ja muut hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneet seikat. Lupa voidaan kuitenkin myöntää enintään samaksi ajaksi kuin kaivoslupa. Kaivosviranomaisen on tarkistettava toistaiseksi voimassa olevan kaivosturvallisuusluvan määräyksiä vähintään kymmenen vuoden välein. Kaivosviranomaisen on ilmoitettava tarkistusväli luvassa. Välttämättömän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi taikka muusta erityisestä syystä kaivosviranomainen voi määrätä tarkistettavaksi määräajoin myös määräajan voimassa olevan luvan. 128 § Kaivosturvallisuusluvan voimassaolon jatkaminen Kaivosviranomainen voi myöntää määräajan voimassa olevalle kaivosturvallisuusluvalle jatkoaikaa toistaiseksi tai määräajaksi noudattaen vastaavasti, mitä 127 §:n 1 momentissa säädetään. Kaivosturvallisuusluvan voimassaolon jatkamisen edellytyksenä on, että luvanhaltija on noudattanut tässä laissa säädettyjä velvollisuuksia samoin kuin lupamääräyksiä. Voimassaolon jatkamista varten kaivosviranomaiselle on ennen luvan voimassaolon päättymistä toimitettava hakemus luvan voimassaolon jatkamiseksi sekä lupaharkinnan kannalta tarpeelliset ja luotettavat selvitykset noudattaen vastaavasti, mitä 122 §:ssä säädetään. Tarkempia säännöksiä hakemuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 129 § Kaivosturvallisuusluvan raukeaminen Kaivosturvallisuuslupa raukeaa määräajan päättyessä. Kaivosviranomaisen on päätettävä, että kaivosturvallisuuslupa raukeaa, jos: 1) kaivoslupa raukeaa tai peruutetaan; 2) kaivostoiminnan harjoittaja tekee asiaa koskevan hakemuksen kaivosviranomaiselle. 130 § Kaivosturvallisuusluvan muuttaminen Kaivosviranomaisen on omasta aloitteestaan taikka asianomaisen toimialallaan yleistä etua valvovan viranomaisen tai haittaa kärsivän asianosaisen hakemuksesta muutettava kaivosturvallisuuslupaa, jos: 1) kaivosturvallisuudessa on olennaisia puutteita; 2) olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet ja lupamääräyksiä on yleisten tai yksityisten etujen turvaamiseksi välttämätön muuttaa. Kaivostoiminnan harjoittajan on haettava kaivosturvallisuusluvan muuttamista, jos kaivostoiminnassa tapahtuu muutoksia, joilla on muu kuin vähäinen vaikutus kaivosturvallisuuteen. Hakemukseen sovelletaan vastaavasti, mitä kaivosturvallisuuslupahakemuksesta säädetään 122 §:ssä. Jos kaivoslupa on siirretty 73 §:n nojalla, kaivosviranomaisen on tehtävä vastaava kaivostoiminnan harjoittajaa koskeva muutos kaivosturvallisuuslupaan. Kaivosviranomaisen on samalla tarkistettava lupamääräyksiä, jos se on kaivosturvallisuuden varmistamiseksi tarpeen. 131 § Kaivosturvallisuusluvan peruuttaminen Kaivosviranomainen voi peruuttaa kaivosturvallisuusluvan, jos: 1) hakemuksessa tai sen liitteissä on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luvan myöntämisen edellytyksiin tai muutoin lupaharkintaan; 2) luvanhaltija ei enää täytä luvan myöntämisen edellytyksiä; 3) luvanhaltija on olennaisella tavalla laiminlyönyt tai rikkonut tässä laissa säädettyä, kaivosturvallisuutta koskevaa velvollisuutta tai rajoitusta taikka lupamääräyksiä. Jos ilmenneet puutteet, rikkomukset tai laiminlyönnit voidaan korjata tai ne ovat vähäisiä, kaivosviranomaisen on ennen 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä asetettava asianomaiselle luvanhaltijalle määräaika korjata puute, rikkomus tai laiminlyönti. 