laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 § Konkurssi Velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan, voidaan asettaa konkurssiin siten kuin tässä laissa säädetään.

§:n 1 momentissa säädettyä maksua vastaava rahamäärä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu saatava selvitetään noudattaen, mitä konkurssissa valvottujen ja muiden jakoluetteloehdotuksessa huomioon otettavien saatavien selvittämisestä tässä laissa säädetään. 10 § Selvitys vierasvelkapanttauksesta Velkojan, jolla on velallisen omaisuutta vakuutena toisen velasta, on pesänhoitajan pyynnöstä ilmoitettava valvontakirjelmään sisällytettävät tiedot saatavastaan ja panttioikeudestaan pesänhoitajan asettamassa määräajassa. Tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava ennen kuin velkoja ryhtyy toimiin pantin muuttamiseksi rahaksi. Jos velkoja ilman hyväksyttävää syytä laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, velkojan

§:n 1 momentissa säädettyä maksua vastaava rahamäärä. 11 § Yrityskiinnitykseen perustuvan oikeuden valvonta Velkojan, jolla on konkurssivelalliselta tai muulta velalliselta olevan saatavan vakuutena yrityskiinnityslaissa (634/1984) tarkoitettu yrityskiinnitys velallisen omaisuuteen, on valvottava saatavansa niin kuin tässä laissa säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitettu saatava konkurssivelalliselta selvitetään noudattaen, mitä konkurssissa valvottujen ja muiden jakoluetteloehdotuksessa huomioon otettavien saatavien selvittämisestä tässä laissa säädetään. 12 § Selvitys kuittaukseen käytettävästä saatavasta Velkojan, joka haluaa käyttää saatavansa kuittaukseen velalliselle maksettavaa velkaansa vastaan, on kuittauksesta ilmoittaessaan esitettävä pesänhoitajalle saatavastaan valvontakirjelmään sisällytettävät tiedot. Jos velkoja ilman hyväksyttävää syytä ilmoittaa saatavansa vasta valvontapäivän jälkeen, velkojan

§:n 1 momentissa säädettyä maksua vastaava rahamäärä. Edellä 1 momentissa tarkoitettu saatava selvitetään noudattaen, mitä konkurssissa valvottujen ja muiden jakoluetteloehdotuksessa huomioon otettavien saatavien selvittämisestä tässä laissa säädetään. 13 § Etuoikeuden huomioon ottaminen Pesänhoitajan on otettava saatavan etuoikeus huomioon jakoluetteloehdotuksessa, jos etuoikeutta on vaadittu taikka etuoikeuden peruste ilmenee riittävästi valvontakirjelmästä tai on muutoin pesänhoitajan tiedossa. 14 § Valvonnan tarkastaminen Pesänhoitajan on hyvän pesänhoitotavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava valvottujen saatavien aiheellisuus ja niiden mahdollinen etuoikeus. Jos pesänhoitaja havaitsee, että valvonnassa on lasku- tai kirjoitusvirhe taikka muu vastaava selvä virhe, pesänhoitaja voi oikaista valvonnan omasta aloitteestaan. Oikaisusta on ilmoitettava velkojalle, jollei se ole selvästi tarpeetonta. Jos valvontakirjelmä ei ole suomen tai ruotsin kielellä, pesänhoitajan on huolehdittava siitä, että kirjelmän sisältö tarpeellisin osin käännetään jommallekummalle näistä kielistä. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee myös 9, 10 ja 12 §:ssä tarkoitettuja saatavia. 15 § Valvonnan täydentäminen Pesänhoitajan on pyydettävä velkojaa täydentämään tai oikaisemaan valvontaansa, jos pesänhoitaja havaitsee siinä sellaisen puutteen tai virheen, jolla on merkitystä saatavan selvittämisen kannalta. Velkojan on toimitettava pesänhoitajalle tämän pyynnöstä myös ne asiakirjat, jotka ovat tarpeen velkojan saatavan selvittämiseksi. Jos velkoja havaitsee 1 momentissa tarkoitetun puutteen tai virheen, hän voi valvontapäivän jälkeenkin täydentää tai oikaista valvontaansa. Velkoja voi valvontapäivän jälkeen ilmoittaa uuden saatavan tai esittää lisävaatimuksia vain 16 §:ssä säädettynä jälkivalvontana. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee myös 9, 10 ja 12 §:ssä tarkoitettuja saatavia. 16 § Jälkivalvonta Velkoja voi valvoa saatavansa tai esittää lisävaatimuksen vielä valvontapäivän jälkeen (jälkivalvonta), jos velkoja suorittaa konkurssipesälle maksun, jonka suuruus on yksi prosentti valvotun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä. Maksu on kuitenkin aina vähintään 600 ja enintään 6 000 euroa. Jollei velkojalle ole ilmoitettu valvonnasta tai saatavan valvomatta jättämiselle on ollut laillinen este, maksua ei saa periä. Maksua ei myöskään saa periä, jos velkoja on yksityishenkilö ja maksun periminen olisi hänen olosuhteensa huomioon ottaen kohtuutonta. Jos velkojalle on takaisinsaannin perusteella syntynyt tarve valvoa saatavansa taikka jos saatava ei muun syyn vuoksi ollut ja sen ei pitänytkään olla velkojan tiedossa ennen valvontapäivää, pesänhoitajan on varattava velkojalle kohtuullinen aika valvoa saatava. Jälkivalvonnasta ei tällöin saa periä 1 momentissa tarkoitettua maksua. Pesänhoitaja voi vapauttaa velkojan jälkivalvontavelvollisuudesta, jos valvonnan toimittamiseen ei ole tarvetta. Jakoluettelon vahvistamisen jälkeen jälkivalvontaa ei enää oteta huomioon. Saatavan lisäämisestä vahvistettuun jakoluetteloon on kuitenkin voimassa, mitä 13 luvun 16 §:ssä säädetään. 17 § Valvonta liikkeeseenlaskijan konkurssissa Velkojan saatava, joka perustuu velallisen liikkeeseen laskemaan arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun arvopaperiin, otetaan ilman valvontaa huomioon jakoluetteloehdotuksessa, jos oikeudenhaltijoita koskevat tiedot ovat arvo-osuusrekisterissä taikka muutoin luotettavasti selvitettävissä oikeudenhaltijoista pidettävästä rekisteristä tai tilistä. Muussa tapauksessa oikeudenhaltijan on kahden vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta toimitettava pesänhoitajalle arvopaperi tai, jos siitä ei ole annettu kirjallista todistetta, valvontakirjelmässä ilmoitettavat tiedot saatavastaan. Pesänhoitajan on mainittava 1 momentissa tarkoitetut seikat konkurssin alkamista koskevassa kuulutuksessa tai myöhemmin julkaistavassa kuulutuksessa. Pesänhoitajan on lisäksi julkaistava kuulutus samalla tavalla, jolla liikkeeseenlaskijan on täytettävä lakiin perustuva tiedonantovelvollisuutensa, sekä muulla tuomioistuimen määräämällä tavalla. Konkurssipesän rahaksimuuttoa valvomaan määrättävästä asiamiehestä säädetään Rahoitustarkastuksesta