Kuolinpesä ja perunkirjoitus: näin toimit
Kun läheinen kuolee, hänen omaisuutensa ja velkansa siirtyvät kuolinpesälle. Pesän osakkaat, eli perilliset ja yleistestamentin saajat sekä eloonjäänyt puoliso, hoitavat sitä yhdessä, kunnes perintö jaetaan. Ensimmäiset velvollisuudet tulevat nopeasti: perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja on toimitettava Verohallinnolle.
Tämä opas on tarkoitettu perillisille ja puolisoille, jotka joutuvat hoitamaan kuolinpesän asioita: pankkitilejä, laskuja, hautajaisia, kiinteistöä tai osakkeita. Käyt läpi, kuka on osakas ja miten pesää hallitaan yhdessä (perintökaari 18 luku), miten laaditaan valtakirja pesän asioiden hoitoon, miten perunkirjoitus toimitetaan (20 luku), mitä perukirjaan merkitään, milloin tarvitaan pesänselvittäjä (19 luku) ja miten velat sekä hautajaiskulut hoidetaan pesän varoista.
Lopputuloksena sinulla on järjestys, jolla pesä saadaan hoidettua laillisesti ilman henkilökohtaista vastuuta. Perintöverosta ja jaosta on omat vaiheensa, ja ne seuraavat perunkirjoitusta. Jos pesässä on paljon velkaa tai riitaa, harkitse asianajajaa jo alkuvaiheessa.
Keskeiset tiedot
Määräaika
Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (perintökaari 20 luku 1 §), ja määräaikaa voi hakea pidennettäväksi Verohallinnolta saman ajan kuluessa. Perukirja annetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (tarkista ajantasainen määräaika vero.fi-sivustolta). Jos pesään ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, täydennys- tai oikaisukirja laaditaan kuukauden kuluessa (20 luku 10 §). Hautajaiskulut voi maksaa pesän varoista heti.
Mitä tehdä
- Selvitä, ketkä ovat kuolinpesän osakkaita. Osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso (perintökaari 18 luku 1 §). Puoliso ei ole osakas, jos ositus on jo toimitettu tai jos hänellä ei ole avio-oikeutta esimerkiksi avioehtosopimuksen tai avio-oikeuden vanhentumisen vuoksi, ellei hän ole samalla perillinen tai testamentinsaaja. Lainmuutos 983/2025 on voimassa 1.6.2026 alkaen ja mainitsee avio-oikeuden vanhentumisen nimenomaisesti. Osakkaana pidetään myös sitä, jonka oikeus on riidanalainen. Kirjoita lista osakkaista, heidän henkilötunnuksensa ja yhteystietonsa. Alaikäiselle osakkaalle tarvitaan huoltaja tai edunvalvoja.
- Ilmoita kuolemasta ja hoida pesää väliaikaisesti. Osakkaan, joka asui vainajan kanssa tai voi muuten pitää huolta omaisuudesta, on hoidettava sitä, kunnes kaikki osakkaat ovat ottaneet sen haltuunsa. Hänen on viipymättä ilmoitettava kuolemasta muille osakkaille (18 luku 3 §). Ota ensin haltuun avaimet, asiakirjat, vakuutuskirjat ja pankkitunnukset, mutta älä myy tai jaa omaisuutta. Ilmoita kuolemasta pankille, vakuutusyhtiöille ja Kelalle. Pankki yleensä sulkee vainajan tilit ja siirtää varat pesätilille. Pidä lista toimenpiteistä ja säilytä kuitit. Hautajaiskulut ja pesän hoitoon liittyvät kulut maksetaan pesän varoista (18 luku 5 §).
- Kutsu perunkirjoitus koolle ja valitse kaksi uskottua miestä. Osakkaan, jonka hoidettavana omaisuus on, pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava kaksi uskottua miestä toimittamaan se (20 luku 2 §). Uskotut miehet ovat puolueettomia, esteettömiä henkilöitä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja vahvistavat perukirjan oikeellisuuden. Kutsu osakkaat ja eloonjäänyt puoliso hyvissä ajoin, myös silloin kun puoliso ei ole osakas. Perunkirjoituksen voi hoitaa itse tai tilata palveluna asianajajalta tai muulta asiantuntijalta. Sovi aika niin, että kolmen kuukauden määräaika (20 luku 1 §) ehditään täyttää.