132 § Kaivosturvallisuusluvan voimassaolon jatkamista, raukeamista, muuttamista ja peruuttamista koskevan asian käsittely Kaivosturvallisuusluvan voimassaolon jatkamista, raukeamista, muuttamista ja peruuttamista koskeva asia on käsiteltävä noudattaen vastaavasti, mitä tässä laissa säädetään kaivosturvallisuuslupaa koskevasta lupamenettelystä, lupaharkinnasta sekä lupapäätöksestä ja sen voimassaolosta. 13 luku Kaivoksen laitteistot ja laitteet 133 § Kaivoksen laitteistojen ja laitteiden määritelmät Nostolaitoksella tarkoitetaan tässä laissa kaivoksessa eri tasojen välillä liikkuvaa henkilöiden tai tavaroiden kuljetukseen tarkoitettua kiinteästi asennettua laitetta, jolla kuorma konevoimalla kuljetetaan kuilussa johteita pitkin, ja siihen liittyviä apulaitteita sekä maanpintarakenteita. Kaivoksen laitteistoilla ja laitteilla tarkoitetaan tässä laissa nostolaitoksia, kaivoksessa kaivostoimintaa varten tarvittavia laitteita ja laitteistoja sekä kaivoksen toimintaan välittömästi liittyviä, maanpinnalla olevia koneita, laitteistoja ja laitteita sekä niiden yhdistelmiä. 134 § Nostolaitoksen suunnittelu ja rakentaminen Nostolaitos tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se on turvallinen tavanomaisessa käytössä ja ennalta mahdollisiksi arvioitavissa poikkeustilanteissa eikä vaaranna kenenkään terveyttä tai turvallisuutta. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon 114 §:n mukaisesti laadittu selvitys ja arviointi. Nostolaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota nostolaitokseen toiminnallisena kokonaisuutena ja erityisesti huolehtia siitä, että: 1) nostolaitoksen lujuus ja mitoitukset ovat riittäviä; 2) nostokorin kannatus- ja ripustuslaitteet sekä niiden kiinnitykset varmistavat riittävän turvallisuustason; 3) kuormituksen, ylinopeuden, hidastuksen, hätäjarrujen ja vastaavien, turvallisen toiminnan kannalta olennaisten seikkojen valvonta on järjestetty; 4) koneisto toimii myös mahdollisissa poikkeustilanteissa turvallisuutta vaarantamatta; 5) nostotorni, kuilu ja niihin liittyvät rakenteet ovat kestäviä ja paloturvallisia; 6) nostolaitoksen ohjausjärjestelmä toimii luotettavasti; 7) henkilönostolaitoksen ilmanvaihto toimii myös poikkeustilanteissa; 8) henkilönostolaitoksessa on yhteydenpitoon tarvittavat viestintälaitteet; 9) henkilönostolaitoksen vaaratilanteissa on mahdollista toteuttaa tarvittavat torjunta- ja pelastustoimet. Tarkempia säännöksiä nostolaitoksen suunnittelusta ja rakentamisesta voidaan antaa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. 135 § Nostolaitoksen tarkastus Kaivostoiminnan harjoittajan on huolehdittava siitä, että 14 luvussa tarkoitettu hyväksytty tarkastuslaitos tarkastaa nostolaitoksen ennen käyttöönottoa ja sen jälkeen vähintään vuosittain ottaen huomioon 114 §:n mukaisesti laadittu selvitys ja arviointi. Kaivostoiminnan harjoittajan on lisäksi huolehdittava siitä, että nostolaitoksen turvallisuus varmistetaan jatkuvasti ottaen huomioon 114 §:n mukaisesti laadittu selvitys ja arviointi. Tarkempia säännöksiä nostolaitoksen tarkastuksesta voidaan antaa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksella. 136 § Kaivoksen laitteistojen ja laitteiden sijoitus Kaivostoiminnan harjoittajan tulee sijoittaa ja tarvittaessa suojata kaivoksen laitteistot ja laitteet siten, että ne ovat turvallisia tavanomaisessa käytössä ja ennalta mahdollisiksi arvioitavissa poikkeustilanteissa eivätkä vaaranna kenenkään terveyttä tai turvallisuutta. Sijoituksessa ja suojauksessa tulee ottaa huomioon 114 §:n mukaisesti laadittu selvitys ja arviointi. Kaivoksen laitteistot ja laitteet tulee lisäksi sijoittaa siten, että niitä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää, huoltaa