annetun lain (587/2003) 22 §:ssä. 13 luku Jakoluetteloehdotus ja jakoluettelon vahvistaminen 1 § Jakoluetteloehdotus Pesänhoitajan on laadittava ehdotus siitä, miten pesän varat jaetaan velkojien kesken (jakoluetteloehdotus), jollei ole ilmeistä, ettei konkurssipesän varoista kerry velkojille jako-osuutta. Jakoluetteloehdotukseen on merkittävä: 1) jako-osuuteen oikeuttavat saatavat ja niiden etuoikeus; 2) konkurssissa valvotut tai pesänhoitajalle ilmoitetut panttisaatavat ja tiedot panttioikeudesta sekä tiedot kuittaukseen käytettävistä saatavista; 3) tiedot siitä, miltä osin pesänhoitaja ei hyväksy velkojan ilmoittamaa saatavaa tai sen etuoikeutta (riitautus) ja riitautuksen perustelu; 4) muut saatavia ja konkurssivalvontaa koskevat huomautukset, kuten jälkivalvonnat ja niiden vuoksi suoritetut maksut, sekä tiedot valvonnan oikaisemisesta tai täydentämisestä; 5) saatavia koskevat vireillä olevat oikeudenkäynnit ja muut menettelyt; 6) jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivä. Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetut viimesijaiset saatavat voidaan jättää merkitsemättä jakoluetteloehdotukseen. 2 § Jakoluetteloehdotuksen määräpäivä ja toimittaminen Pesänhoitajan on laadittava jakoluetteloehdotus kahden kuukauden kuluessa valvontapäivästä tai, jos kysymys on laajasta konkurssipesästä, neljän kuukauden kuluessa valvontapäivästä (jakoluetteloehdotuksen määräpäivä). Tuomioistuin voi pesänhoitajan pyynnöstä erityisestä syystä pidentää tätä määräaikaa. Pesänhoitajan on toimitettava jakoluetteloehdotus tai tieto sen valmistumisesta velalliselle sekä niille velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet. Ilman pyyntöä jakoluetteloehdotus on toimitettava niille velkojille, joiden valvonnan pesänhoitaja on riitauttanut tai joiden valvonnasta pesänhoitaja esittää muun huomautuksen. Jakoluetteloehdotuksen oheen on liitettävä selvitys velkojan ja velallisen oikeudesta riitauttaa saatava. 3 § Lausuma pesänhoitajan jakoluettelo- ehdotuksesta Velkoja voi antaa lausuman pesänhoitajan jakoluetteloehdotuksesta siltä osin kuin se koskee velkojan saatavaa tai valvontaa. Lausuma on toimitettava pesänhoitajalle hänen asettamassaan määräajassa, joka ei saa olla pidempi kuin yksi kuukausi jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä. 4 § Velkojan tai velallisen esittämä riitautus Velkoja voi riitauttaa jakoluetteloehdotukseen merkityn toisen velkojan saatavan tai sen etuoikeuden. Riitautus voi koskea myös pesänhoitajan riitauttamaa saatavaa. Myös velallinen voi riitauttaa saatavan. Riitautus on yksilöitävä ja perusteltava. Velkojan ja velallisen on toimitettava riitautuksen sisältävä kirjallinen lausumansa pesänhoitajalle kuukauden kuluessa jakoluetteloehdotuksen valmistumispäivästä. Määräajan jälkeen esitettyä riitautusta ei oteta huomioon. 5 § Velkojan kuuleminen Pesänhoitajan on varattava velkojalle, jonka saatavan toinen velkoja tai velallinen on riitauttanut, tilaisuus lausua riitautuksesta ja esittää selvitystä vaatimuksensa tueksi. Jos velkoja antaa lausuman, pesänhoitajan on, jos aihetta on, annettava saatavan riitauttaneelle vielä tilaisuus antaa asiasta oma lausumansa. Pesänhoitaja voi myös esittää oman käsityksensä riitautuksesta ja velkojan lausumasta sekä saattaa sen asianosaisten tietoon. Selvitys ja lausuma riitautuksesta on pyydettävä tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Pesänhoitajan asettaman määräajan jälkeen toimitettu selvitys tai lausuma voidaan jättää ottamatta huomioon. 6 § Uuden riitautuksen esittäminen Pesänhoitaja voi vielä jakoluetteloehdotuksen valmistumisen jälkeen riitauttaa saatavan, joka oli ehdotukseen merkitty hyväksytyksi. Velkojalle, jonka saatava on riitautettu, on varattava tilaisuus lausua riitautuksesta niin kuin 5 §:ssä säädetään. Pesänhoitaja voi esittää uuden riitautuksen, kunnes hän toimittaa jakoluettelon tuomioistuimelle. 7 § Jälkivalvonnan huomioon ottaminen Jos jakoluetteloehdotuksen toimittamisen jälkeen tulee ilmi saatava, joka on jälkivalvonnan perusteella otettava ehdotuksessa huomioon, pesänhoitajan on oikaistava ehdotuksensa. Ennen oikaisemista pesänhoitajan on varattava 2 §:n 2 momentissa tarkoitetuille velkojille ja velalliselle tilaisuus riitauttaa saatava, jollei tätä ole pidettävä saatavan vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ilmeisen tarpeettomana. Myös pesänhoitaja voi riitauttaa saatavan. Riitautuksesta ja sen käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä 3―6 ja 8 §:ssä säädetään. 8 § Sovinto Asianosaiset voivat asian käsittelyn eri vaiheissa sopia saatavia koskevat riitaisuudet. Pesänhoitajan on hyvän pesänhoitotavan edellyttämässä laajuudessa edistettävä riitaisuuksien ratkaisemista sovinnollisesti. 9 § Saatavan hyväksyminen Saatava tai sen etuoikeus, jota ei ole määräajassa riitautettu tai jota vastaan esitetystä riitautuksesta on luovuttu, katsotaan hyväksytyksi. Jos velkojan saatava on riitautettu, velkojan oikeus jako-osuuteen määräytyy riitautuksesta annetun ratkaisun mukaisesti. Jos saatavaa koskeva oikeudenkäynti on jo vireillä yleisessä tuomioistuimessa tai asia käsitellään muussa menettelyssä, jako-osuus saatavalle vahvistetaan sen määrän perusteella, joka oikeudenkäynnissä tai muussa menettelyssä määrätään. 10 § Pesänhoitajan jakoluettelo Pesänhoitajan on velkojien ja velallisen kuulemisen jälkeen laadittava jakoluettelo (pesänhoitajan jakoluettelo) tekemällä jakoluetteloehdotukseen riitautusten ja lausumien perusteella tarpeellisiksi katsomansa tarkistukset. Pesänhoitajan on myös oikaistava jakoluetteloehdotuksessa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe sekä muu selvä virhe. Pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelo tuomioistuimen vahvistettavaksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua jakoluetteloehdotuksen määräpäivästä. Jos saatava on riitautettu, pesänhoitajan on toimitettava jakoluettelon ohessa riitautusta koskevat asiakirjat tuomioistuimelle. Jos asianosaisten kuuleminen on kesken tai sovintoneuvottelut ovat kesken, pesänhoitajan on ilmoitettava siitä tuomioistuimelle. Pesänhoitajan jakoluettelo on toimitettava velalliselle ja niille velkojille, jotka ovat sitä pyytäneet. Ilman pyyntöä jakoluettelo on toimitettava niille velkojille, jotka ovat riitauttaneet saatavan tai joiden saatava on riitautettu. 