- Kerää perukirjaan tarvittavat tiedot ja liitteet. Perukirjaan merkitään toimituksen aika ja paikka, vainajan nimi, ammatti, kotipaikka, syntymä- ja kuolinpäivä, osakkaat ja muut ilmoitettavat henkilöt sekä perillisten sukulaisuus vainajaan (20 luku 3 §). Pesän varat ja velat merkitään sellaisina kuin ne olivat kuoleman hetkellä, ja varojen arvo mainitaan. Jos vainajalla oli puoliso, myös tämän varat ja velat merkitään (20 luku 4 §). Liitteiksi tulevat testamentti, avioehtosopimus ja muut tarvittavat asiakirjat sekä väestötietojärjestelmän tai kirkonkirjan ote, josta ilmenee puoliso ja perilliset (20 luku 5 §). Kerää tiliotteet, saldotodistukset, velkakirjat, vakuutustiedot ja kiinteistöjen arvot ennen kokousta.
- Toimita perunkirjoitus ja anna vakuutus tietojen oikeellisuudesta. Perunkirjoituksessa pesän ilmoittaja, eli se joka hoitaa pesän omaisuutta tai tuntee sen tilan parhaiten, antaa tiedot. Hän vakuuttaa perukirjassa, että tiedot ovat oikeat eikä mitään ole tahallisesti jätetty ilmoittamatta (20 luku 6 §). Uskotut miehet todistavat, että kaikki on merkitty oikein ja varat arvioitu parhaan ymmärryksen mukaan. Tietojen tahallinen salaaminen tai vilpillinen ilmoittaminen on rangaistavaa (20 luku 11 §). Perillinen mainitaan perukirjassa, vaikka hän ei saisi mitään. Allekirjoitukset tarvitaan perunkirjoituksen toimittajilta, ilmoittajalta ja uskotuilta miehiltä.
- Toimita perukirja Verohallinnolle. Perukirja annetaan Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain mukaisesti (perintökaari 20 luku 8 §, 1562/1995). Käytännössä määräaika on kuukausi perunkirjoituksesta, ja toimituksen voi tehdä Verohallinnon sähköisen palvelun kautta tai postitse. Tarkista tämänhetkinen menettely vero.fi-sivustolta. Verohallinto säilyttää perukirjan pysyvästi. Jos pesään ilmaantuu perunkirjoituksen jälkeen uusia varoja tai velkoja, laadi täydennys- tai oikaisukirja kuukauden kuluessa (20 luku 10 §). Jos perunkirjoitusta ei ole toimitettu määräajassa, käräjäoikeus voi määrätä sopivan henkilön toimittamaan sen (20 luku 9 §). Perukirjan jälkeen pankki avaa pesätilin ja jäljennös perukirjasta tarvitaan useimmissa asioinneissa.
- Hoida perintövero. Verohallinto määrää perintöveron perukirjan ja perinnönsaajan ilmoittamien tietojen perusteella. Vero riippuu perinnönsaajan veroluokasta ja saadun perinnön arvosta. Lähiomaiset, kuten lapset ja puoliso, kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, jolloin vero on pienempi, ja pieni perintö on verovapaa (alle 20 000 euron perintö). Tarkista vero.fi-sivustolta ajantasainen veroluokkataulukko ja määräajat, koska ne määräytyvät perintö- ja lahjaverolain mukaan. Jos perintöön kuuluu pääosin kiinteistö tai muu vaikeasti rahaksi muutettava omaisuus, kysy Verohallinnolta maksujärjestelyistä. Pesän varoja ei saa jakaa ennen kuin pesän velat ja vero on selvitetty.
- Laadi valtakirja pesän asioiden hoitoon. Osakkaat hoitavat pesää yhdessä ja edustavat sitä kolmatta vastaan (18 luku 2 §). Toimenpide, joka ei siedä viivytystä, voidaan tehdä, vaikka kaikkien osakkaiden suostumusta ei saataisi. Muissa asioissa pankki, kiinteistökaupan kaupanvahvistaja tai vakuutusyhtiö vaatii yleensä kaikkien osakkaiden suostumuksen. Käytännön ratkaisu on, että kaikki osakkaat allekirjoittavat valtakirjan yhdelle osakkaalle tai ulkopuoliselle, esimerkiksi asianajajalle. Valtakirjaan merkitään pesän ja vainajan tiedot, valtuutetut asiat (esimerkiksi tilien käyttö, laskujen maksu, pesän tilin sulkeminen) ja kaikkien osakkaiden allekirjoitukset. Pankki, kuten OP, voi vaatia oman kuolinpesän valtakirjalomakkeensa. Kiinteistön myyntiin valtakirja on tehtävä kirjallisesti (maakaari 2 luku 3 §).