ja tarkastaa. Tarkempia säännöksiä kaivoksen laitteistojen ja laitteiden sijoituksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 14 luku Tarkastuslaitokset 137 § Tarkastuslaitoksen hyväksyminen Kaivosviranomainen hyväksyy suomalaisen yhteisön tai säätiön taikka tällaisen osan tarkastuslaitokseksi hakemuksesta. Hyväksymispäätöksessä määritellään tarkastuslaitoksen pätevyysalue sekä annetaan yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset laitoksen toimintaa koskevat määräykset sen varmistamiseksi, että tarkastuslaitoksen tehtävät suoritetaan asianmukaisesti. Päätös voidaan antaa määräajaksi. Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion hyväksymä tarkastuslaitos vastaa 1 momentissa tarkoitettua tarkastuslaitosta, jos hyväksymisessä on noudatettu vastaavasti, mitä 138 §:ssä säädetään tarkastuslaitokseksi hyväksymisestä. 138 § Tarkastuslaitokseksi hyväksymisen edellytykset Tarkastuslaitokseksi hyväksymisen edellytykset ovat: 1) tarkastuslaitos on tarkastuslaitostehtäviä koskevassa toiminnassaan riippumaton; 2) tarkastuslaitoksella on käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, jonka toiminnan riippumattomuus on varmistettu tarkastuslaitostehtävien osalta; 3) tarkastuslaitoksella on toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät; 4) tarkastuslaitoksella on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä vastuuvakuutus tai muu vastaava riittäväksi katsottava järjestely. Tarkastuslaitos hyväksytään, jos laitos osoittaa vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005) säädettyjen menettelyjen mukaisesti täyttävänsä 1 momentissa säädetyt edellytykset. 139 § Tarkastuslaitoksen velvollisuudet Tarkastuslaitoksen tehtävänä on suorittaa nostolaitosten käyttöönottotarkastukset ja määräaikaistarkastukset noudattaen hyvää tarkastuskäytäntöä ja ottaen huomioon kohdetta koskevat säännökset ja suositukset. Tarkastuslaitoksen tulee seurata toimialansa säännösten ja standardien kehittymistä sekä toimia yhteistyössä toimialansa muiden tarkastuslaitosten kanssa siten kuin toimintatapojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen. Tarkastuslaitoksen on tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa, kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Tarkastuslaitoksen työntekijään sovelletaan hänen suorittaessaan tarkastustehtävää rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Tarkastuslaitoksen on ilmoitettava kaivosviranomaiselle muutoksista, joilla voi olla vaikutusta 138 §:n 1 momentissa mainittujen edellytysten täyttymiseen. Tarkastuslaitoksen on vuosittain toimitettava kaivosviranomaiselle selvitys tarkastustoiminnasta ja sen tuloksista. 140 § Tarkastuslaitoksen hyväksymisen peruuttaminen Jos tarkastuslaitos ei enää täytä 138 §:ssä mainittuja edellytyksiä tai ei noudata 137 §:ssä tarkoitetussa päätöksessä annettuja määräyksiä taikka toimii muuten olennaisesti tämän lain säännösten vastaisesti, kaivosviranomaisen on asetettava tarkastuslaitokselle riittävä määräaika asian korjaamiseksi. Kaivosviranomaisen on peruutettava antamansa hyväksyminen, jos tarkastuslaitos ei ole korjannut puutteita, rikkomuksia tai laiminlyöntejä asetetussa määräajassa taikka tarkastuslaitos ei enää täytä 137 §:n 1 momentissa mainittua edellytystä. 