11 § Riitautuksen tutkiminen Kun pesänhoitaja on toimittanut jakoluettelon tuomioistuimelle, tuomioistuimen on tutkittava riitautukset ja muut valvontoja koskevat erimielisyydet. Riitautus on hyväksyttävä siltä osin kuin se on ilmeisen perusteltu tai velkoja, jonka saatavaa riitautus koskee, on myöntänyt riitautuksen oikeaksi. Selvästi perusteeton riitautus on hylättävä. Jos asia on jo lainvoimaisesti ratkaistu tai yleinen tuomioistuin ei ole asiassa toimivaltainen, riitautus jätetään tutkimatta. 12 § Riitautuksen käsittely Jollei riitautusta voida ratkaista esitetyn selvityksen perusteella, riitautuksen käsittely jatkuu noudattaen soveltuvin osin, mitä riita-asian käsittelystä säädetään. Jos riitautuksen esittäjä on jäänyt pois istunnosta, riitautus katsotaan peruutetuksi. Jos riitautetun saatavan velkoja on jäänyt pois, saatavaa ei voida hyväksyä jakoluetteloon siltä osin kuin se ei ole selvästi perusteltu tai riitautuksen esittäjä ei luovu riitautuksestaan. Asia ratkaistaan tällöin tuomiolla. Jos asianosainen ei ole antanut häneltä pyydettyä kirjallista lausumaa, josta ilmenisi hänen kantansa pyynnössä esitettyihin kysymyksiin, sillä on sama vaikutus kuin jos asianosainen olisi jäänyt pois istunnosta. 13 § Jälkivalvonnan vuoksi tehtävä oikaisu Jos velkoja ilmoittaa saatavan vasta sen jälkeen, kun pesänhoitajan jakoluettelo on toimitettu tuomioistuimelle, pesänhoitajan on ilmoitettava asiasta tuomioistuimelle ja noudattaen, mitä 7 §:ssä säädetään, toimitettava tuomioistuimelle oikaistu jakoluettelo. Jälkivalvonnasta velkojalta peritään maksu niin kuin 12 luvun 16 §:ssä säädetään. 14 § Jakoluettelon vahvistaminen Tuomioistuimen on tutkittava, että pesänhoitajan jakoluettelo täyttää 1 §:ssä säädetyt vaatimukset ja että jakoluetteloehdotuksen käsittelyä koskevia säännöksiä on noudatettu. Tuomioistuimen on myös annettava ratkaisu riitautetusta saatavasta, jollei riitautusta ratkaista erikseen. Jos pesänhoitajan jakoluettelo on laadittu 1 momentissa tarkoitetuin tavoin, tuomioistuimen on vahvistettava jakoluettelo ja määrättävä, mille saataville jako-osuutta maksetaan (vahvistettu jakoluettelo). Jos pesänhoitajan jakoluettelossa on kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu selvä virhe, tuomioistuin voi omasta aloitteestaan pyytää pesänhoitajaa oikaisemaan virheen. 15 § Muutoksenhaku ja päätöksestä ilmoittaminen Tuomioistuimen päätökseen, jolla jakoluettelo on vahvistettu, saa hakea muutosta velkoja tai velallinen, jonka riitautuksen tai lausuman vastaisesti asia on ratkaistu. Myös pesänhoitaja saa hakea muutosta päätökseen, jos jakoluettelo on vahvistettu vastoin pesänhoitajan ehdotusta. Tuomioistuimen on ilmoitettava jakoluettelon vahvistamispäivä pesänhoitajalle sekä riitautuksen tai lausuman tehneelle velkojalle ja velalliselle. Jos jakoluetteloa muutetaan muutoksenhaun vuoksi, muutos koskee kaikkia velkojia. 16 § Vahvistetun jakoluettelon oikaiseminen ja muuttaminen Vahvistetussa jakoluettelossa olevan kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muun selvän virheen korjaamisesta on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:ssä tuomion korjaamisesta säädetään. Pesänhoitajan tai velkojan vaatimuksesta tuomioistuin voi ottaa jakoluettelossa huomioon saatavan tai etuoikeuden, joka on velkojasta riippumattomasta syystä jäänyt käsittelyssä tapahtuneen virheen, laiminlyönnin tai muun sellaisen syyn vuoksi ottamatta huomioon. Jakoluetteloa voidaan muuttaa vastaavasti, jos velkojalle on takaisinsaannin perusteella syntynyt tarve valvoa saatavansa tai jos saatava ei muun syyn vuoksi ollut eikä sen pitänytkään olla velkojan tiedossa ennen jakoluettelon vahvistamista. Tuomioistuin voi, jos aihetta on, antaa pesänhoitajan tehtäväksi toimittaa jakoluettelon muuttamista koskeva vaatimus tiedoksi velalliselle ja niille velkojille, joiden kuulemista tuomioistuin pitää tarpeellisena. Jakoluetteloon lisättäväksi vaadittu saatava voidaan myös riitauttaa. Riitautuksesta ja sen käsittelystä on voimassa, mitä edellä 3―6 ja 8 §:ssä säädetään. 17 § Velkojan saatavaa koskevan ratkaisun merkitys Velkojan saatavasta konkurssissa annettu ratkaisu määrää sen, mikä oikeus velkojalla on saada maksu saatavalleen konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. 14 luku Konkurssipesän hallinto 1 § Yleissäännös konkurssipesän selvittämisestä Konkurssipesä on selvitettävä tehokkaasti, taloudellisesti ja joutuisasti sekä niin, ettei kenenkään oikeuksia loukata. 2 § Velkojien päätösvalta Päätösvaltaa konkurssipesässä käyttävät velkojat siltä osin kuin asia ei kuulu lain mukaan pesänhoitajan päätettäväksi tai hoidettavaksi. 3 § Pesänhoitaja konkurssipesän hallinnon hoitajana Pesänhoitajan on hoidettava tehtävänsä huolellisesti ja hyvää pesänhoitotapaa noudattaen. Hänen on toimittava tehtävässään velkojien yhteiseksi eduksi. Pesänhoitajan on tehtävässään noudatettava velkojien antamia ohjeita ja määräyksiä näiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa. 4 § Konkurssipesän hallinnon valvonta Konkurssipesän hallinnon valvonnasta säädetään konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetussa laissa (109/1995). 