- Hae pesänselvittäjää, jos pesä on vaikea tai riitainen. Käräjäoikeus määrää pesänselvittäjän pesän osakkaan hakemuksesta (perintökaari 19 luku 1 §). Hakemukseen on ilmoitettava osakkaat ja heidän kotipaikkansa sekä liitettävä perukirjan oikeaksi todistettu ote, jos perunkirjoitus on toimitettu (19 luku 3 §). Pesänselvittäjä voidaan määrätä myös, kun velkoja hakee sitä ja pesän varat eivät todennäköisesti riitä velkoihin (19 luku 2 §). Pesänselvittäjä edustaa pesää (19 luku 13 §), ja pesän omaisuus siirtyy hänen hallintoonsa. Hän saa pesän varoista kohtuullisen palkkion ja kulukorvauksen (19 luku 20 §). Osakkaat eivät voi enää ajaa kanteita pesän puolesta omissa nimissään, paitsi poikkeuksellisesti (KKO:2022:39).
- Maksa velat ja hautajaiskulut pesän varoista. Hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä aiheutuvat kulut maksetaan pesän varoista (18 luku 5 §). Jos pankkitili on suljettu, pankki voi luovuttaa varoja hautajaiskulujen maksuun laskua vastaan. Älä maksa pesän velkoja omasta tilistäsi ellet voi saada niitä takaisin, ja älä jaa perintöä ennen kuin velat on selvitetty. Jos pesän varat riittävät vain kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin, osakas voidaan vapauttaa vastaamasta vainajan velasta (perintökaari 21 luku 19 §, KKO:1998:163). Jos pesä on velkainen, harkitse perinnöstä luopumista tai pesän luovuttamista konkurssiin.
Mihin kiinnittää huomiota
- Perunkirjoituksen määräaika ylittyy. Kolmen kuukauden aikaraja on lyhyt, ja laiminlyönnistä voi seurata käräjäoikeuden määräämä toimittaja ja sakon uhka (20 luku 9 §). Hae pidennystä ajoissa.
- Perukirjaan jätetään velkoja tai omaisuutta merkitsemättä. Tahallinen salaaminen on rangaistavaa, ja uusien varojen tai velkojen ilmaantuessa täydennyskirja on laadittava kuukauden kuluessa (20 luku 10 ja 11 §).
- Pankkitilejä tyhjennetään tai kiinteistö myydään ennen perunkirjoitusta. Pesän hallinta kuuluu osakkaille yhdessä, ja yksittäinen osakas voi joutua korvaamaan vahingon (18 luku 2 ja 7 §).
- Valtakirja pesän asioihin on vain osan osakkaista allekirjoittama. Pankki hylkää sen, eikä valtuutettu voi sitoa pesää tavalla, joka vaatisi kaikkien suostumuksen.
- Pesän velat maksetaan omasta tilistä tai perintö jaetaan ennen velkojen selvittämistä. Jaon jälkeen osakkaat voivat joutua vastuuseen vainajan veloista henkilökohtaisesti, joten selvitä velat ensin (perintökaari 21 luku).
- Perinnöstä luopuminen jää harkitsematta. Jos pesä on velkainen, perinnöstä luopuminen on mahdollista vain määräajassa eikä perillinen saa käyttää pesän varoja omiin tarpeisiinsa, ennen kuin asia on ratkaistu. Kysy asianajajalta ennen kuin jaat mitään.
- Perintöveroilmoitus tai perukirja toimitetaan Verohallinnolle myöhässä. Viivästyksestä voi seurata seuraamuksia, joten tarkista kunkin määräajan päiväys vero.fi-sivustolta.
- Pesänselvittäjää haetaan liian myöhään riitaisessa pesässä. Kun pesä on pesänselvittäjän hallinnossa, yksittäinen osakas ei voi enää ajaa pesän kanteita (KKO:2006:29).
Oikeusperusta
Aiheeseen liittyvät tuomioistuinratkaisut
Usein kysytyt kysymykset
Kuka on kuolinpesän osakas?
Osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat ja eloonjäänyt puoliso (perintökaari 18 luku 1 §). Puoliso ei ole osakas, jos ositus on toimitettu tai hänellä ei ole avio-oikeutta, ellei hän ole perillinen tai testamentinsaaja. Perilliseksi katsotaan myös se, jonka oikeus on riidanalainen.
Kuka saa hoitaa kuolinpesän asioita ja päättää niistä?
Osakkaat hallitsevat pesää yhdessä ja edustavat sitä kolmatta vastaan (18 luku 2 §). Jos toimenpide ei siedä viivytystä, se voidaan tehdä, vaikka kaikkien suostumusta ei saataisi. Jos haluat, että yksi henkilö hoitaa asioita, kaikki osakkaat voivat antaa hänelle valtakirjan tai voit hakea pesänselvittäjän käräjäoikeudesta.