141 § Tarkastuslaitoksia koskeva asetuksenantovaltuus Tarkempia säännöksiä tarkastuslaitoksen hyväksymismenettelystä, hyväksymisen edellytyksistä ja edellytysten arvioinnista, tarkastuslaitosten tehtävistä ja niiden suorittamisesta sekä tarkastustoimintaa ja sen tuloksia koskevasta selvitysvelvollisuudesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. V OSA KAIVOSTOIMINNAN LOPETTAMINEN 15 luku Kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät säännökset 142 § Kaivostoiminnan päättymisen ajankohta Kaivostoiminta päättyy, kun kaivoslupa raukeaa tai se peruutetaan. Jos kaivoslupaa muutetaan siten, että kaivosalueen tai kaivoksen apualueen pinta-ala pienenee taikka apualueeseen kohdistuvien käyttö- ja muiden erityisten oikeuksien sisältö supistuu, noudatetaan lakkaavan toiminnan osalta vastaavasti, mitä kaivostoiminnan päättymisestä säädetään. 143 § Alueen kunnostaminen Kaivostoiminnan harjoittajan on viimeistään kahden vuoden kuluttua kaivostoiminnan päättymisestä saatettava kaivosalue ja kaivoksen apualue yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon, huolehdittava niiden kunnostamisesta, siistimisestä ja maisemoinnista sekä suoritettava kaivosluvassa ja kaivosturvallisuusluvassa määrätyt toimenpiteet. 144 § Louhittujen kaivosmineraalien, rakennusten ja rakennelmien poistaminen Kaivostoiminnan harjoittaja saa pitää paikallaan kaivoksesta louhitut kaivosmineraalit sekä maan pinnalla olevat rakennukset ja rakennelmat kahden vuoden ajan siitä, kun kaivostoiminta on päättynyt. Tämän jälkeen ne siirtyvät korvauksetta kiinteistön omistajalle, joka voi vaatia niiden poistamista toiminnanharjoittajan kustannuksella. Edellä 1 momentista poiketen kaivosviranomainen voi väliaikaisesti kieltää kaivostoimintaan liittyvien rakennusten ja rakennelmien poistamisen, jos tämä vaikeuttaa tai vaarantaa kaivoksen mahdollisen tulevan käytön tai louhimistyön. Väliaikainen kielto voi olla voimassa enintään siihen asti, kunnes kaivostoiminnan lopettamispäätös on saanut lainvoiman. Tarkempia säännöksiä louhittujen kaivosmineraalien, rakennusten ja rakennelmien poistamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 145 § Ilmoitus kaivostoiminnan lopettamistoimenpiteistä Kaivostoiminnan harjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus kaivosviranomaiselle välittömästi, kun 143 §:ssä ja 144 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on olennaisilta osin tehty. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun kaivostoiminta on päättynyt. Ilmoituksen tulee sisältää selvitys suoritetuista toimenpiteistä, kaivosta ja kaivosaluetta koskeva geologinen tietoaineisto sekä lopettamisajankohtaa vastaava kaivoskartta. Tarkempia säännöksiä ilmoitusmenettelystä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 146 § Lopputarkastus Saatuaan 145 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kaivosviranomaisen on järjestettävä lopputarkastus, jollei sitä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Lopputarkastuksessa on todettava, ovatko 143 §:ssä ja 144 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet olennaisilta osin tehty, sekä arvioitava yleisten ja yksityisten etujen turvaamisen kannalta välttämättömät seikat. Kaivosviranomaisen on tiedotettava lopputarkastuksesta: 1) kaivostoiminnan harjoittajalle ja muille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee; 2) kaivoksen sijaintikunnalle ja muulle kunnalle, jonka alueella kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät ympäristö- tai turvallisuusvaikutukset saattavat ilmetä; 3) sille elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jonka toimialueella kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät ympäristövaikutukset saattavat ilmetä; 4) tarvittaessa muille