5 § Pesänhoitajan tehtävät Pesänhoitajan tehtävänä on: 1) ottaa haltuun pesään kuuluva omaisuus, mukaan lukien kirjanpitoaineisto ja asiakirjat, sekä huolehtia omaisuuden hoitamisesta ja säilyttämisestä; 2) ryhtyä tarpeellisiin toimiin velallisen saatavien perimiseksi ja pesälle kuuluvien oikeuksien turvaamiseksi sekä sellaisten sopimusten irtisanomiseksi, joiden voimassaolo ei ole pesänhoidon kannalta tarpeen; 3) suorittaa pesänhoitajalle kuuluvat palkkaturvaa koskevat tehtävät; 4) selvittää pesän laajuus sekä mahdollisuudet peräyttää oikeustoimia ja palauttaa omaisuutta pesään; 5) laatia pesäluettelo ja velallisselvitys; 6) määrätä valvontapäivä, vastaanottaa valvonnat ja selvittää ne saatavat, jotka voidaan valvonnan perusteella tai muutoin ottaa jakoluettelossa huomioon, sekä laatia jakoluettelo; 7) huolehtia pesään kuuluvan omaisuuden myynnistä; 8) tilittää varat velkojille jakoluettelon mukaisesti ja laatia lopputilitys konkurssista; 9) hoitaa pesän juoksevaa hallintoa ja suorittaa muut pesänhoitajalle tässä tai muussa laissa säädetyt tai muuten pesänhoitoon kuuluvat tehtävät. Tilapäisen pesänhoitajan tulee ryhtyä välttämättömiin toimiin, jotka ovat tarpeen konkurssipesään kuuluvan omaisuuden haltuun ottamiseksi ja hoitamiseksi sekä konkurssipesän oikeuksien turvaamiseksi ja taloudellisten menetysten välttämiseksi. Pesänhoitajalla on tehtävänsä suorittamiseksi oikeus saada poliisilta poliisilain (493/1995) 40 §:ssä tarkoitettua virka-apua. 6 § Konkurssipesän edustaminen Konkurssipesää edustaa pesänhoitaja. Jos pesänhoitajia on useampi, kukin heistä edustaa konkurssipesää. Jos tuomioistuin on jakanut tehtävät pesänhoitajien kesken tai määrännyt pesänhoitajan tiettyyn tehtävään, pesänhoitaja edustaa konkurssipesää vain hänen tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Konkurssipesä ei voi vedota pesänhoitajan kelpoisuuden tai toimivallan puutteeseen vilpittömässä mielessä ollutta toista osapuolta vastaan. Toinen osapuoli tai sivullinen ei voi vedota pesänhoitajan kelpoisuuden tai toimivallan puutteeseen. Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, ei estä vahingonkorvausvaatimuksen esittämistä pesänhoitajan kelpoisuuden tai toimivallan puutteen perusteella. 7 § Pesänhoitajan avustajat Pesänhoitaja voi käyttää tehtävissään apunaan asiantuntijoita ja avustajia siinä laajuudessa kuin se on pesän selvittämisen kannalta tarkoituksenmukaista. 8 § Pesänhoitajan päätösvalta Pesänhoitaja käsittelee ja päättää asiat, jotka koskevat pesäluettelon tai velallisselvityksen laatimista, saatavien selvittämistä tai jakoluettelon laatimista taikka palkkaturvaa samoin kuin ne muut asiat, jotka laissa säädetään tai asian luonteen vuoksi kuuluvat pesänhoitajan tehtäviksi. Pesänhoitajalla on oikeus päättää konkurssipesän juoksevaan hallintoon kuuluvista asioista, jolleivät velkojat ole jonkin asian osalta erikseen toisin päättäneet. Pesänhoitaja voi päättää sellaisista velkojien päätettäviksi kuuluvista toimenpiteistä, joita ei voida lykätä aiheuttamatta konkurssipesälle haittaa. Pesänhoitajan on ennen toimenpidettä mahdollisuuksien mukaan kuultava 12 §:ssä tarkoitettua velkojatoimikuntaa tai suurimpia velkojia. 9 § Päätösvallan siirtäminen Velkojat voivat antaa pesänhoitajan tehtäväksi päättää velkojien päätettäviksi kuuluvista asioista. Päätösvaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, jotka koskevat konkurssihallinnon valvonnan yleistä järjestämistä, pesänhoitajan palkkiota tai konkurssipesän konkurssiin luovuttamista. Velkojien päätöksessä on yksilöitävä päätösvallan siirron laajuus ja kesto sekä se, miten pesänhoitajan on ilmoitettava päätöksistään velkojille. Velkojat voivat myös päättää, että pesänhoitajan on saatava tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa päätökselleen velkojatoimikunnan hyväksyminen. Velkojat voivat milloin tahansa peruuttaa päätösvallan siirron kokonaan tai osaksi. 10 § Kielto panna täytäntöön lainvastaista päätöstä Pesänhoitaja ei saa panna täytäntöön velkojien päätöstä, joka on lainvastainen tai joka ei kuulu velkojien päätösvaltaan. 11 § Pesänhoitajan selonteko- ja tietojenanto- velvollisuus Pesänhoitajan on laadittava vuosittain selonteko konkurssipesän hallinnosta (vuosiselonteko), jollei selontekoa ole velkojainkokouksen päätöksen mukaan laadittava useammin. Vuosiselonteko on laadittava konkurssin alkamiskuukautta vastaavan kuukauden loppuun mennessä. Vuosiselonteosta tulee käydä ilmi erityisesti: 1) tiedot konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hoidosta ja rahaksimuutosta; 2) tiedot vireillä olevista oikeudenkäynneistä, joissa konkurssipesä on asianosaisena, ja muista konkurssipesän kannalta merkittävistä oikeudenkäynneistä; 3) tiedot konkurssipesän kustannuksista ja vastuista; 4) tiedot maksetuista jako-osuuksista ja jako-osuuden ennakoista; 5) arvio konkurssin todennäköisestä päättymisajankohdasta ja perustelut arviolle; 6) muut pesän selvitykseen ja hoitoon liittyvät velkojille merkitykselliset tiedot. Vuosiselonteko on toimitettava suurimmille velkojille ja velalliselle sekä pyynnöstä muille velkojille. Pesänhoitajan on pyynnöstä annettava velkojalle myös muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja konkurssipesää ja sen hoitoa koskevia tietoja. 12 § Velkojatoimikunta Velkojat voivat asettaa velkojatoimikunnan, joka neuvoa-antavana elimenä avustaa pesänhoitajaa, valvoo pesänhoitajan toimintaa sekä suorittaa ne tehtävät, jotka velkojainkokous on sille antanut. Laajassa konkurssipesässä velkojatoimikunta on asetettava, jollei sen asettamatta jättämiseen ole erityistä syytä. Jos laajassa konkurssipesässä ei ole asetettu velkojatoimikuntaa, tuomioistuin voi pesänhoitajan tai velkojan vaatimuksesta asettaa toimikunnan. Tuomioistuimen on varattava asiassa suurimmille velkojille ja harkintansa mukaan muillekin velkojille tilaisuus tulla kuulluksi eri velkojaryhmien käsityksen huomioon ottamiseksi. Tuomioistuin voi antaa tarpeellisiksi katsomiaan määräyksiä toimikunnan kokoonpanosta, tehtävistä ja toimikaudesta. Velkojatoimikunnan kokoonpano on määrättävä sellaiseksi, että siinä ovat edustettuina keskeiset velkojaryhmät. Toimikunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Toimikunnan kutsuu koolle pesänhoitaja tai puheenjohtaja. Toimikunta tekee päätökset yksinkertaisella enemmistöllä. Velkojatoimikunnalla ja sen jäsenillä on tehtäviensä hoitamiseksi oikeus saada pesänhoitajalta tietoja tarpeellisessa laajuudessa. 13 § Salassapitovelvollisuus Pesänhoitaja, velkoja tai velkojatoimikunnan jäsen taikka hänen palveluksessaan oleva tai hänen käyttämänsä avustaja tai asiantuntija ei saa ilmaista sivulliselle eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen menettelyn yhteydessä tietoonsa saamaa seikkaa, joka koskee velallisen taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja taikka velallisen tai konkurssipesän liike- tai ammattisalaisuutta, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai laissa muuta säädetä. Salassapitovelvollisuus ei estä konkurssipesän hallintoa käyttämästä tietoja siltä osin kuin se on tarpeen pesän hoitamiseksi ja selvittämiseksi tai omaisuuden muuttamiseksi rahaksi. Velallinen ei saa ilmaista sivulliselle eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen menettelyn yhteydessä tietoonsa saamaa seikkaa, joka koskee konkurssipesän liike- tai ammattisalaisuutta, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai laissa muuta säädetä. Velallinen ei saa myöskään ilmaista tai käyttää sellaista konkurssin alkamista edeltäneeseen toimintaan liittyvää liike- tai ammattisalaisuutta, jos on ilmeistä, että sen ilmaiseminen tai käyttö voi alentaa pesään kuuluvan omaisuuden arvoa tai vaikeuttaa sen muuttamista rahaksi. 