Millainen valtakirja kuolinpesän asioiden hoitoon tarvitaan?
Valtakirjan allekirjoittavat kaikki osakkaat, ja siihen merkitään vainajan ja pesän tiedot sekä asiat, joita valtuutettu saa hoitaa, kuten tilien käyttö, laskujen maksu ja pesän asioiden hoito pankissa. Kiinteistön myyntiin valtakirjan on oltava kirjallinen ja siitä on käytävä ilmi kiinteistö (maakaari 2 luku 3 §).
Hyväksyykö OP tai muu pankki kuolinpesän valtakirjan?
Pankit pyytävät yleensä oman kuolinpesän valtakirjalomakkeensa, jonka kaikki osakkaat allekirjoittavat, sekä kuolintodistuksen ja perukirjan. OP:n ja muiden pankkien käytännöt vaihtelevat, joten pyydä lomake ja vaatimukset pankilta. Ilman kaikkien osakkaiden allekirjoitusta pankki ei yleensä luovuta varoja eikä sulje tilejä.
Mikä on perunkirjoitus ja milloin se on tehtävä?
Perunkirjoitus on toimitus, jossa kaksi uskottua miestä kirjaa pesän varat ja velat perukirjaan. Se on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta (20 luku 1 §). Aikaa voi hakea pidennettäväksi Verohallinnolta saman ajan kuluessa. Perukirjaan kirjataan myös osakkaat ja vainajan sukulaiset sekä liitteet.
Missä ajassa perukirja toimitetaan Verohallintoon?
Perukirja annetaan Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain mukaisesti (20 luku 8 §), käytännössä kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Tarkista menettely ja määräaika vero.fi-sivustolta, koska ne ovat muuttuneet ja riippuvat pesästä. Verohallinto säilyttää perukirjan pysyvästi.
Millaista perukirjamallia voi käyttää?
Mallilla ei ole tiukkaa lomakepakkoa, mutta perukirjassa on oltava lain vaatimat tiedot: toimituksen aika ja paikka, vainajan tiedot, osakkaat, varat ja velat arvoineen, testamentti ja muut liitteet sekä ilmoittajan ja uskottujen miesten vakuutukset (20 luku 3–6 §). Verohallinnolla on oma lomake, ja asianajotoimistot käyttävät omia pohjiaan.
Milloin pesänselvittäjä tarvitaan?
Pesänselvittäjä tarvitaan, jos osakkaat eivät pysty hoitamaan pesää yhdessä, riitaa on tai velkoja uhkaa pesän varoja. Käräjäoikeus määrää hänet osakkaan hakemuksesta (19 luku 1 §) tai velkojan hakemuksesta (19 luku 2 §). Pesänselvittäjä edustaa pesää ja hänellä on oikeus kohtuulliseen palkkioon (19 luku 13 ja 20 §).
Kuka maksaa hautajaiskulut ja pesän velat?
Hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidon kulut maksetaan pesän varoista (18 luku 5 §). Velat maksetaan ensisijaisesti pesän varoista, ja osakkaiden henkilökohtaisesta vastuusta säädetään perintökaaren 21 luvussa. Jos pesän varat riittävät vain kohtuullisiin hautajaiskuluihin, osakas voidaan vapauttaa velkavastuusta (21 luku 19 §, KKO:1998:163).
Joutuuko perillinen maksamaan perintöveroa?
Perintövero määrätään saadun perinnön arvon ja saajan veroluokan mukaan, ja Verohallinto laskee sen perukirjan perusteella. Lähiomaiset kuuluvat ensimmäiseen veroluokkaan, ja pieni perintö on verovapaa. Tarkista ajantasaiset rajat ja veroprosentit vero.fi-sivustolta, koska ne voivat muuttua.
Voiko pankkitilin käyttää kuoleman jälkeen?
Vainajan tilin käyttö päättyy kuolemaan. Pankki sulkee tilit ja siirtää varat pesätilille tai maksaa niistä hautajaiskulut laskua vastaan. Ennen perunkirjoitusta varojen nostaminen omaan käyttöön on kiellettyä. Kun perukirja on tehty, pankki vaatii kaikkien osakkaiden valtakirjan tai yhteisen päätöksen varojen käytöstä.
Oikeudellinen opas – yksittäiset ohjeet
Analysoi asiakirjani →Oikeudellinen opasSopimusmallitMaan etusivu