§:n nojalla. PK 21 luku 19 § ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA Merita Pankki Oy:n kanne Pietarsaaren käräjäoikeudessa Suomen Yhdyspankki Oy, sittemmin Merita Pankki Oy, kertoi A:ta vastaan ajamassaan kanteessa, että viimeksi mainitun isä B oli 28.8.1991 allekirjoittanut alkuperäiseltä pääomaltaan 26 000 markan määräisen velkakirjan, jonka maksamaton pääoma oli 9 888,30 markkaa. Velkakirjan korkoehdon mukaisesti laskettua erääntynyttä korkoa oli 8.3.1995 mennessä yhteensä 1 019,44 markkaa. Kun laina oli jäänyt hoitamatta, kantajapankki käytti sopimuksessa annettua oikeuttaan irtisanoa laina välittömästi maksettavaksi. B oli kuollut 12.7.1993 ja perunkirjoitus hänen jälkeensä oli toimitettu 14.9.1993. Kuolinpesän omaisuutta ei ollut kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta luovutettu pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Sen vuoksi A kuolinpesän osakkaana vastasi henkilökohtaisesti B:n veloista perintökaaren 21 luvun 1 §:n mukaisesti. Näillä perusteilla pankki vaati A:n velvoittamista suorittamaan pääomaa 9 888,30 markkaa, korkoa 1 019,44 markkaa sekä velkakirjan korkoehdon mukaiset 10,53 prosenttia pääomalle 9.3.1995 lukien asian vireille tuloon saakka sekä tämän jälkeen sovittua 16 prosentin viivästyskorkoa pääomalle. A:n vastaus ja vastakanne A vastusti kannetta ja vaati puolestaan vastakanteessaan, että hänet vapautettaisiin
§:n nojalla vastaamasta kyseisestä velasta. Hän ei ollut ollut läsnä perunkirjoituksessa, mutta oli sisareltaan kuullut perunkirjoituksen uskottuna miehenä toimineen lakimiehen ilmoittaneen, etteivät kuolinpesän osakkaat joutuisi maksamaan vainajan velkoja, koska pesä oli ylivelkainen. Vainajan varoihin oli tosin kuulunut henkilöauto, jonka eräs pesän osakas oli myynyt 4 000 markan kauppahinnasta ja lähettänyt tästä 1 000 markkaa A:lle. Muuta hyötyä ei A ollut pesästä saanut. A oli työtön ja varaton eikä hän ollut kuolinpesän osakkaana toiminut velkojien edun vastaisesti. Hän ei ollut millään tavalla osallistunut pesän selvittämiseen eikä ollut tiennyt siitä mitään. Yllä mainitut olosuhteet huomioon ottaen ja koska pesän varat vain jonkin verran ylittivät hautaus- ja perunkirjoituskustannukset, A tuli vapauttaa velvollisuudesta maksaa B:n velka. Merita Pankki Oy:n vastaus vastakanteeseen Merita Pankki Oy vastusti A:n kannetta. Käräjäoikeuden tuomio 22.12.1995 B:n kuolinpesän varat olivat koostuneet 26 947,96 markan talletuksista ja 4 000 markan autosta. Vainajan velat olivat olleet runsaat 90 000 markkaa. Asiassa oli selvitetty, että kuolinpesän osakkaat olivat pesän varoista maksaneet B:n ulosotossa olleet runsaat 10 000 markan verot, 4 000 -5 000 markan vekselin pankille, joka oli myöntänyt nyt perittävän lainan, sekä sairaalalaskuja ja vesilaskun eli yhteensä noin 16 000 markkaa, jotka olisi pitänyt käyttää kaikkien velkojen maksamiseen selvitysmenettelyssä. Jäljelle jääneet rahat velkojapankit olivat kuitanneet itselleen. Pankki, jolle vekselivelka oli ollut, olisi ilman maksuakin voinut kuitata itsellensä edellä mainitun vekselin määrän. Näin ollen pesän varoja oli käytetty epäasiallisesti veron sekä sairaalaja vesilaskun maksamiseksi noin 11 000 markkaa. Lisäksi oli huomioitava, että perilliset olivat ottaneet itsellensä B:n auton myynnistä saadut 4 000 markkaa. Kaiken kaikkiaan kuolinpesän varoja oli siis käytetty epäasiallisesti noin 15 000 markan edestä.