14 § Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta Rangaistus 13 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta. 15 luku Velkojien päätösvallan käyttäminen 1 § Oikeus velkojien päätösvallan käyttämiseen Oikeus käyttää velkojien päätösvaltaa on niillä velkojilla, joilla on konkurssisaatava velalliselta. Valvontapäivän jälkeen tämä oikeus on vain saatavansa valvoneilla velkojilla ja niillä velkojilla, joiden saatava voidaan muutoin ottaa huomioon jakoluettelossa, sekä velalliselta olevasta saatavastaan selvityksen esittäneellä panttivelkojalla. Jos velkojan on maksettava 12 luvun 16 §:n 1 momentissa säädetty maksu, velkojalla on tässä tarkoitettu oikeus vasta, kun maksu on suoritettu. Asiassa, joka koskee yrityskiinnityksen alaista omaisuutta, päätösvaltaa voivat 1 momentissa säädetyin edellytyksin käyttää myös ne velkojat, joilla on yrityskiinnityksen alaista velallisen omaisuutta toisen henkilön velan vakuutena. 2 § Päätöksentekotavat Velkojat käyttävät päätösvaltaansa velkojainkokouksessa. Kokous voidaan pitää myös siten, että osallistujat ovat yhteydessä toisiinsa puhelinta, videota tai muuta teknistä välinettä käyttäen. Pesänhoitaja voi pyytää velkojia ilmoittamaan päätöksentekoa varten kantansa kirjallisesti tai sähköisenä viestinä taikka muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla asiassa, joka muutoin olisi käsiteltävä velkojainkokouksessa (muu päätöksentekomenettely). Määräaika kannan ilmoittamiselle ei saa olla kahta viikkoa lyhyempi, jollei asian kiireellisyys edellytä muuta. Myös velalliselle on varattava tilaisuus ilmoittaa kantansa asiassa. Muussa päätöksentekomenettelyssä syntynyt päätös ja sen ajankohta on ilmoitettava ainakin kantansa ilmoittaneille velkojille sekä velalliselle. 3 § Velkojien äänimäärä Velkojan äänimäärä on velkojan kulloisenkin konkurssisaatavan määrä. Viimesijainen saatava ei tuota äänioikeutta, jos on ilmeistä, ettei saatavalle kerry jako-osuutta konkurssissa. Ehdollinen, riitainen tai muusta syystä epäselvä saatava arvostetaan todennäköiseen määräänsä. Ehdollinen takautumissaatava tuottaa kuitenkin äänioikeuden, jollei velkoja käytä samaan saatavaan perustuvaa äänioikeuttaan. Sellaisen velkojan äänimäärä, jolla on yrityskiinnityksen alaista velallisen omaisuutta toisen henkilön velan vakuutena, on enintään se määrä, jonka etuoikeutettu osa yrityskiinnityksen alaisesta omaisuudesta kattaa saatavasta. Erimielisyyden sattuessa pesänhoitaja tai, jos asia on esillä velkojainkokouksessa, puheenjohtaja ratkaisee, minkä suuruisena velkojan saatava otetaan äänestettäessä huomioon. 4 § Velkojien päätös Velkojainkokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota kannattaneiden velkojien äänimäärä on enemmän kuin puolet äänestykseen osallistuneiden velkojien äänimäärästä. Muussa päätöksentekomenettelyssä velkojien äänimäärä lasketaan kantansa ilmaisseiden velkojien äänimäärän mukaan. Jos äänet menevät tasan taikka jos kukaan velkojista ei osallistu kokoukseen tai ilmaise kantaansa, velkojainkokouksessa puheenjohtajan ja muussa päätöksentekomenettelyssä pesänhoitajan kanta ratkaisee asian. Pesänhoitajalla ja velallisella on aina oikeus esittää kantansa päätettävänä olevasta asiasta. Jos velallisyrityksen liiketoiminta tai varallisuus taikka osa siitä on tarkoitus luovuttaa toiminnallisena kokonaisuutena sellaiselle luovutuksensaajalle, joka tai jonka omistaja on 3 momentissa tarkoitetussa läheisyyssuhteessa velalliseen, velallisyrityksen omistajaan tai velkojaan, päätös luovutuksesta edellyttää, että sitä kannattavat sekä ne velkojat, joiden saatavia on enemmän kuin puolet panttioikeuden tai muun perusteen nojalla etuoikeutetuista saatavista, että ne velkojat, joiden saatavia on enemmän kuin puolet muista saatavista. Saatava, jonka vakuutena on pantti- tai etuoikeuden tuottava pidätysoikeus tai yrityskiinnitys velallisen omaisuuteen, katsotaan etuoikeutetuksi saatavaksi siltä osin kuin pesänhoitajan arvion mukaan panttiomaisuuden arvo kattaa saatavan. Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan, kun luovutuksensaaja tai, jos luovutuksensaaja on yhteisö, siitä vähintään viidenneksen omistava, on takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 3 §:ssä tarkoitetussa läheisyyssuhteessa: 1) velalliseen tai velallisyhteisöstä vähintään viidenneksen omistavaan tai vuoden aikana ennen konkurssin alkamista omistaneeseen henkilöön tai yritykseen; taikka 2) velkojaan, jonka saatava edustaa vähintään viidennestä velallisen kaikista veloista. 5 § Esteellisyys Velkoja ei saa äänestää asiassa: 1) joka koskee velkojan ja velallisen tai konkurssipesän välistä sopimusta; 2) joka koskee velkojan omaa vastuuta velalliselle tai konkurssipesälle; tai 3) jossa velkojalla on edustettavanaan erityistä henkilökohtaista tai taloudellista etua. Mitä 1 momentissa säädetään velkojasta, koskee myös velkojan edustajaa ja asiamiestä. Erimielisyyden sattuessa pesänhoitaja tai, jos asia on esillä velkojainkokouksessa, puheenjohtaja ratkaisee, onko velkoja esteellinen. 