KKO/2005/50
2005 false KKO:2005:50 Kauppahuonetoimintaa harjoittaneen yhtiön palveluksessa olleen tuotepäällikön työsopimukseen liittyi kilpailukieltosopimus. Liikkeenluovutuksen johdosta tuotepäällikkö siirtyi toisen yhtiön palvelukseen. Vaikka alkuperäisellä työnantajalla oli ollut kilpailukieltosopimuksen tekemiseen työsopimuslain 16 a §:ssä (724/1990) edellytetty erityisen painava syy, sopimus oli seuraajaan nähden pätevä vain, mikäli myös sillä oli sopimuksen voimassa pitämiseen mainitussa säännöksessä edellytetty erityisen painava syy.
TSL 16 a § (724/1990) Asian käsittely alemmissa oikeuksissa Oriola Oy:n kanne Lahden käräjäoikeudessa Oriola Oy (Oriola) vaati A:n velvoittamista suorittamaan sopimussakkoa edustusten siirtymis- ja salassapitosopimuksen rikkomisesta kuuden kuukauden palkkaansa vastaavan määrän 93 524 markkaa laillisine korkoineen.
Vaatimuksensa perusteluina Oriola lausui, että A oli ollut työsuhteessa Instrumentarium Oyj Instrumediin (Instrumed) erikoismyyjänä ja tuotepäällikkönä vastuualueinaan muun muassa yhtiön R tuotteet. A ja Instrumed olivat 26.3.1997 allekirjoittaneet edustusten siirtymis- ja salassapitosopimuksen. Instrumed ja Oriola olivat 8.3.2000 tehneet liiketoiminnan kauppaa koskevan sopimuksen, jonka perusteella Oriolalle oli siirtynyt muun muassa se osa Instrumedin liiketoiminnasta, johon R:n edustaminen ja A:n työsuhde olivat liittyneet. Oriolalle olivat liikkeenluovutuksen perusteella siirtyneet myös ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka oli kirjattu edustusten siirtymis- ja salassapitosopimukseen.
A oli 6.4.2000 irtisanoutunut Oriolan palveluksesta. Irtisanomisajan jälkeen hän oli aloittanut työsuhteen Oy Medesco Finland Ab:n (Medesco) palveluksessa, joka oli ryhtynyt edustamaan R:n tuotteita.
A:n ja Instrumedin solmima edustusten siirtymis- ja salassapitosopimus oli 31.5.2001 asti voimassa olleen työsopimuslain 16 a §:ssä tarkoitettu kilpailukieltosopimus. Sopimuksessa A oli muun muassa sitoutunut siihen, että hän ei ryhdy sellaisen päämiehen edustajaksi, jota Instrumed on hänen työsuhteensa aikana edustanut ja johon hänen työtehtävänsä ovat liittyneet ("Päämies"), sekä siihen, että hän ei avusta, neuvo tai muuten tue yritystä, joka edustaa Päämiestä, eikä mene tällaisen yrityksen palvelukseen. Lisäksi A oli sopimuksessa sitoutunut myötävaikuttamaan toiminnallaan siihen, että Päämiehen ja Instrumedin välinen sopimus pysyy voimassa. A oli vielä sitoutunut olemaan ilmaisematta muille Instrumedin tai Päämiehen liike- tai ammattisalaisuuksia. Sopimus oli voimassa työsuhteen aikana ja yhden vuoden ajan sen päättymisen jälkeen.
A oli jo ennen uuden työsuhteensa alkua tiennyt, että aloittaessaan Medescon palveluksessa hän tulisi rikkomaan allekirjoittamansa kilpailukieltosopimuksen ehtoja. A:n velvollisuus työsopimuslain ja sopimuksen mukaan olisi ollut toimia niin, että hän osaltaan pyrkii varmistamaan päämiesten edustusten säilymisen Oriolalla. A oli toiminut nimenomaisten velvollisuuksiensa vastaisesti. Lisäksi hän oli käyttämällä uuden työnantajansa palveluksessa hallussaan olleita tuotteita, hinnoittelua ja asiakkaita koskevia työnantajan ja päämiehen liike- ja ammattisalaisuuksia rikkonut sopimuksen mukaista salassapitovelvollisuutta.