§:ssä ei tarkemmin määritelty, mitä tarkoitettiin sillä, että pesän varat jonkin verran ylittivät hautaus- ja perunkirjoituskustannukset. Kirjallisuudessakin käsiteltiin asiaa niukasti. Aarnio - Kangas: Suomen jäämistöoikeus I, s. 237, mainittiin esimerkkitapauksena pesä, jonka varat olivat 5 000 - 15 000 markkaa ja velat 40 000 - 250 000 markkaa. B:n pesässä käytössä olleet varat olisivat olleet noin 15 000 markkaa. Pesän selvityskustannukset tai konkurssikustannukset olisivat olleet ainakin mainitut 15 000 markkaa. Tähän nähden B:n pesän varoista ei olisi jäänyt selvitys- tai konkurssitilassa mitään maksettavaa Merita Pankki Oy:n saatavalle. Ottaen huomioon pesän varojen ja velkojen suhde sekä arvioidut selvityskustannukset oli katsottava, että pesän varat vain jonkin verran ylittivät hautaus- ja perunkirjoituskustannukset. Ottaen vielä huomioon ne olosuhteet, jotka A oli kanteensa perusteeksi esittänyt, hän vapautui vastuusta B:n velkojen maksamisesta. Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkäsi Merita Pankki Oy:n kanteen ja vapautti A:n vastaamasta B:n kuolinpesän velasta. Vaasan hovioikeuden tuomio 18.3.1997 Merita Pankki Oy valitti hovioikeuteen. Hovioikeus totesi, että
§:n mukaan ellei vainajalta ollut jäänyt enempää omaisuutta kuin mitä tarvittiin kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin, ei 21 luvun säännöksiä vainajan velkaa koskevasta vastuusta ollut sovellettava. Oikeudella oli niin ikään valta, milloin olosuhteet antoivat siihen aihetta, vapauttaa osakas vastaamasta vainajan veloista, vaikka pesän varat jonkin verran ylittivätkin mainitut kustannukset. Tässä tapauksessa pesän varat ylittivät hautaus- ja perunkirjoituskustannukset 23 830 markalla. Tätä määrää oli pidettävä sen verran suurena, ettei edellytystä osakkaan vapauttamiseen vastaamasta vainajan veloista ollut mainitun säännöksen perusteella. Asiassa ei ollut väitettykään, ettei Merita Pankki Oy:n velkakirjasaatava olisi ollut selvä ja riidaton. Lisäksi A oli ryhtynyt pesään myöntämällään tavalla. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden vuoksi olisi myöskään ollut kohtuutonta, että A vastasi kysymyksessä olevasta velasta. Näillä perusteilla hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja, hyväksyen Merita Pankki Oy:n kanteen sekä hyläten A:n kanteen, velvoitti A:n suorittamaan Merita Pankki Oy:lle pääomaa 9 888,30 markkaa, erääntynyttä korkoa 1 019,44 markkaa sekä pääomalle korkoa 10,53 prosenttia ajalta 9.3. -25.4.1995 sekä vielä pääomalle viivästyskorkoa 16 prosenttia 26.4.1995 lukien. MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja hänet vapautetaan vastaamasta Merita Pankki Oy:n kanteessa tarkoitetusta B:n velasta. Merita Pankki Oy vastasi valitukseen. KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 30.12.1998 Perustelut Asiassa on riidatonta, että A on vastaanottanut 1 000 markkaa hänelle lähetettynä osuutena B:n pesän varoihin kuuluneen auton myyntihinnasta ja että kuolinpesän omaisuutta ei ollut luovutettu pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Vastuuta kuolleen henkilön velasta koskevan perintökaaren 21 luvun 1 §:n säännöksen mukaan pesän osakas vastaa perunkirjoitusta toimitettaessa tietämästään vainajan velasta, jollei pesän omaisuutta hakemuksesta, joka tehdään kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Saman luvun 18 §:n mukaan pesän osakas on vapaa pesän luovuttamisen laiminlyönnistä johtuvasta vastuusta, jollei hän ole saanut mitään etua pesästä eikä myöskään ryhtynyt muihin sitä koskeviin toimiin kuin niihin, mitkä perintökaaren 18 luvun 3 §:n mukaan ovat olleet hänen velvollisuutenaan.