6 § Velkojainkokouksen koollekutsuminen Pesänhoitaja kutsuu koolle velkojainkokouksen. Ensimmäinen velkojainkokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa pesäluettelon valmistumisesta ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta, jollei kokouksen pitäminen ole erityisestä syystä tarpeetonta. Muutoin velkojainkokous on pidettävä tarvittaessa. Velkojatoimikunnalla ja velkojilla, jotka edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa valvotuista tai muuten jakoluetteloon otettavista konkurssisaatavista, on oikeus vaatia velkojainkokouksen koollekutsumista ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Jos pesänhoitaja laiminlyö 2 momentissa tarkoitetusta vaatimuksesta huolimatta kutsua velkojainkokouksen koolle, tuomioistuin voi velkojan vaatimuksesta ja noudattaen, mitä 8 luvun 10 §:ssä säädetään, velvoittaa pesänhoitajan kutsumaan kokouksen koolle. Jos velkoja on pyytänyt kokouksen koollekutsumista ilmoittamansa asian käsittelyä varten, mutta pesänhoitaja ei ole pitänyt kokouksen koollekutsumista tarpeellisena, velkoja voi saattaa pyynnön tuomioistuimen käsiteltäväksi. 7 § Pienvelkojien kutsuminen Velkojalle, jonka saatava on alle 3 000 euroa, toimitetaan valvontapäivän jälkeen kutsu velkojainkokoukseen tai pyyntö kannan ilmoittamisesta vain, jos velkoja on etukäteen ilmoittanut pesänhoitajalle osallistuvansa päätöksentekoon. Vaikka velkoja ei ole tehnyt tällaista ilmoitusta, velkojalla on oikeus osallistua päätösvallan käyttöön. 8 § Kutsu velkojainkokoukseen Ennen valvontapäivää kutsu velkojainkokoukseen on toimitettava tiedossa oleville velkojille ja velalliselle. Kutsu on lisäksi julkaistava virallisessa lehdessä sekä yhdessä tai useammassa tarkoitukseen soveltuvassa päivälehdessä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Valvontapäivän jälkeen kutsu on toimitettava niille velkojille, joilla on oikeus käyttää velkojien päätösvaltaa sekä velalliselle. Kutsu on toimitettava riittävän ajoissa. 9 § Velkojainkokous Velkojainkokouksen puheenjohtajana toimii pesänhoitaja. Velkojat valitsevat puheenjohtajan, jos pesänhoitaja on esteellinen tai muuten estynyt. Kokouksessa voidaan tehdä päätös vain kokouskutsussa mainituista asioista sekä sellaisesta muusta asiasta, joka on ratkaistava kiireellisesti. Jos asia on merkittävä, se voidaan kuitenkin ratkaista vain, jos siitä on ilmoitettu velkojille ja velalliselle viimeistään viikkoa ennen kokouspäivää. Kokous voi aina ratkaista asian, jos kaikki kokoukseen kutsutut velkojat siihen suostuvat. Poissa olevan velkojan suostumus voidaan hankkia myös jälkikäteen. Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksesta laaditaan pöytäkirja siinä laajuudessa kuin hyvä pesänhoitotapa edellyttää. Pöytäkirja on tarkastettava ja toimitettava pyynnöstä velalliselle ja velkojille. Jos kokouksessa on päätetty muusta kuin kokouskutsussa mainitusta asiasta, pöytäkirja on aina toimitettava velalliselle. 10 § Kohtuuttoman päätöksen kielto Velkojat eivät saa tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan velkojalle tai jollekulle muulle epäoikeutettua etua konkurssipesän tai toisen velkojan kustannuksella taikka joka on velkojaa tai velallista kohtaan ilmeisen kohtuuton. 11 § Velkojien päätöksen kumoaminen ja muuttaminen Tuomioistuin voi velallisen tai velkojan hakemuksesta kumota velkojien päätöksen tai, jos se on asian laadun vuoksi mahdollista, muuttaa sitä, jos päätös ei ole syntynyt oikeassa järjestyksessä ja menettelyn virheellisyys on voinut vaikuttaa lopputulokseen tai virhettä voidaan muuten pitää merkittävänä taikka jos päätös on 10 §:n vastainen. Sen, joka on ollut velkojainkokouksessa läsnä ja joka tahtoo hakea päätöksen kumoamista, on välittömästi ilmoitettava tyytymättömyytensä kokouksen puheenjohtajalle puhevallan menettämisen uhalla. Jos päätös on tehty muussa päätöksentekomenettelyssä, tyytymättömyys on ilmoitettava pesänhoitajalle viimeistään viikon kuluttua siitä, kun pesänhoitaja on ilmoittanut päätöksestä. Jollei määräajan viimeinen päivä ole arkipäivä, ilmoitus voidaan tehdä sitä seuraavana arkipäivänä. Päätökseen osallistunut velkoja voi vaatia päätöksen kumoamista vain, jos asiasta on päätetty velkojan kannan vastaisesti. Velkoja, joka ei ole ollut velkojainkokouksessa läsnä mutta joka on saanut siihen asianmukaisesti kutsun, ei voi vedota siihen, että päätös ei ole syntynyt oikeassa järjestyksessä. Sama koskee velkojaa, joka ei ole muussa päätöksentekomenettelyssä ilmaissut kantaansa, vaikka pesänhoitaja on varannut siihen tilaisuuden. 12 § Hakemus velkojien päätöksen kumoamiseksi tai muuttamiseksi Hakemus velkojien päätöksen kumoamiseksi tai muuttamiseksi on tehtävä kuukauden kuluessa velkojainkokouksesta tai, jos päätös on tehty muussa päätöksentekomenettelyssä, kuukauden kuluessa siitä, kun pesänhoitaja on ilmoittanut päätöksestä. Jos velkojainkokouksen päätöksen kumoamista vaatii se, joka ei saanut tietoa kokouksesta eikä ollut siinä läsnä, tai jos pesänhoitaja on evännyt velalliselta oikeuden olla läsnä käsiteltäessä asiaa kokouksessa, määräaika lasketaan siitä, kun pesänhoitaja on ilmoittanut hakijalle päätöksestä tai hakija on muuten saanut siitä tiedon. Hakemus on aina tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksestä. Konkurssipesän puhevaltaa käyttää pesänhoitaja, paitsi jos päätöstä kannattaneet velkojat päättävät itse käyttää puhevaltaa. Pesänhoitajan on huolehdittava, että nämä velkojat saavat hakemuksesta tiedon. 16 luku Konkurssipesän kirjanpito ja velat 1 § Konkurssipesän kirjanpito Konkurssipesän on pidettävä sellaista kirjanpitoa, jota pesän laajuus ja laatu edellyttävät. Pesänhoitajan on huolehdittava siitä, että konkurssipesän kirjanpito on asianmukaisesti järjestetty. Tilintarkastuksen toimittamisesta päättävät velkojat. Laajassa konkurssipesässä tilintarkastus on kuitenkin toimitettava. 2 § Konkurssipesän velat Konkurssipesä vastaa velasta, joka johtuu konkurssimenettelystä tai joka perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen sekä velasta, josta konkurssipesä on tämän tai muun lain mukaan vastuussa (massavelat). Konkurssipesä vastaa myös velallisen kirjanpidon laatimisesta aiheutuneesta, konkurssin alkamista edeltäneiden viimeisten kahden kuukauden aikaan kohdistuvasta kohtuullisesta saatavasta. Tämä vastuu ei kuitenkaan koske velallisen palveluksessa olleen työntekijän saatavaa. 3 § Konkurssivelallisen vastuu Konkurssivelallinen vastaa konkurssipesän velasta vain konkurssipesään kuuluvalla omaisuudella. 