A:n vastaus A kiisti kanteen. Hän totesi muun muassa, että Oriola ei voinut vedota kilpailukieltosopimukseen, koska siitä johtuvat työnantajan oikeudet eivät olleet siirtyneet Oriolalle. Sopimus oli lisäksi mitätön kilpailukieltosopimuksen laillisen edellytyksen, erityisen painavan syyn puuttumisen vuoksi. Kilpailukieltosopimus ei myöskään A:n mukaan sitonut häntä, koska työsuhde oli päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä eli liikkeen luovutuksen johdosta. Vaikka sopimus muutoin katsottaisiinkin sitovaksi, sopimussakkoa koskeva ehto oli ensisijaisesti jätettävä huomioon ottamatta tai toissijaisesti soviteltava, koska ehdon soveltamisen oli katsottava johtavan kohtuuttomuuteen oikeustoimilain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Käräjäoikeuden tuomio 11.12.2001 Käräjäoikeus lausui, että työsopimuslain 16 a §:n perusteella työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen lakattua työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista työnantajan kanssa kilpailevaa elinkeinoa, ammattia tai muuta toimintaa. Erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja suojan tarve ja työntekijän asema ja tehtävät.
Käräjäoikeus totesi jutussa tulleen näytetyksi, että R:n tuotteet olivat suurelta osin kalliita erityislaitteita. Vastaajankin kertoman mukaan eräissä tuotteissa käytettiin täysin uutta teknologiaa. A:n tehtävänä oli osoitettu olleen itsenäisesti pitää yhteyksiä päämieheen ja vastata sen tuotteiden myynnistä Suomessa. Oriola oli lisäksi näyttänyt panostaneensa laitteiden markkinointiin ja myös vastaajan koulutukseen merkittävästi verrattuna muihin edustuksiin. Tällaisissa olosuhteissa käräjäoikeus katsoi, että asiakkaan säilyttämisintressi yksin oli riittävä syy edustusten siirtymis- ja salassapitosopimuksen tekemiselle yrityksessä, jonka liiketoiminta pääasiassa koostui päämiesten tuotteiden edustamisesta Suomessa. Oriola oli näyttänyt, että Instrumedillä oli ollut työsopimuslaissa tarkoitettu suojan tarve. Edustus oli henkilöitynyt liikesuhdetta itsenäisesti hoitaneeseen A:han. Tämän vuoksi erityisen painava syy oli ollut selkeästi perusteltavissa myös markkinointityötä tehneen A:n osalta. Käräjäoikeus totesi, että edellä mainittu sopimus ei ollut rajoittanut A:n siirtymistä kilpailevan yrityksen palvelukseen yleisesti. Tällä perusteella arvioiden sopimusta ei voitu myöskään pitää kohtuuttomana.
Kilpailukieltosopimuksen pätevyyttä oli kuitenkin erikseen arvioitava Oriolan suojan tarpeen kannalta. Käräjäoikeus totesi, että vaikka A ei olisikaan myötävaikuttanut edustuksen siirtymiseen Medescolle, hän oli joka tapauksessa tiennyt rikkovansa tekemäänsä kilpailukieltosopimusta sen palvelukseen siirtyessään. Tekemässään sopimuksessa A oli myös sitoutunut myötävaikuttamaan siihen, että päämiehet eivät työntekijän mukana siirtyneet epälojaalilla tavalla. Todistelun perusteella oli pääteltävä ainakin mahdolliseksi, että mikäli vastaaja ei olisi siirtynyt Medescon palvelukseen, R:n tuotteiden edustus olisi voinut jäädä Oriolalle. Käräjäoikeus katsoi Oriolan näyttäneen, että liikkeenluovutuksen jälkeen sillä oli ollut erityisesti A:n työsuhteen osalta todellinen ja perusteltu tarve eli erityisen painava syy kilpailukieltosopimukseen vetoamiseen A:han nähden. Sopimusta ei siten ollut pidettävä mitättömänä.