§:n mukaan tuon luvun säännöksiä vainajan velkaa koskevasta vastuusta ei ole sovellettava, jos vainajalta ei ole jäänyt enempää omaisuutta kuin mitä tarvitaan kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin. Oikeudella on niin ikään valta, milloin olosuhteet antavat siihen aihetta, vapauttaa kuolinpesän veloista vastuuseen joutunut osakas vastaamasta näistä veloista, vaikka pesän varat jonkin verran ylittävätkin sen, mitä tarvitaan kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin. Jutussa on kysymys siitä, ylittivätkö B:n kuolinpesän varat sanotut kustannukset siinä määrin, ettei A:ta mainitun säännöksen nojalla voida vapauttaa vastaamasta B:n veloista.
§:ää asiallisesti vastaava säännös on sisältynyt perintökaarta edeltäneisiin perintölakiehdotuksiin aina lainvalmistelukunnan vuodelta 1935 olevasta Ehdotuksesta perintö- ja testamenttilainsäädännön uudistamiseksi perusteluineen (Lvk 1935:2) alkaen. Sanotun ehdotuksen perusteluista (ss. 163 -164) voidaan päätellä, että säännös on tarkoitettu täysin varattomia tai aivan vähävaraisia pesiä koskevaksi poikkeussäännökseksi, jonka soveltamisala on tarkoitettu varsin rajoitetuksi. Osakkaiden vastuuvapaus on ensisijaisesti tarkoitettu koskemaan niitä pesiä, joiden varat eivät ylitä kohtuullisia hautaus- ja perunkirjoituskustannuksia. Kun oikeudelle on haluttu antaa valta olosuhteiden antaessa aihetta vapauttaa osakas vastaamasta vainajan veloista, vaikka varat jonkin verran ylittävätkin mainitut kustannukset, on tarkoitettu lähinnä tilanteita, joissa osakkaalla on erehtymisen vaara siitä, ylittävätkö pesän varat sanotut kustannukset vai ei. Myöhemmissä asiaa koskevissa lainvalmistelutöissä, joissa
§:ää vastaava säännös on esiintynyt asiallisesti saman sisältöisenä, ei säännöksen tarkoitusta nyt käsillä olevassa suhteessa enää ole enemmälti selitetty. Perintökaaren 21 luku säädettiin sittemmin muutenkin olennaisilta osiltaan sanottua vuoden 1935 ehdotusta vastaavaksi. B:n kuolinpesän varat ovat olleet yli 30 000 markkaa. Kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset ovat puolestaan tässä tapauksessa olleet alle 10 000 markkaa. Pesän varat ylittävät mainitut kustannukset enemmän kuin lainkohdassa tarkoitetaan. Jutussa on kuitenkin harkittava, voidaanko käräjäoikeuden tavoin kiinnittää huomiota myös siihen, riittäisivätkö pesän varat kattamaan odotettavissa olevat pesänselvittäjän hallinnon aiheuttamat tai konkurssiin luovuttamisesta johtuvat kustannukset. Perintökaaren 21 luvun velkavastuusäännöstön tarkoitus on turvata velkojien asema tilanteessa, jossa pesän osakkaat omatoimisesti selvittävät pesän. Tämä ja lain sanamuoto sekä edellä lain esitöistä lausuttu huomioon ottaen ei ole perusteita tulkinnalle, että
§:n säännös olisi sovellettavissa myös silloin, kun pesän varat eivät riitä pesänselvityksen tai konkurssimenettelyn kustannuksiin, jotka voivat olla huomattavastikin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksia suuremmat. Edellä lausutun huomioon ottaen kysymyksessä ei nyt ole sellainen tilanne, jossa pesän varojen olisi katsottava vain jonkin verran ylittävän sen, mitä kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin tarvitaan. Siten asiassa ei ole edellytyksiä soveltaa
§:n säännöstä. A vastaa perintökaaren 21 luvun 1 ja 18 §:n nojalla Merita Pankki Oy:n kanteessa mainitusta B:n velasta. Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta. Asian on ratkaissut laamanni Johansson. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden presidentti Rintala sekä jäsenet Hagman ja Palmu. Esittelijä Satu Rantaeskola. Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin, Tulenheimo-Takki, Taipale, Suhonen ja Palaja. Esittelijä Pekka Pulkkinen.
Tekoälyselitys virallisen lakitekstin pohjalta. Suuntaa antava, ei korvaa oikeudellista neuvontaa.