17 luku Konkurssipesään kuuluvan omaisuuden hoito ja myynti sekä panttivelkojaa koskevat säännökset 1 § Omaisuuden hoito Konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta on hoidettava huolellisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla. 2 § Rahavarojen säilyttäminen Konkurssipesän rahavaroja on säilytettävä luotettavasti ja erillään muista varoista. Konkurssipesän rahavarat on, siltä osin kuin niitä ei tarvita konkurssipesän menoihin, sijoitettava asianmukaisesti turvaavalla tavalla, jollei varoja voida heti jakaa velkojille. 3 § Yleiset säännökset omaisuuden myynnistä Konkurssipesän on muutettava rahaksi pesään kuuluva omaisuus pesän kannalta edullisimmalla tavalla niin, että siitä saadaan mahdollisimman hyvä myyntitulos. Konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta voidaan myydä myös ulosottolain mukaisessa järjestyksessä konkurssipesän hakemuksen perusteella, jos ulosottomies siihen suostuu. Suostumusta ei kuitenkaan vaadita, jos myytävänä on kiinteistö taikka kiinnityskelpoinen alus tai ilma-alus. Panttiomaisuuden myymisestä ulosottolain mukaisessa järjestyksessä säädetään 14 §:ssä. 4 § Pesänhoitajaa ja hänen lähipiiriään koskeva luovutusrajoitus Pesänhoitaja ei saa hankkia konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta itselleen. Pesänhoitajan on huolehdittava siitä, ettei omaisuutta myydä tai muuten luovuteta hänen käyttämälleen avustajalle eikä hänen tai avustajan läheiselle. 5 § Muutoksenhaun vaikutus myyntiin Jos velallinen on valittanut konkurssiin asettamista koskevasta päätöksestä, muutoksenhakutuomioistuin voi velallisen vaatimuksesta kieltää konkurssipesää myymästä omaisuutta enempää kuin on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi tai konkurssipesän hallinnosta ja omaisuuden hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi taikka antaa muita myyntiä rajoittavia määräyksiä. Kielto ja määräykset ovat voimassa, kunnes muutoksenhakutuomioistuin määrää toisin. 6 § Panttiomaisuuden tuotto Panttiomaisuudesta konkurssin ajalta saatava tuotto kertyy panttivelkojan hyväksi ja jaetaan viimeistään kauppahintaa jaettaessa. 7 § Panttiomaisuudesta aiheutuvat kustannukset Konkurssipesällä on oikeus saada korvaus pesään kuuluvan panttiomaisuuden hoidosta ja myynnistä pesälle aiheutuneista välttämättömistä kustannuksista, mukaan lukien pesänhoitajan palkkio omaisuuden myynnistä, heti myynti- ja täytäntöönpanokulujen jälkeen. Jos konkurssipesä on antanut panttivelkojan tehtäväksi huolehtia pesään kuuluvan panttiomaisuuden hoidosta, velkojalla on sama oikeus kuin konkurssipesällä saada korvaus hoidosta aiheutuneista välttämättömistä kustannuksista. 8 § Konkurssipesän oikeus myydä pantti- omaisuutta Konkurssipesä saa myydä konkurssipesään kuuluvaa panttiomaisuutta vain, jos panttivelkoja siihen suostuu tai tuomioistuin myöntää siihen luvan 13 §:n nojalla. Jos konkurssipesä myy panttiomaisuutta eikä panttivelkaa makseta, panttioikeus pysyy voimassa, jollei oikeudenhaltija muuhun suostu tai jäljempänä toisin säädetä. Sama koskee myös muuta oikeutta, josta omaisuus vastaa. 9 § Etusijan siirtyminen Jos konkurssipesä maksaa panttivelan, panttivelkojan etusija maksun saantiin siirtyy konkurssipesälle. 10 § Korvaus panttivelan ennenaikaisen erääntymisen vuoksi Kun panttivelka on 3 luvun 9 §:n mukaan erääntynyt maksettavaksi konkurssin alkaessa, velkojalla on oikeus saada pantin arvosta määrä, jonka velallinen olisi ollut velvollinen maksamaan, jos velkoja olisi velallisen sopimusrikkomuksen perusteella eräännyttänyt velan. 11 § Panttivelkojan oikeus panttiomaisuuden muuttamiseen rahaksi Panttivelkoja saa käyttää panttioikeuteen perustuvia rahaksimuutto-oikeuksiaan ja ottaa saatavansa kauppahinnasta konkurssin estämättä, jollei 12―14 §:stä muuta johdu. Panttivelkojan on kuitenkin ensin ilmoitettava pesänhoitajalle saatavansa niin kuin 12 luvussa säädetään. Panttia myytäessä on otettava huomioon myös konkurssipesän edut. Velkojan on hyvissä ajoin ennen myyntiä ilmoitettava pesänhoitajalle omaisuuden myyntitapa sekä myynnin aika ja paikka. Velkojan on viivytyksettä annettava konkurssipesälle tilitys pantin myynnistä ja myyntihinnan käyttämisestä sekä luovutettava mahdollinen ylijäämä konkurssipesälle. Jos velkoja on 1 tai 2 momentin vastaisesti ryhtynyt toimiin pantin muuttamiseksi rahaksi, tuomioistuin voi konkurssipesän vaatimuksesta kieltää tai keskeyttää toimet taikka määrätä muusta toimenpiteestä, joka on pesän oikeuksien turvaamiseksi tarpeen. Jos panttiomaisuus on myyty 1 tai 2 momentin vastaisesti, velkojan on maksettava konkurssipesälle 12 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitettua maksua vastaava rahamäärä. 12 § Panttiomaisuuden myynnin kieltäminen Konkurssipesällä on oikeus panttivelkojan oikeuksien selvittämiseksi tai konkurssipesän etujen turvaamiseksi enintään kahdeksi kuukaudeksi kieltää panttivelkojaa ryhtymästä toimiin panttiomaisuuden muuttamiseksi rahaksi tai jatkamasta toimia pantin muuttamiseksi rahaksi. Kielto tulee voimaan, kun pesä on ilmoittanut siitä todisteellisesti velkojalle. Kun konkurssipesä on saanut velkojalta 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, sen on ilmoitettava kiellosta kahden viikon kuluessa panttivelkojan ilmoituksesta tiedon saatuaan. Kielto voidaan määrätä vain yhden kerran. Konkurssipesä voi etukäteen luopua käyttämästä 1 momentissa tarkoitettua oikeuttaan. Jos panttivelkoja on 1 momentin vastaisesti ryhtynyt toimiin pantin muuttamiseksi rahaksi, noudatetaan, mitä 11 §:n 3 momentissa säädetään. Ulosottomiehen on keskeytettävä täytäntöönpano, kun konkurssipesä on toimittanut tiedon 1 momentissa tarkoitetusta kiellosta ulosottomiehelle. Jos kiellon kohteena olevan panttiomaisuuden myynnistä on kuulutettu, konkurssipesä vastaa myynnin peruuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. 