Oriola olisi ollut halukas jatkamaan A:n työsuhdetta. A ilmoitti ainoana syynä irtisanoutumiselleen liikkeen luovutuksen. Käräjäoikeus katsoi, ettei A:n irtisanoutumisen voitu katsoa johtuneen sellaisesta työnantajasta johtuvasta syystä, joka olisi katsottava työnantajan velvollisuuksien laiminlyönniksi. Tämän vuoksi A ei voinut vedota liikkeen luovutukseen kilpailukieltosopimuksen sitomattomuusperusteena. Käräjäoikeus katsoi, että kilpailukieltosopimuksesta johtuvat työnantajan oikeudet olivat siirtyneet liikkeen luovutuksen perusteella Oriolalle.
Käräjäoikeus kohtuullisti sovittua sopimussakkoa ja velvoitti A:n suorittamaan Oriolalle edustusten siirtymis- ja salassapitosopimuksen rikkomisesta sopimussakkoa 50 000 markkaa korkoineen.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Anne Halme.
Kouvolan hovioikeuden tuomio 18.6.2003 Hovioikeus, jossa A haki muutosta, totesi, että A:n työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet olivat Instrumedin ja Oriolan välisessä liikkeen luovutuksessa siirtyneet Oriolalle sellaisinaan. Sillä, oliko R:n tuotteiden edustus siirtynyt Oriolalle, ei ollut merkitystä asian ratkaisun kannalta. Instrumed oli edustanut R:n tuotteita, joten R oli ollut A:n kilpailukieltosopimuksessa tarkoitettu päämies.
Kilpailukieltosopimuksen pätevyyttä arvioitaessa huomioon oli otettava toisaalta se panostus, joka päämiesten edustusten hankkimiseen oli tarvittu ja toisaalta se perusteeton hyöty ja ansioton kilpailuetu, joka edustusta koskevista kattavista tiedoista kilpailijalle koituisi. Kilpailukieltosopimukselle oli ollut työsuhteesta johtuva erityisen painava syy varsinkin, kun otetaan huomioon A:n asema ja kilpailukieltosopimuksesta ilmenevä tehtävänkuva.
Sillä, oliko A vaikuttanut R:n tuotteiden edustuksen siirtymiseen, ei ollut merkitystä, koska A oli joka tapauksessa ollut velvollinen noudattamaan kilpailukieltosopimuksen ehtoja.
A:n kilpailukieltosopimus ei ollut estänyt työn jatkamista kyseisellä ammattialalla eikä siten hänen ammattitaitonsa ja kokemuksensa hyödyntämistä. Sopimus, jonka tarkoitus oli ollut suojata työnantajaa epälojaalilta kilpailulta lyhyehkön ylimenokauden ajan, ei siten ollut kohtuuton. Sopimusta oli pidettävä pätevänä ja sen rikkomisesta määrättyä seuraamusta kohtuullisena. Näillä perusteilla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Jussi Kartimo, Jouko Rantanen ja Raija Peltonen. Esittelijä Anne Hallavainio.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa A:lle myönnettiin valituslupa. A vaati, että Oriolan kanne hylätään. Oriola vastasi valitukseen ja vaati sen hylkäämistä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu Perustelut 1. A on 26.3.1997 tehnyt työsopimuksen Instrumedin kanssa. Siihen liittyen A on samana päivänä allekirjoittanut "edustusten siirtymis- ja salassapitosopimukseksi" nimetyn asiakirjan. Sopimuksen tarkoituksena on ollut varmistaa, että työntekijä ei käytä väärin häntä kohtaan osoitettua luottamusta tai hänelle uskottuja liikesalaisuuksia.
Tuomiolauselma Hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hylätään. A vapautetaan korvausvelvollisuudestaan Oriola Oy:lle.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Gustaf Möller, Mikko Tulokas, Mikael Krogerus ja Gustav Bygglin. Esittelijä Åsa Morelius-Ekelund.