toimialallaan yleistä etua valvoville viranomaisille; 5) saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskäräjille, koltta-alueella kolttien kyläkokoukselle ja erityisellä poronhoitoalueella alueen paliskunnille. Lopputarkastuksesta tiedotetaan noudattaen, mitä 40 §:ssä säädetään lupahakemuksesta tiedottamisesta. Jos kaivostoiminnan harjoittaja laiminlyö 143—145 §:ssä tarkoitetun velvollisuuden, kaivosviranomaisen on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin lopputarkastuksen järjestämiseksi. Lopputarkastuksesta on laadittava tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja siinä tehdyt havainnot sekä keskeisiltä osin esitetyt muistutukset ja mielipiteet. Tarkempia säännöksiä lopputarkastuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 147 § Kaivostoiminnan lopettamispäätös Kaivosviranomaisen tulee pyytää kaivostoiminnan harjoittajan selvityksistä ja lopputarkastuksesta laaditusta tarkastuskertomuksesta lausunto noudattaen vastaavasti, mitä 37 §:ssä säädetään kaivoslupahakemuksesta pyydettävistä lausunnoista. Asianosaisten kuulemiseen lausuntojen johdosta sovelletaan, mitä 42 §:ssä säädetään. Kaivosviranomaisen on tehtävä kaivostoiminnan lopettamispäätös, kun 143 §:ssä ja 144 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet on olennaisilta osin tehty siten kuin yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi on tarpeen. Jos kyse on kaivostoiminnasta, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen, kaivosviranomainen ei kuitenkaan saa tehdä lopettamispäätöstä, ennen kuin Säteilyturvakeskus on todennut lopettamistoimenpiteet säteily- ja ydinturvallisuuden kannalta asianmukaisesti tehdyiksi ja hyväksynyt ne. Kaivostoiminnan lopettamispäätöksen sisältöön sovelletaan, mitä 56 §:n 1 momentissa säädetään lupapäätöksen sisällöstä. Päätökseen tulee liittää lopputarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus. Kaivostoiminnan lopettamispäätös annetaan noudattaen,

§:ssä säädetään lupapäätöksen antamisesta. Päätöksestä tiedotetaan noudattaen, mitä 58 §:ssä säädetään lupapäätöksestä tiedottamisesta. Kaivosviranomaisen on huolehdittava, että kaivostoiminnan lopettamispäätöksestä tehdään merkintä kiinteistötietojärjestelmään. 148 § Kaivostoiminnan lopettamispäätöksessä annettavat määräykset Kaivostoiminnan lopettamispäätöksessä on annettava yleisten ja yksityisten etujen kannalta tarpeelliset määräykset lopettamistoimenpiteiden täydentämisestä määräajassa, kaivosalueen ja kaivoksen apualueen seurannasta, 144 §:n 2 momentissa tarkoitetuista rakennuksista ja rakennelmista sekä muista yleisten ja yksityisten etujen kannalta välttämättömistä seikoista. Kaivostoiminnan harjoittajalla on oikeus päästä kaivosalueelle ja kaivoksen apualueelle 1 momentissa tarkoitettujen velvoitteiden toteuttamiseksi. Päätöksessä on määriteltävä se kaivoksen vaikutusalue, jolla saattaa yleiseen turvallisuuteen tai haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseen liittyvistä syistä olla tarpeen rajoittaa maankäyttöä. Kaivosviranomaisen on huolehdittava, että tästä vaikutusalueesta tehdään merkintä kiinteistötietojärjestelmään. Käsiteltäessä kaivoksen vaikutusalueella rakentamis- tai muita hankkeita koskevia lupahakemuksia tulee asiassa toimivaltaisen viranomaisen tarvittaessa pyytää kaivosviranomaiselta lausunto. 149 § Kaivosalueen hallinnan palautuminen Kun kaivostoiminnan lopettamispäätös on lainvoimainen, kaivostoiminnan harjoittajan käyttö- ja hallintaoikeus kaivosalueeseen sekä käyttö- ja muu oikeus kaivoksen