13 § Panttiomaisuuden myynti tuomioistuimen luvalla Konkurssipesän vaatimuksesta tuomioistuin voi myöntää konkurssipesälle luvan myydä pesään kuuluvaa panttiomaisuutta, jos omaisuudesta on tehty konkurssipesälle ostotarjous ja se ylittää omaisuuden käyvän huutokauppa-arvon eikä panttivelkoja saata todennäköiseksi, että omaisuudesta saadaan muulla tavalla parempi myyntitulos. Tuomioistuimen on varattava panttivelkojille tilaisuus tulla kuulluksi. Lupaa koskevasta päätöksestä tulee käydä ilmi kaupan olennaiset ehdot. Luvassa panttivelkoja on määrättävä luovuttamaan omaisuus ja panttikirjat tai vastaavat kiinnitysasiakirjat konkurssipesälle luovutettaviksi ostajalle kauppahintaa vastaan. Kun konkurssipesän 1 momentissa tarkoitettu hakemus on tullut vireille, tuomioistuin voi pesän vaatimuksesta kieltää panttivelkojaa ryhtymästä toimiin panttiomaisuuden muuttamiseksi rahaksi tai määrätä ne keskeytettäviksi. Konkurssipesä voi myydä omaisuuden, kun päätös luvan myöntämisestä on lainvoimainen. Omaisuus myydään pysyttämättä panttioikeuksia voimassa. Kauppahinta jaetaan niin kuin ulosmittauksessa kertyneet varat on jaettava. Pesänhoitajan on ilmoitettava myytyyn omaisuuteen kohdistuvat kiinnitykset kuoletettaviksi siltä osin kuin panttikirjoja tai vastaavia kiinnitysasiakirjoja ei ole voitu luovuttaa ostajalle. Jos 1 momentissa tarkoitettu kauppa peruuntuu, oikeus omaisuuden muuttamiseen rahaksi palautuu panttivelkojalle, eikä pesälle voida enää myöntää lupaa myyntiin. 14 § Panttiomaisuuden myynti ulosottolain mukaisessa järjestyksessä Konkurssipesä saa hakea myös panttiomaisuuden myyntiä ulosottolain mukaisessa järjestyksessä, mutta ilman panttivelkojan suostumusta kuitenkin vasta, kun konkurssin alkamisesta on kulunut kolme vuotta. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että panttivelkojalle on ilmoitettu myynnistä viimeistään kolme kuukautta ennen ulosottohakemuksen tekemistä ja että velkoja ei ole ilmoitusta seuraavan kahden kuukauden kuluessa pannut vireille myynnin kieltoa koskevaa hakemusta. Panttivelkojan hakemuksesta tuomioistuin voi kieltää konkurssipesää hakemasta 1 momentissa tarkoitettua myyntiä, jos siihen on erityinen syy omaisuuden odotettavissa olevan arvonnousun tai muun tähän verrattavan perusteen vuoksi taikka jos myyntiä ei voida pitää perusteltuna pesän selvityksen vaihe ja konkurssipesälle omaisuuden hoidosta aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. Kielto voidaan määrätä enintään vuodeksi kerrallaan. Tuomioistuimen on varattava muille panttivelkojille, joilla on samaan omaisuuteen kohdistuva panttioikeus, tilaisuus tulla kuulluksi. Jos velkojan hakemus hylätään, pesä voi hakea myyntiä, kun päätös on lainvoimainen. Kun panttiomaisuutta myydään 1 momentin nojalla, myytävästä kiinteistöstä ei määrätä alinta hyväksyttävää tarjousta ja irtain omaisuus voidaan myydä panttivelkojan oikeutta säilyttämättä. 15 § Varojen tilitys ulosmitatun omaisuuden myynnistä Sen jälkeen, kun ulosmitatun omaisuuden myynnistä saaduista varoista on maksettu rahaksimuuttokustannukset ja saatavat, joista omaisuus vastaa muun kuin yrityskiinnityksen perusteella, ulosottomiehen on tilitettävä ylijäämä konkurssipesälle. 16 § Ulosmittauksen raukeaminen Konkurssipesään kuuluvan omaisuuden ulosmittaus raukeaa, kun omaisuus myydään. Pesänhoitajan on huolehdittava siitä, että ulosottomies saa tiedon myynnistä. Ulosottomiehen on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle raukeamisesta niin kuin ulosottolaissa säädetään. 17 § Yrityskiinnitys ja arvopaperit vakuutena Mitä tässä luvussa säädetään panttivelkojasta, ei koske velkojaa, jolla on konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen yrityskiinnitykseen perustuva panttioikeus. Jos yrityskiinnityksen kohteena olevaa omaisuutta myydään 3 §:n 2 momentin nojalla ulosottolain mukaisessa järjestyksessä, maksunsaantijärjestys näin saatuihin varoihin määräytyy konkurssia koskevien säännösten mukaisesti. Tämän luvun säännökset, jotka rajoittavat panttivelkojan oikeutta pantin muuttamiseen rahaksi, eivät koske velkojaa, jolla on panttina konkurssipesään kuuluvia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia arvopapereita. 18 luku Jako-osuuksien maksaminen 1 § Yleiset säännökset jako-osuuksien maksamisesta Velkojille maksetaan konkurssissa jako-osuutta vahvistetun jakoluettelon mukaisesti. Ennen jakoluettelon vahvistamista velkojille voidaan maksaa jako-osuuksia 3 §:n nojalla ja jako-osuuden ennakkoa 4 §:n nojalla. Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, jäljellä olevat varat on jaettava velkojille viivytyksettä. 2 § Vähäinen jako-osuus Jos velkojalle ei kertyisi konkurssipesän varoista 50 euroa suurempaa jako-osuutta, velkojan saatava voidaan jättää varoja jaettaessa huomiotta. 3 § Jako-osuuden maksu pesänhoitajan päätöksen perusteella Pesänhoitaja voi maksaa velkojille, joiden saatavat ovat määrältään vähäisiä, jako-osuuden todennäköisen jako-osuuden määräisenä, jos se on menettelyn kannalta tarkoituksenmukaista eikä velkoja pesänhoitajan asettamassa määräajassa ilmoita vastustavansa maksua. Jako-osuuksia laskettaessa ei tarvitse ottaa huomioon saatavalle kertynyttä korkoa, viivästyskorkoa tai muuta maksuviivästyksen seuraamusta. Konkurssipesä tai velkoja ei voi myöhemmin esittää vaatimuksia sillä perusteella, että jako-osuuden lopullinen määrä olisi ollut 1 momentin nojalla maksettua suurempi tai pienempi. 4 § Jako-osuuden ennakko Jako-osuuden ennakkoa on maksettava, kun pesässä on siihen riittävästi rahavaroja ja kun ennakon maksamista voidaan pitää tarkoituksenmukaisena saatavien selvityksen vaihe, jaettava rahamäärä ja jaosta aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen. Ennakon maksamisella ei saa vaarantaa konkurssipesän kykyä vastata omista velvoitteistaan. Ennakon maksamisessa noudatetaan velkojien maksunsaantijärjestyksestä annettua lakia, jollei muu järjestys ole konkurssipesän kannalta edullisempi ja jollei se vaaranna velkojien oikeutta saada oikeamääräinen jako-osuus. Ennakon saajalta voidaan vaatia vakuus. Vakuutta ei kuitenkaan vaadita julkisyhteisöltä, julkisoikeudelliselta laitokselta tai yhdistykseltä eikä velkojalta, jonka maksukykyä voidaan takaisinmaksutilanteessa pitää muuten selvänä. 5 § Panttisaatavan ja epäselvän saatavan jako-osuuden ennakko Jos pantin arvo ei kata panttivelkojan saatavaa, jako-osuuden ennakkoa maksetaan sille osalle panttisaatavaa, jota pantin arvo ei todennäköisesti kata. Jos velkojan saatava on ehdollinen, riitainen tai muusta syystä epäselvä, ennakkoa maksetaan sille osalle saatavaa, jota pesänhoitaja pitää arviointiajankohtana todennäköisenä. 6 § Jako-osuuden maksaminen yhteisvelka- suhteessa Jos takaaja on konkurssin alettua tehnyt velkojalle suorituksen, hän saa jako-osuutta tämän maksu